Kiinni työelämässä – myös etänä

Etäjohtamisen ja -ohjauksen mahdollisuudet poikkeuksellisena aikana

Kuka olisi uskonut, että poikkeustilanne ei ainoastaan pakottanut meitä digiloikkaan, vaan että erilaiset virtuaaliset ratkaisut ovat juuri nyt välttämättömyys lähes kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä? Perinteisesti etänä toteutetut kohtaamiset ovat tarkoittaneet etäisesti jossain kaukana toteutettua, yksisuuntaista kanssakäymistä, jossa toinen osapuoli puhuu, muut osapuolet kuuntelevat, ja vuorovaikutus on tarkoittanut virtuaalista postilaatikkoa työtilassa. Mutta täytyykö digitaalisen kohtaamisen olla henkilökohtaisuuden vastakohta?

Kiinni työelämään -hanke

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on käynnissä Kiinni työelämään -hanke (ESR), jonka tavoitteena on saattaa yhteen työnhakija-asiakkaat, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä, sekä rekrytointiongelmia kohdanneet yritykset. Hankkeessa asiakas kulkee aktiivisesti tuettua hankepolkua kohti palkkatyösuhdetta. Tuki ulottuu työllistymisen alkutaipaleelle auttaen työnhakijaa sekä työllistävää organisaatiota pysyvän työsuhteen rakentumiseen.

Yksilövalmennuksessa henkilökohtaiset tapaamiset sekä niiden perusteella rakentuvat henkilökohtaiset, tavoitteelliset polut kohti työelämää ovat Kiinni työelämään -hankkeen toiminnan perustana myös poikkeusaikana. Tavoitteena on edelleenkin luoda jokaiselle henkilökohtainen polku työelämään, vaikka pitkään työttömänä olleiden työnhakija-asiakkaiden työnhaku voi tässä tilanteessa hankaloitua entisestään. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö heillä olisi edelleenkin tarvetta työvalmiuksien ja osaamisen kehittämiselle yksilövalmennuksen keinoin. Päinvastoin ­– tarve näyttäytyy nyt vahvempana kuin koskaan.

Kiinni työelämään -hankkeen logo, jossa turkoosilla pohjalalla valkoinen tähti.

Fyysisesti kaukaa vai henkisesti läheltä

Aika, jolloin henkilökohtaiset tapaamiset eivät onnistu, haastaa meidät miettimään henkilökohtaisuuden uudelleen. Voisiko henkilökohtaisuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että kysymme ja aidosti kuuntelemme?

Henkilökohtaisten kohtaamisten tärkeys ei ole tärkeää vain työnhaun näkökulmasta, vaan kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa. Sitran äskettäin julkistettu raportti Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen (Sitra, 2020) painottaa myös henkilökohtaisen tuen sekä luottamuksellisen suhteen rakentumisen tärkeyttä työttömyyden hoidossa. Luottamuksen rakentuminen on tärkeä tavoite jokaisessa asiakassuhteessa, koska ilman luottamusta ei ohjauksesta voi tulla merkityksellistä, asiakkaan omia valmiuksia vahvistavaa, tuloksellista toimintaa. Vain itseluottamus mahdollistaa oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen, jotka puolestaan edesauttavat työllistymään (Sitra 2020).  Valmennuksen perustuessa etäsuhteeseen onkin ensisijaisen tärkeää vaalia rakentuneita suhteita, ettei luotettava ihmissuhde katoa.

”Luottamuksen ansaitseminen ohjaustyössä on tärkeää. Se on pohjana onnistumisille jatkossa.” Jani Aho, projektisuunnittelija.

Tarvitsemme luotetun tahon peilaamaan omaa itseämme ja ajatuksia, sekä tunnetta siitä, että meidät nähdään ja meidät kuullaan. Että olemme tärkeitä. Siksi kohtaamisten merkitystä ei voida sivuuttaa silloinkaan, kun olemme fyysisesti kaukana. Voimmehan olla fyysisesti paikalla mutta henkisesti poissa. Emmeköhän pysty olemaan myös fyysisesti kaukana, mutta henkisesti paikalla.

Kuvassa seisoo kolme hankkeen työntekijää portaikosa kuvattuna.

Kiinni työelämään -hankkeen työryhmä. Vasemmalla projektisuunnittelija Elina, keskellä projektipäällikkö Piia ja oikealla projektisuunnittelija Jani.

Luottamus etäjohtamisen ja -ohjauksen taustalla

Onnistumisen kokemukset ja inhimilliset kohtaamiset vahvistavat uskoa itseemme. Miten niiden toteutumista voidaan tukea etäällä toisistamme? Huomionarvoista on, että oli kyseessä mikä tahansa etäältä tapahtuva ohjaus (esim. esimiestyö, opettaminen, valmennus), perustuu onnistunut ohjaus luottamukseen. Esimerkiksi TTK:n raportti etäjohtamisesta (2018) toteaa, että virtuaalinen toimintaympäristö ei tarjoa luontevaa sosiaalista ympäristöä luottamuksen rakentumiselle. Siksi etäsuhteissa luottamusta tarvitaan enemmän ja sen rakentaminen heti toiminnan käynnistyessä on tärkeää.

Kaaviokuva etäjohtamiseen ja virtuaaliseen vuorovaikutukseen liittyen

Lähde: TTK 2018: Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä.

Koska luottamus syntyy siitä, että koemme tulleemme kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi, korostavat tutkimukset kasvokkain tapaamisen tärkeyttä. Huomionarvoista on, että on myös näyttöä siitä, että luottamus voi syntyä virtuaalisesti. Luottamuksen syntymistä edistävät mm. sosiaalinen, vapaamuotoinen kommunikointi (etäkahvit!), innostuneisuuden ja persoonallisuuden esiintuominen, vastuunjako ja toisten vahvuuksien huomiointi (sä osaat tän!), viestinnän oikea-aikaisuus, kuuntelu, palautteen antaminen ja motivointi (sä teit tän tosi hyvin, iso kiitos!), sekä positiivinen johtaminen ja rauhallinen suhtautuminen kriisitilanteisiin.

”Uskon, että tämä valitettava koronakriisi ikään kuin pakottaa ihmiset luomaan nyt jotain uutta ja kehittämään yhteydenpitoa ja palveluita etäyhteyksien varassa ennätysvauhtiin. Tässä on siten myös paljon mahdollisuuksiakin. Maailma ei tule olemaan enää entisensä, vaan toivottavasti kriisin jälkeen myös entistä toimivampi.” Elina Esala, projektisuunnittelija.

 

Vastuunkantoa ja henkistä läsnäoloa

Oli kyseessä minkälainen etänä tapahtuva ohjaussuhde tahansa, luottamuksellisen suhteen rakentuminen on merkityksellisen sekä tuloksellisen toiminnan perustana. Nyt jos koskaan olemme vastuussa ihmisten huomioimisesta ja kannustamisesta yksilöllisesti. Osoitetaan, että jokainen on tärkeä. Kysy ja kuuntele.

”Tässä tilanteessa voimme yhdessä asiakkaiden kanssa ihmetellä tätä päivää ja näitä muutoksia. Kuitenkin jokaisella asialla on myös omat mahdollisuutensa, kuten nyt syntyvät uudet tehtävät ja alat, joita kohti voimme yhdessä lähteä polkuja suunnittelemaan.” Elina Esala, projektisuunnittelija

 

Piia Kaunisto
Projektipäällikkö
Kiinni työelämään -hanke (ESR)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Lähteet:

Sitra, 2020. https://media.sitra.fi/2020/04/01151705/tyottomien-nakokulma-elinikaiseen-oppimiseen.pdf. Luettu 2.4.2020.

TTK Työturvallisuuskeskus, 2018. Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä. Saatavissa: https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut/digijulkaisut/etajohtaminen_ ja_virtuaalinen_vuorovaikutus_tyoyhteisossa. Luettu 3.4.2020.

 

 

Tulvavaarakartoista käytännön toimenpiteisiin

Mitä Pohjois-Savossa järvien, mäkien ja metsien keskellä kasvaneelle henkilölle tulee ensimmäisenä mieleen Pohjanmaasta? Ehkä tasaisuus, pellot, joet, meri ja tietenkin ne tulvat. Näin ainakin oli minun kohdallani. Koska muutin Savosta ensin Ouluun opiskelemaan, olin toki ehtinyt saanut kosketusta Pohjanmaan lakeuksiin jo ennen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle töihin tuloani. Aivan pieleen ei kuitenkaan savolaistytön mielikuvat Pohjanmaasta menneet. ELY-keskuksella pääsin nimittäin tekemään tulvariskikartoitusta Etelä-Pohjanmaan merkittävillä tulvariskialueilla ja osallistumaan tulvariskien hallintasuunnitelmien päivittämiseen. Työssäni nämä mielikuvissani olleet asiat ovat olleet keskeisessä roolissa, mutta olen myös huomannut, kuinka laaja-alaista ajattelua ja osaamista tulvariskien tunnistaminen ja hallinta vaativat.

Ilmakuva pohjalaismaisemasta, kun joen vesi on tulvinut pelloille laajoilla alueilla.

Kevättulvaa 2013 Lapuanjoen varrelta Alahärmästä ja savolaistytön mielenmaisemaa Pohjanmaasta.

Mitä tulvariskit sitten oikeastaan ovat ja miten niitä kartoitetaan?

Vesistötulva voi kehittyä monesta eri syystä, joita ovat esimerkiksi lumien sulamisvedet ja jääpatojen aiheuttama tukos, joka nostattaa vedenpintoja. Myös pitkäkestoiset sateet voivat aiheuttaa tulvimista, kun järvialtaat täyttyvät. Lisäksi on olemassa merivesitulvia ja hulevesitulvia. Koska tulvat voivat kehittyä niin monella tavalla ja monesta eri syystä, ei niiden ennakoiminen ole lainkaan helppo tehtävä. Kaikki alkaa kuitenkin tulvariskien hallinnan laissa (620/2010) ja asetuksessa (VNA 659/2010) määrätystä tulvavaarakarttojen laatimisesta. Tulvavaarakartat toteutetaan tilastollisen mallintamisen avulla ja niitä voidaan laatia eri tulvaskenaarioille vastaamaan erilaisia tulvan toistuvuuksia (esim. 1/50 vuodessa toistuva tulva) hyödyntämällä erilaisia virtaamia. Nämä virtaamat voidaan määrittää pitkäaikaisten havaintosarjojen perusteella tai vaihtoehtoisesti vesistömallin avuilla. Lopputuloksena saadaan tulvavaarakarttoja, joiden avulla voidaan helposti tarkastella mille alueille veden ennustetaan leviävän erilaisten tulvaskenaarioiden toteutuessa. Tulvaskenaarioita voidaan yhdistellä erikoisskenaarioiksi esimerkiksi siten, että yhtä aikaa otetaan huomioon vesistö- ja merivesitulvat. Joskushan kaikki tapahtuu yhtä aikaa ja siksi on hyvä olla valmistautunut myös näihin pahimpiin skenaarioihin.

Tulvavaarakartat toimivat tulvariskikartoituksen lähtökohtana. Riskikartoituksessa on tarkoituksena selvittää mitä kohteita on vaarassa kastua ja minkälaista vahinkoa tulvat voivat aiheuttaa alueella. Tulvariskikartoituksessa selvitetään mm. tulva-alueella asuvien henkilöiden lukumäärä, taloudelliselle toiminnalle tulvasta mahdollisesti aiheutuva haitta sekä ympäristölle haitallisten kohteiden sijainti suhteessa tulva-alueeseen. Tulvariskin voi siis muodostaa esimerkiksi kastuva koulurakennus, katkeava tieyhteys tai tulvan alle jäävä jätevedenpumppaamo.

Nykyään tulvariskikartoitus tehdään pääasiallisesti paikkatietotyöskentelynä tietokoneelta käsin, hyödyntäen monipuolisesti erilaisia paikkatietoaineistoja, tietokantoja ja rekistereitä, joihin on koottu valmiiksi paljon erilaista tietoa. Kohteita kartoittaessa on kuitenkin tärkeää olla yhteydessä alueellisiin toimijoihin, kuten kuntiin, sähköverkkoyhtiöihin ja jäteveden käsittelystä vastaaviin tahoihin, joilta mahdolliset riskikohteet voidaan vielä varmistaa. Tämä yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää, jotta lopulliseen riskikartoitukseen päätyvät tiedot ja kohteet ovat varmasti ajan tasalla. Tulvariskikartoituksen tulokset julkaistaan netissä tulvakarttapalveluun kaikkien nähtäville, siltä osin kuin se on mahdollista yksityisyydensuojan ja lainsäädännön mukaan. Tulvavaarakarttojen ja tulvariskikartoituksen valmistuttua meillä on siis tieto siitä, minne tulvavesien voidaan ennustaa leviävän ja mitkä kohteet ovat vaarassa kastua aiheuttaen vahingollisia seurauksia ihmisille tai ympäristölle. Tämän jälkeen siirrytään pohtimaan, miten näitä tunnistettuja tulvariskejä voidaan hallita ja vähentää.

Kuva tulvakarttapalvelun näkymästä.

Tulvakarttapalvelun näkymää Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevalta Ilmajoen-Seinäjoen merkittävältä tulvariskialueelta 1/100 vuodessa toistuvalla tulvalla. Riskikohteet näkyvät kartalla punaisina symboleina.

Tulvariskien hallinnalla kohti parempaa tulevaisuutta

Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan erilaisten toimenpiteiden muodostamaa kokonaisuutta, joiden tavoitteena on vähentää tulvien esiintymistodennäköisyyttä tai niistä aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja parantaa tulviin varautumista. Nämä tavoitteet ja toimenpiteet kootaan vesistöaluekohtaisiin tulvariskien hallintasuunnitelmiin, jotka laaditaan aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelmien laadintaan osallistuu monipuolisesti alueen toimijoita, sillä hallintasuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet käydään läpi vesistöalueen tulvaryhmän kokouksissa ja työpajoissa. Tulvaryhmä myös hyväksyy suunnitelman esitettäväksi maa- ja metsätalous ministeriölle, joka hyväksyy suunnitelman lopullisesti.  Eri toimijoiden mukana oleminen varmistaa sen, että kaikkien näkökulmat ja paikallistuntemus saadaan huomioitua suunnitelmien laatimisessa mahdollisimman hyvin. Siten lopputuloksena saadaan järkevä ja hyödyllinen kokonaisuus, jonka avulla voidaan mennä kohti parempaa tulevaisuutta.

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla ollaan laatimassa uusia tulvariskien hallintasuunnitelmia vuosille 2022 – 2027. Suunnitelmien valmistumisen jälkeen edessä on haasteena ja tärkeänä tehtävänä siirtää suurella työllä laaditut tavoitteet ja toimenpiteet käytäntöön. On ollut hienoa päästä seuraamaan edellä kuvattua prosessia aivan tulvavaarakarttojen valmistumisesta ja riskikartoituksen tekemisestä meneillään olevaan hallintasuunnitelmien päivittämiseen saakka. On palkitsevaa päästä tekemään työtä, jolla on oikeasti merkitystä!

Osallistu

  • Pääset tutustumaan tulvavaarakarttoihin ja tulvariskikartoituksen tuloksiin tulvakarttapalvelussa, jonka löydät osoitteesta ymparisto.fi/tulvakartat
  • Varauduthan tulviin myös omatoimisesti! Ennakolta varautuminen on tulva-alueiden asukkaille tärkeää. Ohjeita omatoimiseen varautumiseen saat myös ympäristöhallinnon yhteisiltä verkkosivuilta.

 

Oona Könönen
Vesitaloussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue/Vesistöyksikkö

Liikenneturvallisuuden kehittäminen Kauhavalla

Kauhavan (Alahärmä, Kortesjärvi, Kauhava ja Ylihärmä) liikenneturvallisuussuunnitelma on nyt valmistunut.  Edellinen suunnitelma oli vuodelta 2005, joten olikin aika jo päivitystyölle. Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta on noin vuoden kestävä poikkihallinnollinen prosessi, jossa vuoropuhelu kaupungin työntekijöiden ja päättäjien sekä alueen asukkaiden ja sidosryhmien kanssa on tärkeää. Vuoropuhelu tuottaa tietoa suunnitteluun sekä edistää eri tahojen sitoutumista työn lopputuloksiin. Kaupungin ja ELY-keskuksen edustajien lisäksi suunnitelman laadintaan osallistuivat poliisi ja Liikenneturva.

Liikenneturvallisuussuunnitelma on kuvaus konkreettisista tavoitteista, toimenpiteistä ja toimintatavoista, joilla kaupungin ja sen asukkaiden liikenneturvallisuutta parannetaan. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa kuvataan alueen liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytilanne haasteineen ja arvioidaan liikenneturvallisuustyön nykytilaa ja kehittämistarpeita. Nykytilan kartoitus käsitti seuraavat teemat:
– liikenneonnettomuudet
– tiedot nykytilasta ja olemassa olevat suunnitelmat
– väestön kehitys
– koettu liikenneturvallisuus ja ongelmat
– kauhavan liikenneturvallisuustyön nykytila.

Työn alussa toteutettiin myös asukas- ja koululaiskyselyt. Niiden avulla selvitettiin suunnittelualueella asuvien käsitystä Kauhavan vaaranpaikoista, liikenneturvallisuuden ja liikenneympäristön puutteista ja kehittämistarpeista (esimerkiksi kevyen liikenteen väylätarpeista, vaarallisista ylityksistä jne.). Myös liikkumiseen, liikennekäyttäytymiseen ja esimerkiksi erilaisten turvavälineiden (esim. pyöräilykypärä) käyttöön liittyvien perustietojen selvittäminen on keskeistä turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämiseksi.

Liikenneympäristön toimenpiteet on raportoitu toimenpidelistana ja karttaesityksenä. Lähtökohtana oli toimenpiteiltään ja kustannuksiltaan realistinen lista, jossa keskityttiin ongelmallisimpien ja onnettomuusherkimpien kohteiden parantamiseen.
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Kauhavan alueella:

– Läntisen yhdystien (mt 733) / Kosolantien (mt 17771) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Jylhäntien (mt 17761) ja Ruotsalantien (mt 17709) kevyen liikenteen väylän rakentaminen
– Jylhäntien (mt 17761) / Mäki-Passintien liittymän turvallisuuden parantaminen
– Hemmingintien (mt 17766) kevyen liikenteen väylän rakentaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Härmäntien (mt 17826) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Yliviitalantien (mt 17770) / Pirintien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Voltintien (mt 738) / Pirttisentien (mt 17837) liittymästä 200 m länteen, huomion kiinnittäminen nopeusrajoitukseen
– Päämajantien / Vanha Vaasantien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Liinamaantien (mt 17788) / Leinosentien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Vaasantien (mt 725) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Taajamien nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen.

Konkreettisten liikenneympäristöä parantavien toimenpiteiden lisäksi liikenneturvallisuutta ehdottomasti parantava (ellei jopa tehokkaampi) tekijä on vaikuttaminen teillä liikkujien omiin asenteisiin.

Hopean värinen auto on pysähtynyt suojatien eteen.

Kauhavan kaupungille perustettiin eri hallintokunnista muodostuva liikenneturvallisuustyöryhmä, joka jatkaa toimintaansa suunnitelman valmistumisen jälkeen. Ryhmä valvoo, että toimenpideluetteloa toteutetaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Sen lisäksi jokaisella hallintokunnalla on oma vuosikellonsa, jota he seuraavat ja noudattavat. Vuosikelloon on laadittu vuoden liikenneturvallisuustapahtumat kerrallaan. Siitä löytyvät niin valtakunnalliset tapahtumat kuin myös hallintokunnan omat kuntakohtaiset tapahtumat. Omalla toiminnallaan ja esimerkillään ryhmä pyrkii vaikuttaan asukkaiden asenteiseen ja turvalliseen liikkumiseen.

Kaaviokuva Kauhavan liikenneturvallisuustyön vuosikellosta. Eri ajanjaksoille on suunniteltu erilaisia toimenpiteitä.

Kauhavan liikenneturvallisuussuunnitelmaa voit tarkemmin tarkastella ELY-keskuksen nettisivuilla osoitteessa:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/liikenneturvallisuussuunnitelmat
(Suunnitelmat löytyvät sivun keskipalstalta alareunasta, kun valitset aluevalinnaksi Etelä-Pohjanmaa)

Kauhavan liikennturvallisuussuunniteman esitteeseen pääset tästä.

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Aktuellt inom vatten- och havsvården

Vattenvården rullar på i sexårscykler och vi förbereder oss som bäst inför nästa period som gäller åren 2022 – 2027. Perioden som börjar år 2022 är samtidigt den sista, vilket innebär att vi borde ha god status i de flesta av våra vattendrag. Den moderna planeringen av vattenvården startade i början av 2000-talet, och mycket har gått framåt sen dess. Vattnens status beaktas alltmer inom verksamhet som påverkar vattnens status, även inom verksamhet som inte är tillståndspliktig, t ex jordbruk och skogsbruk. Vi har fått nya, fina datasystem som lagrar och kopplar ihop all slags information som behövs inom planeringen av vattenvården. Användningen av geografiska datasystem har gett helt nya möjligheter att jobba med vattenvården. I Vattenkartan kan alla intresserade hitta information om ytvatten och grundvatten i Finland.I vattenkartan kan alla intresserade hitta information om ytvatten och grundvatten i Finland.

Programmet för effektiverat vattenskydd, som startade våren 2019, ger oss extra medel att förbättra vattnens status. Regeringen beslutade att det ska beviljas 69 miljoner euro i finansiering av åtgärder inom jord- och skogsbruk, vattendragsrestaurering, hantering av vatten i städer, miljöfarliga vrak samt forskning och utveckling under perioden 2019-2023. Vi har gjort en karta över de objekt på vårt område som hittills fått finansiering bl.a. via effektiveringsprogrammet.

Havsvården har hittills planerats mest på nationell nivå, men målet är nu att bättre sammankoppla vattenvården och havsvården regionalt. De tre österbottniska landskapen har länge varit föregångare vad gäller samarbete inom åarnas och älvarnas områden. I älvdelegationerna samlas representanter från olika sektorer för att diskutera och komma överens om hur vattendragen bäst ska tas om hand. Motsvarande samarbete saknas ännu för kusten och havet i vårt område.

Hur står det till med våra vatten då? Enligt den senaste statusbedömningen som gäller perioden 2012-2017 kan vi se endast små förbättringar i vattnens status. De flesta vattenförekomster har en ekologisk status som är måttlig eller sämre. En god ekologisk status innebär att t ex fisk, bottendjur, vattenväxter och de mikroskopiskt små växtplanktonen har påverkats endast litet av mänsklig verksamhet. Vid bedömningen granskas också vattnens fosforhalt, kvävehalt, surhet, siktdjup mm., samt strukturella förändringar såsom dammar och invallningar. Förbättringen av vattendragens status tar tid. Läckaget och utsläppen av näringsämnen från land till vatten har pågått under en lång tid och det räcker länge innan genomförda vattenvårdsåtgärder märks i vattendragens status.

Utkasten till uppdaterade åtgärdsprogram inom vattenvården publiceras på hösten 2020. Då har alla möjlighet att ge feedback på programmen. Utkastet till åtgärdsprogram för havsvården publiceras lite senare. Vi informerar bl.a. i dagspressen, på NTM-centralernas webbsidor och webbsidan www.ymparisto.fi/sv-FI/Paverka_vattendragen då samråden börjar.

Anna Bonde
Ledande sakkunnig
Vattenresursenheten
NTM-centralen i Södra Österbotten

 

Olipa kerran lounaalla…

Kuvassa ruokalautanen, jossa perunaa, lihaa ja salaattia. Kuvassa myös tekstiä, joka kertoo, että kaikki ruoka-aihekset ovat lähellä tuotettua.

Syödä pitää, siitä ei pääse ja pellolta se ruoka tulee. Usein sitä vaan syö, miettimättä sen kummemmin, mitä ruuan eteen on tehty. Otetaan vaikka se peruna. Isäntä Karijoella on laittanut aamulla saappaat jalkaansa ja lähtenyt hallille noutamaan perunannostokonetta. Matkalla hän kiroaa, kun märän pellon kantavuus on vähän ”com si com sa”, mutta sieltä ne nostettiin ja nyt ne ovat lautasella muusina. Peruna voisi tulla myös Keski-Euroopasta Pfalzin alueelta, jossa tuotetaan perunaa noin 4000 hehtaarilla, mutta kannatan ennemmin sitä karijokelaisen viljelijän perunaa siitä syystä, että tiedän, tai luulen tietäväni, miten täällä Suomessa asiat ovat ja miten niihin voin vaikuttaa kuluttajana. Tässä tapauksessa voin vaikuttaa myös viranomaisena ja pohtia, mitä pellon kuivatuksen varmistamiseksi voidaan tehdä.

Peltojen kuivatus kuntoon

Tarvitaan toimiva peruskuivatus, joka luo edellytykset toimivalle paikalliskuivatukselle. Ensin siis valtaojat kuntoon yhdessä alueen muiden maanomistajien kanssa ja sitten salaojitus, joka huolehtii peltolohkotasolla kuivatuksen onnistumisesta. Peruskuivatuksen vaatimaan yhteistyön järjestämiseen voi kysyä apuja kirjoittajalta, tai maankuivatuksen ja ojituksen verkkosivulta.

Synkkien pilvien alla peltomaisema, jossa vilja on alkanut kellastumaan.

Uusi hallitusohjelma ohjaa meitä ottamaan työssämme huomioon myös ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomme valtaojien peruskuivatussuunnittelijoille, maanomistajille ja ojaisännöitsijöille tietoa erilaisista ympäristön-, vesien- ja ilmastonsuojelun toimenpiteistä mm. uomien kunnossapitohankkeisiin. Samoin mietityttää se, onko tarvetta muuttaa lisää uomien mitoitusohjeistusta vastaamaan ilmaston muuttuneita olosuhteita, josta hyvänä esimerkkinä ovat viime vuosien aikana havaitut sään äärevöitymiset, kuten voimakkaat rankkasateet, pitkät kuivuusjaksot ja leudot talvet. Vuosien välinen vaihtelu monitodennäköisesti lisääntyy ja sitä myöden ennustettavuus heikkenee. Hyvää vesitietoa kaikille kiinnostuneille löytyy verkosta vesi.fi sivuilta.

Ruispellosta pieni kaistale jo puitu.

Takaisin perunapeltoon. Pelto on resurssi ja pellon kasvukunnosta huolehtiminen varmistaa viljelijälle parhaan mahdollisen tuoton. Näen, että se päivä on jo tulossa, kun viljelijä huomioi hyvänä vaihtoehtona tai itsestäänselvyytenä myös peltojen monimuotoisuuskaistat, valtaojien tulvatasanteet, tai pellonkäytön muutoksen ilmastoystävällisempään suuntaan. Uskon, että täällä Suomessa voin omilla valinnoillani vaikuttaa siihen, miten ruokaa tuotetaan ja että suomalainen ruuantuottaja tekee itsekin valintoja kehittämällä tuotantoa ollaksemme maailman parhaimpia ruuantuottajamaita kaikilla mittareilla. Meillä on jo nyt tiloja, joilla näin tehdään ja joiden menestys perustuu juurikin tähän… Mitähän sitä huomenna söisi?

 

Outi Leppiniemi
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue/Vesistöyksikkö
puh. 0295 028 016, 050 350 9328
outi.leppiniemi(at)ely-keskus.fi

 

Muutama fakta talvikauden tiestöstämme

Harmaana päivänä otettu kuva, jossa autoja ja traktori mutkaisella tiellä.

Kuva: Mikko Käkelä

Jokainen tielläliikkuja on huomannut, että päällystetty tiestö on reikiintynyt pahasti tänä talvikautena. Pakko on puhua talvikaudesta, sillä tämä ajanjakso on ollut niin poikkeuksellinen säiden suhteen, ettei oikein talvestakaan voida puhua, ainakaan täällä pohjalaismaakuntien alueella. Onhan leutoja talvia ollut toki ennenkin, mutta yleensä välissä on ollut kuitenkin pakkasjaksoja.

Kun talvella sataa vettä…

Talvella teitä suojaa se, että tien runko on jäätynyt normaalisti ja päällä on kenties lumikerros. Tällainen olisi normaali talvikeli. Mutta tänä talvena on satanut paljon vettä ja lämpötila on sahannut 0 asteen molemmin puolin ja ollut pitkiä jaksoja kokonaan plussan puolella. Lunta on tainnut olla viikon verran pisimmillään kerrallaan, kunnes taas ovat tulleet vesisateet.

Pimeälla otettu kuva liikenteestä, näkyy autojen valoja ja pimeyttä.

Kuva: Mikko Käkelä

Kun vesisateita on paljon, pääsee vesi luikertelemaan tiestön halkeamiin päällysteen alle. Autojen renkaat tehostavat veden pääsemistä päällysteeseen painamalla vettä vielä syvemmälle päällysteen rakoihin. Kun sää sitten pakastuu, paisuu tien alle päässyt vesi poksauttaen päällysteestä irti paloja. Myös nastarenkaiden vaikutus tiestöön on merkittävä, kun tie on märkä, tuolloin tiestö kuluu myös renkaista johtuen.

Pikaisia ratkaisuja ei valitettavasti ole

Reikiä on tullut tänä talvikautena niin paljon, ettei tällaista talvea ole muistissa monillakaan. Mutta suurempia korjaustoimia joudumme pääsääntöisesti odottamaan kevääseen. Talvella ja kostealla kelillä ei ole pysyviä ja kustannustehokkaita paikkaustekniikoita olemassa. Tiestöä voidaan paikata ja liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät toki paikataankin, mutta paikka ei tule pysymään tiessä kiinni. Siksi paikkauksia päästään kunnolla tekemään vasta keväämmällä. Toinen asia on se, että riittävätkö rahat kaikkiin reikiin kaikilla teillä? Se onkin monimutkaisempi asia.Tie, joka on paikattu moneen kymmeneen kertaan, tie on ihan laikukas.

Tiestön rahoituksesta

Alueellinen ELY-keskus vastaa tiestön kunnosta ja saa siihen rahoituksen Väylävirastolta ja edelleen valtion budjetista LVM:n osuudesta. Tämä rahoitus sisältää mm. tienpidon, mikä sisältää tiestön hoidon ja kunnossapidon rahoituksen. Talvella tämä tarkoittaa mm. lumen aurausta, liukkaudentorjuntaa, kesällä sorastusta, tiestön kuivatuksesta huolehtimista, pölyn sidontaa, lanausta jne. Usein kuulee ihmeteltävän, että ”kyllä tällaisina leutoina talvina on ainakin lumenaurauksesta rahaa säästynyt”. Mutta se ei pidä paikkansa. Ensinnäkin tällaisina talvina liukkauden torjuntaa joudutaan tekemään normaalia enemmän ja toisekseen hoitourakat ovat pitkäaikaisia sopimuksia. Ne tehdään urakoitsijan kanssa esimerkiksi viideksi vuodeksi kerrallaan ja rahat sidotaan sopimuskausiksi kerrallaan. Näin ollen rahaa ei ole säästössä aurauksista. Ne vauriot, joita tällaisina leutoina talvina tiestölle aiheutuu, täytyy maksaa lisäksi normaaleista päällysterahoista. Korjauksien jälkeen nähdään, paljonko rahaa jää itse päällystämiseen ja tiemerkintöjen korjaukseen. Joten, vaikka rahoitusta onkin saatu nostettua viime vuoden, harvinaisenkin alhaiselta, tasolta nyt vähän ylöspäin, ei se välttämättä näy heti tänä kesänä kovinkaan paljon tiestöllä. Ensin on katsottava talven ”jäljet” ja korjattava niitä ja sen jälkeen nähdään, miten paljon päällysterahaa jää käyttöön päällysteohjelmaamme. Tulevina vuosina näyttäisi päällysteraha kuitenkin pysyttelevän vähän korkeammalla tasolla verrattuna esimerkiksi viime vuoteen.

Kuvassa suoralla tiellä kaksi isoa kuoppaa asfaltissa.

Helppoja ja nopeita ratkaisuja ei oikein siis ole. Viime vuosina on puhuttu paljon korjausvelasta eli siitä, mitä tiestön peruskunnolle on tapahtunut, kun rahoitus on pyritty saamaan riittämään edes välttämättömiin korjauksiin. Kun pitkään on tehty vähäisellä rahoituksella mm. päällysteitä, ei niiden kunto tahdo tällaista talvikautta kestää.

Kesän 2020 päällystysohjelmasta tiedotamme vähän myöhemmin lisää. Nopeita parannuksia ei kuitenkaan heti saada, mutta teemme parhaamme käytettävissä olevalla rahoituksella. Tienkäyttäjiltä vaaditaan malttia ja kärsivällisyyttä kuitenkin vielä pitkään.

Palautetta tiestöltä voi antaa ja vaarallisista kuopista ilmoittaa.

Turvallisia kilometrejä kaikille kulkijoille!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Osaanko kehittää itseäni?

Osaamisen kehittämisestä on tullut hittituote elinikäisen oppimisen maailmassa. Meistä jokainen kehittää itseään joka päivä, usealla eri tavalla. Mutta miten voin kehittää itseäni TE-palvelujen avulla?

TE-palveluita on nyt runsaasti tarjolla maakunnassamme. Tarjolla on ammatillista tutkintotavoitteista koulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta, erilaisia valmennuspalveluita, asiantuntija-arviointeja sekä työ- ja koulutuskokeiluja. Suuren palvelutarjonnan lisäksi TE-toimistossa on runsaasti avoimia työpaikkoja, joihin alueemme yritykset etsivät osaavia tekijöitä.  TE-palvelujen suuren vaihtoehtotarjonnan taustalla on se, että saamme eteläpohjalaiset työt ja tekijät kohtaamaan.

Kuvassa liidulla piirretyn ajatuskuplan sisällä hehkulamppu.

Mitä osaamisen kehittämisen palveluilla tarkoitetaan?

Ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoja on maakunnassamme kymmeniä. Lisä- ja täydennyskoulutusta voidaan taas suunnitella kohderyhmän mukaan esim. tietyn toimialan tutkinnon suorittaneille (esim. korkeasti koulutetut) tai työkokemuksen omaaville (esim. automaatiotekniikka, palvelualat). Nykyään varsinkin ammatillisessa koulutuksessa rakennetaan opiskelijoiden opintopolut hyvin henkilökohtaisesti ja räätälöidysti. Jokaisen opiskelijan opintopolun rakentamisen lähtökohtana on osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Räätälöidyt ratkaisut edellyttävät oppijalta itseohjautuvuutta ja vastuuta siitä, että opinnot etenevät suunnitelmallisesti. Opinnot vaativat uusien oppimis- ja opetusmenetelmien omaksumista. Opiskelijoille pyritään järjestämään myös erilaisia tukipalveluja oppimisen tueksi.

Valmennuspalveluja toteutetaan ryhmämuotoisesti, mutta yhä useammin asiakkaalla on mahdollisuus saada yksilöllistä valmennusta esim. työmarkkinoille siirtymisessä, työpaikan etsimisessä tai tulevaisuuden uravaihtoehtojen pohtimisessa. Palveluja voidaan toteuttaa lähiopetuksena, etäopetuksena tai jopa verkon kautta. Asiantuntija-arvioinnin tarkoituksena on kartoittaa työnhakijan työ- ja toimintakykyä työelämän lähtökohdista käsin. Työ- ja koulutuskokeilut ovat apuvälineitä erilaisten koulutusalojen kartoittamisessa tai erilaisiin työtehtäviin tutustuttaessa.

Mitä osaamisen kehittäminen maksaa minulle tai yhteiskunnalle? TE-toimiston asiakkaille palvelut ovat maksuttomia. TE-palvelut rahoitetaan kokonaan työllisyysmäärärahoista.

Kuvassa kerrotaan työvoimakoulutuksen, valmennuspalveluiden ja muiden TE-pavleluihin käytössä olevasta rahoituksesta ja eri palveluiden hintoja henkilöä kohti.

 

Miten hakeutua osaamisen kehittämisen palveluihin?

TE-toimiston asiakas voi hakeutua koulutukseen tai valmennuspalveluihin TE-palvelut -sivuston OMA ASIOINTI-linkin kautta. Kannattaa muutenkin tutustua TE-palvelujen sosiaalisen median kanaviin sekä nettisivuihin, joissa on kerrottu osaamisen kehittämisen palveluista mm. lyhyiden esittelyvideoiden kautta. Videoilla pääset kuulemaan mm. erilaisia opiskelijoiden kertomuksia.

Alueemme työnantajat tarvitsevat uutta osaavaa työvoimaa. TE-palveluiden avulla työllistymisen mahdollisuudet kasvavat. Nyt jos koskaan on osaamisen kehittämisen paikka!

http://toimistot.te-palvelut.fi/web/guest/etela-pohjanmaa


Marjut Leppänen
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus