Tiehankkeiden suunnittelusta ja vuorovaikutuksesta

Neljäkymmentä vuotta ajassa taaksepäin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen edeltäjissä, Vaasan ja Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiireissä oli suunnittelutoimialalla töissä 45 rakennusmestaria, insinööriä tai diplomi-insinööriä. Suunnitelmavarastossa oli 150 toteuttamiskelpoista suunnitelmaa varmistamassa, että toimenpideohjelmien mukaiset hankkeet eivät viivästy.

Nykyään ELY-keskuksen toimialueella teetetään vuosittain noin 25 silta- tai tiesuunnitelmaa. Niitä suunnitellaan pääasiassa juuri tarpeeseen. Entisenlaisia pitkiä toimenpideohjelmia ei ole. Näitä hankekohtaisia tie- ja siltasuunnitelmia teettää nyt kolme projektipäällikköä. Eivät sitäkään päätoimisesti, he myös rakennuttavat hankkeet. Vuoden alussa siirtyivät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viimeiset silta- ja tiesuunnittelun projektipäälliköt organisaatiossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alle. Emme anna tämän organisaatiomuutoksen kuitenkaan häiritä työtä pohjalaismaakuntien alueen suunnitteluhankkeiden osalta. Mutta tähän vyöhön ei kyllä saa enää lisää reikiä.

Tiesuunnitelmista tehtyjen valitusten määrä alkoi kasvaa voimakkaasti 1970-luvun lopulla. Suunnittelun painopiste alkoi siirtyä, vapaaseen maastoon tehtävistä hankkeista, asutuksen luokse. Tultiin ihmisten takapihoille ja se lisäsi suunnitelmien vastustusta. Vuonna 1977 tehtiin tiesuunnitelmista kolme valitusta ja 1979 jopa 19 kappaletta. Lukemat ovat koko Suomea koskevia.

tiehankekuva2

Nykyään tiensuunnitteluhankkeet ovatkin pääosin olemassa olevien teiden parantamista, joten ollaan edelleen lähellä asukkaita. Toteutettavat ratkaisut ovat teknistaloudellista tasapainoilua. Kaikkeen ei ole varaa, tavoitteet on sovitettava yhteen, on tehtävä kompromisseja ja siedettävä haittoja. Haittoja aiheuttamattomaan tieliikennejärjestelmään ei valitettavasti ole varaa. Tiesuunnittelussa joudutaan tekemisiin eri osapuolten välisten intressiristiriitojen kanssa. Eri osapuolia ovat mm. pitkämatkainen ja paikallinen liikenne, raskas liikenne, henkilöautoliikenne, maatalousliikenne, erikoiskuljetukset, kevyt liikenne, liike-elämä, maanomistajat sekä asukkaat. Suunnitelmien esittelytilaisuuksissa näistä ryhmistä ovat edustettuna lähinnä vain viimeksi mainitut; paikalliset yrittäjät, maanomistajat ja asukkaat. Luonnollisesti tästä syystä nämä osallisten ryhmät saavat äänensä kuuluville eniten. Suunnittelussa täytyy kuitenkin ottaa kaikki muutkin osapuolet huomioon. Muiden intressiryhmien etuja pitää valvoa viran puolesta. Kohteissamme saattaa ajaa joka päivä ohi tuhansia ajoneuvoja ja satoja elinkeinoelämän kuljetuksia.

Suunnittelun aikaa käytetään siihen, että myös läheisille kiinteistöille tulevat haitat saadaan minimoitua hakemalla vähiten haittaa aiheuttava, hyväksyttävissä oleva vaihtoehto. Kiinteistön omistaja kuitenkin saa nähtäväkseen suunnitelmaluonnoksen, joka hänen mielestään tuntuu kohtuuttomalta ja hyökkäävältä. Esimerkiksi omakotitalo saattaa olla koko elämän suurin hankinta, jota maksetaan vuosikymmeniä. Virkamies ei ole toivottu henkilö kertomaan takapihan alueiden tai rakennusten lunastustarpeesta. Tilanne on kiinteistön omistajan näkökulmasta katastrofi, kun taas suunnittelijalle se on eräs aika ajoin toistuvista työtehtävistä.

yleisötilaisuus

 

Kaikkien etuja on kuitenkin mietitty. Ennen yleisölle esiteltävän suunnitelmaluonnoksen valmistumista on tehty erilaisten, ristiriitaisten tavoitteiden perusteella vaihtoehtojen vertailua. Väyliä ja suunnitteluratkaisuja on sovitettu yhteen, tutkittu eri suunnitteluohjeita, keskusteltu asiantuntijoiden kanssa sekä varmistettu ratkaisujen laajuuden ja laatutason minimivaatimuksia. Kokenut projektiryhmä tekee eri intressien pohjalta esityksen suunnitelmaratkaisuksi. Asiaa yleisölle esittelevä projektipäällikkö saattaa vaikuttaa joustamattomalta, koska ei tunnu vastaanottavan hyviltä tuntuvia ehdotuksia. Mutta tuota joustoa on tehty yleensä jo oma-aloitteisesti ja ratkaisu on jo tehty kohteeseen soveltuvien raamien äärirajoille. Uudet ehdotukset ovatkin usein suunnitteluohjeiden vastaisia tai liian kalliita toteutettavaksi. Hyvä ja halpa ovat tässäkin asiassa yleensä eri asioita.

Tiesuunnitelma ei myöskään voi olla asemakaavan vastainen. Asemakaavassa hyväksytty ratkaisu sitoo suunnittelua. Tämä on toinen kädet sitova asia, jonka vuoksi asiaa esittelevä projektipäällikkö on yleisön mielestä joustamaton. Asianosaisten tulisi tuntea maankäytön suunnittelun ja tiesuunnittelun säädökset ja näiden yhteen kytkentä. Nämähän ovat vieraita aiheita, sillä ne eivät useinkaan kosketa ihmisiä arkipäivässä. Suunnittelua ohjaavat rajoitteet ovat monitahoisia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Näitä normeja ei ole keksinyt virkailija, vaan tehtävämme on hoitaa asiat niin, että säädöksiä noudatetaan.

Suunnittelutehtävä on erisuuntaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Suunnittelija tekee kaikkien osapuolien etuja huomioivan suunnitelman. Ammattitaitoisten ja kokeneiden suunnittelijoiden suunnitelmista tulee yleensä kokonaisuutena arvioiden hyviä ratkaisuja. Tiet ja niiden parantamistoimet on tehtävä sinne missä niiden liikenteellinen tarve on, joten parantamishankkeissa tien rakenteet laajenevat naapurien maille. Ratkaisuja on kuitenkin aina harkittu ja sovitettu myös paikallisesta näkökulmasta pyrkien pienimpään mahdolliseen haittaan.

Perttu_Ari

 

Ari Perttu
Investointipäällikkö
ELY-keskus

 

Mielekästä työtä tai tekemistä

Innojok Oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi vieraili ELY-keskuksen ja yhteistyökumppaneiden järjestämässä seminaarissa taannoin videon välityksellä. Rekrytoidessaan uutta henkilöä Jokiniemi kertoi valitsevansa kahdesta saman tasoisesta työnhakijasta aina sen, joka on työtön tai osatyökykyinen. Jokiniemi tietää, että myös he ovat pystyviä ja kykeneviä jos työnantaja ei kategorisoi, luopuu ennakkokäsityksistään ja antaa mahdollisuuden. Menestynyt toimitusjohtaja ja yrittäjä on itse näkövammainen.

  Talviheinät_SirpanBlogi

Osatyökykyisen ihmisen työkykyyn vaikuttaa vika, vamma tai sairaus. Vika, vamma tai sairaus aiheuttaa usein haasteita. Työtehtäviä tehdessä tarvitaan mahdollisesti apuvälineitä tai työtehtävien tekemiseen kuluu mahdollisesti pidempi aika kuin ns. täysin työkykyiseltä työntekijältä. Osatyökykyisellä saattaa kokoaikatyötä parempi vaihtoehto olla osa-aikatyö. Pääsääntöisesti on niin, että osatyökykyinen ihminen on motivoitunut tekemään työtä sillä jäljellä olevalla kapasiteetillaan. Parhaimmillaan työ tuo arkeen rutiineja, työntekijä kokee itsensä tärkeäksi ja tuntee tekevänsä jotain hyödyllistä. Lisäksi työyhteisössä on mahdollisuus myös sosiaaliseen kanssakäymiseen.  

Erityisellä mielenkiinnolla seuraan hallitusohjelman kärkihankkeen nro 2 valmistelutyötä. Tavoitteena on purkaa työn vastaanottamisen kannustinloukkuja ja alentaa rakenteellista työttömyyttä. Tähän kärkihankkeeseen liittyy vahvasti työttömyysturvan uudistaminen ja osallistavan sosiaaliturva. Vapaaehtoistyö voi olla nuorelle tai pitkään työttömänä olleelle väylä osallisuuteen, työllistymisvalmiuksien parantamiseen ja jopa työllistymiseen. Se keino on käytettävissä tosin ilman osallistavaa sosiaaliturvaakin. Jo nyt on mahdollisuus myös suorittaa omaehtoisia opintoja työttömyysturvalla. Entä jos jatkossa työttömän henkilön saama työttömyysturva ”korvaisikin” nykyiset työhallinnon työllisyysmäärärahat? Työtön voisi saada työttömyysturvansa tukena oman yrityksen perustamiseen (starttiraha) tai työttömyysturva myönnettäisiinkin palkkatukena hänet työllistävälle työnantajalle.

Rintala_Sirpa

 

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Mene(s)tyksen hinta – viisautta vai viisastelua

Esan_blogi_kaavio

Pariisi. Murheellisten ja väkivallan tapahtumien muisto elää.
Pariisi. Uusi ilmastosopimus on syntynyt. Käykö sittenkään huonosti?

Vaikka viikot ovat ajallisesti aivan samanpituisia ympäri vuoden, niin useista syistä katsellaan kalentereita tähän aikaan pidemmälle niin taakse- kuin eteenpäinkin. Yleiset maailman uutisten 2015 isot asiat nousivat riippumatta asuin- ja ajatteluympäristöstä aika samanlaisina eli  turvallisuus- ja talousuutiset olivat voitolla niin CNN:n, TASS:n kuin China News’n sivuilla. Oli paljon ei-toivottua tapahtunutta. Vaikeinta on varmasti silloin, kun tapahtuu asioita, joihin emme oikein voi vaikuttaa. Pelko on vaikea olotila, olipa sen syy väkivalta, vaaralliset epidemiat, talouden romahdukset, hirmumyrskyt tai maanjäristykset. Silti on alueita maapallolla, joissa joudutaan lähes joka aamu heräämään sellaisiin uhkiin. Monella meistä taisi silti olla ohimenevä maailmantuska loppiaisaattona tv:n ääressä – omasta puolestani en pidä epämoraalisena olla kiinnostunut sellaisestakaan tunteiden palosta ja mediashow’sta. Taru olikin totta, urheilu tuotti myös keskustelua ihmisen henkisistä voimista. Ja tulihan esiin tulevaisuuden sukupolvet, jotka lisäksi pukukoppi- ja jälkikäytöksellään ansaitsisivat varmasti ylimääräisen mitalin kaulaansa.

Esan_blogi_peltoaJaPilviä_pienempi

Ympäristö. Niistä maailman kärkiuutisista voi ainakin heti todeta, että kaikki kestävän kehityksen kolme vetohevosta tarvitaan jatkossakin: hyvää taloutta ja sivistynyttä sosiaalisuutta ympäristöhevosen rinnalle. Isossa kuvassa ympäristö luonnonvaroineen on kuitenkin useimmin kriisien taustalla. Mutta ihan oikeastikin: vaikka raha puhuu, niin kuulijoilla on muitakin intressejä. Silti on hyvä tunnustaa ja tunnistaa talouden voima ja mahdollisuudet.

  • Pariisin ilmastokokous onnistui tässä: kerrottiin suoraan rahan tarve. Yksityistä ja julkista ilmastorahoitusta tulisi saada liikkeelle vuositasolla 100 miljardia US dollaria vuoteen 2025 mennessä – ja kehitysmaita suositaan ohjelmassa.

Toisaalta ilmaston osalta hommaa riittää, kun siihen kuuluvia, ikäviä sääennätyksiä tulee esiin. Viime lokakuussa havaittiin voimakkain hurrikaani koskaan. Joulua ennen täälläkin satoi ja myrskysi: lämpötilat ennätyksellisiä, myös merivesi pääsi rannikolla metrin verran ylikorkeuteen tuulten painamana. Viime talvena ei paljon hiihdelty. Nyt tammikuun alkupuolella pakkanen sitten paukkuu.

Ilmasto meidän maakunnissamme sitten (kts. raportti). On se lämmennyt – Varsinais-Suomen keskilämpötilat ovat 30 vuodessa siirtyneet meille. Kevät aikaistunut parilla viikolla – syksy venyy, ja talvi alkaa myöhemmin. Hiihdosta ei tullut viime keväänä oikein mitään, ja taisi moni kaivinkone jäädä käymättä ruoppaustöissä, kun rannat jäivät kunnolla jäätymättä. Rankkasateetkin näyttävät lisääntyneen, ja uusia tulva-alueita joudutaan piirtämään kartoille.

Esan_blogi_rajuilma_pienempi

Oma työympäristöni ELY-keskuksessa joutuu yhä enemmän ottamaan nämä asiat huomioon niin tulvariskeissä kuin vesien tilassa. Samalla kun pyrimme hoitamaan ihmisen osuutta kasvihuonekaasujen päästöissä alas, niin tämän ns. hillintäpolitiikan toisena puolena on sopeutuminen oloihin – rakentamalla ja kehittämällä uudenlaista asumista, liikennettä, luontaistaloutta, tekniikkaa, yrittäjyyttä.

Tilanne on kuin loppiaisaattona. Olemme voitolla, tulee lunta tupaan – tarvitaan jatkoaika. Olemme siellä, otetaan voitto kotiin.

Koskenniemi_Esa_5304

Esa Koskenniemi
Luontoympäristöyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus