Talvi yllätti autoilijat 

Vai yllättikö!? Tätä vanhaa kliseetä usein toistellaan, pikkuisen huumorillakin. Talvi saapuu tänne pohjolaan varmasti joka vuosi ja hyvin osaamme siihen pääsääntöisesti varautua. Urakoitsijat ovat hyvissä ajoin valmistautuneet tulevaan talvikauteen ja huoltaneet kalustonsa kuntoon. Tienpitäjän papereissa talvihoitokausi alkaa 1.10. ja sama päivämäärä on valtakunnallisesti katsottu sopivaksi ajankohdaksi myös aloittaa uusi urakka, mikäli sellainen on alueelle kilpailutettu. Tänä vuonna uudet sopimukset tehtiin meidän alueellamme Pietarsaaren ja Vetelin maanteiden hoitourakoissa. 

Osana talven tuloon varautumista on talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten käyttöönotto. On arvioitu, että alemmat rajoitukset säästävät vuosittain 8 ihmisen hengen ja 36 ihmistä säästyy loukkaantumiselta. Onnettomuuksien lisäksi nopeusrajoitusten laskulla säästyy polttoainetta ja tulee vähemmän päästöjä. Lisäksi päällysteet kuluvat vähemmän ja renkaista aiheutuva melu vähenee. Syyspimeällä myös mm. hirvikolarien määrä vähenee. Lumi toi nyt mukavasti lisää valoa. Pohjalaismaakunnissa talvinopeusrajoitukset tulivat voimaan lokakuun lopussa.   

Lumisessa maisemassa ajelee säiliöauto kirkkaassa auringonpaisteessa.

Miksi meidän tie aurataan aina viimeisenä?  

Joskus odottavan aika on pitkä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on noin 8600 kilometriä hoidettavia maanteitä. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. 

Teiden talvihoidossa lumi aurataan yleensä ensin ja liukkaus torjuntaan sen jälkeen. Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiltä 2–3 tunnissa, jalankulku- ja pyöräilyväyliltä viimeistään neljässä tunnissa. Vähäliikenteisillä teillä voi olla lunta ajoittain kymmenen senttiä ja lumi tulee aurata seitsemässä tunnissa.
Lue lisää tiestön talvihoidosta: Teiden talvihoitoluokat – Väylävirasto (vayla.fi).

Aurauksen lisäksi teiden liukkautta pyritään vähentämään suolauksella. Tämä on erityisen tärkeää raskaalle liikenteelle, joka huolehtii siitä, että meillä on tavaraa kaupoissa ja valmistamamme tuotteet saadaan sujuvasti maailmalle. Suolausta voidaan tehdä silloin, kun lämpötila on yli – 6 astetta. Maantiet suolataan pääosin jo ennakkoon, kun tiedetään, että tien pinta uhkaa jäätyä, mutta kuitenkin viimeistään 2-3 tunnin kuluessa liukkauden havaitsemisesta. Lisäksi levitetään hiekkaa liukkautta ehkäisemään.   

Luminen tiemaisema.

Tiesitkö, että:

  • Maanteiden hoidon urakka-alueita Suomessa on yhteensä 79 kpl, joista 9 kpl pohjalaismaakunnissa 
  • Maanteiden hoitourakat ovat pääsääntöisesti 5-vuotisia 
  • Väylävirasto ja ELY-keskus kilpailuttavat maanteiden hoitourakat valtakunnallisesti noin 15 urakan vuositahtia 
  • Maantie voi kovalla tuulella jäätyä jopa seitsemän plusasteen lämpötilassa, jos tien runko on jäässä 
  • Pohjalaismaakuntien alueella levitetään talvihoitokauden aikana noin 8 830 t tiesuolaa ja 44 000 t hiekkaa. 

Bussipysäkki – katoksella vai ilman, tarvitaanko viitoitusta?  

Valitettavasti mm. bussipysäkkikatokset ja liikennemerkit joutuvat usein ilkivallan kohteeksi! Katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon, liikennemerkkejä ja opasteita töhritään. Hyvin usein tekijät jäävä tuntemattomiksi ja laskun maksaa veronmaksaja tien huonompana pintakuntona, koska nämä korjaukset ja uusimiset joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä aina vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle. Marko ja Ville-Petteri kirjoittivat hyvän blogikirjoituksen bussipysäkeistä: 
Linja-autokatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa.  (wordpress.com)

Kuvassa näkyy aura-auton peili ja luminen peltomaisema.

Palauteväylä on apuna   

Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivu antaa ajankohtaista tietoa teistä ja teiden kunnosta. Lisäksi palauteväylän kautta voi ilmoittaa tiestön ongelmista ja teiden huonosta kunnosta. Oman palautteen etenemistä voi seurata reaaliajassa. Verkkosivu löytyy osoitteesta: https://www.palautevayla.fi . 

Katso myös alkuvuodesta 2021 kuvattu video, jossa urakoitsija kertoo talvihoidosta ja siitä, miten kannattaa toimia, kun kohtaa aura-auton (youtube.com)

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Investointituki maatilarakentamisen vipuvartena

Maatilarakentamiseen on saatavilla monipuolisesti investointitukea. Tuen tarkoituksena on mahdollistaa tilojen kehittyminen, kannattavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn kasvattaminen, jota kautta tila antaa elinkeinon maatilayrittäjälle ja mahdollisesti luo myös työpaikkoja. Ilman tukea moni maatilainvestointi jäisi tekemättä. Tuki siis myös kannustaa tilaa kehittymään. 

Tuen vastapainoksi on normaalien rakentamismääräysten lisäksi myös vaatimuksia, jotka osaltaan ovat tiukempia kuin mitä rakentamisessa normaalisti edellytetään. Esimerkkinä eroavaisuudesta on rakennusten välinen etäisyysvaatimus palomääräysten vuoksi, joka on normaalin rakennusluvan 8 metrin sijasta tuetussa rakentamisessa yleensä 15 metriä. Ahtaassa pihapiirissä tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Suurimmalta osaltaan tämä on kuitenkin tuttu asia kuntien rakennusvalvonnalle ja he osaavat opastaa hakijaa aikaisessa vaiheessa. Erilaisilla lisävaatimuksilla pyritään parantamaan eläinten hyvinvointia sekä lisäämään rakennusten turvallisuutta. 

Moderni lypsypihatto, jossa lehmät parhaillaan ovat syömässä.
Nykyaikainen lypsypihatto on valoisa ja avara ja myös laajennusmahdollisuus on mietitty valmiiksi.

Poikkeusaika on nostanut esiin yllättävän ongelman, jota ei olla osattu ennakoida. Rakennusmateriaalien huima hinnannousu lyhyessä ajassa on nostanut rakentamiskustannuksia ja lisäksi myös materiaalien saatavuusongelmat ovat venyttäneet toimitusaikoja hyvinkin pitkiksi. Yhtälö on hankala, jos investoinnin kannattavuus on laskettu tiukan kustannusarvion ja aikataulun varaan ennen hintojen nousua.  

Olethan ajoissa asialla 

Projektin sujuvan etenemisen vuoksi tilallisen kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja edetä asioissa sopivassa järjestyksessä. Investointihakemusta ei kannata laittaa liikkeelle hetken mielijohteesta, vaan taustalla on syytä olla pitkään jatkunut harkinta ja suunnittelu siitä, kuinka tilaa tulisi kehittää.  

Ihannetapauksessa investointitukea haettaessa kaikki päätöksentekoon tarvittavat asiakirjat olisivat jo kasassa ja liitetty Hyrrään hakemuksen liitteiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jo ennen tukihakemuksen jättämistä, hakijalla olisi esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma ja myönteiset lupapäätökset, jos hanke vaatii vaikkapa rakennus- ja ympäristöluvan. Näitä lupia kannattaa hakea hyvissä ajoin, koska lupapäätöksiä ei välttämättä ehdi saada ennen investointitukihakemuksen viimeistä päätöspäivää, jos ne laitetaan vireille vasta hakemuksen jättämisen jälkeen. Ennen lupahakemuksia tarvitaan tietysti rakennussuunnitelmat ja sekin ottaa oman aikansa. Myös rahoittajaan on hyvä olla ajoissa yhteydessä, mielellään jo liiketoimintasuunnitelman laadintavaiheessa. 

Kaaviokuva kertoo rakentamisen prosessikaaviona. Samaa asiaa on selitetty myös tekstissä.
Rakentamisen prosessikaavio.

Hakujaksoja on vuodessa neljä. Valitettavan usein totuus on kuitenkin se, että suuri osa tukihakemuksista saapuu hakujakson viimeisenä hakupäivänä ja osa vielä ilman liitteitä. Sellaisessa tapauksessa tulee usein melko kiire, jos hakija aloittaa liitteiden kasaamisen vasta haun jälkeen. Lisäksi hakijalla saattaa olla ajatuksena, että rakentamisen pääsisi aloittamaan keväällä hyvissä ajoin, jotta rakentaminen ajoittuisi kesälle, mutta tukihakemus on jätetty vaikkapa vasta maaliskuussa päättyvään hakuun. Näistä päätökset tulevat vasta touko- kesäkuussa, jolloin ollaan jo takamatkalla alusta alkaen. Rakentamista kun ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä. 

Vihreän maiseman ympäröimänä aivan uusi punainen kuivaajarakennus.
Investointituki mahdollistaa monipuolisesti maatilarakentamista.
Blogikirjoittaja Pauli Jokiahon kuva.

Pauli Jokiaho
Rakennusinsinööri
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Koronan vaikutus autoliikenteeseen pääteillä

Pääteiden liikennemäärät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pääteillä 

ELY-keskus mittaa liikenteen määriä jatkuvasti useilla automaattisilla mittauspisteillä ympäri pohjalaismaakuntien aluetta. Vertailuvuotena pääteiden liikennemäärien tarkastelussa on käytetty vuotta 2019. Vuoden 2020 aikana koronan vaikutukset alkoivat näkyä maaliskuusta lähtien rajuna liikennemäärien laskuna pääteiden automaattisissa mittauspisteissä (LAM). Käyrän tiedot on koottu 12 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen LAM-mittauspisteestä, joten ne eivät edusta koko mittausaineistoa. 

Diagrammi kuvaa keskivuorokausiliikenteen kehitystä pääteillä vuosina 2019-2021. Ja kuv osoittaa, että helimi-maaliskuussa 2020 alkoi raju pudotus liikennemäärissä, kun taas ne heinäkuussa olivat lähes ennallaan ja sen jälkeen jälleen laskevat.

Etenkin henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrät laskivat vuonna 2020 rajummin kuin kertaakaan viimeisen 25 vuoden aikana. Normaalisti liikennemäärät vaihtelevat Suomen taloudellisen ja työllisyystilanteen mukaan siten, että nousukaudella liikenne lisääntyy ja vastaavasti laskusuhdanteessa liikenteen kasvu pysähtyy. Kuukausien väliset liikennemääräerot vaihtelevat myös kausiluonteisesti. Kesällä liikennemäärät ovat tyypillisesti suurimmillaan kesä, heinä- ja elokuussa. Suurimmat liikennemäärät mitataan yleensä heinäkuussa. Myös koronavuonna 2020 mitattiin heinäkuussa vuoden suurimmat liikennemäärät, mutta silloinkin liikenne jäi suunnilleen vuoden 2014 heinäkuun tasolle. 

Nelikaistaisella tiellä menee useita henkilöautoja molempiin suuntiin.

Takaisin normaaliin 

Kesällä 2020 oltiin hetken aikaa melko normaaleissa liikennemäärissä, mutta loka-joulukuussa liikennemäärät laskivat uudelleen seuraillen koronatilanteen kehittymistä. Sama tilanne jatkui myös kuluvana vuonna aina toukokuulle asti. Toukokuusta lokakuun alkuun pääteiden liikennemäärät ovat suunnilleen koronaa edeltävällä tasolla. Yllä olevan kaavion käyrät kuvaavat keskimääräistä tilannetta, joten eri mittauspisteiden välillä on pieniä eroja.  

Blogin kirjoittajan kuva.

Jarmo Salo
Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tervehdys Etelä-Pohjanmaan tuoreelta TE-live-tiimiltä!

Oletko aikeissa rekrytoida uutta työvoimaa yrityksellesi tai onko jokin pitempiaikainen haku jo käynnissä? 

TE-live on Työ- ja elinkeinopalveluiden tehokas ja vuorovaikutteinen rekrytointikanava. Se on Etelä-Pohjanmaan alueella täysin uusi mahdollisuus, joka on tämän vuoden myötä laajentumassa kaikkialle Suomeen. TE-liven suorissa lähetyksissä nostetaan haettavia työpaikkoja paremmin näkyville ja madalletaan kynnystä työnhakijalle tutustua työhön ja työnantajaan paremmin. Työnantaja tulee vieraaksi lähetykseen mieluusti yhdessä työntekijänsä kanssa vastaamaan juontajan esittämiin sekä katsojien chatin kautta anonyymisti lähettämiin kysymyksiin. Kysymysten kautta työnantaja ja työn luonne tulevat hakijalle tutummaksi ja työpaikka helpommin lähestyttäväksi. Lähetyksen myötä moni vastaus selventää mahdolliselle työnhakijalle paremmin omaa sopivuuttaan työhön. Näin työnantaja saa parempia ja kohdennetumpia hakemuksia ja toisaalta myös turhat hakemukset jäävät toimittamatta, jolloin kaikkien aikaa säästyy. 

Päätavoitteena on antaa työnantajasta mahdollisimman todenmukainen kuva ja positiivinen vaikutelma, jolloin myös työtä aiemmin harkitsematon hakija saattaa innostua uudesta työmahdollisuudesta. Lähetysaiheet voivat vaihdella tavallisesta rekrystä esimerkiksi rekrykoulutus- tai infolähetyksiin. Tavanomaisen rekrytointilähetyksen kesto on noin 15-20 minuuttia. 

Kaksi henkilöä katsoo jotain tietokoneesta pöydän ääressä.

Mitä osallistuminen vaatii työnantajalta? 

Tämä on työnantajan kannalta hyvin pitkälti avaimet käteen -palvelu, sillä tuottaja-toimittaja hoitaa suunnittelun ja järjestelyn. Lähetystä edeltäviä pakollisia osuuksia työnantajalle ovat sisältöpuhelu sekä tekniikkatesti (mikäli osallistuminen tapahtuu etäyhteydellä), ja nämä hoituvat molemmat kätevästi linkin kautta etänä. Vieraat voivat osallistua lähetykseen paikan päällä tai etänä. Suorasta lähetyksestä jää tallenne, jonka avulla työnantaja voi mainostaa haettavia työpaikkojaan myös lähetyksen jälkeen. Tämä palvelu on rekrytoivalle työnantajalle täysin ilmainen. 

TE-live lähetys käynnissä, juontajan lisäksi näkyy 2 henkilöä Skaala-nimisestä yrityksestä.
Etelä-Pohjanmaan TE-liven ensimmäisessä lähetyksessä etsittiin tuotantotyöntekijöitä Skaalan ovi- ja ikkunatehtaalle Ylihärmään. Lähetyksessä etänä vierailivat viestintä- ja markkinointipäällikkö Kati Mattila sekä tuotantovastaava Henri Rintala. 

Työnantaja, ota rohkeasti yhteyttä! 

Avainsana on yhteistyö, joka toimii moneen suuntaan. Toimimme kaikki sen yhteisen tavoitteen eteen, jossa tekijä ja työpaikka kohtaavat toisensa. Mikäli teitä kiinnostaisi hyödyntää tämä mahdollisuus, olkaa matalalla kynnyksellä meihin yhteydessä, niin laitetaan homma eteenpäin! 

Videokamerat jalustimilla.

Täältä löydät lähetykset: https://te-live.fi/live/etela-pohjanmaa.

Etelä-Pohjanmaan TE-liven seuraavassa livelähetyksessä kymmenen maineikasta eteläpohjalaista tekstiili- ja huonekalualan yritystä hakevat rekrykoulutuksen kautta uusia osaajia. Suoraa lähetystä voit seurata keskiviikkona 10.11. klo 10 oheisen linkin kautta:
https://te-live.fi/lahetykset/-Xua5g4.

Tarjolla on mahdollisuus työllistyä koulutuksen jälkeen joko kutojaksi, leikkaajaksi, ompelijaksi tai verhoilijaksi. Yhteensä avoimena olevia tehtäviä on n. 20 ja ne sijaitsevat eri puolella maakuntaa. Mukana rekrykoulutuksen kautta uusia osaajia ovat etsimässä Adea Oy Kauhajoelta, Softness Oy Teuvalta, Jokipiin Pellava ja Lennol Oy Jalasjärveltä, PK-Furniture Oy Kurikasta, Soft-Kaluste Oy Ilmajoelta K & H Annala Oy ja Mattokutomo Malla Oy Lapualta, Unico Finland Oy Kauhavalta sekä VM-Carpet Oy Lappajärveltä. 

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille ja otetaan avoimin mielin nämä uudet mahdollisuuden tuulet vastaan, joita nyt myös lakeuksien yli TE-liven ilosanoman muodossa puhaltaa. Me olemme erittäin innoissamme tästä, toivottavasti tekin tulette olemaan! 

Kaksi naista kuvassa, toinen on mikrofonin kanssa ja toinen pitää tietokonetta kädessään.

Yhteistyöterveisin,

Tiina Kurhela,
Tuottaja-toimittaja TE-live,
puh. 0295 046 624

Maija-Liisa Laitila,
AV-teknikko TE-live
puh. 0295 046 638

INSPECT, säsong 2

Interreg Botnia-Atlanticaprojektet INSPECT, invasive species eradication and control har strax avslutat den andra fältsäsongen av två. För er som missat oss så arbetar vi med bekämpning av invasiva främmande växter och målarterna för vårt projekt är vresros (Rosa rugosa) och jättebalsamin (Impatiens glandulifera). Vi utför bekämpningsarbetet genom att testa fram de effektivaste bekämpningsmetoderna, de bästa kommunikationsmedlen och den lämpligaste arbetskraften.  

NTM-centralen i Södra Österbotten är samordnande stödmottagare och våra övriga parter i Finland är Forststyrelsen, Vasa stad och Pro Agria Etelä-Pohjanmaa. På den svenska sidan samarbetar vi med Västerbottens Länsstyrelse och Umeå kommun.  

Tre unga kvinnor som jobbade med projektet i detta året.

För NTM-centralens del sköttes fältarbetet av våra ypperliga praktikanter inom INSPECT Marianne och Anna, tillsammans med Lappo ås praktikanter Salla och Lari. Inom ramen för INSPECT utfördes talkoarbete genom uppryckning och pelargonsyra testades som bekämpningsmetod. Tillsammans med Kurikka och Seinäjoki testades Viekasprojektets solotalko, artiklar skrevs i lokaltidningar och på flera bibliotek sattes utställningar upp. 
Praktikanterna skrev också en mer detaljerad redogörelse om deras breda arbetsfält i den här bloggen (wordpress.com)

Alla parter har samarbetat med personal, praktikanter, långtidsarbetslösa, företagare, markägare, talkokrafter av olika slag och getter. Detta har gett oss möjlighet att testa bekämpningsmetoder som klippning, uppryckning, grävning, olika kemiska bekämpningsmedel, täckning, utmattning och bete. Två fältsäsonger är tyvärr en kort tid att bekämpa dessa växter. Det är sannolikt att man behöver ungefär tre år för bekämpning av ett bestånd av vresros eller jättebalsamin och vi behöver samla kunskap från andra aktörer och göra kvalificerade uppskattningar om vårt arbete. Vi har inte bara bekämpat växtbestånd i fält, vi har också varit aktiva inom kommunikation och information. INSPECT finns på de sociala medierna facebook och instagram och vi varit med i lokala och nationella medier, gjort oss synliga i terrängen och samhället, föreläst i skolor och på läger. Dessutom har vi varit i direkt kontakt med markägare och hållit informationsmöten med olika föreningar. Även om invasiva främmande arter har fått större uppmärksamhet de senaste åren så finns ännu okunskap och missuppfattningar om ämnet. Eftersom det är ett så utbrett problem behöver vi engagera allmänheten och vägen till bekämpning går genom upplysning.  

Figur ur INSPECTs kommunikationsplan som visar hur informationsspridning leder till aktion. 
Figur ur INSPECTs kommunikationsplan som visar hur informationsspridning leder till aktion. 

Allt detta arbete har gett oss ett omfattande material för att kunna ge rekommendationer till myndigheter, föreningar, företag och privatpersoner. Vi gör det genom att publicera handböcker om våra målarter. I handböckerna vill vi förmedla hur man ska ta sig an olika utmaningar när man bekämpar invasiva främmande växter. Handböckerna ska kunna användas oavsett om man bekämpar ett litet bestånd på sin gård eller om man bekämpar alla bestånd i en kommun. Handböckerna ska vara tillgängliga i PDF-format på nätet och vill man trycka upp dem så ska det också vara möjligt. Därtill utvecklar vi ett digitalt verktyg som ska finnas på INSPECTs hemsida, genom vilket man enkelt ska kunna klicka fram vilken metod som lämpar sig för ens situation. 

I nuläget då vårt fältarbete är avslutat arbetar vi med att analysera våra resultat. Vi har testat många metoder inom flera områden så det är en hel del att se över. Det är rätt många faktorer att beakta för bägge arterna. Man behöver bland annat tänka på vem som bekämpar, vad denne har för resurser, om bestånden är tillgängliga, hur terrängen ser ut och om vattendrag finns i närheten. Detta är en intressant utmaning, eftersom vi vill göra en övergriplig bok med tydliga rekommendationer. 

När vi klarat av denna utmaning och publicerat både handböcker och ett digitalt verktyg så planerar vi att få hålla ett slutseminarium. INSPECT har sammanfallit med coronapandemin, vilket betytt att samarbetsparterna knappt har kunnat träffa varandra, framför allt har vi inte kunnat resa mellan länderna. Vi hoppas att äntligen få träffa varandra och andra intressenter i person på slutseminariet och få bygga vidare på samarbetet kring främmande invasiva arter, för detta projekt är endast en del i en lång kamp mot ett allvarligt miljöhot. 

Bild av en man, som sitter.

Claes Lönnblad-Björkholm
Projektkoordinator
Naturskyddsenheten
NTM-centralen i Södra Österbotten