Yrityspalvelukeskuksen päähenkilö on asiakas

Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskus perustettiin puoli vuotta sitten yhteisestä tarpeestamme tiivistää TEM hallinnonalan yrityspalveluiden sekä koko Etelä-Pohjanmaan elinkeinotoimijoiden välistä yhteistyötä, jotta yritysasiakkaat entistä paremmin löytäisivät ja saisivat käyttöönsä monipuoliset palvelumme yrityskehittämisensä tueksi. Käytännössä tammikuussa muutimme ”saman katon alle” Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Valtaosa asiantuntijoista on siis ihan fyysisesti saman käytävän varrella, josta löytyy niin Keski-Suomen ELY-keskuksen yritysrahoittajia, maaseutuyksiköstä siirtyneitä yritysrahoittajia kuin TE-toimistosta muuttaneita yritysasiantuntijoita. Heidän lisäkseen Yrityspalvelukeskukseen kuuluvat Team Finland -koordinaattori, jatkuvan oppimisen koordinaattori, muutosturva-asiantuntija, EURES-asiantuntija, maakunnassa toimivat TE-toimiston yritysasiantuntijat, viestintäasiantuntija sekä Etelä-Pohjanmaalla osittain toimivia Business Finlandin asiantuntijoita. Upea kattaus asiantuntemusta ja palveluita siis eteläpohjalaisia yrityksiä varten.

Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskuksen asiantuntijat

Yrityspalvelukeskuksen tehtävänä on yhteensovittaa, koordinoida ja kehittää yrityspalvelukeskukseen koottuja työ- ja elinkeinohallinnon yrityspalveluita sekä toimeenpanna alueella Työ- ja elinkeinoministeriön yritysasiakkuusstrategiaa. Myös alkavan yrittäjän palveluiden koordinointi kuuluu yksikön tehtäviin. Lisäksi maaseuturahaston yritystukiin liittyvät kehittämis- ja toimeenpanotehtävät siirtyivät yrityspalvelukeskuksen tehtäväksi. Yrityspalvelukeskus myös koordinoi maakunnan julkista yrityspalveluverkostoa, tekee yritysasiakkaiden palvelutarpeiden arviointia ja palvelukokonaisuuksien suunnittelua. Myös Team Finland -toiminto kuuluu yrityspalvelukeskukseen.

Kesken uuden yksikön kehittämistyön tuli korona, joka tarkoitti yrityspalvelukeskukselle useita uusia tehtäviä. Tärkein tehtävämme on ollutkin siitä lähtien yritysten tukeminen kriisitilanteessa. Työkaluja saimme kevään ja kesän aikana mittavasti ja hoidimme ja hoidamme edelleenkin maaseutuyritysten väliaikainen tukea, ELY-keskuksen koronarahoitusta, yritysten kehittämispalveluita, ELY-keskusten puhelinpalvelua ja poikkeusrahoitus-sähköpostia, TE-toimiston muutosturvapalveluita sekä yritysten yleistä neuvontaa ja ohjausta.

Yrityspalvelukeskuksen strategiset tavoitteet listattuna: yritysrahoitusta saavien pk-yritysten kasvu, yritysten toiinnan kehittäminen aktivointitoimien avulla, yrityspalvelujen työnjao ja yhteistyön selkeyttäminen, alueen yritysverkkojen vahvistaminen sekä Team Finland -alueyhteistyön tiivistäminen. Yrityspalvelukeskuksen arvoja ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yhteistyö.

Näiden uusien lisätehtävien lisäksi on normaalit palvelut pyörineet tauotta. Yritysrahoitushakemuksia on tullut lähes samalla painolla kuin muulloinkin, yritykset rekrytoivat ja kokevat työvoimapulaa, uusia yrityksiä perustetaan ja rekrytointikoulutuksia järjestetään. Kaikkeen tähän on tarvittu myös paljon viestintää ja yhteyksiä useiden eri tahojen kanssa. Yritysten neuvontaa ja palvelua tehdään, vaikkakin yrityskäynnit ovat olleet katkolla.

Ja näiden kaikkien ponnistusten keskellä meillä on upouusi yrityspalvelukeskus, jonka kehittäminen on kesken. Asiantuntijaorganisaation kehittämisessä tarvitaan paljon aikaa, yhteistä suunnittelua ja tekemistä. Yhtäkkiä olemme yhteisen työtilan sijaan 20 kotikonttorilla. Siitäkin huolimatta olemme pystyneet viemään kehittämistyötä eteenpäin, askel askeleelta. Olemme opetelleet Teamsissa pienryhmätyöskentelyä, Jamboardiin tiedon kokoamista, asiakassegmenttien määrittelyä, lisäksi Miro Dashboardissa olemme suunnitelleet eri asiakassegmenteille palvelupolkuja, löytäneet sieltä hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita keskusteluun. Kaikista hedelmällisintä onkin ollut yhteinen, eteenpäin vievä keskustelu.

Yrityspalveluiden kentällä emme ole tokikaan yksin. Kesällä on käynnistynyt yhteistyökeskustelut muiden elinkeinotoimijoiden kanssa. Keskusteluissa nousee esiin ja korostuu samat asiat kussakin. Yrityspalvelukeskuksen perustaminen nähdään erittäin tärkeänä ja tarpeellisena avauksena. Sen lisäksi yhteistyö yrityspalvelukeskuksen ja muiden elinkeinotoimijoiden kanssa koko Etelä-Pohjanmaan alueella nähdään tärkeänä kehittää ja tiivistää. Olemme yhteisellä asialla eteläpohjalaisten yritysten eteen.

Tekeminen ei suinkaan kesäksi lopu, vaikka koko porukan yhteinen kehittäminen jää elokuun alkuun saakka tauolle. Kesän aikana työstämme eteenpäin Yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaa verkkosivuamme, aikataulutamme yhteisiä tilaisuuksia elinkeinotoimijoiden kanssa ja otamme yritysasiakkaitamme mukaan kehittämistyöhön. Edelleen koronarahoitukset ja yritysten neuvonta ja tuki näinä aikoina on ykkösprioriteettimme. Kuinka voisimme parhaiten juuri sinun yritystäsi tukea tällä hetkellä? Millaista yhteistyötä voisimme tehdä, jotta eteläpohjalaiset yritykset hyötyisivät parhaiten palveluistamme?

 

Johanna Olsson
Yrityspalvelupäällikkö
Yrityspalvelukeskus

Puretaan, ei pureta, miten puretaan?

Kiertotalousajattelua purkuhankkeisiin

Kiertotaloutta kehitetään lähes kaikilla yhteiskunnan aloilla. Purkaminen on tärkeässä roolissa rakentamisen kiertotalouden kehittämisessä, koska suurin osa rakennusjätteestä syntyy rakennusten saneerauksessa ja purkamisessa. Kiertotalous yhdistetään helposti jätteiden kierrätykseen, mutta sen sisältö on paljon laajempi. Koko elinkaaren aikainen kestävyys on kiertotalousajattelun ydintä. Se vaatii uudenlaista tuotteiden ja palvelujen suunnittelua ja tuotantoa sekä kulutuksen painopisteen muutosta. Käytössä olevien rakenteiden ja tuotteiden käyttöiän pidentäminen on hyvä ja nopea keino vaikuttaa kiertotalouden edistymiseen.

Rakennuksen kohtaloa pohdittaessa on käyttöiän pidentäminen hyvä pitää selvitysten lähtökohtana, koska se on yleensä myös kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto. Saneerauksessa kannattaa purkamistarve harkita myös tarkkaan ja säästää mahdollisimman paljon käyttö- ja korjauskelpoisia osia ja materiaaleja. Jos käyttökelpoisia rakenteita puretaan pois, on ensisijainen vaihtoehto käyttää ne toisessa kohteessa tai välittää muille käyttäjille. Rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehitetään jatkuvasti, joten huolellisiin ennakkoselvityksiin ja lajittelevaan purkutyöhön kannattaa panostaa.

Purkaminen on jälkihoitoa. Käytettyihin materiaaleihin, niiden raaka-aineisiin tai rakennuksen käyttötapoihin ei voi enää vaikuttaa. Purkaminen tehdään niiden ehdoilla. Rakennuksen käyttöhistoriasta ja materiaaleista täytyy olla selvillä, jotta purkutyö ja jätehuolto voidaan suunnitella toimivaksi ja kustannustehokkaaksi. Mahdolliset haitta-aineet on saatava purkukohteesta tarkasti omiin käsittelyihinsä, jotta ne eivät pilaa kierrätettäviä tai muuten hyödynnettäviä jätevirtoja. Purkutyössä vaaditaan siis erityisosaamista ja hyvää suunnittelua, sekä työn tilaajalta että purkajalta.

Oppaat ja verkkosivut purkuhankkeiden tukena

Purkamisen kiertotalouden kehittäminen on ajankohtainen aihe. Ympäristöministeriö julkaisi loppuvuonna 2019 kattavat ohjeistukset laadukkaan ja kiertotaloustavoitteita edistävän purkuhankkeen toteuttamiseen, purkukartoituksen tekemiseen ja julkisen purkuhankkeen hankintaan. Ministeriö järjestää myös aiheesta Purkamisen uudet tuulet -webinaareja.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus osallistui alan kehittämiseen omalla hankkeellaan. Kuntien viranomaisille sekä purkualan ja jätehuollon toimijoille tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta päädyttiin jakamaan alalla tarvittavaa tietoa tiiviillä ja käytännönläheisellä oppaalla. Purkutyön pikaopas on kohdennettu erityisesti purkutyön tilaajille. Oppaan tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva laadukkaasta purkuhankkeesta ja toimia muistin tukena palveluhankintaa tehtäessä. Purkutyön käytännön toteuttajille opas antaa tietoa suositusten mukaisten palveluhankintojen vaatimustasosta ja jätteiden hyödyntämisvaatimuksista. Pikaopas saa vielä rinnalleen pienkiinteistöjen purkajille suunnatun, kuntien käyttöön tarjottavan oppaan. Sen tarve nousi myös esiin hankkeessa.

ELY-keskuksen tavoite purkuhankkeissa tarvittavan tiedon keskitetystä jakamista toteutui, kun ympäristöhallinnon verkkopalveluun avattiin rakennusten purkamiselle kohdennettu sivu. Purkuhankkeen keskeisimmät asiat, tärkeät viranomaisyhteydet ja purkutyöoppaat löytyvät nyt osoitteesta https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Kiinteiston_purkaminen.

Jokainen askel on tärkeä matkalla kohti kestävää elämäntapaa. Nyt voimme edetä kesäelämyksistä nauttien!

Lisätietoja:

 

Päivi Mikkola
projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus,
ympäristönsuojeluyksikkö

Saavutettavuus tuli – olemmeko valmiita?

Oletko joskus lukenut tekstiä ymmärtämättä, mitä se tarkoittaa? Palannut alkuun ja lukenut uudelleen ja uudelleen? Moni on. On lukivaikeutta, keskittymishaasteita tai ei ymmärretä vieraita sanoja. Celia arvioi, että jopa miljoonalla suomalaisella on haasteita tai rajoitteita, jotka on otettava huomioon verkkopalveluita toteutettaessa. (celia.fi).

Saavutettavan verkkopalvelun suunnittelun kolme tukijalkaa: teknisesti virheetön toteutus, ymmärrettävä sisältö sekä selkeä ja hahmotettava käyttöliittymä.

Saavutettavuuteen liittyy kolme tukijalkaa. Lähde: Celia

Itse aloitin työt helmikuussa ELY-keskuksen maaseutuyksikössä ja uudenlainen kieli on ollut vaikeaa. Aikaisempi historiani on TE-palveluissa ja osaan puhua ”työllisyyttä” vaikka silmät ummessa: Osaavan työvoiman saatavuus, kohtaanto-ongelma, täsmäkoulutus, TEM, työllisyyskokeilu, palvelutarvearvio, kasvupalvelupilotti jne.

Uuden oppiminen ja sisäistäminen on myös kivaa. Eihän sanat CAP27, lypsykarjapihatto, ”kolme ämmää”, syväkuivikeparret, rakennetuki, investointituki, luomusitoumus mitään ydinfysiikkaa ole, vaan nämäkin maaseudun kehittämiseen kuuluvat sanat voi oppia ja sisäistää. Positiivista on myös se, että uutena työntekijänä on helpompi kysyä ja tuoda esille uusia näkemyksiä.

Kirjoita selkeää ja helposti ymmärrettävää tekstiä

Valtion virkaslangi on usein vaikeaa. Jokaisella organisaatiolla on omat tutut termit, jotka ovat juurtuneet työntekijöiden kulttuuriin. Osa vieraista sanoista voi tulla laista ja asetuksista. Haasteena onkin se, miten kertoa asia lukijalle lyhyesti ja ymmärrettävästi. Mikä on kohderyhmä? Kenelle kirjoitat? On eri asia kirjoittaa kansalaiselle, kuin samojen asioiden ääressä työskenteleville.

Tiedon pitää kuitenkin olla kaikkien saatavilla ja kielen selkeää ja helposti ymmärrettävää. Onko nautinnollisempaa luettavaa, kuin helposti silmäiltävä teksti, ilman vaikeita termejä?

Kuvituskuva, jossa on sanoja sekaisin.

Mitä jos et ymmärtäisi lukemaasi?

Pitäisikö meidän jokaisen miettiä omaan työhön liittyvää sanastoa ja kertoa se selkeämmällä ja ymmärrettävällä tavalla? Olemme täällä ELY-keskuksessa asiakkaita varten. Ellemme puhu kielellä, jota asiakas ymmärtää, ei viestistä ole mitään hyötyä. Huono viesti lisää vain kysymyksiä, epätietoisuutta ja ärtymystä.

Saavutettavuusdirektiivi koskettaa julkisia organisaatioita

Osittain tästä syystä EU:lta on tullut säädös saavutettavuusdirektiivistä. Direktiivistä polveutunut laki vaatii viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että verkkosivut ja mobiilisovellukset ja niiden sisältö on sellaista, että kuka tahansa voi niitä käyttää ja ymmärtää. (celia.fi.) Selkeä kieli on yksi osa saavutettavuutta, mutta teknisiä vaatimuksiakin löytyy iso liuta.

Meillä kaikilla on vielä paljon oppimista saavutettavan sisällön teosta. Pitää kirjoittaa ymmärrettävästi, mutta pitää myös opetella tekemään asioita eri tavalla. Julkisissa organisaatioissa tämä koskettaa kaikkia. Jos teet Powerpoint-esityksen tai pdf-julkaisun, joka lisätään verkkosivulle, saavutettavuus koskettaa myös sinua.

Mutta ei kannata ahdistua. Opitaan yhdessä, tämä on kaikille uutta. Onneksi tietoa ja koulutusta on saatavilla. Oppia ikä kaikki!

 

Lisätietoja:

 

Soile Kauttio

 

 

Soile Kauttio
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, maaseutuyksikkö

 

 

Työllisyyden kuntakokeilujen valmistelu etenee

Koronakriisi on vaikuttanut yhteiskunnassamme monenlaisiin asioihin. Niin myös työllisyyden kuntakokeilujen etenemiseen ja valmisteluun. Kuntakokeilujen aloitus on siirtynyt vaiheittain, mutta nyt hallituksen esitys työllisyyden edistämisen kuntakokeiluista on annettu eduskunnalle 4.6.2020. Kuntakokeilujen ensimmäinen vaihe käynnistyisi 1.1.2021 ja nyt täydennyshaussa oleva toinen vaihe kokeilualueita aloittaisi asiakaspalvelun 1.3.2021, jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen.

Työllisyyden kuntakokeilujen logo

Kuntakokeilujen täydennyshaku meneillään

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Yritys- ja työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään kokeilukuntien hoidettavaksi määrärajaksi. Hallitus on luvannut linjata työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana. Työllisyyden kuntakokeilujen täydentävä haku on auki ajalla 12.5.-26.6.2020. Edellisessä syksyn 2019 haussa kokeiluihin haki yhteensä 30 kuntaa tai kuntaryhmää, joissa on mukana yhteensä 123 kuntaa. Viime syksyn hakuaika todettiin joissakin kunnissa liian lyhyeksi ja valmisteluaika jäi riittämättömäksi. Tämän vuoksi Työ- ja elinkeinoministeriö avasi täydentävän haun kuntakokeiluihin. Uudet kokeilualueet on tarkoitus valita elokuun aikana. Jos kokeiluun osallistuu useampi kunta, toimitetaan yhteinen hakemus. Ensimmäisessä hakuvaiheessa jatkovalmisteluun pääsi Seinäjoen ja Ilmajoen yhteinen hakemus.

Piirroskuva, jossa kuvataan yhteistyötä ihmisten ja palapelin avulla.

Miksi kuntia otetaan mukaan palvelujen järjestämiseen?

Kokeilu liittyy hallitusohjelman tavoitteisiin työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Koronan jälkeisessä ajassa tämäkään prosentti ei taida riittää julkisen talouden tasapainottamiseen, joten kaikki voitava työllisyyden edistämiseen on tehtävä laajalla rintamalla. Kokeilujen tavoitteena on tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa sovelletaan tehostettua palvelumallia, jossa panostetaan työnhakijan nopeaan kontaktointiin, työttömien yksilölliseen kohtaamiseen ja palvelutarpeen arviointiin. Kokeilun avulla saadaan tietoa siitä, parantaako kuntapohjainen palvelujen järjestäminen työllisyyden edistämisen vaikuttavuutta ja työllisyysastetta. Kokeiluja seurataan säännöllisesti yhteisesti sovituilla mittareilla. Tilastoseuranta toteutetaan kuukausittain, avoimesti ja läpinäkyvästi.

Piirroskuva, joka havainnollistaa työllisyyspalveluiden saatavuutta.

Kokeiluissa yhdistetään valtion ja kuntien resursseja palvelujen toteuttamiseen ja monipuolistamiseen. Kuntien yleisen toimialan puitteissa sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja koulutuspalvelut ovat paremmin integroitavissa asiakkaiden palvelutarpeiden tueksi. Kuntien vahvuudet monialaisessa ja -ammatillisessa palvelutuotannossa voivat olla myös sen heikkoudet, jos esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen heikko resursointi ei riitä palvelujen kysyntään. Kokeilualueet voivat rakentaa omanlaisensa palvelumallin ottaen huomioon julkisia työvoima- ja yrityspalveluja säätelevä lainsäädäntö. Kunnilla on velvollisuus järjestää riittävästi kaikkia kokeilun piiriin kuuluvia palveluja työmarkkinoiden toimivuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Jos kunnat onnistuvat yhdistämään lakisääteiset palvelut ja kunnan muut palvelut järkeviksi palveluketjuiksi ja -kokonaisuuksiksi, edistää se kokeilun tuloksissa onnistumista.

ELY-keskus hankkii kunnille osan palveluista

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hankkivat kokeilualueille sellaiset laissa tarkoitetut palvelut, joita kokeilualueen kunnat eivät tuota itse tai yhteistoiminnassaan. Julkisesti kilpailutetut ostopalvelut tuovat tärkeän lisän yritys- ja työvoimapalvelujen tarjontaan. Yksityissektorin palveluntuottajilla on keskeinen rooli täydentää julkisia palveluja omilla asiakasrajapinnoillaan ja innovatiivisilla palveluilla. Julkisen palvelun (valtio ja kunta) ja yksityisen palvelutuotannon yhdistelmillä tuetaan työllisyyden kuntakokeilujen onnistumista tehtävässään.

 

Jari Aaltonen
Yksikön päällikkö
Työllisyys ja osaaminen -yksikkö

Ravinnekierrätyksen pilotointitoimenpiteisiin on taas rahoitusta tarjolla

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on saanut jatkoa vuosille 2020-2022 ja rahoitusta ravinnekierrätyksen kehittäjille on taas tarjolla. On hienoa, että Suomen hallitus ja maa- ja metsätalousministeriö ovat halunneet mahdollistaa ravinnekierrätyksen edistämisen jatkumisen. Tätä valtakunnallista ohjelmaa hallinnoidaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Seinäjoelta.

Suolla oleva lampi.

Uusia hankehakijoita kiinnostaa varmasti se, että millainen hankkeen hakuprosessi on ja miten hankeidean kanssa kannattaa edetä. Koska ohjelmaa on toteutettu jo vuosina 2016-2018, niin päätin kysyä kokemuksia ensimmäisen ohjelmakauden hanketoteuttajalta toimitusjohtaja Mika Juvoselta BioKymppi Oy:stä.

Mieshenkilö aurinkoisena päivänä vihreällä pellolla.

Mika Juvonen.

Millaiseksi koit hankkeen hakemisen?

Olimme mukana ensimmäisessä haussa. Ennen lopullisen hakemuksen jättöä, teimme parikin hakemusluonnosta ja kävimme keskusteluja ELY-keskuksen edustajan kanssa. Avoimiin kysymyksiin saimme aina vastaukset ja lopullista hakemusta ei tarvinnut juurikaan täydentää hakemuksen jättämisen jälkeen. Koko hakuprosessi oli mielestäni erinomaisesti järjestetty kireästä aikataulusta huolimatta. ELY-keskuksen ohjaava ja opastava toiminta jo hakuvaiheessa oli tärkeää.

 

Millaiseksi olet kokenut hankkeen toteuttamisen suhteessa ELY-keskukseen?

Hankkeen toteutus ja yhteydenpito on ollut sujuvaa. Alussa pidetty yhteinen projektipalaveri kehittämisasiantuntijan, maksatusasiantuntijan ja hankeen toteuttajien kesken oli tarpeellinen ja helpotti hankkeen toteuttamista. Neuvoja ja apua olemme saaneet aina tarvittaessa. Vastausnopeudessakaan ei ole ollut valittamista. Jos johonkin asiaan ei ole saanut heti vastausta, siihen on palattu.

Miten maksatukset ovat mielestäsi sujuneet?

Maksatuksen byrokratia on ollut mielestämme siedettävää. Onneksi kuitteja ei tarvitse scannailla vaan yhteenvetotaulukko tositenumeroineen ja selitteineen on ollut riittävä. Maksatusten viivästyminen on useasti johtunut meidän jostakin puutteellisesta tiedosta tai täydennystarpeesta.

Tuleeko muuta mieleen, jota haluaisit kertoa uusille hankehakijoille?

Ottakaa rohkeasti yhteyttä ELY-keskukseen jo hankkeen ideavaiheessa.

 

Näihin Mika Juvosen positiivisiin kokemuksiin peilaten, kehotan kehittäjiä ottamaan rohkeasti yhteyttä minuun ja hakemaan rahoitusta uusille ravinnekierrätyksen ratkaisuille.

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma pähkinänkuoressa:

  • Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman jatkuminen on kirjattu Sanna Marinin hallitusohjelmaan.
  • Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa ohjelmaa. Vuodelle 2020 on käytössä 2 M€.
  • Ohjelmasta tuetaan kehittämistä, jolla edistetään biomassojen ravinteiden prosessointia, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekehitystä ja tuotantoa, ravinteiden kierrätyksen logistiikkaa ja uusia palveluratkaisuja sekä biomassoista peräisin olevien tuotteiden jalostusasteen nostamista.
  • Ohjelmasta voidaan myöntää tukea tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä investointeihin.
  • Hankehaku on käynnissä ja hakujakso päättyy 31.8.2020.
  • Lisätietoja ohjelmasta, hakuohje ja hakulomakkeet löytyvät verkkosivuilta https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ravinteiden-kierratyksen-kokeiluohjelma-2020 (www.ely-keskus.fi)

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus