Joukkoliikenteeseen kaivataan uusia toimintamalleja

Valtion ja kuntien eri toimialat sekä Kela käyttävät vuosittain yhteensä noin miljardi euroa julkisesti hankittuihin tai korvattuihin henkilökuljetuksiin. Kustannukset kasvavat noin 10 % vuosittain. Kustannuksia lisää väestön ikääntymisen aiheuttama lisääntyvä palvelutarve sekä palvelujen keskittyminen yhä suurempiin kuntakeskuksiin. Kun avoin joukkoliikenne vähenee rahoituksen tai matkustajien vähetessä, matkustajat joutuvat Bussi takaapäin_blogiinkäyttämään joko omaa autoa tai kalliimpia erilliskuljetuksiin perustuvia liikennepalveluja ja pakottaa myös yhteiskunnan järjestämään kuljetusoikeuksiin oikeutetuille henkilöille kuljetukset huomattavasti kalliimpina yksilökuljetuksina. Jos nykyiseen kustannusten kehitykseen ei puutua, se johtaa vääjäämättä palvelutason laskuun ja omavastuiden nousuun.

Kuljetusten suunnittelua ja hankintaa kuntien ja ELY:n yhteistyönä

Kuljetuspalvelut tulee suunnitella suurempina kokonaisuuksina yhteistyössä eri viranomaisten (kunnat, Ely:t, Kela) kesken ja hankkia ne laajempina ja tarkoituksenmukaisempina kokonaisuuksina niin, että kalusto- ja kuljettajaresurssit ovat tehokkaammassa käytössä. ELY-keskus on käynnistänyt toimivalta-alueellaan useita hankkeita, joissa yhdessä kuntien kanssa tarkastellaan kuljetusten organisointia laajempina kokonaisuuksina sekä sovitaan joukkoliikenteen palvelutasosta ja kustannusten jaosta. Nykyinen toimintamalli perustuu hyvin hajanaiseen suunnitteluun, hankintaan ja rahoitukseen. Kukin kunta sekä kunnan sisällä eri hallintokunnat toimivat hyvin itsenäisesti hoitaen vain oman sektorinsa kuljetukset.

Kokeiluhanke KYYTIIN! käynnistynyt Kaustisen seudulla

Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä on syksyllä käynnistynyt Kaustisen seutukunnan ja Kannuksen kaupungin alueella toimiva KYYTIIN!-kokeiluhanke. Tavoitteena on saada muodostettua eri toimijoiden lakisääteisistä henkilö- ja asiointiliikennekuljetuksista yhtenäinen kokonaisuus, kehittää monipalveluliikenteen toimintamalleja etenkin maaseudulle sopiviksi ja lisäksi etsiä liikenteen hallintaan digitalisaation hyödyntämismahdollisuuksia. Yhteistyön ja uuden toimintamallin myötä tavoitteena on myös turvata ja parantaa kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia niin asiointiPikkubussit_blogiin-, työ- kuin opiskelumatkojenkin osalta. Suljettuja kuljetuksia pyritään soveltuvin osin avaamaan kaikille kuntalaisille hyödynnettäviksi ja yksilökuljetuksista pyritään soveltuvin osin siirtymään ryhmäkuljetuksiin. Pääosin maaseudun kehittämisrahalla rahoitettava valtakunnallinen pilottihanke päättyy 31.5.2017 ja syyskuun alusta alkaen hankkeeseen on palkattu hankekoordinaattori.

Monipalveluliikenne-autokokeilulla kohti parempaa kuljetusten hallittavuutta

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on käynnistynyt Kannuksessa, Toholammilla ja Vetelissä monipalveluliikenne-autokokeilut, joissa samaan autoon on yhdistetty aamu- ja iltapäivisin koulukuljetuksia sekä päiväaikaan kutsupohjalta tapahtuvia vammaispalvelulain (VPL) mukaisia kuljetuksia sekä muita asiointimatkoja. Kutsuliikenne on avoin kaikille kuntalaisille ja perustuu asiakkaiden tarpeiden mukaan suunniteltujen ja ennakkoon tilattujen reittien ajamiseen. Matkan hinta on voimassa olevan joukkoliikennetaksan mukainen. Matkat tilataan pilotointivaiheessa suoraan liikennöitsijöiltä viimeistään matkaa edeltävänä työpäivänä. Liikennöinnistä vastaavat sekä joukkoliikenne- että taksiautoilijat. Kokeilun aikana toimintamallia on tarkoitus kehittää mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin sopivaksi. Kehitystyöhön on tarkoitus sitouttaa myös kuntalaisia mm. asukasyhdistysten kautta. Toimintamallin onnistuessa sitä on tarkoitus monistaa valtakunnallisesti.

Miten uutta tekniikkaa ja digitalisaatiota voidaan hyödyntää kuljetuspalveluissa?

Digitalisaatio on päivän sana, näin myös liikenteessä. On jo korkea aika löytää uusia, houkuttelevia malleja, toimintatapoja ja sovelluksia myös joukkoliikenteeseen. Monia kiinnostaa varmasti uuden tekniikan tuomat mahdollisuudet, joilla helpotetaan joukkoliikenteen saatavuutta ja käyttöä. Malleja haetaan mm. matkojen yhdistelyyn, matkan tilaamiseen ja maksamiseen sekä aikataulu- ja reittitietojen hakemiseen. Olisihan se mukavaa kun voisi seurata omasta älypuhelimestaan bussivuorojen reaaliaikaista liikkumista myös maaseutumaisessa liikenteessä? Ja mitä uutta onkaan vielä tulossa – nyt on vain pystyttävä löytämään ne meille sopivimmat ratkaisumallit.

Matintupa_Rauno_5809

Rauno Matintupa
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
@MatintupaR

 

Tulevaisuustyö haluaa tekijänsä!

Future_jpgYrityksissä ja julkisissa organisaatiossa tehdään runsaasti erilaisia strategisen ja toiminnallisen tason suunnitelmia, joiden avulla toimintaa pyritään ohjaamaan haluttuun suuntaan. Suunnitelmiin liittyy monia ulottuvuuksia, joiden yhteensovittaminen on usein haastava tehtävä. Julkisella puolella korostuu usein päämäärä parantaa toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Organisaatiosta riippumatta pääasiallisena haasteena on – tavalla tai toisella – kääntää suunnitelmat toiminnaksi.

Aluekehittämisen parissa työskentelevät ihmiset törmäävät usein kysymykseen, jossa pyydetään ennustamaan erilaisten asioiden tilaa kaukana tulevaisuudessa. Asiantuntijoilta odotetaan valistuneita näkemyksiä, mikä on ymmärrettävää. Aluekehittäjäroolin avainsana ei kuitenkaan ole ennustaminen, vaan tulevaisuuden tekeminen, jossa pyritään aktiivisesti tavoittelemaan haluttuja visioita ja kehityskulkuja. Tällä toiminnalla on monta nimeä. Yleisesti käytettyjä termejä ovat ennakointi- tai strategiatyö, mutta nykyään puhutaan monesti tulevaisuustyöstä.

Alueiden kehittämisen periaatteisiin kuuluvat aluelähtöisyys, eri hallinnonalojen yhteistyö ja eri organisaatioiden kumppanuus. Alueellisessa tulevaisuustyössä aktiivinen vuoropuhelu ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen ovat elinehto. Alueellisen yksituumaisuuden lisäksi tarvitaan kyvykkyyttä alati laajenevien verkostojen hallintaan ja hyödyntämiseen. Alueiden on määriteltävä omat tunnustetut vahvuutensa, joiden kautta ne kykenevät profiloitumaan ja rakentamaan uusia kumppanuusverkostoja heikkouksiensa vahvistamiseksi. Uusi hallitusohjelma kannustaa kokeilukulttuurin kehittämiseen ja korostaa normien purkamisen merkitystä. Poikkitieteelliset verkostot ovat oiva paikka törmäyttää ideoita, jolloin lumipalloefektin myötä saattaa todella syntyä jotain uutta ja innostavaa.

Muutosvauhdin on arvioitu olevan alati kiihtyvä. Esimerkiksi merkittävät teknologiset edistysaskeleet ja poliittiset murrokset tuovat mukanaan myös asioita, joita ei ole pitkospuutmahdollista tunnistaa ajoissa. Muutosten ja uusien asioiden tunnistamisessa kysymys on kuitenkin usein myös tahdosta ja asenteesta. Murroksia ennakoivat signaalit ovat usein niitä, joihin suhtaudutaan joko huumorilla, kevyesti vähätellen tai jyrkästi kieltäen. Aluetasolla puhutaan alueiden vastustuskyvystä, jolla viitataan sekä alueen uudistumiskykyyn että toisaalta myös elinkeinorakenteen monipuolisuuteen, jotka antavat turvaa rakennemuutostilanteissa. Vastustuskyvyn vastavoimana voi olla myös vastustamiskyky, joka elää vahvana erityisesti muutostilanteissa. Äkillisten rakennemuutostilanteiden yhteydessä onkin usein todettu, että muutos on aina mahdollisuus. Toteamus on raaka, mutta sen taustalla olevaa johtoajatusta on vaikea kieltää.

Tulevaisuustyö tai ennakointi ymmärretään usein pelkästään esimerkiksi tulevaisuustutkijoiden ja tilastonikkareiden työksi. Tulkinta on kuitenkin äärimmäisen suppea ja harhaanjohtava. Tulevaisuustyötä ei voi määritellä erilliseksi toiminnaksi, vaan se on alati läsnä erilaisissa prosesseissa ja arkisissa työkäytänteissä. Jokainen suodattaa (toiminta)ympäristöstään saamaansa informaatiota, hyödyntää sitä ja jakaa omissa verkostoissaan. Jokainen pohtii asioita tulevaisuusorientoituneesti sekä työssä että vapaa-ajalla. Jokainen on ennakoija ja haluttu tulevaisuudentekijä!

Timo Takala
Strategiapäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vad är rent vatten värt?

kuva4_iso

”Rent vatten släcker törsten bäst!” Det fick jag höra som barn som svar på mitt tjat, när längtan efter lemonad blev för stor. Med stigande ålder har jag ändå lärt mig uppskatta rent vatten som törstsläckare mer och mer. Det är fräscht, fläckfritt om du spiller och du kan dricka hur mycket som helst utan att drabbas av dåligt samvete! Samtidigt har jag via mitt jobb lärt mig att rent vatten inte behöver vara en självklarhet för alla, inte ens i Finland där vi gärna spolar toaletterna med dricksvatten.

På NTM-centralens område konsumerar vi cirka 107 000 m3 rent dricksvatten per dygn. Det blir ca 241 liter per person och dygn. En stor del av vattnet används förstås i olika processer som livsmedelsförädling och industriella produktion. Man räknar grovt med att vi i hushållen i Finland konsumerar ca 155 liter/person och dygn. I Österbotten har vi inte ännu behövt bekymra oss om tillgången till rent dricksvatten utan slösar gärna och tänker inte på varifrån vattnet kommer. Det kan jag ibland se som en allmän nonchalans. Man tänker sällan efter vilka verksamheter som äventyrar vattenkvaliteten.

tiskikone

”Använder din diskmaskin mer vatten än du dricker själv?”

 

Vårt dricksvatten i Österbotten består av både yt- och grundvatten. De flesta stora samhällen är ändå helt eller delvis beroende av (rent) ytvatten för sin vattenförsörjning. Till exempel vasaborna dricker renat vatten från Kyro älv. Vatten som runnit hundratals kilometer genom diken och bäckfåror och påverkats av områdets markanvändning: jord- och skogsbruk, småskalig industri och livsmedelsproduktion. Vatten som druckits och använts ett flertal gånger och renats igen innan det når konsumenten som tappar upp ett nytt glas.

Det finns ändå flera orsaker till att värna om vattenkvaliteten. Dels för att trygga säker tillgång till dricksvatten men också för att förbättra den ekologiska statusen i våra ytvatten så att vi har goda förutsättningar till rekreation, en rik miljö för till exempel fiskreproduktion och en miljö utan skadliga ämnen och miljögifter. De flesta är överens om att man vill leva i en miljö med friska vatten omkring oss och många är beredda till åtgärder och uppoffringar för att nå det målet.

kuva1.kuva3

kuva2kuva6

Vid en undersökning som gjorts vid Finlands miljöcentral undersökte man det rena vattnets värde med avseende på bland annat rekreation, turism, hälsa och fiske. Man uppskattade också vad gemene man är beredd att betala för rent grundvatten utöver vad man redan betalar. Enligt undersökningen är nyttan av god vattenstatus för strandfastighetsägarna i vårt område värd ca 150-180 miljoner euro. Årligen! Man var även villig att betala mellan 14 och 42 euro i året extra för skydd av grundvattnen. Man kan med fog alltså påstå att god ekologisk status i våra vatten ökar fastigheternas värde markant, speciellt i västra Finland där vattenstatusen är relativt dålig. För mig ger ovanstående intressanta resultat en fingervisning om att vi finländare sist och slutligen är måna om våra rena vatten och skulle vara beredda att göra en konkret insats för att ytterligare förbättra vattnens tillstånd.

ekologinen luokittelu epo kaksikielinen 051115”Vattnens ekologiska status i Finland och på NTM-centralens område enligt den färskaste utvärderingen gjord 2013”

 

Nu finns det snart goda verktyg att förbättra vattnens tillstånd och gemensamt jobba för god vattenstatus i vårt område. Om några veckor kulminerar arbetet med nya förvaltningsplaner för vattenvården i Finland när regeringen behandlar planerna i början av december. Utgångspunkten har varit att alla våra vatten skall må så bra som möjligt om sex år dvs år 2021. Det kan låta ambitiöst och det är det också. Planen för västra Finland innehåller detaljerade åtgärder för miljöpåverkande sektorer för att nå målet. En stor del av åtgärderna är frivilliga medan andra är knutna till nuvarande miljölagstiftning. Kostnaderna för att nå god vattenstatus är uppskattade till ca 185 miljoner € i året fördelat på ca 450 enskilda åtgärder på NTM-centralens område.

Vad är du beredd att betala för rent vatten?

kuva8_iso

Bilder: Vincent Westberg

Westberg_Vincent_5217

Vincent Westberg
Specialplanerare
NTM-centralen i Södra Österbotten

 

 

 

 

 Minkä arvoista on puhdas vesi?

Kun lapsena limsanhimoni kasvoi liian suureksi, sain vastaukseksi kuulla, että ”puhdas vesi sammuttaa janon”. Iän myötä olen kuitenkin yhä enemmän oppinut arvostamaan puhdasta vettä janojuomana. Vesi on raikasta, läikyttäessä tahraamatonta ja voin juoda kuinka paljon vettä tahansa tuntematta huonoa omatuntoa! Työni kautta olen samalla oppinut, että vesi ei välttämättä ole itsestäänselvyys kaikille, ei edes Suomessa, jossa käymälät mieluusti huuhdellaan juomavedellä.

ELY-keskuksen alueella käytetään noin 107 000 m3 puhdasta juomavettä vuorokaudessa, mikä on noin 241 litraa henkilöltä vuorokaudessa. Suuri osa vedestä käytetään tietysti erilaisissa prosesseissa, kuten elintarvikejalostuksessa ja teollisessa tuotannossa. Karkeasti arvioiden Suomen kotitalouksissa käytetään noin 155 litraa/henkilö ja vuorokausi. Pohjanmaalla meidän ei ole tarvinnut olla huolissamme puhtaan juomaveden saatavuudesta, vaan haaskaamme kernaasti vettä emmekä ajattele, mistä vesi tulee. Joskus näen asian yleisenä välinpitämättömyytenä. Harvoinhan pohditaan, mitkä ovat ne toiminnot, jotka vaarantavat veden laatua.

tiskikone
” Käyttääkö astianpesukoneesi enemmän vettä kuin sinä itse?”

 

Pohjanmaalla juomavetemme on sekä pinta- että pohjavettä. Vedenhankinnassaan useimmat suuret taajamat ovat kuitenkin kokonaan tai osittain riippuvaisia (puhtaasta) pintavedestä. Esimerkiksi vaasalaiset juovat Kyrönjoesta otettua, puhdistettua vettä. Ojien ja purojen kautta satoja kilometrejä valunutta vettä, johon on vaikuttanut alueen maankäyttö: maa- ja metsätalous sekä pienimuotoinen teollisuus- ja elintarviketuotanto. Vesi on monta kertaa juotua, käytettyä ja puhdistettua ennen kuin se taas kerran johdetaan kuluttajalle, joka täyttää lasinsa uudestaan.

Vedenlaadun vaalimiselle on kuitenkin monta syytä. Osaksi vakaan juomaveden saannin turvaamiseksi, mutta myös pintavesiemme ekologisen tilan parantamiseksi, jotta meillä olisi hyvät edellytykset virkistykselle, rikas ympäristö esimerkiksi kalan lisääntymiselle ja haitallisista aineista ja myrkyistä vapaa ympäristö. Useimmat ovat samaa mieltä siitä, että haluamme elää ympäristössä, jossa on terveelliset vedet ympärillämme. Monet ovatkin valmiita toimenpiteisiin ja uhrauksiin tavoitteen saavuttamiseksi.

kuva7kuva9

Suomen ympäristökeskuksen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin puhtaan veden arvo mm. virkistyksen, matkailun, terveyden ja kalastuksen kannalta. Arvioitiin myös, mitä tavallinen ihminen on valmis maksamaan puhtaasta pohjavedestä sen lisäksi mitä jo nyt maksaa. Tutkimuksen mukaan alueemme rantakiinteistöjen omistajille veden hyvän tilan arvo on noin 150–180 miljoonaa euroa. Vuosittain! Kiinteistönomistajat olivat myös valmiita maksamaan 14–42 euroa lisää vuodessa pohjaveden suojelemiseksi. Syystä voidaan siis väittää, että vesien hyvä ekologinen tila lisää kiinteistöjen arvoa huomattavasti, erityisesti Länsi-Suomessa, jossa vesien tila on suhteellisen huono. Tämä mielenkiintoinen tulos antaa minulle osviittaa siitä, että me suomalaiset haluamme loppujen lopuksi huolehtia puhtaista vesistämme ja olisimme valmiita konkreettisiin toimiin vesien hyvän tilan parantamiseksi entisestään.

ekologinen luokittelu epo kaksikielinen 051115Vesien ekologinen tila Suomessa ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tuoreimman vuonna 2013 tehdyn arvioinnin perusteella

 

Kohta on saatavilla hyvät työkalut vesien tilan parantamiseksi ja kättä pidempää yhteisessä työssämme alueemme hyvän vesien tilan saavuttamiseksi. Muutaman viikon päästä työ Suomen uusien vesienhoitosuunnitelmien laatimisessa huipentuu, kun hallitus käsittelee suunnitelmat joulukuun alussa. Lähtökohtana on ollut, että kaikki vedet voisivat niin hyvin kuin mahdollista kuuden vuoden päästä, eli vuonna 2021. Saattaa kuulostaa kunnianhimoiselta, niin kuin se myös on. Länsi-Suomen suunnitelma sisältää ympäristöön vaikuttaville toimialoille suunnattuja yksityiskohtaisia toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Suuri osa toimenpiteistä on vapaaehtoisia, kun taas toiset liittyvät nykyiseen lainsäädäntöön. Hyvän vesien tilan saavuttamisen kustannukset ovat arviolta noin 185 miljoonaa euroa vuodessa, jaettuna noin 450 yksittäiselle toimenpiteelle ELY-keskuksen alueella.

Mitä sinä olet valmis maksamaan puhtaasta vedestä?kuva10

Kuvat:Vincent Westeberg

Westberg_Vincent_5217

 

Vincent Westberg
Erikoissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Loikkimiselle on kysyntää

Viime aikoina on ollut muotia kuvata asian etenemistä sanalla loikka. Yhteiskunnassamme pitäisi ottaa kaikenlaisia loikkia, jotta asia edistyisi merkittävästi, nopeasti ja tehokkaasti. Tuottavuusloikka, kilpailukykyloikka, kansainvälistymisloikka …, niin ehkä Etelä-Pohjanmaa tarvitsisi kipeästi juuri kansainvälistymisloikkaa. Maakunnassa on maahanmuuttajien osuus väestöstä noin 1 prosenttia ja maakunnan yritysten osuus viennistä on ollut pitkään noin 1 prosenttia. Ei siis kovin korkealla tasolla. Voisi jopa sanoa, että olemme junnanneet paikallamme.sammal

ELY-keskuksen tehtävänä on edistää alueen yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Pitkään jatkuneen talouden taantuman taittaminen tarvitsee kunnon kasvu- ja kansainvälistymisloikkaa. Maakuntamme on saanut myös osansa pakolaisvirroista. Kansainvälistä suojelua hakevien turvapaikanhakijoiden määrä on muutamassa kuukaudessa kasvanut uusiin mittaluokkiin. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan ehkä noin puolet maahan saapuneista saa oleskeluluvan. Muuttovirta avaa myös mahdollisuuksia kotouttaa maahantulijat tehokkaasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Valtaosa tulijoista kun on työikäisiä ja hyvin koulutettuja. Tiedämme, että Suomen väestö ikääntyy nopeimmin Euroopassa. Työikäisen väestön määrä on vähenemässä ja etenkin maaseudun reuna-alueilla väestökato kiihtyy. Suunnitelmallisesti toteutettu maahanmuuttajien kotouttaminen avaa uusia mahdollisuuksia myös yrityksille kansainvälistymiseen. Nyt kannattaisi hyödyntää maahanmuuttajien osaamispotentiaali ja luoda yhteyksiä globaaleille markkinoille. Jossain vaiheessa talous kääntyy jälleen kasvu-uralle ja silloin pitää olla valmiina ottamaan kunnon loikka, joka hyödyntää alueen kasvua ja kehittymistä. Meillä ei ole varaa jäädä sivustakatsojan rooliin. Onnistuminen edellyttää ennakkoluulotonta yhteistyötä viranomaisten, kuntien ja yritysten välillä.

Työelämä on suuressa murroksessa ja muutos on nopeaa, ennakoimatonta ja laajaa. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistäminen on työmarkkinoiden metallimestaritoimivuuden kannalta erityisen tärkeää. Yritysten työvoiman tarpeet muuttuvat nopeasti. Osaavan työvoiman saatavuudesta tulee huolehtia alueellisesti ja ammatillisesti. Koulutusjärjestelmän tulisi kyetä riittävän joustavasti ja nopeasti vastaamaan muuttuvaan osaamiskysyntään. Teknologiateollisuus on yksi keskeisistä teollisuuden aloista maakunnassa ja tarvitsee jatkossakin riittävästi osaajia. Tällä hetkellä nuorten kiinnostus toimialaa kohtaan on vähäistä. Nuorisoasteen metallialan ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista jäi osa tänä syksynä täyttämättä. Toimiala kuitenkin tarjoaa jatkossakin työmahdollisuuksia vähintäänkin eläkepoistuman kautta. Kasvaneesta työttömyydestä huolimatta työnantajilla on samanaikaisesti rekrytointiongelmia. Julkisen työnvälityksen ja yksityisten työnvälitystoimijoiden sekä palveluntuottajien yhteistyötä tulisi tehostaa, jotta avoimet työpaikat saadaan nopeasti täytettyä. Metallimestarit –koulutuskokeilu on tästä hyvä esimerkki. Sipilän hallitus onkin asettanut tämän tavoitteen yhdeksi hallitusohjelman kärkihankkeista.

Kuitenkin yhdestä perusasiasta kannattaa huolehtia tässä loikkimisen innostuksessa. Kaiken alueellisen hyvinvoinnin perusta on monipuolinen yritysrakenne. Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyysmaakuntana ja näin pitää myös tulevaisuudessa olla. Uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet pääasiassa pk-yrityksiin. Yritysten kasvu ja kehittyminen lisää alueen työllisyyttä. Yrittäjyys on hyvä vaihtoehto palkkatyölle.

Aaltonen_Jari

Jari Aaltonen
Yksikön päällikkö
Yyritys- ja työvoimayksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus