Häiriötilanteiden ratkominen vaatii yhteistyötä – yhteisestä tulvaharjoituksesta tukea tuleviin tositilanteisiin

Toukokuun puolivälissä järjestettiin Kurikassa viranomaisten yhteinen tulvaharjoitus osana Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanketta. Harjoitukseen osallistuivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokset, Tulvakeskus, alueen kunnat, Pelastusopisto ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa).

Harjoituspäivä koostui kolmesta osasta: aamupäivän esityksistä ja iltapäivän kahdesta käytännön harjoitusosuudesta. Aamupäivällä käytiin läpi eri toimijoiden tulvanaikaisia tehtäviä ja vastuita. Pelastuslaitokset, ELY-keskus, Tulvakeskus, Kurikan kaupunki ja Vapepa esittelivät tapausesimerkkien kautta omaa toimintaansa tulvan yhteydessä.

Aamupäivällä käytiin läpi eri toimijoiden tulvanaikaisia tehtäviä

Käytännön harjoittelu tapahtui osin Kyrönjoen rannassa, jossa pelastuslaitokset harjoittelivat kohdesuojauksen tekemistä tilapäisten tulvaseinäkkeiden avulla. Oranssia tulvaputkea täytetään vedellä ja sillä saadaan rakennettua noin 45 cm korkeaa vallia tulvan uhkaamien kohteiden suojaksi. Seinäkettä on viime vuosina hankittu sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksille yhteensä noin kolmen kilometrin verran. Harjoituksen aikaan Tornionjoen kevättulva oli pahimmillaan, ja osa pohjalaisseinäkkeistä olikin lainattu virka-apuna Lappiin. Onneksi jonkin verran seinäkettä oli voitu jättää myös harjoituksemme käyttöön.

Samaan aikaan Kurikan paloaseman tiloissa kunnat, Tulvakeskus ja ELY-keskus harjoittelivat häiriötilanteen tilannekuvan luomista, ennusteiden laatimista ja yhteydenpitoa nopeasti muuttuvassa tulvatilanteessa. Kuten tositilanteessakin, osa henkilöistä osallistui harjoitukseen etäyhteyden kautta.

Harjoituspäivä oli tiivis, mutta pääosa saadusta palautteesta oli siitä huolimatta erittäin myönteistä. Vastauksissa korostettiin yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä, sekä toisten organisaatioiden toimenkuviin ja jäseniin tutustumista. Eri tahojen yhteistä tilannepäiväkirjaa pidettiin hyödyllisenä työkaluna.

Iltapäivällä tehtiin kohdesuojausta tilapäisten tulvaseinäkkeiden avulla.

Kehitettävien asioiden listalle nousivat mm. ennakkomateriaalin tai -perehdytyksen saaminen harjoitusta varten. Etäyhteyksien kanssa esiintyi pieniä teknisiä haasteita, joista onneksi selvittiin. Iltapäivän kohdesuojausharjoitus ja tilannekuvaharjoitus pidettiin eri paikoissa samaan aikaan käytännön syistä, mutta toisaalta tämä vaikeutti mahdollisuuksia osallistua molempiin osuuksiin edes tarkkailijana.

Yhteinen tulvaharjoitus toimi myös Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hankkeen päätöstapahtumana. Hankkeessa on reilun kahden vuoden ajan pureuduttu tulvaviestinnän ja omatoimisen varautumisen tehostamiseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Sinä aikana hankkeessa on parannettu tulvaviestinnän rutiineja niin ulkoisten kuin sisäisten viestintäkanavien osalta. Ulkoisia viestintäkanavia on mm. Twitter-tili @tulvatpohjanmaa sekä tekstiviestipohjaiset tulvavaroituspalvelut, jotka on avattu Lapuan- ja Kyrönjoen pengerrysalueille sekä Lapväärtin taajamaan. Lisäksi hankkeessa on järjestetty asukastilaisuuksia ja tiedotettu omatoimisesta tulviin varautumisesta. Päivitetyt tulvaviestinnän rutiinit siirtyvät hankkeesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen normaaliviestintään mahdollisia tulevia tilanteita varten.

LINKIT:

Tulvavaroituspalvelut: http://www.ely-keskus.fi/web/tulvatpohjanmaa/tulvavaroituspalvelu

Twitter @tulvatpohjanmaa: https://www.twitter.com/tulvatpohjanmaa

Hankkeen verkkosivut: http://www.ely-keskus.fi/web/tulvatpohjanmaa/

 

Satu-Mikaela Burman
Projektipäällikkö

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke

 

**************************************************************************************************

 

Samarbete fordras för att kunna lösa störningar i vardagen – gemensam översvämningsövning som stöd för kommande verkliga situationer

I Kurikka ordnades i mitten av maj en gemensam översvämningsövning för myndigheterna inom ramen för projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar. I övningen deltog utöver NTM-centralen i Södra Österbotten även Österbottens, Södra Österbottens samt Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk, Översvämningscentret, områdets kommuner, Räddningsinstitutet och Frivilliga räddningstjänsten.

Övningsdagen bestod av tre delar: presentationer under förmiddagen och två slags praktiska övningar under eftermiddagen. Under förmiddagen gick man igenom de olika aktörernas uppgifter och ansvar under översvämningar. Räddningsverken, NTM-centralen, Översvämningscentret, Kurikka stad och Frivilliga räddningstjänsten presenterade genom konkreta exempel sin verksamhet under översvämningar.

Under förmiddagen gick man igenom de olika aktörernas uppgifter under översvämningar

De praktiska övningarna hölls dels vid stranden av Kyro älv, där räddningsverken övade på att skydda specifika objekt med hjälp av tillfälliga översvämningsväggar. Den orangefärgade översvämningsbommen fylls med vatten och med hjälp av den kan man bygga en ca 45 cm hög vall för att skydda objekt som hotas av översvämning. Under de senaste åren har både Österbotten och Södra Österbottens räddningsverk skaffat sammanlagt ca tre kilometer tillfällig översvämningsvägg. Då övningen hölls, var vårflödet i Torne älv som störst och en del av de österbottniska översvämningsväggarna hade skickats som handräckning till Lappland. Som tur var kunde en del av väggen bli kvar här för vår övning.

Vid brandstationen i Kurikka pågick under tiden en övning där kommunerna, Översvämningscentret och NTM-centralen arbetade med att skapa en lägesbild över störningssituationen, utarbeta prognoser och kommunicera under en översvämningssituation som snabbt förändras. Precis som i verkliga sammanhang deltog en del av personerna i övningen via videolänk.

Övningsdagen var intensiv, men största delen av responsen som har kommit var trots det mycket positiv. I svaren framhävdes behovet av samarbete mellan olik aktörer samt behovet av att bekanta sig med andra organisationers verksamhet och personer. Den gemensamma lägesdagboken ansågs vara ett nyttigt verktyg.

Under eftermiddagen skyddades ett specifikt objekt med hjälp av tillfälliga översvämningsväggar

På listan över utvecklingsförslag finns bl.a. att få förhandsmaterial eller en introduktion innan övningen. Med videoförbindelserna förekom det små tekniska problem, som vi dock lyckades lösa. Av praktiska skäl ordnades eftermiddagens två övningsdelar samtidigt på olika platser, vilket försvårade möjligheterna att delta i båda delarna ens som observatör.

Den gemensamma översvämningsövningen fungerade även som avslutningsevenemang för projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar. I projektet har man i drygt två år fördjupat sig i att effektivera översvämningsinformationen och invånarnas egen beredskap på NTM-centralen i Södra Österbottens område. Under arbetets gång har översvämningsinformationens rutiner förbättrats både när det gäller externa och interna kommunikationskanaler. Bland de externa kanalerna finns Twitter-kontot @tulvatpohjanmaa och varningstjänsterna för översvämningar. Varningstjänsterna bygger på textmeddelanden (SMS) och gäller invallningsområdena längs Lappo å och Kyro älv samt Lappfjärds centrum. Inom projektet har man också ordnat informationskvällar för invånarna och informerat om egen beredskap inför översvämningar. De uppdaterade rutinerna för översvämningsinformation kommer att övergå från projektet till NTM-centralen i Södra Österbottens normala kommunikation inför eventuella kommande översvämningar.

LÄNKAR

Varningstjänster för översvämningar: http://www.ely-keskus.fi/sv_SE/web/tulvatpohjanmaa/tulvavaroituspalvelu

Twitter @tulvatpohjanmaa: https://www.twitter.com/tulvatpohjanmaa

Projektets webbplats: www.ely-keskus.fi/sv_SE/web/tulvatpohjanmaa/

 

Satu-Mikaela Burman
Projektchef

Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar

Kiintiöpakolaisista apua väestönkasvuun

Pakolaiskiintiön koon nostamisesta on keskusteltu useaan otteeseen viimeisen vuoden aikana. Sen puolesta ovat puhuneet mm. pääministeri Juha Sipiä, valtionvarainministeri Petteri Orpo ja Paula Risikko sisäministerinä ollessaan.

Viimeksi kesäkuussa sisäministeri Mykkänen esitti, että Suomi sekä muut EU-maat kasvattaisivat huomattavasti ottamiensa kiintiöpakolaisten määrää.

Kiintiöpakolainen on henkilö, joka ei voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut eikä voi palata kotimaahan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt henkilölle pakolaisaseman.

Kiintiöpakolaiset muuttavat suoraan kuntaan asumaan. Kiintiöpakolaiset saapuvat Suomeen, kun kuntapaikka ja asunto ovat löytyneet. He eivät asu vastaanottokeskuksissa. Kiintiöpakolaisella on heti rekisteröitymisen jälkeen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kuntalaisilla. Aikuiset ilmoittautuvat pääsääntöisesti TE-toimiston asiakkaiksi ja lapset menevät kouluun.

Suomen pakolaiskiintiö on tänä vuonna 750 henkilöä. Se on ollut saman suuruinen vuodesta 2001 alkaen, lukuun ottamatta vuosia 2014 ja 2015, jolloin kiintiö oli 1050. Pakolaiskiintiön koosta päättää eduskunta talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Sisäministeriö tekee päätöksen kiintiön kohdentamisesta YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esityksen perusteella. Vuoden 2018 kiintiö koostuu Turkissa olevista syyrialaisista (530 henkilöä), Sambiassa olevista kongolaisista (120 henkilöä) sekä hätätapauksista (100 henkilöä).

Kiintiöpakolaisten vastaanotto saattaisi olla yksi keinoista, joilla kunnat voisivat vaikuttaa negatiiviseen väestökehitykseen ja työvoiman saatavuuteen. Lähtökohtana vastaanoton suunnittelussa tulisi olla jatkuva pitempiaikainen vastaanotto, jossa suunniteltaisiin mm. ryhmien kokoa, aikatalutusta ja palveluja. Lisäksi kuntien kannattaisi miettiä vastaanottotoiminnassa alueellista tai seudullista yhteistyötä, kuten Ylä-Savossa ja Pietarsaaren seudulla on tehty.

No miten niitä kiintiöpakolaisia sitten kuntaan saadaan? Pakolaisten kuntaan ohjaaminen on alueellisten ELY-keskusten tehtävä, joten Etelä-Pohjanmaan kuntien kannattaa olla yhteydessä allekirjoittaneeseen.  Yhteyttä kannattaa ottaa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kunnan tilanteesta ja valmiudesta riippuen suunnittelu-/valmisteluaika on yksilöllinen.

Kiintiöpakolaisten vastaanotolle on kaksi perusedellytystä: kunnalla tulee olla kotouttamisohjelma ja että kunta on tehnyt ELY-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanotosta ja kustannusten korvaamisesta. Valmistelu- ja suunnittelu voidaan aloittaa, vaikka nämä edellytykset eivät vielä täyttyisikään.

 

Mauno Salmela
Maahanmuuttoasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Joukkoliikenteestä liikennepalveluun

Henkilöliikenteen uudistava liikennepalvelulaki astuu voimaan koko laajuudessaan 1.7.2018. Lain tavoitteena on tukea uusien liikennepalvelumallien syntymistä ja näin vastata entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin. Alalle tulo helpottuu sekä oman liiketoiminnan laajentaminen ja monipuolistaminen yksinkertaistuvat. Laki on uusien liikkumispalveluiden mahdollistaja.

Mikä muuttuu linja-autoliikenteessä?

Lupahallintoa kevennetään, näin myös linja-autoliikenteen osalta. Markkinaehtoisen liikenteen reittiliikenne- ja kutsujoukkoliikenneluvat poistuvat. Jäljelle jää vain yksi lupa, henkilöliikennelupa, joka aiemmin oli nimeltään joukkoliikennelupa. Tällä luvalla saa harjoittaa myös taksiliikennettä, kunhan täyttää taksiliikenteen vaatimukset mm. kaluston ja kuljettajan osalta. Markkinaehtoisen liikenteen osalta reittiliikennelupaa ei siis enää haeta ELY-keskuksista. Riittää kun liikenteenharjoittaja ilmoittaa, viimeistään 60 päivää ennen liikenteen aloittamisesta, lopettamista sekä muista liikenteessä tapahtuvista muutoksista, joko Liikenneviraston palveluun tai omilla nettisivuillaan. Ja kun liikenteen harjoittaminen ei perustu lupaan, ei siitä voi myöskään valittaa. Jatkossa samalla reitillä ja samalla aikataululla voi liikennettä harjoittaa useampikin liikenteenharjoittaja, mikäli näin haluavat.

Uusien linja-autoreittien kokeilu helpottuu!

Muutos lisää joustavuutta ja helpottaa yrittäjien mahdollisuutta kokeilla uusia reittejä ja aikatauluja. Ei tarvitse maksaa luvasta eikä pelätä haittaavan liikenteen raskasta valitusprosessia. Markkinat ohjaavat liikenteen syntymistä. Linja-autoyrittäjät voivat jatkossa helposti lisätä pienkalustoa ja saada näin rakennettua tehokkaampia ja joustavampia liikennöintikokonaisuuksia sekä sujuvia matkaketjuja. Tämä luo mahdollisuuksia uusille henkilökuljetuspalveluille.

Viranomaiset hankkivat liikennepalveluita jatkossakin

Viranomaiset voivat jatkossakin tukea EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti liikennepalveluiden syntymistä alueilla, joille sitä ei halutussa määrin markkinaehtoisesti synny. Hankkimalleen liikenteelle viranomainen voi vahvistaa yksinoikeuden hallintopäätöksellä. Yksinoikeuden suoja tarkoittaa sitä, että viranomaisen hankkimaa liikennettä ei saa haitata markkinaehtoisella liikenteellä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus käyttää joukkoliikennepalvelujen hankintaan toimivalta-alueellaan Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella noin 3 M€ vuositasolla. Tällä summalla saadaan hankittua noin 380 joukkoliikennevuoroa, jotka pääasiassa hoidetaan erikokoisella bussikalustolla. Hankintoja on jo pitkään toteutettu kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä ja kunnat osallistuvat omalta osaltaan myös kustannuksiin.

Taksialalle toivotaan uusia yrittäjiä

Tarveharkinnasta luopuminen helpottaa taksialalle tuloa. Taksiliikenteeseen vaaditaan edelleenkin lupa, jonka saamiseksi on täytettävä asetetut vaatimukset hyvämaineisuuden, vakavaraisuuden ym. osalta. Taksiliikenteen luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta tämä on hyvä asia. Taksiyrittäminen mahdollistuu niille, jotka sitä todella haluavat tehdä. Taksitoiminnan osa-aikaisuuden mahdollisuus voi myös kannustaa uusia yrittäjiä taksialalle. Sehän voisi toimia erilaisten sesonkiluonteisten ammattien lisänä, maaseudulla esim. maanviljelyn ohella.

Toivottavasti alalle saadaankin uusia, innokkaita, innovatiivisia ja palveluhenkisiä yrittäjiä. Ihmisten liikkumistarve tulee jatkossa vain kasvamaan. Uudet liikkumistavat tulevat yleistymään. Kimppakyyti, kuljetusten yhdistely, jakamistalous, liikkuminen palveluna, kestävä liikkuminen, jne. ovat monille jo tuttuja käsitteitä.

Taksialakin kaipaa asennemuutosta – uutta ajattelutapaa, aivan kuten OnniBus aikanaan ravisteli linja-autoalaa. Halpabussiyhtiön ja sen brändäyksen tulo markkinoille oli varsin positiivinen heräte bussialalle. Perinteinen taksiliikenne on koettu kalliiksi kulkumuodoksi, sitä on käytetty vain pakosta tai silloin, kun joku toinen maksaa.

Miksei taksiliikenne voisi olla niin edullista, että useammat ”tavalliset” itsemaksavat kuluttajat jättäisivät oman autonsa kotiin ja käyttäisivät taksipalvelua? Taksitoiminnalle löytyisi varmasti kannattavuutta halvemmillakin hinnoilla, kun volyymit vastaavasti kasvaisivat. Nyt olisi todella hyvä hetki kokeilla tälläkin alalla jotain aivan uutta!

Nyt on aika innovaatioille ja uudelle tekniikalle

Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia liikennepalvelujen käyttöön. Erilaisten sovellusten kautta on mahdollisuus saada reaaliaikaista tietoa aikatauluista, reiteistä ja muista liikkumiseen liittyvistä palveluista. Matkan maksaminen on jo nyt mahdollista älypuhelimen sovelluksilla esim. HSL:n alueella. Samanlaista kehitystä odotamme myös maaseutumaisempaan ympäristöön. Reittioppaat ovat yleistymässä ja ne helpottavat huomattavasti matkan suunnittelua. Matkan koko matkaketju tulee löytyä nopeasti ja helposti ja maksamisen täytyy olla vaivatonta. Reaaliaikaisen ajoneuvoseurannan merkitys on suuri varsinkin maaseudulla, jossa julkisen liikenteen vuorotiheys on vähäisempää. Tekniikka on jo olemassa, kunhan vain saamme sen jalkautettua käytäntöön.

Vielä heinäkuussa ei varmaankaan suuria muutoksia henkilöliikenteessä tapahdu mutta toivottavasti aika nopeasti saamme nähdä markkinoilla ihan uusia yrittäjiä, uudenlaista teknologiaa ja uudenlaisia liikkumispalveluja.

Liikkumistarve on olemassa – mutta miten ja millä teemme sen fiksusti?

 

Rauno Matintupa

Joukkoliikennevastaava

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Liikenneturvallisuus edellä – Kukkaloisto pilalle?

Ajan maantietä. Edessä näkyy varoitusvilkut: niittokone. Alkaisi olla jo kiirekin ja tuollainen hidaste tiellä. Kauankohan tässä taas täytyy kytätä ennen kuin pääsee ohi, huomaan ajattelevani. Kuulostaako tutulta?

Samaan aikaan saatan päivitellä hoitamattomia pientareita, mutta niitä ei kuitenkaan saisi niittää silloin, kun juuri MINÄ olen liikkeellä. Ristiriitaista, eikö totta? Ristiriitaisia on myös toiveet, mitä tulee ELY-keskukseen tienvarsien niitosta. Toiset ihmettelevät, miksi pientareet niitetään niin harvoin ja kapealta, kun taas toiset ”itkevät” kukkien perään.

Tärkeimmät syyt tienvarsien niitoille ovat liikenneturvallisuus ja vesakon kasvun rajoittaminen liian lähelle ajoratoja. Luonnon monimuotoisuuden varjeleminen on myös yksi niiton tavoite. Tienvarsille on kotiutunut myös tavanomaisten kotoperäisten lajien lisäksi epätoivottuja vieraslajeja. Näkyvin ja laajimmalle levinnyt laji on lupiini, joka on vallannut alueita tavanomaisilta kasveilta, minkä takia lupiineja ei niitoissa niiden kauniista ulkomuodosta huolimatta säästellä. Muista vieraslajeista vaaralliset jättiputket poistetaan havaittaessa erillisin torjuntatoimin.

Tienvarsiniittojen tiheys ja leveys määritellään tien tyyppiin perustuvassa hoitoluokassa. Suurin osa maanteistä niitetään kerran kesässä. Niillä teillä, jotka niitetään kahteen kertaan, ensimmäinen niitto on kapeampi ja toinen leveämpi. Kapeammalla niitolla halutaan antaa kukkien kukkia vähän kauempana, mutta ihan tielle tulevat kasvustot poistetaan liikenneturvallisuussyistä. Niittoleveys vaihtelee 2 metristä aina jopa 6 metriin. Lisäksi taajamissa tai muilla erityisalueilla voi olla tiheämpi niittoväli.

Niittokoneita alkaa näkyä maanteillä kesäkuun puolen välin paikkeilla. Kevään ja alkukesän säät vaikuttavat jonkin verran niiton aloittamisen ajoitukseen. Hyvissä olosuhteissa tienvarret tarvitsevat parturointia hieman aikaisemmin kuin huonompina vuosina. Niitot jatkuvat koko kesän aina koulujen alkuun asti.

Toisinaan tiellä voi nähdä järeämpääkin kalustoa ja käsitelty alue on laajempi kuin vain muutama metri. Tällöin kyseessä on vesakonraivaus, jota suoritetaan noin kolmen vuoden kierrolla eli vesakonraivaus tulee tielle noin kerran kolmessa vuodessa. Poikkeuksiakin, tähän noin kolmen vuoden kiertoon, toki on. Joitakin teitä raivataan useammin ja toisia vähän harvemmin. Tavoitteena kuitenkin on, että vesakko ei valtaa tiealuetta. Vesakonraivausta tehdään liikenneturvallisuuden ja tien kuivatuksen toimivuuden vuoksi.

Ohitus sujuu ja matka jatkuu normaalisti, eikä niittokone kovin monta kertaa kesässä ole tiellä ja tekeehän se meidän tieympäristöstämme turvallisemman. Maltti on valttia, myös liikenteessä.

 

Tanja Västi
Tieinsinööri
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut

Liikenneturvallisuussuunnitelma on kuvaus konkreettisista tavoitteista, toimenpiteistä ja toimintatavoista, joilla kunnan ja kuntalaisten liikenneturvallisuutta parannetaan. Liikenneturvallisuussuunnitelman avulla kunnat voivat koordinoida liikenneturvallisuustyötään.

Edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma Suupohjan alueelta oli vuodelta 2006, joten oli päivityksen aika. Työ käynnistyi viime vuoden huhtikuussa ja valmistui juuri. Mukana olivat Isojoki, Karijoki, Teuva, Kauhajoki ja Kurikka. Kuntien ja ELY-keskuksen lisäksi yhteistyöhön osallistuivat Liikenneturva ja Poliisi. Konsulttina toimi Sitowise.

Kunnille koituu onnettomuuksista miljoonakustannukset vuosittain

Vuosina 2012–2016 Suupohjan seudulla liikenneonnettomuuksissa keskimäärin vuosittain kuoli kolme ja loukkaantui 71 henkilöä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi suunnitelmassa asetettiin seudun liikenneturvallisuustyölle visio, onnettomuuksien vähenemätavoite ja painopistealueet. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä liikennekuolemia ei enää tapahdu ja loukkaantuneiden määrä puolitetaan nykyisestä, enintään 45 loukkaantumiseen. Seudulla tapahtuvista liikenneonnettomuuksista aiheutuu nykyisin vuosittain noin 23 miljoonan euron kustannukset, joista kuntien osuus on noin 4–5 miljoonaa euroa.

Suunnitelma käynnistyi nykytilan kartoituksella. Jokainen kunta on erilainen ja jokaisella on omat liikenneturvallisuuden ja liikenneverkon ongelmat sekä erityispiirteet.

Asukaskyselyt olivat auki netissä jokaisessa kunnassa 15.5. – 11.6.2017. Asukkailta kysyttiin oman asuinpaikan liikenteellisiä ongelmia ja vaaranpaikkoja, onko itse joutunut onnettomuuksiin tai vaaratilanteisiin ja mitkä liikkujaryhmät koetaan kaikkein riskialttiimmiksi. Lisäksi sai arvioida omaa liikennekäyttäytymistä.

Koululais- ja rehtorikyselyt olivat auki netissä 15.5. – 23.8.2017 ja vastauksia pyydettiin 3. – 9. luokkalaisilta. Koululaisilta kysyttiin mm. millä kulkee kouluun ja kokeeko koulumatkan turvalliseksi sekä käyttääkö kypärää ja heijastinta. Rehtorikyselyssä selvitettiin, miten liikenneturvallisuus näkyy koulujen arjessa ja toimintatavoissa sekä kysyttiin koululaiskuljetuksiin ja lasten saattoliikenteeseen liittyviä ongelmia.

Jokaisessa kunnassa toteutettiin esteettömyyskävelyt. Esteettömyyskävelyiden tarkoituksena oli käydä kävellen läpi kuntien keskustat ja selvittää onko kulkeminen esteetöntä eri palveluihin (posti, pankki, apteekki, kaupat jne.)

Kaikkien kuntien toimenpiteet koottiin toteuttamisohjelmaksi sisältäen toimenpideluettelot ja -kartat, kustannusarviot sekä kiireellisyysluokat. Teknisten toimenpiteiden lisäksi liikenneturvallisuuden parantamisessa keskeisessä roolissa on liikenneturvallisuustyön aktivoiminen ja kuntalaisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen. Suupohjan seudulla merkittävimpiä liikenneturvallisuustyön kohteita ovat vanhempien esimerkin korostaminen ja iäkkäiden liikenneturvallisuus kuten ikäautoilun koulutukset ja infotilaisuudet.

Vanhemmat toimivat esimerkkinä lapsilleen kaikessa, myös liikenteessä.

Lapsi oppii liikennekäyttäytymisen mallin omilta vanhemmiltaan. Olisi tärkeää erityisesti lapsen ollessa kyydissä muistaa miten ratin takana käyttäytyy ja millaisen mallin antaa. Ajokortin saatuaan lapsi toistaa helposti vanhemmiltaan opittua mallia.

Otetaan esimerkiksi surullisen kuuluisat puomittomat tasoristeykset. Stop-merkki löytyy, mutta harvemmin tulee pysähdyttyä ja katsottua molempiin suuntiin tuleeko sitä junaa, kun ei sitä yleensä tule. Ei eilenkään tullut. Lapsesi istuu kyydissäsi 18 vuotta tarkkaillen ja omaksuen ajokäyttäytymistäsi. Mitä luulet, pysähtyykö lapsi ajokortin saatuaan tasoristeyksen stop-merkillä, jossa hänen vanhempansa eivät yleensä pysähtyneet? Tuskin. Ei ainakaan joka kerta.

Ei unohdeta esimerkin voimaa.

 

Anne Peltoniemi

Liikenneturvallisuusasiantuntija

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kyrkösjärven maapato ja rakentaminen – Case M-talo

Kyrkösjärven tekoallas on valmistunut 1983 ja sijaitsee Seinäjoella. Maapadoista vastaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Altaassa on kaksi mielenkiintoista ominaisuutta: toinen on se, että allas sijaitsee 40 m Seinäjoen kaupungin yläpuolella ja toinen se, että allas on kasvavan kaupungin kyljessä. Kyrkösjärvi tarjoaa paljon virkistysarvoa seinäjokelaisille: vesimaiseman ja hienot ulkoilumaastot järven ympäri kiertävine reitteineen. Kyrkösjärvellä on myös merkittävä sähköntuotannollinen puoli, tietenkään unohtamatta tulvasuojelun merkitystä. Kehittyvän kaupungin kupeessa rakentaminen on kuitenkin voimakasta ja se on suuntautunut myös tekojärven suuntaan. Rannalle on tullut useampikin asuntoalue viime vuosina. Asuntomessut 2016 rakennettiin Kyrkösjärven rantaan.

Patoturvallisuusmielessä rakentaminen maapadon välittömään läheisyyteen ei kuitenkaan aina ole ongelmatonta. Aiemmin on pohdittu mm. maalämpökaivojen poraamisen vaikutusta sekä yllä mainitun asuntomessualueen vaikutusta. Keväällä 2016 pidettiin ensimmäinen M-talon palaveri, jossa oli mukana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen kaupunki ja ELY-keskus. M-talo on uusi psykiatrian rakennus, jonne keskitetään kaikki toiminnot niin sanotulta Törnävän alueelta.

Palaverissa mietittiin rakennuksen sijaintia suhteessa patoon. Rakennuksen sijaintia ohjasivat voimakkaasti tontin malli sekä tarvittava tunneliyhteys muihin sairaala-alueen rakennuksiin. Asioita pohdittiin hyvässä hengessä. Päätettiin käyttää konsulttia maaperän tarkempaan kartoittamiseen. Kyrkösjärven alueella on paikoin hyvin lustoista ja rapautunutta kalliota. Maapadon kalliopohjaa on myös injektoitu rakentamisvaiheessa. Rakennuspaikan maaperä oli karkeasti 0,5 m pintamaita, rapamaata ja 1–3 m moreenia ja kalliota. Maaperätutkimuksien perusteella pohjavesi oli paikoin 0,5 m päässä maantasosta eli huomattavasti yli kalliopinnan. Kohteen lähellä on myös altaan alkuperäisiä havaintoputkia. Kallio todettiin rikkonaiseksi myös tutkimuksien yhteydessä tehdyissä porakonekairauksissa.

Rakennussuunnitelmat edistyivät ja kokonaisuus alkoi hahmottua suunnittelun edessä. Rakennuksen pohjan tasoksi muodostui 74,00 (N43). Kyrkösjärven HW on 81,25, joten alin rakentamistaso on vesipinnan tason alla 7,25 metriä. Etäisyyden ollessa kuitenkin vähimmillään vain 30 m haluttiin mahdolliseen rikkonaiseen kallioon ja suotautumisriskiin suhtautua vakavasti. Luonnollisesti suotautuminen on oltava hallinnassa rakennuksen perustuksien kannalta. Patoturvallisuuden varmistamiseksi päätettiin maapadon ja sairaalarakennuksen väliin tehdä injektointiseinä, joka ulottuu tasolle 72,00. Porametrejä arvioitiin suunnitteluvaiheessa tulevan 2500 m. Injektointiseinämä tukkii mahdolliset halkeamat ja veden kulkureitit kallioperässä. Tällä estetään muuttuneessa tilanteessa riski hienoaineksen kulkeutumisesta suotovirtauksien mukana.

Myös maapadon käyttämisen seurantaa parannettiin lisäämällä uusi salaoja injektointiseinämän ja maapadon väliin. Tämä salaoja kerää kallionpintaa pitkin valuvat vedet ja ne voidaan mitata. Myös padon vanha salaoja liitetään samaan järjestelmään. Suotovesien mittaus automatisoidaan. Alussa järjestelyillä voidaan seurata suotoveden määrää, mutta historiadatan kerääntyessä voidaan tehdä johtopäätöksiä mm. injektointiseinämän pitävyydestä.

Injektointireikien poraus. Kuva Tomi Mäki.

Alueelle tullaan sijoittamaan myös valokuitu suotomittaukseen. Sekä rakennus että salaoja vaativat tietenkin louhintaa. Vaikutuksien seuraamiseksi on lähirakennuksiin sekä maapatoon asennettu tärinämittareita. Tällä hetkellä hanke on maanrakennusurakkavaiheessa ja suunniteltu injektointiseinä on parhaillaan työn alla.

Omalta osaltani kiitokset hankkeen kaikille osapuolille. Omaa sydäntä lähellä oleva patoturvallisuus on huomioitu hankkeessa hienosti ja padon omistaja on saanut olla suunnittelussa mukana alusta asti. Yhteistyöllä lopputuloksena saatiin jopa parannettua patoturvallisuutta estämättä rakentamista maapadon läheisyyteen järvenrantatontille.

 

Tomi Mäki

Vesitalousasiantuntija

Nuoret kohti työtä!

Viime vuosina alle 30-vuotiaita nuoria on ollut Suomessa työttömänä merkittävä määrä. Talouden kasvusta huolimatta tilanne on ollut sama myös Etelä-Pohjanmaalla. Alueemme työttömistä nuorista iso osa on ilman ammatillista koulutusta. Lisäksi yli vuoden työttömänä olleiden nuorten määrä on huolestuttava. Nuorten haastavasta tilanteesta johtuen Sipilän hallitus päätti syksyn 2017 budjettiriihessä lisätä tulosperusteisten hankintojen määrää TE-hallinnossa ja hankinnat päätettiin kohdentaa nimenomaan nuoriin. 

Nyt tuo edellä mainittu hallituksen päätös on konkretisoitunut. Nuorille on hankittu yksityisten palveluntuottajien toteuttamia palveluja valtakunnallisesti yhteensä 15 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on 10 000 suomalaisen työttömän nuoren osallistuminen palveluihin. Etelä-Pohjanmaan osalta se tarkoittaa sitä, että yhteensä 300 työtöntä nuorta saa yksilöllistä tukea työllistymiseensä. Palveluun osallistuminen on velvoittavaa, mutta nuoret itse voivat valita kolmesta eri palveluntuottajasta itselleen sopivimman. Palveluntuottaja saa palkkion ainoastaan tuloksesta eli silloin kun palvelussa oleva nuori työllistyy, aloittaa tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen, aloittaa työllistymistä edistävän palvelun tai nuoren kanssa on sovittu nuoren tilanteeseen sopiva muu suunnitelma.

Nuoret kohti työtä! – palvelussa kaikilla kolmella palveluntuottajalla on erilaiset keinot, joilla asiakkaana olevan nuoren kanssa edetään kohti nuoren omia tavoitteita. Kaikki palvelun tuottajat ovat lisäksi solmineet alueella erilaisia konsortiosopimuksia muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Tällaisia tahoja voi olla esim. nuorten työpaja, oppilaitos, järjestö tai toinen palveluntuottaja.

Kuka pääsee mukaan?

Palveluun ohjataan TE-toimistosta alle 30-vuotiaita nuoria, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä tai rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä, joilla on ainoastaan perusasteen tutkinto tai asiakkaan katsotaan muutoin hyötyvän asiakkuudesta palveluntuottajalla.

Näillä näkymin asiakasohjaus aloitetaan TE-toimistossa kesäkuussa 2018. Palvelua toteutetaan vuoden 2019 lokakuulle saakka. Kukin nuori voi olla palvelun piirissä enintään kuusi kuukautta.

Erilaiset ja uudenlaiset ostopalvelut valmistavat TE-hallintoa kohti maakuntauudistusta ja tulevia Kasvupalveluja. Vastaavasti uudenlaisella otteella tarjottavat palvelut valmistavat alueemme nuoria kohti työelämää. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä tästä pilotista tulemme oppimaan ja millaisia tuloksia saavutamme yhteisellä työllä.

 

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus