Saako akkuja kerätä kuka vaan?

Suurin osa kotitalouksissa syntyvistä jätteistä (esim. sekajäte, lasi, paristot, pahvi ja paperi) menevät lähes automaattisesti oikeaan paikkaan eli kunnallisen jätehuoltoyhtiön tai valtakunnallisen tuottajayhteisön järjestämään jätteen keräykseen. Tämä tapahtuu siksi, että roska-auto käy säännöllisesti tyhjentämässä roska-astiat tai kotitaloudet kiikuttavat kauppareissulla kierrätykseen menevät jätteet alueellisiin keräyspisteisiin.

On kuitenkin joitakin jätteitä, joita syntyy silloin tällöin, pieniä määriä, ja jotka valitettavasti saattavat päätyä epävirallisia reittejä pitkin milloin minnekin.

Erityisesti tänä syksynä ovat sosiaalisessa mediassa ja paikallislehtien ilmoituspalstoilla yleistyneet merkittävästi ilmoitukset akkujen ja metalliromun kotoa noudoista. Haja-asutusalueella akkuja ja metalliromua tullaan kysymään usein aivan pihasta asti. Ja kuinka helppoa onkaan kaivaa varastojen ja autotallin kätköstä vanhat akut, jotka olisi pitänyt jo monta kertaa viedä jäteasemalle mutta aina se on vain jäänyt – ja antaa ne kyselijälle!

Akku1

Harva tietää toimivansa siinä tilanteessa erittäin todennäköisesti jätelain vastaisesti.

Jätteiden ammattimaiseen kuljettamiseen tarvitaan ELY-keskuksen tekemä merkintä jätehuoltorekisteriin. Jätelain mukaan jätteen saa luovuttaa vain sellaiselle vastaanottajalle, jolla on (ympäristö)lupa ottaa kyseinen jäte vastaan. Ajoneuvojen lyijyakut kuuluvat ns. tuottajavastuun piiriin eli käytännössä tuottajayhteisö omistaa akut, kun niitä ei enää käytetä, jolloin ne pitäisi toimittaa tuottajayhteisön keräyspisteeseen, tai kerääjällä tulee olla sopimus tuottajayhteisön kanssa. Tuottajayhteisö on perustettu järjestämään tuottajan vastuulla olevien jätteiden keräys. Tällaisia jätteitä ovat ajoneuvojen renkaat, autot, paristot ja akut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, lehdet ja paperi sekä pakkaukset. Akut luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi, joten niiden kuljettamisesta tulee jätelain mukaan laatia siirtoasiakirja, eli keneltä ja mistä jäte on noudettu, kuka on kuljettanut ja minne se on viety. Lisäksi kuljettajien ja jätteen vastaanottajien on pidettävä kirjaa jätteistä niin, että tarvittaessa voidaan osoittaa, että jäte on päätynyt lailliseen ja asiamukaiseen käsittelyyn.

Kuulostaa byrokraattiselta, hankalalta ja kalliilta! Sehän on vain akku tai kaksi! Saattaa kyllä kuulostaa, mutta on hyvä muistaa, että meidän alueellamme toimii useita yrityksiä, jotka ovat hankkineet kaikki lainsäädännön vaatimat luvat ja rekisteröinnit, ja toimivat jätehuollossa vastuullisesti.

Akkujen keräilijät saattavat kuljettaa suuriakin määriä käytöstä poistettuja akkuja henkilöautoissa ilman asianmukaisia kuljetuslaatikoita ja kuorman sitomista, jolloin kyse voi olla merkittävästä turvallisuusriskistä onnettomuustilanteessa. Akkuja saatetaan varastoida omassa autotallissa odottamassa parempaa hintaa. Akut ovat tulipalo- ja räjähdysvaarallisia, lisäksi niistä voi vuotaa akkuhappoa. Erityisesti lyijyakut aiheuttavat vaaraa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Ei siis ole suinkaan sama missä ja miten niitä kuljetetaan ja varastoidaan.Akku3

Mihin akut päätyvät, jos annan sen jollekin satunnaiselle kyselijälle? Luultavasti suuri osa päätyy asianmukaiseen vastaanottopaikkaan käsittelijälle. Osa voi päätyä laittomasti muihin EU-maihin ja EU-alueen ulkopuolelle, osa kertyy ihmisten varastoihin, kun odotellaan parempaa hintaa, osa saatetaan hylätä ympäristöön.

Minun akun omistajana pitää siis varmistua akun käytöstä poiston jälkeen siitä, että akku päätyy paikkaan, jolla on lupa ottaa se vastaan ja josta se toimitetaan kierrätykseen asianmukaisesti lainsäädäntöä noudattaen. Parhaiten se onnistuu toimittamalla käytetty akku niitä myyvään liikkeeseen tai jäteasemalle.

ELY-keskus ja kunnan jäte- ja ympäristönsuojeluviranomainen toimivat jätelain valvontaviranomaisena. ELY-keskus valvoo jätteen kuljetuksia yhteistyössä poliisin kanssa. Kansainvälisissä jätesiirroissa yhteistyötä tehdään Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Tullin kanssa.

 

Karttunen_Päivi

 


Päivi Karttunen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kalojen ja nahkiaisten velvoiteistutukset osana luvanhaltijalle määrättyjä kalataloudellisia velvoitteita

DSCN2813

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus istuttaa vuosittain alueen vesistöihin kaloja ja nahkiaisia liittyen luvanhaltijan rooliin vesioikeudellisissa luvissa. Aiemmassa blogi-kirjoituksessa käytiin läpi lupien hallintaa ja niiden kohtaloa tulevassa organisaatiomuutoksessa. Kuten kirjoituksessa todettiin, liittyy lupien hallintaan mittava määrä erilaisia velvoitteita, joista kalataloudelliset velvoitteet muodostavat oman osansa. Kalataloudelliset velvoitteet pitävät sisällään mm. tutkimuksia hankkeiden vaikutuksista kohdevesistöjen kalakantoihin ja kalastukseen, mutta myös konkreettisia toimia haittojen kompensoimiseksi esimerkiksi kalaistutusten muodossa.

Vuosittaisia kompensaatioistutuksia tehdään toimialueellamme Ähtävänjoen ja Perhonjoen vesistöalueilla. Ähtävänjoen vesistössä velvoitteen perusteena on Lappajärven ja Evijärven säännöstelylupa ja Perhonjoella keskiosan järviryhmän säännöstelylupa. Istutettavat lajit ja niiden kappalemäärät sekä istutusalueet on tarkoin määritelty ja istutusten toteuttamisesta on laadittu kalatalousviranomaisella hyväksytetyt istutussuunnitelmat. Kalatalousviranomainen valvoo istutusten toteuttamista ja meidän toimialueella sen työn hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rahoitus toteutukseen tulee Maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista.

Kuva088

Viime vuonna istutuksiin käytettyjä lajeja olivat taimen, kuha, siika ja nahkiainen. Kohdevesistöstä riippuen istutuksiin käytettiin eri muotoina yksi- ja kolmevuotiaita järvitaimenia, kaksivuotiaita meritaimenia, yksikesäisiä plankton- ja vaellussiikoja sekä yksikesäisiä kuhia. Nahkiaisia istutettiin vastakuoriutuneina toukkina sekä aikuisina emoina. Lajeista ainoastaan emonahkiaiset olivat luonnonvesistä pyydettyjä yksilöitä muiden ollessa pääsääntöisesti peräisin kalanviljelylaitoksissa säilytettävistä emokalakannoista. Taimenet kasvavat laitosolosuhteissa ja siika sekä kuha ns. luonnonravintolammikoissa.

Luvanhaltija on velvoitettu myös tarkkailemaan istutusten tuloksellisuutta ja vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen kohdevesistöissä. Tarkkailuun hyväksytetään omat ohjelmansa ja niissä käytetään useita eri menetelmiä mm. koekalastuksia ja kalastustiedusteluita. Yhtenä käytössä olevana menetelmänä on istutettavien kalojen merkintä joko ryhmämerkinnällä tai yksilöllisin merkein. Ryhmämerkintänä on käytetty värimerkintää siianpoikasille ja siinä koko istutuserä saa ihoonsa värikoodin, jolla kyseiset kalat pystytään seulomaan erilleen muista lajitovereistaan käytännössä koko eliniän ajan. Värikoodin tulkitsemiseen vaaditaan erikoismenetelmiä ja se onnistuu käytännössä vain viranomaisvoimin. Taimenille käytetyssä yksilömerkinnässä kukin kala saa istutettaessa mukaansa koodin, jolla kalat on tunnistettavissa myöhemmin yksilötasolle. Yksilömerkkinä on käytössä nykyään ns. t-ankkuri, joka on kalan selkään kiinnitettävä muovilätkä. T-ankkurin koodin pystyy tulkitsemaan kuka tahansa kalan pyydystävä kalastaja ja se sisältää ohjeet tiedon toimittamisen viranomaiselle.DSCN2815

Nyt työn alla on alkaneen vuoden istutuskalojen hankinta. Kalojen kasvatus on pääosin ulkopuolisten toimijoiden varassa, joten tässä vaiheessa kilpailutetaan ja tehdään sopimukset. Kalat istutetaan viileän veden aikaan keväällä tai syksyllä lajista riippuen. Kalat kuljetetaan istutuspaikoille ja istutetaan varta vasten työhön suunnitellulla erikoiskalustolla.

 

IMG_3601.JPG

Kari Saari
Vesitaloussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Valvonnan mietteitä vuoden vaihteessa

lehmat_laitumellaVuoden valvontakausi lähenee loppuaan. Tarkastajat ovat siirtyneet maastosta toimistolle valmistelemaan talvikautisia valvontoja sekä kirjaamaan raportteja ohjaaville virastoille. Eläinvalvojat ovat maakunnassa koulutuskierroksella kertomassa tulevan vuoden Eläinten hyvinvointikorvauksen hausta ja Evira-tarkastajat kiertävät vuoden viimeisiä siementarkastuksia sekä saha-ja puupakkaustarkastuksia.

Myös toimistolla tuki-ja tarkastusryhmän käytävä on hiljentynyt. Pääosalla valvontakauden määräaikaisilla tarkastajilla on työsuhde tällä kertaa ELY-keskuksessa päättynyt ja he ovat siirtyneet omille tahoilleen. Näin rekrytoivana henkilönä aina tässä vaiheessa toivoo että mahdollisimman moni olisi käytettävissä myös tulevana vuonna, jotta osaaminen ei pääsisi karkuun. Tietenkin ymmärrän myös sen että jokainen etsii pidempiä työmahdollisuuksia maakunnasta.

Mennyt vuosi ei ole ollut helpoin meidän viljelijäasiakkaille. Kasvukausi oli todella haasteellinen ja tuotteiden hinnatkaan eivät ole lähteneet nousuun toivotulla tavalla. Tätä taustaa nähden valvontojen vastaanotto tiloilla on ollut todella positiivista. Tietenkään tarkastajan saapuminen tilalle ei ole kaikkien toivotuin vieras, mutta yhteisellä keskustelulla on asiat aina saatu etenemään. Tästä suuri kiitos viljelijöille!

Myös positiivista viestiä on valvontarintamalta. Valvonnat saatiin tänä vuonna suoritettua hyvin aikataulussa koko valtakunnassa ja tämä mahdollisti sen että viljelijätukien maksuaikataulua voitiin aikaistaa muutamilla viikoilla. Mavi pystyi maksamaan kansalliset tuet sekä luonnonhaittakorvauksen loppuosan tänä vuonna marraskuussa edellisten vuosien joulukuun sijaan. Tätä kirjoittaessa on perus-, viherryttämis- ja nuorten viljelijöiden tuki maksatuskeräilyssä ja jouluviikolla maksuvuorossa ovat EU nautapalkkioiden ennakot ruokintapäivien perusteella ajanjaksolta 1.1 – 15.9.2017.

Tulevaakin vuotta varten on valvontasuunnitelmat ja tarvittavat resurssilaskelmat tehty. Tämän hetken tiedon mukaan valvontamäärät pysyvät samalla tasolla tämän vuoden kanssa ja resurssit näyttävät olevan riittävät. Eli tulevanakin vuonna tarkastajat soittavat tiloille, kertovat tilan osuneen valvontaan tai eläintarkastajat saapuvat tilalle pääosin ennalta ilmoittamatta. Mutta jos tilallesi tai yritykseesi tarkastus kohdistuu, niin älä säikähdä, vaan ota tarkastuksesta irti myös neuvonnallinen puoli. Tarkastajat vastaavat mielellään tukiehtoihin ja valvontoihin liittyviin kysymyksiin. Ja jos vastausta ei löydy heti, niin vastaus selvitetään ja asiaan palataan myöhemmin.

Tähän loppuun laitan vielä linkin youtube videoon; Pinta-alamittauksen lyhyt historia, jonka on tehnyt Etelä-Savon ELY-keskuksen valvontaryhmä. Videolla esitellään eu-aikana käytössä olleita mittaustapoja eu-ajan alusta tähän päivään. Videolta puuttuu ainoastaan aivan ensimmäisinä vuosina käytössä olleet pistepoletit.

 

Rauhallista Joulunaikaa ja Hyvää tulevaa vuotta!

Toivottaen

 

 


Harri Väisänen
Tarkastuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Vedenkorkeuden ja virtaamien seuranta uudistuu

Hydrologisella seurannalla tuotetaan tietoa Suomen vesivaroista julkisen ja yksityisen päätöksenteon tueksi sekä yleisen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Tieto on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi tulvariskien hallinnassa, patoturvallisuudessa, vesistöjen säännöstelyssä, vesivoiman tuotannossa, vesihuollossa, vesitalouslupien valvonnassa sekä vesienhoidon suunnittelussa. Jokien ja järvien vedenkorkeuden ja virtaamien lisäksi hydrologisen seurannan kohteita ovat mm. pohjavesien määrä ja laatu, lumen määrä ja vesiarvo sekä veden lämpötila.

Hydrologisen seurannan kehittämistä koskevan selvityksen johdosta valtakunnallinen hydrologisen tiedon tuottaminen keskitettiin noin vuosi sitten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, joka vastaa mm. kilpailutuksista, ulkoistettujen palvelujen tuottamisesta ja hankinnoista. Myös hydrologinen omaisuus on siirretty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Suomen ympäristökeskus (SYKE) toimii valtakunnallisena hydrologian laitoksena ja tilaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta hydrologisen tiedon. SYKE vastaa myös hydrologisen seurantaohjelman laatimisesta, tietojärjestelmistä sekä valtakunnallisista palveluista. Kaikki ELY-keskukset osallistuvat seurantaohjelman laatimiseen, havaintotiedon tuottamiseen ja omaisuuden ylläpidon suunnitteluun ja toteutukseen.

Hydrologia2

Hydrologiassa on tehty tänä vuonna kolme suurta kilpailutusta, jotka koskivat vedenkorkeuden mittalaitteiden hankintaa, virtaamamittauksia sekä vedenkorkeusasemien ylläpitoa. Vedenkorkeusasemien laitehankinnat voitti oululainen EHP Environment Oy, jonka loggereita on asennettu syksystä lähtien ennestään automatisoimattomille vedenkorkeusasemille sekä korvattu tekniikaltaan vanhentuneita laitteita eri puolilla Suomea. Uusia vedenkorkeuden mittalaitteita on hankittu tähän mennessä runsaat 50 kpl.

 

Hydrologia3

Kilpailutetut virtaamamittaukset hankinta-alueittain 2017-2019.

Virtaamamittausten osalta Suomi jaettiin kolmeen hankinta-alueeseen, joista pohjoisen alueen voitti Mitta Oy, läntisen alueen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja itäisen alueen Kymijoen vesi ja ympäristö ry kumppaneineen. Heinäkuun alussa alkaneen 2,5 vuoden hankintakauden aikana tehdään kaiken kaikkiaan vajaa 200 avovesikauden virtaamamittausta sekä 250 talvikauden mittausta. Virtaamamittauksia tehdään erilaisissa vesiolosuhteissa tulvista kuiviin kausiin, jotta vesistöjen virtaamista saadaan luotettavaa tietoa vesistöjen käyttäjille.

 

Hydrologia4

Ylläpitokilpailutuksen 2018-2019 vedenkorkeusasemat, yhteensä 308kpl.

Vedenkorkeusasemien ylläpito kilpailutettiin myös kolmella hankinta-alueella, jotka voittivat samat tahot kuin virtaamamittauksetkin. Hankintakausi käynnistyy 1.1.2018 ja kestää ainakin vuoden 2019 loppuun. Vedenkorkeusasemien ylläpito tarkoittaa vedenkorkeusaseman tärkeydestä riippuen yhden tai kahden kuukauden välein tehtyjä vedenkorkeuden tarkistusmittauksia sekä erilaisia pieniä huoltotöitä ja vuosittaisia kuntoarvioita. Lisäksi toiminnanharjoittajat tekevät tilattuja korjaustöitä ja vikahuoltokäyntejä. Hankintaan liittyen ulkoistettiin koko Suomessa yhteensä 308 aseman ylläpito. Kilpailutuksen ulkopuolelle jäi useita satoja vedenkorkeusasemia, joiden ylläpidosta vastaavat pääosin voimayhtiöt ja muut julkisen hallinnon ulkopuoliset tahot. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen kustannukset ovat noin 1,1 milj. euroa/vuosi.

 

Saari_Tuuli_5629

 

Tuuli Saari
Johtava vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

Rautio_Liisa

 

Liisa-Maria Rautio
Vesistöyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kuinkas tässä näin kävi?

Vielä jokin aika sitten kerrottiin, että Suomi on Kreikan tiellä. Talous on kuralla ja julkiset menot korkealla. Koitti kevät ja lumi suli, joskin ei sitä paljon koko talvena ollutkaan. Talous alkoi kasvaa kohisten, avoimia työmahdollisuuksia syntyi ja barometrit alkoivat osoittaa ylöspäin. Talousennusteet piti uusia ja kasvun desimaalit vaihtuivat prosenteiksi. Virallisen Eurostatin tilaston mukaan Suomen talous on kasvanut kesällä toiseksi nopeiten kaikista euromaista.

Hyvä niin. Kun talous kasvaa, yritykset investoivat, kansalaiset kuluttavat ja vienti vetää. Muuttunut tilanne helpottaa myös julkista taloutta. Kuitenkin yhdeksi kohisevan kasvun esteeksi on tulossa osaavan työvoiman saatavuus. Kun yritysten tuotantokapasiteetti on maksimaalisesti käytössä, syntyy tarve palkata uutta työvoimaa. Syksyllä kaikki barometrit ovat viestineet useilla toimialoilla olevista rekrytointiongelmista. Etelä-Pohjanmaallakin työllisyys alkoi selvästi parantua keväällä. Kesällä Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli jo koko maan alhaisin. Työ- ja elinkeinohallinto on saanut yhä enemmän informaatiota työvoiman kasvavasta kysynnästä etenkin teollisuudessa. Syksyn aikana strategiat on päivitetty uuteen asentoon. Miten edistämme omilla toimillamme osaavan työvoiman saatavuutta?

Img_0021m

Osaavan työvoiman saatavuus on keskeisimpiä tekijöitä yritysten sijoittumispäätöksissä. Myös monipuolinen koulutustarjonta vahvistaa alueen vetovoimatekijöitä. Jos talous kasvaa pidemmän aikaa, kilpailu työvoimasta alueiden kesken lisääntyy. Kun tilastoja hieman tutkii, niin huomaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ohittaneet teollisuuden maakunnan suurimpana työllistäjänä. Ja kun tutkii vielä lisää, niin huomaa, että eläkepoistuma sote-alalla on voimakasta tulevina vuosina. Siis työvoimaa tarvitsevat tulevaisuudessa muutkin toimialat kuin vain teollisuus. Kun tähän lisää vielä sen, että väestön määrä on ollut maakunnassa pitkään laskussa, syntyy tilanne, jossa toimialat kilpailevat vähenevästä työvoimasta. On siis ennakoitavissa tilanne, jossa osaavan työvoiman saatavuus on todella este talouden kasvulle.

Miten ja mistä työvoimaa työmarkkinoille olisi kiinnitettävissä? Suomessa on edelleen suuri työvoiman varanto eli ihmisiä, joilla ei ole kokopäiväistä ja säännöllistä työpaikkaa. Pitkittyneen työttömyyden kohdanneita henkilöitä on nyt n. 100 000. Tästä ryhmästä pitäisi mahdollisimman moni saada takaisin työmarkkinoille. Tutkimusten mukaan koulutus ja hyvin kohdennetut työllistymispalvelut auttavat työllistymään. Tämän ongelman ratkaisussa julkisen rahoituksen merkitys on suuri ja työnantajien vastaantulo vähintäänkin yhtä suuri. Kyse on enemmänkin uusista avauksista ja yhteisestä tahtotilasta. Passiivinen työttömyysturva on muuttunut yhä enemmän työllistymisedellytysten mahdollistajaksi. Viisi miljardia euroa vuodessa olisi käytettävissä työttömien työmarkkina-aseman parantamiseen, jos vain keinot löytyvät.

ASIAKASPALVELU_INFO_04_painoTyö- ja elinkeinohallinnon välineistä yhdessä yritysten kanssa toteutettu rekrytointikoulutus on ollut tuloksellista. Tänä vuonna maakunnassamme on alkanut ennätysmäärä yritysten kanssa yhteisiä koulutuksia. Tämän lisäksi ELY-keskus ja TE-toimisto ovat kehittämässä uutta lähinnä 1-3 henkilön rekrytointiin liittyvää koulutusmallia. Osaajia yrityksiin -monialainen koulutusmalli käynnistynee ensi vuoden alussa. Sillä kyetään täydennys- ja jatkokouluttamaan täsmäosaajia yritysten tarpeisiin, jos tekijää ei muuten löydy.

Uudet maakunnat ovat tulevaisuudessa avainasemassa kun mietitään keinoja ja toimenpiteitä osaavan työvoiman saatavuuteen. Uusi maakuntahallinto vastaa jatkossa yritys- ja työvoimapalvelujen (tulevien kasvupalvelujen) järjestämisestä ja tuotannosta. Toimintaa raamittava lainsäädäntö tulee olemaan mahdollistavaa ja kannustavaa. Maakunta saa miettiä strategiat ja toimet tavoitteisiin pääsemiseksi. Nyt ei ole aikaa hukattavaksi, jotta vältymme toteamukselta – kuinkas tässä näin kävi?

 

Aaltonen_Jari

 

 

Jari Aaltonen
Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pula-ajan pohdintoja

Kautta historian Suomen kansa on oppinut tietämään ja tuntemaan mitä tarkoittaa pula-aika. Meillä on ollut pulaa elintarvikkeista, tavaroista, vaatteista, käyttöesineistä, polttoaineista jne. Pula-aikana on säästetty ja säännöstelty: Sotien jälkeenkin tavaroiden ostamista säännösteltiin erilaisten kuponkien muodossa.

Nykyaikana pula-aika TE-hallinnon ja yrityselämän näkövinkkelistä tarkasteltuna tarkoittaa työvoimapulaa eli pulaa osaavasta työvoimasta. Työnantajien on vaikea löytää osaavaa, ammattitaitoista työvoimaa. Vienti on alkanut vetämään ja tuotantomääriä on kasvatettu. Samalla uusien työntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat nousemassa kasvun esteeksi.

Pula-aika on pakottanut meidät suomalaiset keksimään ja kehittämään uusia tapoja ja taitoja selviytyä arjen haasteista. Niin on myös tämä nykyinen pula-aika pakottanut meitä työ- ja elinkeinohallinnon edustajia pohtimaan ja tarkastelemaan TE-palveluja ja niiden käyttökelpoisuutta työnantajien rekrytointiongelmien ratkaisemiseksi. TE-palveluja on varsinkin tämän vuoden aikana uudistettu, kehitetty ja kehitelty aiempaa määrätietoisemmin. Alueellamme toteutetun suunnitelmallisen kehittämistyön keskiössä ovat olleet työelämälähtöiset ja työnantajakohtaiset ammatilliset koulutukset.

IMG_9325m

Kohtaanto-ongelman haasteisiin on lähdetty vastaamaan lukusilla yrityslähtöisillä RekryKoulutuksilla. Esimerkkeinä mainittakoon useat kone- ja metallialan, muovialan, ajoneuvonosturinkuljettajan, asbestipurkajan ja purkutyöntekijän räätälöidyt RekryKoulutukset.

Yrityslähtöisten RekryKoulutusten ohella alueellamme on kehitteillä Osaajia yrityksiin -koulutus, jonka avulla pyritään kouluttamaan 1-3 henkilöä kuhunkin kohdeyritykseen non-stop -periaatteella: Koulutus käynnistyy, kun sopiva työnantaja ja opiskelija löytyvät. Osaajia yrityksiin -koulutus räätälöidään ja suunnitellaan täysin yrityskohtaisesti ja yksilöllisesti.

Ammatillisen koulutuksen kehittämistyön tuloksena lanseerattiin 2 vuotta sitten Metallimestarit -koulutus, jonka koulutuksen sisällön suunnitteluun sekä koulutuksen markkinointiin ovat yritykset osallistuneet aktiivisesti. Metallimestarit -koulutusmalli on otettu käyttöön valtakunnallisesti. Metallimestarit -koulutus on selkeästi suunnattu kone- ja metallialan työvoimapulan helpottamiseksi. Koulutus on sisällöltään pitkälti työssäoppimispainotteista, työelämälähtöistä koulutusta. Seuraava koulutus alkaa vielä tämän vuoden puolella: Tavoitteena on löytää 40 uudelle metallialan ammattilaiselle työpaikka. IMG_9318m

Alueellamme panostetaan vahvasti myös tulevien kasvupalvelujen kehittämiseen, josta hyvänä esimerkkinä mainittakoon Kasvupilotti –hanke. Hankkeessa yhdistetään erilaisia kehittämis- ja rekrytointipalveluja mikro- ja pk-yritysten kasvun sekä työvoiman saatavuuden tueksi. Kasvupilottiin kuuluu kehittämisasiantuntijan KEKO-koulutus, jonka tavoitteena on valmentaa kehittämisasiantuntijoita koulutuksessa mukana olevien yritysten palvelukseen. Ensimmäiseen koulutukseen otettiin mukaan 10 yritystä. Saadut kokemukset ovat hyviä – yritykset ovat saaneet osaavia työntekijöitä ja työntekijät ovat löytäneet työpaikan. Nyt alkamassa olevaan uuteen ryhmään on ilmoittautunut jo 13 yritystä.

Töitä on siis tehty työvoimapulan nitistämiseksi. Toivottavasti nämä uudet palvelumallit vahvistavat alueemme yritysten työvoiman saatavuutta. Yhteistyö TE-hallinnon ja työelämän kanssa jatkukoon entistä ahkerampana. 

 

Marjut_Leppanen

 

Marjut Leppänen
yritys- ja työvoimayksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Aurataanko talvella enää lunta?

Höylä_Granqvist

Moni tienkäyttäjä mieltää, että tärkein työtehtävä talvella on teiden auraaminen puhtaaksi lumesta. Sitä se toki onkin sellaisina talvina, jolloin lunta tulee kuin joskus muinoin 80-luvulla, ja talveksi riittää vakaita, pitkiä pakkasjaksoja. Talvet ovat muuttuneet menneistä paljon. Tästä on seurannut painopisteen muutoksia maanteiden talvihoidon töihin sekä vaatimukset urakoitsijan valppaana oloon ovat lisääntyneet.

Sääolosuhteet ovat viime vuosina muuttuneet selvästi. Lunta sataa talven aikana yhä vähemmän ja pieniä määriä kerrallaan. Sen sijaan lämpötila liikkuu yhä enemmän 0 °C molemmin puolin: jäätymispisteen alitus ilmoittaa lukumäärän lämpötilan laskemiselle plusasteista pakkasen puolelle talven aikana. Käytännössä tämä karkealla tasolla kertoo siitä, että liukkaudentorjunta tulee yhä suuremmaksi ja tärkeämmäksi osaksi talvihoitoa. Suolausta tarvitaan ympäri talvikauden enemmän ja alemmalla tiestöllä kuluu enemmän hiekkaa. Viime talvikautena hiekkaan kuluikin Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella ennätystahtiin.

Kaavio_Granqvist

Keskilämpötilan, talvikausina kertyneen lumisateen määrän sekä jäätymispisteen alitusten lukumäärien kehitys Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella.

Sen lisäksi, että lumisateen kokonaiskertymä oli viime talvikaudella pieni, myös yksittäisien lumisateiden lumikertymät olivat pieniä. Kerralla sataneen lumen määrä oli monesti niin pieni, ettei sitä lähdetty auraamaan. Kun tällaisia pieniä lumisateita tuli useita peräkkäin, eikä lumi sulanut välillä pois, liikenne tallasi lumen ja teille muodostui jäisiä polanteita. Tilanteen jatkuessa pitkään jopa tiehöyläkin oli vaikeuksissa tasoitustöissä. Siellä, missä pieniä lumisateita aurattiin ja / tai muodostuneita polanteita oltiin ajoissa tasaamassa, isompia ongelmia ei ollut.

Kelirikko oli ennen vain kevään riesa, kun talven lumet ja roudat sulivat pois. Kosteammat ja leudommat syksyt sekä alkutalvet ja tien rungon jäätymisen siirtyminen myöhemmäksi ovat tehneet kelirikon tavalliseksi myös syksyllä ja jopa talvellakin. Tällä hetkellä esimerkiksi Varsinais-Suomessa on tavallista, että sorateillä on kelirikkoa koko talven ajan. Jos sääolosuhteet jatkavat muuttumista samaan suuntaan kuin viime vuosina, tulee kelirikko olemaan arkipäivää talvisin myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Pintakelirikko_Granqvist

Tämän marraskuun aikana ongelmat ovat olleet monimuotoisia juuri sorateillä. Metsäiset mäet ovat saattaneet olla jäisiä, kun taas pelto-osuudet ovat olleet kelirikon runtelemia. Kun yhtälöön vielä lisätään lämpötilan sahaaminen plus- ja miinusasteiden välillä, on tuloksena soratiestö, jota on lähes mahdoton pitää täydellisessä kunnossa. Pienenä lisänä tähän korkeamman tason yhtälöön on myös kelirikko- ja sorastusmurskeiden tonnimäärien väheneminen uusissa hoitourakoissa. Hienoista hankkeista huolimatta päivittäinen kunnossapito yhä kurjistuu Suomessa. Haasteellisiin keleihin ja koloihin tulee myös tienkäyttäjien varautua oikealla ajonopeudella.

Vaihtelevat sääolosuhteet tarkoittavat tiuhaan tahtiin muuttuvia keliolosuhteita koko tiestöllä. Niiden hallitseminen edellyttää jatkuvaa tiestön tilan seurantaa hoitourakoitsijalta. Lisäksi tarvittavien toimenpiteiden ennakointi on erityisesti viime talven kokemusten perusteella kultaakin kalliimpi taito urakoitsijalle. Siellä, missä ennakointi oli epäonnistunut, ongelmia oli pahimmillaan lähes koko talven. Orastavassa alussa oleva digitalisoituminen tuottanee apuja paikallisten sääilmiöiden havaitsemiseksi. Nykyinen tiesääkameraverkko on liian harva kertomaan totuutta paikallisista pienimuotoisista sääolosuhteista nykytilanteessa, kun vakaat talvikelit ovat toistaiseksi muisto vain. Hoitourakoitsijat tulevatkin tarvitsemaan uusia apuvälineitä tiestön kokonaistilan hahmottamiseen autolla tehtävien tiestötarkastusten tueksi.

 

granqvist_elina_6_2016-003

 

Elina Granqvist
Tienpidon suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus