Hyvä johtaminen on kilpailukyvyn kulmakiviä

Yritysten, tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky on ollut viime aikoina keskustelun aallonharjalla. Näyttää siltä, että olemme jääneet jälkeen tuottavuuden ja tehokkuuden kilpajuoksussa meitä vastaavien maiden kanssa. Syitä heikentyneeseen kilpailukykyymme etsitään yleensä monista tekijöistä; yritysten, toimialojen sekä maan rajojen sisä- ja ulkopuolelta. Ulkoiset syyt, kuten finanssikriisi ja sen seuraukset ovat tekijöitä, joilla tilannetta voidaan selittää. Avaintoimialojemme raju muutos on kyntänyt syvältä elinkeinoelämämme rakenteita ja niistä toipuminen tulee olemaan hyvin hidasta. Ulkoisilla syillä ei voi kuitenkaan selittää kaikkia kilpailukykymme ongelmia. Joitakin syitä voi varmasti nähdä katsomalla peiliin? Näkyykö peilistä riittävästi hyvää, suomalaista johtamista? Osaammeko me johtaa itseämme ja toisiamme kilpailukykyisesti?

Yritystasolla kilpailukyvyn aikaansaamiseen voidaan itse vaikuttaa paljon. Innovaatiot, tuotekehitys, jatkuva ympäristön tarkkailu, ennakointi, osaava henkilöstö, hyvä palvelu, nykyaikaiset menetelmät, tehokas markkinointi ovat tunnettuja menestyksen kulmakiviä. Mikä on niille yhteinen nimittäjä? Niitä ei kukaan ole tuonut yritykseen ulkoa eikä niitä synny itsestään. Ne ovat seurausta hyvästä johtamisesta.

puolukat

Ennakoimaton ja kiihtyvä toimintaympäristön muutos on suuri haaste nykyaikaiselle johtamiselle. Uudet tuotantomenetelmät, markkinoiden turbulenssi, digitalisaatio, henkilöstön ikääntyminen ja jaksaminen, monet uudet ja arvaamattomatkin ulkoiset tekijät vaativat huomiota. Päivittäisen rutiinijohtamisen ohella on pystyttävä katsomaan kokonaisuutta, miettimään tulevaisuutta ja ottamaan lukemattomia eri asioita yhtä aikaa huomioon. Vaikka johto vastaakin johtamisesta, se ei koskaan rakenna kilpailukykyä yksin. Hyvää johtamista on ymmärtää, että hyvän työilmapiirin, nykyaikaisen, kannustavan henkilöstöjohtamisen ja ”työpaikan hengen” merkitys kilpailukyvyssä lisääntyy koko ajan. Henkilöstön motivointi ja kehittäminen ovat nykyajan tuottavuuden avainasioita.

Johtamisen kehittäminen on omissa käsissämme oleva keino, jolla Suomea voidaan nostaa takaisin kilpailukyvyn kärkeen. Sitä voidaan tehdä monin eri tavoin, patenttiratkaisuja ei ole. Se tehdään aina kunkin yrityksen ja työpaikan omilla päätöksillä, omista lähtökohdista ja tarpeista käsin. Johtamisen kehittämiseen on tarjolla malleja, asiantuntijuutta ja koulutusta, joita voidaan soveltaa. Apua on saatavilla ELY-keskuksien ja monien muiden alan toimijoiden kautta. Yrityspalveluverkosto on Suomessa erittäin kattava. Tämä kehitysresurssi tulisi hyödyntää nykyistä paremmin johtamisen kehittämiseen.

Valtakunnallinen Työelämä 2020- ohjelma pyrkii kehittämään suomalaista työelämää Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman alueelliset yhteistyöverkostot , myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella, ovat jo pari vuotta toteuttaneet alueellisesti räätälöityjä toimia työelämän kehittämiseksi. Alueverkostossamme täällä Etelä-Pohjanmaallakin toimii laaja joukko työelämän kehittämisen asiantuntijoita. Lisää Työelämä 2020 -toiminnasta löytyy osoitteesta www.tyoelama2020.fi.

Mikäli työelämän kehittäminen yrityksessänne kiinnostaa, ELY -keskus voi tarjota nopeasti ja edullisesti asiantuntija-apua nykytilanteen kartoittamiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun Yritysten kehittämispalveluiden avulla.

Lisätietoja: www.yritystenkehittamispalvelut.fi

yritysten_kehittämispalvelut_logo

Välimäki_Kari

 

Kari Välimäki
Kehityspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskus kehittämässä uusia liikkumisen palveluja

Henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen saralla tapahtuu paljon. Kuljetuskustannusten nousu, henkilöautoistuminen ja maaseudun joukkoliikenteen käyttäjämäärien väheneminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa on löydettävä uusia kustannustehokkaampia ratkaisuja ja toimintamalleja ihmisten tasapuolisen ja välttämättömän liikkumisen turvaamiseksi. Yksi ELY-keskuksen Liikenne -vastuualueen tehtävistä on toimia uusien toimintamallien mahdollistajana ja edistäjänä. Tällä hetkellä ELY-keskus on mukana viemässä eteenpäin Seinäjoen MaaS-pilottikokeilua.

Mobility as a Service (MaaS) eli Liikkuminen palveluna -konsepti http://liikennelabra.fi/ tarkoittaa hinnoittelultaan ja tarjonnaltaan joustavien liikennepalveluiden tarjoamista asiakkaalle. Ideana on, että liikkumisoperaattorit tarjoavat liikkumispalveluita ikään kuin puhelinoperaattorit tarjoavat tänä päivänä puhelin- ja tekstiviestipalvelujaan. Ideaalitilanteessa asiakas maksaa yhden maksun samalle liikkumisoperaattorille kaikista käyttämistään liikkumispalveluista tai muodostamistaan liikkumisen kuukausipaketeista. Liikkumispalveluiden valintamahdollisuudet voivat muodostua esimerkiksi paikallisista ja seudullisista joukkoliikennematkoista, junamatkoista, taksimatkoista, kutsujoukkoliikenteestä, kaupunkipyöristä tai vuokra- ja yhteiskäyttöautoista.

????????????????????????????????????

Kun vielä tällä hetkellä asiakas joutuu hankkimaan, suunnittelemaan ja maksamaan eri bussi-, juna- tai taksimatkansa erikseen, muodostaa MaaS:ssa liikkumisoperaattori asiakkaalle saumattomia ”ovelta ovelle” matkaketjuja hyödyntäen ja yhdistellen kaikkea käytettävissä olevaa matkatarjontaa. Käytännössä liikkumisoperaattori siis kokoaa ja yhdistelee kaiken asiakkaan liikkumiseen tarvittavan tiedon esimerkiksi hinnoista, kulkumuodoista, aikatauluista, asiakkaan lähtö- ja tuloajoista sekä eri yhteyksistä samaan pakettiin yhdellä ”lipulla” ja yhdellä maksulla. Asiakas valitsee operaattorin ehdottamista matkoista itselle sopivimman ja maksaa matkasta liikkumisoperaattorille käyttämällä esimerkiksi kännykkäsovellusta missä ja milloin tahansa.

Seinäjoella ollaan loppusyksystä 2015 käynnistämässä valtakunnan tasolla yhtä ensimmäistä MaaS-pilottikokeiluista. Seinäjoelle on tarkoitus muodostaa edellä kuvatun kaltainen toimiva liikkumisoperaattori ja sen toimintaympäristö. Tähän mennessä yhdessä Seinäjoen kaupungin, ELY-keskuksen, SITO-konsultin, linja-autoyrittäjien ja Seinäjoen keskustaksin kanssa on selvitetty MaaSin toimintaedellytyksiä Seinäjoella.

Seinäjoella on kartoitettu mm. liikkumispalveluiden nykytila ja tarjonta. Kaikki tieto Seinäjoen henkilökuljetuksista ja joukkoliikenteestä on muutettu yhtenäiseen digitaaliseen muotoon, jotta tieto liikkumistarjonnasta on helposti saatavilla ja käytettävissä. Into Seinäjoella järjestetyssä työpajassa selvitettiin ihmisten liikkumistarpeita ja nykyisiä ongelmatilanteita. Vastausten perusteella on muodostettu kuukausittaisia liikkumisen matkapaketteja erilaisiin tarpeisiin erilaisille käyttäjille. Räätälöityjä paketteja on muodostettu esimerkiksi opiskelijoille, eläkeläisille, työmatkalaisille sekä yrityksille. Paketit eroavat toisistaan niin hinnoittelultaan kuin tarjonnaltaankin ja niitä voi muokata omien liikkumistarpeiden mukaisesti. Lähtökohtana pakettien hinnoittelussa ja muodostamisessa on ollut se, että ne ovat yhä useammalle liikkujalle henkilöautoa houkuttelevampia vaihtoehtoja.

Pilottikokeilun alussa tarjottavia ja yhdisteltäviä liikkumispalveluita ovat Seinäjoen paikallisliikenne, kutsujoukkoliikenne, Seili-palveluliikenne ja taksimatkat sekä seudullinen joukkoliikenne Kurikan suuntaan. Pilotin edetessä on tarkoitus lisätä mukaan myös muita palveluja. Lähiaikoina rekrytoitavat koekäyttäjät antavat jatkuvaa palautetta käyttökokemuksistaan jo pilotin aikana palveluiden kehittämiseksi lennossa. Tarkoituksena on myös kehittää sovellus, jolla voi tilata ja maksaa matkat ja joka tarjoaa kattavasti reaaliaikaista tietoa Seinäjoen liikkumispalveluista. Seinäjoella mennään vauhdilla kohti sujuvaa arjen liikkumista!

Lisätietoja ja uutisointia pilottikokeilun etenemisestä on luvassa loppuvuodesta!

Loytynoja_Jaakko_12_2014_2

 

Jaakko Löytynoja
Liikenteen asiantuntija, Liikennejärjestelmäyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tulvatiedottaminen paranee, asukkaiden varautuminen tehostuu

Vuonna 2012 ja 2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminta-alueella oli mittavia tulvia eri puolilla maakuntia. Varsinkin syksyn 2012 tulvat, jotka syntyivät kovan rankkasateen seurauksena, olivat odottamattomat tyypilliseen kevättulvaan verrattuna. Puoli vuotta myöhemmin, keväällä 2013, kevättulvat osuivat osittain samoille seuduille, jotka kärsivät tulvavahinkoja jo syksyn tulvissa.

Närpes_å_Pörtom_2014-11-05_b

Näiden kahden tulvavuoden jälkeen Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliitot sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus lausuivat yhteisenä toiveena parantaa kansalaisten ja muiden toimijoiden varautumista riskitilanteisiin. Tästä syntyi Tehostettu tulvatiedottaminen ja varautuminen -hanke, joka käynnistyi vuoden 2015 alkupuolella ja jatkuu vuoden 2016 syksyyn.

Hankkeessa pyritään ensisijaisesti välittämään tietoa erityisesti tulviin liittyvistä riskeistä, joihin pystyy varautumaan ennakkoon. Tarkoitus on tuottaa kansantajuista tietoa tulvista ja patoturvallisuudesta. Lisäksi yksi hankkeen osa on kartoittaa keinoja siihen, miten riskialueiden toimijat pystytään tulvatilanteessa tavoittamaan nopeasti.

Kuluneena kesänä tehtiin Kyrön- ja Lapuanjoen pengerrysalueiden maanomistajille ja asukkaille kysely tulviin varautumisesta ja tulvatiedottamisesta. Kyrönjoella ja Lapuanjoella on laajoja pengerrettyjä peltoalueita, joille johdetaan tulvavesiä, kun tulva uhkaa asutusta. Pengerrysalueet on mitoitettu kerran 20 vuodessa toistuvalle tulvalle, joten veden johtaminen pengerrysalueille on suhteellisen harvinainen tilanne.

Kyselyyn tuli 274 vastausta, eli vastausprosentti oli noin 36 prosenttia. Lähes 60 % ilmoitti, etteivät olleet kokeneet tulvista aiheutuneita vahinkoja. Monet kuitenkin pitivät ajatusta tulvavaroituspalvelusta hyvänä ja 35 % vastaajista oli valmis heti liittymään palveluun. Vastaajista 78 % kannatti tekstiviestiä varoituspalvelun kanavana.

Lisäksi kysyttiin nykyisestä tiedottamisesta. Vastaajien mielestä ajankohtaista tietoa tulvista niiden etenemisestä oli saatavilla ja enemmistön mielestä ennakoivaa tiedottamista tulvista samoin kuin tulvanaikaista tietoa oli saatavilla riittävästi. Jälkitoimenpiteistä ja vakuutusasioista tiedottamista toivottiin selkeästi lisää. Vastaajien käyttämät tiedotuskanavat olivat varsin perinteisiä, reilusti yli puolet saivat tulvatietonsa sanoma- ja paikallislehdistä, televisiosta ja radiosta. Internetin ja sosiaalisen median osuudet jäivät pieniksi, vaikka niissä on paljon mahdollisuuksia saada lisätietoa.

Kyselyn tulosten pohjalta hankkeen puitteissa jatketaan tulvatiedottamisen kehittämistä. Työn alla on jo varoituspalvelun toteuttaminen Kyrön- ja Lapuanjoen pengerrysalueille tekstiviestipohjaisena. Toivon mukaan asia etenee suunnitelmien mukaisesti, jolloin jo loppuvuoteen mennessä pääsisimme palvelun testausvaiheeseen. Mikäli järjestelmä osoittautuu käytännölliseksi, on olemassa suunnitelmia jatkaa palvelun kehittämistä koskemaan myös muita vesistöalueita.

Omatoimisen varautumisen tarvetta korostetaan edelleen ja koetetaan tavoittaa mahdollisimman monipuolinen yleisö. Omatoiminen varautuminen ei välttämättä vaadi suuria asioita. Tärkeintä on, että ennakkoon on olemassa ajatus siitä, miten toimia uhkaavan tilanteen sattuessa. Jos koti sijaitsee tulva-alueella, voi olla syytä varautua myös hankkimalla tarvikkeita tulvavahinkojen ehkäisemiseksi. Siihen riittää vaikkapa rakennusmuovi ja hiekkasäkit. Tutustu ELY-keskuksen ja pelastuslaitosten yhteiseen esitteeseen tulviin varautumisesta: LINKKI ESITTEESEEN

Hankkeella on verkkosivu, josta löytyy koottuna myös linkkejä muihin tietolähteisiin: http://www.ely-keskus.fi/web/tulvatpohjanmaa

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hankkeen koordinoinnista vastaa Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutukseen osallistuvat keskeisesti maakuntien liitot ja alueen pelastuslaitokset (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari) sekä Lapuanjokirahasto ja Kyrönjokirahasto.

Satu-Mikaela Burman
Projektipäällikkö
Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

lapuanjokirahasto_logokyrönjokirahasto_logo

pohjanmaan_liitto_logokeski-pohjanmaan_liitto_logo etelä-pohjanmaan_liitto_logo

***************************************************************************************************

Översvämningsinformationen förbättras, invånarnas beredskap effektiveras

År 2012 och 2013 inträffade stora översvämningar runtom i landskapen i NTM-centralen i Södra Österbottens verksamhetsområde. Särskilt översvämningarna hösten 2012, som uppstod som en följd av kraftiga störtregn, var oväntade i jämförelse med ett typiskt vårflöde. Ett halvt år senare, våren 2013, drabbades delvis samma områden av vårflödena.

Närpes_å_Pörtom_2014-11-05_b

Efter dessa två år med översvämningar uttalade landskapsförbunden i Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten samt NTM-centralen i Södra Österbotten en gemensam önskan om att förbättra medborgarnas och övriga aktörers beredskap för risksituationer. Detta alstrade projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar, som startade i början av år 2015 och kommer att pågå till hösten 2016.

Projektets mål är i första hand att förmedla information om risker särskilt i anslutning till översvämningar och hur man kan förbereda sig på dem. Syftet är att producera lättfattlig information om översvämningar och dammsäkerhet. En del av projektet består av att kartlägga på vilket sätt aktörerna i riskområden snabbt kan nås vid översvämningar.

Under sommaren 2015 gjordes en enkät till markägare och invånare i invallningsområdena längs Kyro älv och Lappo å. Längs Kyro älv och Lappo å finns stora invallade åkerområden, dit flödesvatten leds om översvämningen hotar bebyggelsen. De invallade områdena är dimensionerade för översvämningar som förekommer en gång på 20 år. Det är alltså en relativt sällsynt situation att vatten leds ut till de invallande områdena.

Enkäten gällde beredskap inför översvämningar och synen på översvämningsinformation och fick 274 svar, d.v.s. ungefär 36 %. Nästan 60 % uppgav att de inte hade drabbats av översvämningsskador. Många ansåg dock idén om en varningstjänst för översvämningar vara god och 35 % av de som svarade genast ville ansluta sig till tjänsten. Av de svarande understödde 78 % användningen av textmeddelande som kanal för varningstjänsten.

Utöver detta frågades i enkäten om den nuvarande tillgången på information. I svaren ansågs att det fanns tillgång till information om hur översvämningarna framskrider och majoriteten ansåg att det finns tillräckligt med föregripande information och likaså information under översvämningar. Betydligt mer information önskades om åtgärderna efter översvämningar och försäkringsfrågor. De svarande använde sig av tämligen traditionella informationskanaler, rejält över hälften uppgav dags- och lokaltidningar, tv och radio som informationskällor. Internet och sociala medier utgjorde en liten andel, fastän de ger tillgång till rikligt med tilläggsinformation.

Utgående från enkätens resultat fortsätter arbetet med att utveckla översvämningsinformationen. Arbetet med att utveckla en tjänst med varningar via textmeddelande till invallningsområdena längs Kyro älv och Lappo å pågår redan. Förhoppningsvis framskrider arbetet enligt planerna och tjänsten skulle vara i testfasen före slutet av året. Om varningssystemet visar sig vara praktiskt, finns det planer på att utveckla tjänsten vidare till att gälla andra avrinningsområden.

Vikten av egen beredskap betonas ytterligare och man försöker nå invånare och övriga aktörer så mångsidigt som möjligt. Egen beredskap fordrar inte nödvändigtvis stora saker. Det viktigaste är kanske att det på förhand finns en tanke på hur man ska agera om en hotfull situation inträffar. Om hemmet ligger i ett översvämningsområde, kan det vara skäl att bereda sig genom att skaffa tillbehör för att förebygga översvämningsskador. Det kan räcka med byggplast och sandsäckar. Bekanta dig med NTM-centralens och räddningsverkens gemensamma broschyr om översvämningsskydd för småhus: LÄNK TILL BROSCHYREN

Projektet har en webbplats, där länkar även till andra informationskällor har samlats: http://www.ely-keskus.fi/web/tulvatpohjanmaa (välj svenska i övre kanten till höger)

För koordineringen av projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar ansvarar NTM-centralen i Södra Österbotten. I genomförandet av projektet deltar i centrala roller landskapsförbunden och räddningsverken (Södra Österbotten, Österbotten, Mellersta Österbotten) samt Fonden för Lappo å och Fonden för Kyro älv.

Satu-Mikaela Burman
Projektchef
Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar, NTM-centralen i Södra Österbotten

lapuanjokirahasto_logo  kyrönjokirahasto_logo

pohjanmaan_liitto_logokeski-pohjanmaan_liitto_logo etelä-pohjanmaan_liitto_logo

Hanke-, yritys- ja maatalouden rakennetuet haettavissa – päätöksiä syys-lokakuussa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014 – 2020 sisältyvät maaseudun hanketuet, yritystuet ja maatalouden investointituet sekä nuorten viljelijöiden aloitustuet ovat olleet haettavissa keväästä lähtien. Tukien haku on lähtenyt Etelä-Pohjanmaalla liikkeelle kohtuullisen hyvin.

HYRRÄ tietojärjestelmän sähköinen hakumahdollisuus on otettu alueellamme ilahduttavan hyvin vastaan. Hankehakemuksia on ELY-keskukseen jätetty n. 50 kpl, yritystukihakemuksia n. 25 kpl , maatalouden investointitukihakemuksia n. 150 kpl ja nuorten viljelijöiden aloitustukihakemuksia n. 10 kpl. Sähköisten tukihakemusten osuus on korkein hanke- ja yritystukihakemuksissa ja matalin nuorten viljelijöiden aloitustukihakemuksissa. Kaikki hakemukset käsitellään sähköisesti eli paperihakemukset skannataan ELY-keskuksessa sähköiseen muotoon ja tallennetaan HYRRÄ järjestelmään. Sähköinen asiointipalvelu, sähköinen hakemuksen käsittely ja arkistointi nopeuttavat hakemusten käsittelyä ja mahdollistavat pitkällä tähtäimellä jopa paperittoman toimiston. Pitkään maataloushallinnon eri tehtävissä toimineena paperittomuus tuntuu vielä kaukaiselta haaveelta. Digitalisoituminen tekee kuitenkin vahvasti tuloaan myös maataloushallintoon.

Tukien haku on kaikissa tukimuodoissa jatkuva. Hakemuksia voi jättää siis koko ajan, mutta hakemusten käsittely ja ratkaisu tapahtuu hakujaksoittain. Tiettyyn päivämäärään mennessä vireille tulleet hakemukset arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Ettei kuitenkaan menisi liian yksinkertaiseksi, niin eri tukimuotojen hakujaksot vaihtelevat, samoin kuin hakujaksojen vuotuinen määrä.

Hakemusten arviointi tapahtuu valtakunnallisia, tukimuotokohtaisia valintakriteereitä käyttäen. Hakemukset pisteytetään ja laitetaan paremmuusjärjestykseen. Kaikki hakemukset käsitellään ja ratkaistaan hakujaksoittain. Hakemukset eivät siirry käsiteltäväksi esim. liitteiden puuttumisen vuoksi seuraavalle hakujaksolle. Tuen hakijoilla on mahdollisuus hakea tukea uudelleen seuraavalla hakujaksolla, edellyttäen kuitenkin, ettei työtä tai hankintaa ole aloitettu ennen hakemuksen vireille tuloa. Tuen hakijoiden on aina hyvä varmistaa, että hakemuksissa on kaikki olennainen tieto hakemuksen käsittelyn ja arvioinnin kannalta. Hakujakson aikana voimme antaa tuen hakijoille lähinnä yleisneuvontaa, emme sen pidemmälle menevää neuvontaa varmistaaksemme sen, että tuen hakijoita kohdellaan rahoitusprosessissa yhdenvertaisesti.

Valintamenettelyn ja hakemusten pisteytyksen käyttöönotto rahoitusvalinnassa on hallinnossa iso muutos. Se edellyttää asiantuntijoilta ennen muuta entistä tiiviimpää kanssakäymistä tuen hakijoiden, liiketoimintasuunnitelmien laatijoiden ja rahalaitosten kanssa, mutta myös hallinnon asiantuntijoiden muutosvalmiutta, osaamisen vahvistamista, rahoitusasiantuntijoiden välisen yhteistyön ja tiedon kulun tiivistämistä. Myös tuen hakijoiden on entistä enemmän panostettava hakemusten laatuun.

IMG_3893Tukipäätöksiä on odotettavissa vaiheittain syys-lokakuun aikana. Päätösten teko aloitetaan nuorten viljelijöiden aloitustuista ja maatalouden investointituista. Se mahdollistaa sen, että investointihankkeet voidaan aloittaa esim. rakentamisen ja salaojituksen osalta vielä kuluvan syksyn aikana.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus valmistautuu päätösten tekoon siten, että päätöksiä tehdään heti, kun se muutoin on mahdollista.

Maaseutuyksikkö on organisoitunut uudelleen vuoden 2015 alussa. Organisaatiomuutoksen tavoitteena on ollut virtaviivaistaa ja madaltaa organisaatiota, mutta ennen kaikkea rakentaa sellainen asiantuntijakokonaisuus, minkä kautta asiakkaat saavat mahdollisimman asiantuntevan, hyvän ja sujuvan palvelun, niin yksinkertaisesti ja vähillä hallinnon kiemuroilla, kuin se on mahdollista.

Tutut asiantuntijamme ovat valmiina ottamaan hakemuksia vastaan ja ovat sitoutuneet siihen, että maakuntamme maatalouden ja maaseudun kehittämiseksi suunnatut varat saadaan mahdollisimman hyvään ja vaikuttavaan käyttöön.

Rinta-Pukka_RitvaRitva Rintapukka
Yksikön päällikkö
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tervetuloa lukemaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogia!

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on valtionhallinnon alueellinen kehittäjä- ja palveluorganisaatio, jonka toimialue on Etelä-Pohjanmaan maakunta ja liikenne- ja ympäristöasioissa lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Työyhteisössämme työskentelee kaikkiaan noin 300 henkilöä ja toimintamme kautta kanavoituu noin 300 miljoonan euron vuosittaiset kehittämisvarat. Nämä voimavarat pyrimme käyttämään mahdollisimman hyvin toiminta-alueemme hyväksi. Haluamme nyt tuoda tutuksi toimintamme monitahoisuutta ja myös haasteellisuutta. Tämän takia olemme avanneet tämän blogin, jossa asiantuntijamme kertovat työstämme. Tavoitteena on julkaista uusi kirjoitus joka viikon tiistaina.

Tähän blogin aloitusajankohtaan sisältyy jännitystä, kun odottelemme tarkentuvia tietoja hallitusohjelman sisällöstä ja vuoden 2016 talousarviopohjasta. Budjettivalmistelussa on myös mukana hallituksen 26 kärkihanketta, joiden tarkentuvaa sisältöä myös odotellaan. Kärkihankkeisiin liittyen L(iikenne)-vastuualueemme odottaa hallitusohjelmassa luvattujen, tieverkon korjausvelkaa vähentävien, määrärahojen kohdentamista myös oman ELY-keskuksemme alueelle. Tämä kohdentaminen on välttämätöntä, jotta liikennejärjestelmän toimivuus ja liikenteen turvallisuus pystytään takaamaan myös päätieverkon ulkopuolella.

Alueemme maakuntia kiertäessä olemme saaneet havaita uusien tuulimyllyjen kohoavan useilla paikkakunnilla. Yhtenä ajankohtaisena ja polttavana ympäristöasiana ovatkin tuulivoimamaakuntakaavat, joiden pikainen hyväksyntä Ympäristöministeriössä olisi välttämätöntä voimalakokonaisuuden hallitsemiseksi. Tämä kokonaisuuden hallinta on yksi osa Y(mpäristö)-vastuualueemme toimista ympäristönsuojelussa ja kestävän kehityksen edistämisessä.

ELY-Keskuksen E(linkeinot)-vastuualueen tehtävänä on edistää elinkeinojen ja työmarkkinoiden toimintaa sekä yrittäjyyttä. Maatalousvaltaisessa maakunnassa tärkeässä osassa on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja edelleen kehittäminen. Maatalouden valvonnat ovat pitäneet valvontahenkilöstömme kiireisenä läpi lomakauden. Ne ovat etenemässä aikataulun mukaisesti ja tulemme huolehtimaan, ettei viljelijätukien maksu tule jäämään kiinni valvontatoimien aikataulutuksesta. Vilskettä aiheuttavat myös alkaneet EU:n kehittämisohjelmat. Esimerkiksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014 – 2020 liittyvät haut ovat käynnissä ja lähestymme ohjelmakauden ensimmäisiä päätöksiä. Ohjelman rahoitusresurssit Etelä-Pohjanmaalla ovat mittavat ja myös ohjelmasisältö antaa paljon mahdollisuuksia esimerkiksi biotalouden ja Ruokaprovinssin kehittämiseen.

Yrityksiä kannustamme toiminnan kehittämiseen ja tuemme yrityksiä sekä investointi- että kehittämisavustuksin. Investointitukien kohderyhmänä ovat erityisesti pienet, alle 50 henkilöä työllistävät yritykset. Kehittämisavustukset taas kohdentuvat erityisesti kasvuhakuisille ja kansainvälistyville pk-yrityksille. Painopiste on vientiä aloittavien ja toimintaansa uusille markkina-alueille laajentavien pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamisessa. Myös muuta toimintaa, esimerkiksi korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä tuetaan.

Työllisyyslukujen synkentyessä työllisyyden edistäminen ja etenkin pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden vähentäminen on meille yhä haastavampi tehtävä. Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen on keskeistä, jotta siirtymät työstä työhön ja työttömyydestä työhön tapahtuisivat mahdollisimman joustavasti. Tässä työnvälityksen toimivuudella on merkittävä rooli ja alueen TE-toimisto onkin meille tärkeä kumppani ja yhteistyötaho työvoimapolitiikan toimeenpanossa.

Tulevissa kirjoituksissa tulemme tarkemmin kertomaan työstämme ja toivotankin kaikille lukijoille mielenkiintoisia lukuhetkiä blogimme parissa. Toivon, että pystymme kirjoituksin antamaan realistisen kuvan tehtävistämme ja niiden merkityksestä maakunnissamme.

Soininen_Mika

Mika Soininen
Ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

***************************************************************************************************

Välkommen till NTM-centralen i Södra Österbottens blogg!

NTM-centralen i Södra Österbotten är en av statsförvaltningens regionala utvecklings- och serviceorganisationer, vars verksamhetsområde består av landskapet Södra Österbotten samt, när det gäller trafik- och miljöärenden, även landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten. Vår arbetsgemenskap består av sammanlagt ca 300 personer och via vår verksamhet kanaliseras årligen ca 300 miljoner euro i utvecklingsmedel. Dessa resurser strävar vi efter att så väl som möjligt utnyttja för vårt verksamhetsområdes väl. Genom denna blogg vill vi föra fram de många olika aspekterna i vår verksamhet och även de utmaningar som finns. Våra sakkunniga kommer i bloggen att berätta om olika sidor av vårt arbete. Syftet är att publicera ett nytt inlägg på varje vecka på tisdagar.

Dagarna kring öppningen av bloggen är spännande också för att vi väntar på noggrannare uppgifter om innehållet i regeringsprogrammet och utkastet till budget för år 2016. Beredningen av budgeten gäller också regeringens 26 spetsprojekt, vars mer exakta innehåll också väntas publiceras. När det gäller spetsprojekten väntar vårt trafikansvarsområde på att det i regeringsprogrammet utlovade anslaget för att minska på vägnätets reparationsskuld ska riktas också till vårt område. Att rikta anslaget är nödvändigt för att man ska kunna garantera trafiksystemets funktion och trafiksäkerheten även utanför huvudvägnätet.

Då vi reser runt i landskapen i vårt område har vi observerat nya vindkraftverk på flera orter. Ett aktuellt miljöärende är landskapsplanerna för vindkraften. Det vore nödvändigt att Miljöministeriet snabbt skulle godkänna planerna för att kraftverkshelheten ska kunna kontrolleras. Detta är en del av åtgärderna inom miljöskyddet och främjandet av hållbar utveckling, som miljöansvarsområdet arbetar med.

Ansvarsområdet för näringar har som uppgift att främja verksamheten för näringar och arbetsmarknaden samt företagsamheten. I ett jordbruksdominerat landskap har bevarandet av landsbygdens livskraft och vidareutveckling en viktig roll. Övervakningen av jordbruksstöd har pågått även under semesterperioden. Övervakningen framskrider enligt tidtabellen och vi kommer att se till att betalningen av jordbruksstöd inte faller på övervakningens tidtabeller. Liv och rörelse uppstår även med de nya EU-utvecklingsprogrammen som börjat. Till exempel pågår ansökan till programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland 2014–2020 och vi närmar oss de första besluten för programperioden. Programmets finansieringsresurser i Södra Österbotten är omfattande och även programmets innehåll ger många möjligheter för att utveckla t.ex. bioekonomi och Matprovinsen (Ruokaprovinssi).

Företagen sporras att utveckla verksamheten och vi stöder företag både med investerings- och utvecklingsstöd. Målgruppen för investeringsstöd har varit speciellt små företag som sysselsätter mindre än 50 personer. Utvecklingsstöden riktar sig särskilt till små och mellanstora företag, som strävar efter tillväxt och mer internationella aspekter. Tyngdpunkten ligger på att förbättra färdigheterna för internationalisering hos små och mellanstora företag som håller på att inleda export och som utvidgar sin marknad till nya områden. Även annan verksamhet, såsom samarbete mellan högskolor och företag stöds.

Då sysselsättningssiffrorna har blivit dystrare, har vår uppgift att främja sysselsättning och särskilt att minska långtids- och strukturarbetslöshet blivit en allt större utmaning. För att kunna främja en fungerande arbetsmarknad är det centralt att övergångarna från ett arbete till ett annat och från arbetslöshet till sysselsättning sker så smidigt som möjligt. I allt detta har arbetsförmedlingen en väsentlig roll och TE-byrån i området är en viktig partner och samarbetspart för oss i genomförandet av arbetskraftspolitiken.

I de kommande inläggen kommer vi att noggrannare berätta om våra arbetsuppgifter och jag önskar alla läsare intressanta läsestunder med bloggen. Jag hoppas att vi med hjälp av inläggen kan ge en realistisk bild av våra uppgifter och deras betydelse i våra landskap.

Soininen_Mika

Mika Soininen
Överdirektör
NTM-centralen i Södra Österbotten