Sähköiset palvelut, miten on Esko?

”Niin muuttuu maailma, Eskoni” totesi jo suutari Topias kosiomatkalle lähtevälle pojalleen Eskolle Aleksis Kiven näytelmässä Nummisuutarit 1860-luvulla.

Nummisuutarin Esko olisi pari vuosikymmentä sitten lomamatkalle lähtiessään todennäköisesti kipaissut kirjaston kautta hakeakseen tietoa matkakohteista, marssinut matkatoimistoon varatakseen hotellin ja lennot ja pyörähtänyt vielä pankissa saadakseen rahaa matkan maksuun. Ja karttojakin Esko olisi varannut matkaan aina kohteittain. Tänään Esko voi hoitaa tuon kaiken pelkän puhelimen ja sen lukuisten eri sovellusten avulla, vaikka keskellä yötä.

Maailma on todella muuttunut viime vuosina. Digitalisaatio on päivän sana. Tässä muutoksessa kulkee mukana myös valtionhallinto lukuisine eri palveluineen.

Etelä-Pohjanmaalla on tehty, päättyvällä Manner-Suomen maaseudun ohjelmakaudella 2007 – 2013, eniten koko valtakunnassa, maaseudun kehittämiseen tähtääviä rahoitustukipäätöksiä, niin hanke-, ja yritystukien kuin maatalouden rakennetukien osalta. Jokaista tehtyä myönteistä tukipäätöstä kohden on tehty moninkertainen määrä maksatuspäätöksiä. Maksatusta on haettu hankkeen etenemisen mukaan yhdessä tai useammassa erässä. Edellä mainittujen tukien maksatuspäätöksiä on 1.1.2007-30.9.2015 Etelä-Pohjanmaalla tehty yhteensä yli 13.000 kappaletta, jotka euroina tarkoittavat yhteensä yli 184 miljoonaa. Näistä hanke- ja yritystukia on 69 miljoonaa ja maatalouden rakennetukia 115 miljoonaa euroa.

Parhaimmillaan tai pahimmillaan maksatushakemusten valmistelussa on viranomaisen pöydälle kertynyt paperia metrikaupalla. Kehittämishankkeen yksi maksuhakemus liitteineen on sisältänyt keskimäärin asiapapereita 2-3 mapillista. Edellä mainittujen hanke- ja yritystukien sekä maatalouden rakennetukien asiakirjojen arkistointitarve on 213 hyllymetriä.

Yksi hallituksen kärkihankkeista on digitalisoidut julkiset palvelut. Hankkeen tavoitteena on tehostaa julkisia palveluita uudistamalla toimintatapoja, hyödyntämällä digitalisaatiota sisäisissä prosesseissa sekä tarjoamalla asiakkaille yhä laajemmin palveluita sähköisesti. Käyttäjälähtöisesti! Tätä tavoitetta tukee omalta osaltaan myös maaseudun hanke- ja yritystukien sekä maatalouden rakennetukien asioinnin sähköinen tieto- ja asiointijärjestelmä HYRRÄ.

Sähköinen asiointi säästää hakijaa paperien kopioinnilta, postin lähettämiseltä, antaa mahdollisuuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan asiointiin. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus seurata tuki- ja maksuhakemuksen käsittelyvaiheita Hyrrässä. Kaiken kaikkiaan asiointi viranomaisen kanssa nopeutuu.

On hyvä kuitenkin muistaa, että asia ja säädökset myös maksatusten taustalla ovat edelleen olemassa, vain väline muuttuu. Asioita tehdään uudella ja nopeammalla tavalla. Sähköisen järjestelmän kummassakin päässä on edelleen ihminen: asiakas ja virkamies. Hyrrä järjestelmänä on uusi, ja muutos paperisesta käsittelystä sähköiseen herättää varmasti kysymyksiä niin asiakkaissa kuin virkamiehissäkin. Ensimmäisiä sähköisiä maksuhakemuksia päästään käsittelemään marraskuussa, jolloin arvokkaita kokemuksia sähköisen asioinnin helppoudesta ja/tai kehittämiskohteista saataneen silloin myös maksatusten osalta.

Sähköinen asiointi on tullut jäädäkseen ja toivon mukaan myös edelleen kehittyäkseen: parhaimmillaan Eskon entiset juoksut papereiden kanssa viranomaisten luona voivat tänään vaihtua omaan aikatauluun sovitettuun asiointiin kotisohvalla läppärin ja kahvikupposen ääressä. Hyrrä pyöriköön.

Pirjo Muilu
Maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Tuulivoimakaavat puhuttavat ja vuoropuhelua tarvitaankin

auringonlaskuLähes jokainen on varmasti törmännyt mediassa, suhteellisen vilkkaasti käytävään, keskusteluun tuulivoimasta. Tuulivoima on aihe joka herättää voimakkaita mielipiteitä joko puolesta tai vastaan.

EU on direktiivillään edellyttänyt (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vertailun vuoksi Ruotsin vastaava prosenttiosuus on 49. Hallitus linjasi vuoden 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa ja vuoden 2010 kansallisessa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassa, että tuulivoiman osalta tavoitteena on 6 TWh:n tuotanto vuonna 2020. Tavoite merkitsee noin 2500 MW:n tuulivoimakapasiteettia. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on biotalous ja puhtaat energiaratkaisut, jolla tavoitellaan uusiutuvan energian osuudeksi vuonna 2020 yli 50 %.

Uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle maksetaan tuotantotukea, syöttötariffia. Järjestelmä otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2011. Tässä energiaviraston nettisivuilla voi reaaliajassa käydä katsomassa tuulivoimaloiden osalta kiintiölaskuria.

Tuulivoimala Vaasan kaupungista päin kuvattuna

Kaikki edellä mainitut seikat ovat johtaneet siihen, että tuulivoimakaavoitus, toisin sanoen maakunta- ja kuntakaavoitus, on ollut todella intensiivistä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella, johon kuuluu Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Kaikki kolme maakuntaa ovat laatineet maakuntakaavoja koskien tuulivoimaa. Maakuntakaavoissa esitetään potentiaalisia seudullisesti merkittäviä tuulivoima-alueita. Kaikkien kolmen maakunnan tuulivoimaa koskevat maakuntakaavat on lähetetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. ELY-keskus odottaakin ympäristöministeriön nopeassa aikataulussa vahvistavan maakuntakaavat, koska maakuntakaavan ohjaava rooli kuntakaavoituksessa, käytännössä tuulivoimaosayleiskaavoituksessa, on merkittävä. Maakuntakaavat ovat yleispiirteisiä, joten tuulivoimaosayleiskaavojen kautta maakuntakaavan sisältö konkretisoituu. On mainittava, että osayleiskaavoitus tuulivoimaloiden osalta ei pelkästään ole keskittynyt maakuntakaavoissa osoitetuille alueille, vaan kaavoja on ollut ja on vireillä runsaasti maakuntakaavojen osoitettujen alueiden ulkopuolellakin.

Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja laki antaa raamit kaavoitukselle. Maankäyttö- ja rakennuslain 18 § mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset.

Aika usein tuulivoimaosayleiskaavoituksen rinnalla on käynnissä erilaisia lakisääteisiä prosesseja mm. Natura-arviointeja ja ympäristövaikutusten arviointeja. Näillä prosesseilla on oma painoarvonsa ja niillä on useasti suoria vaikutuksia osayleiskaavoitukseen ja kaavan sisältöön.

Yksi tärkeimmistä asioista on, että vuorovaikutus kaikkien osapuolten välillä on toimivaa. Kunnat, liitot, toimijat, yksityishenkilöt ja viranomaiset ovat kaikki osana tätä kaavoitusprosessia. Kaikilla osallisilla on oikeus tuoda mielipiteensä julki ja mielipiteet käsitellään sitten kaavoitusprosessissa, käytävän vuoropuhelun, kaavanlaatijoiden vastineiden ja kaavan sisällön muodossa. ELY-keskuksen tehtävä on varmistaa ja turvata tätä vuorovaikutusta.

john öst
John Öst
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

ELY-keskus sosiaalisessa mediassa

Julkishallinnon organisaatiot menevät kiihtyvällä tahdilla sosiaalisen median kanaviin. Meilläkin on tarve olla mukana siellä, missä meistä puhutaan. Tämä on ymmärretty myös aluehallinnon ELY-keskuksissa. ELY-keskukset ovat jo nyt mukana vaihtelevasti Facebookissa, Twitterissä, Youtubessa ja Instragramissa. Moni ELY-keskus julkaisee myös blogia ja hoitaa esimerkiksi tiehankkeen vuoropuhelua osittain sosiaalisessa mediassa. Lisäksi videoiden teko ja julkaisu on kasvava trendi.

SauringonlaskuCJisäisessä vuoropuhelussa on myös otettu käyttöön mm. Yammer ja viestitellä ja neuvotella voi myös Skypen välityksellä. Nämä uudemmat kanavat tukevat tietenkin vain osittain tuttuja ja vanhempia tapoja viestiä. Yhä edelleen nettisivuilta löytyy tärkeää tietoa, tiedotteita tehdään mediatalojen julkaistavaksi, asiakkaita palvellaan puhelimitse ja verkossa ja sidosryhmien kanssa tavataan kasvokkain.

Mennäänkö some:een?

”Ei meillä ole aikaa olla somessa”, ”mitä sinne oikein voisi kirjoitella”, ”kuka meiltä voi kommentoida näitä asioita somessa”, ”on mulla näitä oikeitakin töitä tässä…” ”me teemme vain näitä viranomaistehtäviä”. Tällaisia kommentteja me viestintäihmiset saamme organisaatiomme asiantuntijoilta ja esimiehiltä. Nämä kuvastavat sitä, että some on vieläkin uutta monelle ja on totuttu perinteisempiin viestintäkanaviin. Tämä kertoo minulle myös selkeästi siitä, että meidän väki kaipaa lisää tietoa some:n mahdollisuuksista, lisää koulutusta kädestä pitäen, ohjausta, motivointia ja sparrausta. Eikä siinä mitään, sehän on meidän viestintäihmisten työtä ja sitä me mielellämme teemme! Olemme pitäneet henkilöstölle tietoiskuja ja koulutusta twitteristä ja saaneet myös osan johtajista innostumaan. Samoin muutamat asiantuntijat ovat mieltäneet Twitterin tavaksi luoda itsestään asiantuntijakuvaa. Hyvä niin! Organisaatio ei voi olla yhtä kuin viestintä, vaan organisaatioista pitää saada henkilöitä esille myös some:ssa.

Twitter

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on mukana mikroblogipalvelu Twitterissä kahdella tilillä. Ensin perustimme @tulvatpohjanmaa -tilin, joka keskittyy tulvaviestintään ja normaaliaikana myös muunlaiseen, vesistöihin liittyvään, viestintään. Myöhemmin perustimme vielä viraston yleistä viestintää varten @EPELYkeskus -tilin. Tulvaviestintään keskittyvä tili perustettiin tilanteessa, jossa pohjalaismaakuntia oli koetellut pari valtavaa ja historiallista tulvaa, ensin syksyllä 2012 ja sitten heti perään keväällä 2013. Totesimme käytännössä, että kriisitilanteessa tarvitsemme nopeamman kanavan, kuin mitä normaali tiedotteen teon prosessi tarjoaa. Tiedotteen teko oli hidasta, koska odotimme siihen tulvatietoja koko laajalta alueeltamme. Lisäksi tulvattilanteet muuttuivat valtavan nopeasti. Twitter-tilimme on kerännyt mukavasti seuraajia ja uskommekin sen palvelevan jatkossa loistavasti juuri kriisitilanteissa. Pystymme aivan eri tavalla sitä kautta kertomaan eri kohteiden ja vesistöjen akuutista tilanteesta, varoittamaan asukkaita, kertomaan kiertoteistä ja antamaan varautumisohjeita. Samalla palvelemme perinteisiä mediataloja paremmin, kun ne saavat välitettäväkseen online-tietoa.

Viraston toinen Twitter-tili keskittyy ELY-keskusten laajan tehtäväkentän oksat3yleiseen viestintään. Jaamme tietenkin sitä kautta tiedotteet, uutiskirjeet, uutiset ja blogikirjoitukset. Mutta nostamme myös hallinnonalan ajankohtaisia asioita keskusteluun.

Facebook

Facebook-tili ELY-keskuksella on ollut jo useamman vuoden. Alun perin sivu perustettiin tapahtumien markkinointiin, mutta pian siitä kehittyi päivittäisviestinnän kanava. Laitamme myös sinne tiedotteet, uutiskirjeet ja muun päivittäisviestinnän. Uutena kokeiluna olemme perustaneet erään tiehankkeen ympärille Facebook-sivut. Tarve tuli siitä, että kun valtatiellä tehdään sillan korjaustoimia ja joudutaan välillä katkaisemaan tie, tulee siitä viestiä tehostetusti. Päätimme, että kokeillaan hankkeen viestintään tätä kanavaa. Se on saanutkin hyvän vastaanoton ja siellä on käyty myös melko aktiivista keskustelua, mitä muilla kanavillamme on vielä käyty melko vähäisesti.

Blogi

Vuosi sitten pohdimme, miten pystyisimme kertomaan ELY-keskusten laajasta tehtäväkentästä entistä paremmin, sillä tehtäväkenttämme on mielenkiintoisen monipuolinen. Päätimme perustaa asiantuntijablogin. Talon johto innostui asiasta ja esimiesten avulla saimme kattavan kirjoittajakunnan mukaan. Teimme teknistä ja sisällöllistä suunnittelutyötä kesän aikana ja päätimme aloittaa syksyllä kirjoitusten julkaisun. Blogissa tärkeää on ajankohtaisuus ja asian kiinnostavuus sekä se, että teksti olisi ymmärrettävää ja kirjoittajan persoonakin saisi tulla esille. Nyt on sitten minun vuoroni blogata, mistäpä muusta kuin some:sta.

ELY-keskukset löytyvät some:sta, käykää tutustumassa!

Camilla

Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
@CamillaJuntunen

 

 

 

Väylänpidon budjettiesityksen nostattamia mietteitä

Valtion talousarvioesitys julkaistiin 28.9. Uusi hallitus on tehnyt budjetin, johon se katsoo Suomella nyt olevan varaa. Joistain asioista siinä tingitään ja joihinkin annetaan lisää panoksia. Niukkaa budjettia ei taida monikaan sydämestään kiitellä, ainakin omalle asialle ja hallinnonalalle olisi syytä saada lisää rahaa. Niinhän sen pitääkin olla, jos itse ei näe oman asiansa tärkeyttä, niin kukas sitten? ”Minunkin mielestäni säästää pitää, mutta ELY:jä ei ainakaan saisi rokottaa ja maanteiden pitoon ja joukkoliikennetukiin tulee saada reipas tasokorotus, kun olemme niin kauan olleet liian vähällä rahoituksella!” Kaikki voinevat yhtyä tähän lauselmaan, kunhan vaan vaihtavat lisärahan kohteen mieleisekseen. No leikki leikkinä. Jonkunhan on tehtävä päätökset, miten valtion taloutta hoidetaan ja Suomen perustuslain mukaan se taitaa olla hallitus ja viime kädessä sen siunaa eduskunta.

päällystetyömaaMinua pääasiassa kiinnostaa, miten budjetti vaikuttaa liikenne ja infrastruktuurivastuualueen toimintaan, tieverkkoon ja liikkumiseen sekä siten osaltaan toimintaedellytyksiin alueella.

ELY:n toimintamenomäärärahoihin, ja siten henkilöresurssien määrään, ei budjetti tuone muutosta aiemmin suunniteltuihin keskittämisiin ja muihin sopeuttamistoimiin. TEM osannee jakaa rahat ELY:ille henkilösiirrot huomioiden oikeudenmukaisesti – jos ei osaa, niin kyllä ELY:t opastaa kukin kannaltaan.

Sitten substanssiin.

Joukkoliikenteen tukemisen rahoitus laskee merkittävästi, mutta vain rataliikenteen tukemisen osalta. ELY:jen vastuulla oleva, linja-autoliikenteen sopimuksiin käytettävissä oleva, rahoitus pysyy ennallaan. Yksityisteiden avustamisiin osoitettu raha on surkuhupaisan pieni, mutta uskoisin, että siihen saadaan hieman korotusta.

Keväällä liikennevastuualueelle tuli tietoon, että on tulossa JYTKY perusväylänpidon rahoitukseen. Väyläverkoston korjausvelkaa lyhennetään 600 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Rahat käytettäisiin viime vaalikaudella tehdyn parlamentaarisen selvityksen perusteella. Tämä raha tulee siis entisen väylänpidon rahoituksen päälle – jeees! Jytkyn suuruutta tietenkin voi arvioida, kun vertaa perustienpidon (vain maantiet) osuutta valtion budjetista vuonna 2000 1,7 % ja nyt vuonna 2016 varsinainen rahoitus 1 % ja jytkyn kanssa vajaa 1,3 %. Eikä ensi vuonna käyttöön saatavan rahan ostovoimakaan ole vuoden 2000 tasolla – onpahan kuitenkin tätä vuotta merkittävästi parempi.

Hallitus esittää, että lisärahat käytetään vuosina 2016 – 2018, sen jälkeen rahoitus palaa ennalleen. Vuonna 2016 korjausvelan hoitoon saadaan rahaa 100 M€, kahtena seuraavana vuonna sitten loput. Tarkempaa tietoa korjausvelkarahoituksesta ei ole vielä saatu. Sitä, kuinka paljon rahaa on tulossa tai mitä rahalla tulisi saada aikaiseksi, ei ole ELY:illä tiedossa. Rahaa oletettavasti tulee käyttää ratoihin, meriväyliin, digitalisoinnin edistämiseen, yksityisteihin ja maanteiden osalta päällysteiden kuntoon, siltoihin, teiden laitteisiin ja varusteisiin, varusteisiin, biotalouden kuljetusten varmistamiseen, elinkeinoelämän tärkeiden kuljetusten varmistamiseen… Tämän blogin julkaisuajankohtaan mennessä asia ei ole vielä selvinnyt.

Rahalle on siis monta käyttökohdetta. Kun raha jaetaan koko Suomeen ja eri väylämuodoille, niin eipä vuotta kohden Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ”viipale” olekaan kovin paksu. Me toivomme, että meidän osuutemme olisi useampi kymmenen miljoonaa tänä hallituskautena.

juna_asemaVuonna 2018 lopussa on sitten viimeinenkin lisärahaeuro kulutettu ja on aika palata arkeen. Olemme silloin taas tilanteessa, jossa korjausvelka alkaa jälleen kasvaa. Mitkä ovat viisaimmat toimenpiteet mihin lisäraha näinä muutamana lihavana vuotena käytettäisiin, että olisimme parhaiten varautuneet tuleviin laihoihin vuosiin? Asiaa mietitään ainakin isolla porukalla pääkaupungissa ja ELY:issä.  Löytyykö viisautta sen näyttää aika – ainakin yritetään.

Leino_Vesa_5229

Vesa Leino
Toiminnanohjauspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus