Ravinteet puhtaasti kiertoon

Luonnonmukaisen tuotannon perusperiaatteisiin kuuluu ravinteiden tehokas kierrätys. Puhtaiden ravinteiden kierrättämisen tehostaminen tulee olemaan yksi ekologisemman ruuantuotannon suurimmista haasteista. Luonnonmukaisessa tuotannossa etsitään ratkaisuja markkinointiin ja kasvukuntoon pureutumalla ongelmien syihin sen sijaan, että paikattaisiin ongelmien aiheuttamia seuraamuksia. Kumppanuusmaatalous perustuu tahtoon saada laadukkaita lähiruoka-aineksia. Miksi ruoan tuotannossa ei voitaisi käyttää ja hyödyntää puhtaita paikallisen ravinnekierron ravinteita ja energiaa?

Sotku syntyy, kun samaan käsittelylaitoksen säiliöön laitetaan hyviä käyttökelpoisia lähiravinteita ja mausteeksi lisätään päällystettyjen alueiden hulevesiä, teollisuus- ja kuluttajakemikaaleja sekä ripaus raskasmetalleja. Miksi etsiä itse aiheutetulle ongelmalle siivoojaa, kun voitaisiin olla aiheuttamatta koko sotkua? Vesistöpäästöt saadaan kuntoon keräämällä paikallisesti niin syöjien kuin kotieläintuotannonkin lanta puhtaasti talteen ja hyödyntämällä se lannoitteena.

Maataloudessa lanta on arvokas ravinteiden lähde. Sen sisältämä orgaaninen aines auttaa myös ylläpitämään maan kasvukuntoa. Toisaalta lannan lannoituskäyttöön sisältyy myös ongelmia. Mineraalilannoitteisiin verrattuna lannan käyttö voi olla työlästä ja riskialtista. Hyödyntämisen yhteydessä on varmistettava, että ravinteet tulevat kasvien käyttöön sen sijaan, että ne päätyvät rehevöittämään vesistöjä tai aiheuttavat päästöjä ilmaan. Huolimatta lannan arvokkuudesta ravinteena, sen taloudellinen arvo on kuitenkin vähäinen – jopa negatiivinen – jos sitä joudutaan kuljettamaan kauas sieltä, missä sitä kertyy. Vielä tiukemmaksi tilanteen tekee se, että ympäristökorvauksen ehdot edellyttävät fosforilannoitemäärien pienentämistä, olivat ne sitten orgaanista tai synteettistä alkuperää. Lanta on tuottajille usein vain kuluerä, koska huomio on ruoan tuottamisessa. Lantaa jääkin yhä enemmän vain hoidettavaksi mahdollisimman edullisesti pois. Lannoituskäytössä lanta vertautuu helppokäyttöisiin ja varsin edullisiin mineraalilannoitteisiin. Toisaalta turhan usein unohdetaan se orgaanisen materiaalin hyvä maaperävaikutus, jonka lanta ja kierrätysravinteet voivat saada aikaan. Investoinnit lannan ravinteiden ja energiasisällön hyödyntämiseen voivat siten olla pitkällä tähtäimellä kannattavia.

Liete

Urakoitsijat toimivat tärkeänä linkkinä lannan tuottajien ja vastaanottajien välillä. Tietotaito prosessoinnista ja levityksestä sekä ravinnekierrätystä tukevat kalustohankinnat voivat avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Investointien taustalla voi olla maataloustuottajien yhteinen intressi kehittää ratkaisuja lannan käytölle. Uudet toimijat alueella voivat suunnata lantavirtoja enenevässä määrin myös energiantuotantoon.

Ympäristökorvausjärjestelmän lannan käytölle asettamat ehdot luovat paineita uusien ratkaisujen löytämiselle. Samalla ne myös vähentävät halukkuutta sitoutua järjestelmään. Ravinteiden kierrätyksen edistäminen vaatii kepin lisäksi myös riittävää porkkanaa sekä tilayksikön ylittäviä ratkaisuja. Tämän pienen porkkanan vaikutuksen todistavat edellisten ohjelmakausien lannan käytön tehostamisen ja lietelannan sijoittamisen erityistukisopimusten suosio maakunnassa. Monista ongelmista huolimatta toiveikkuudelle ja tekemiselle on sijaa. Pohjanmaa tarjoaa hyvät edellytykset uuden etsimisille ja kokeilulle. Täällä kohtaavat lanta ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat, lyhyet etäisyydet, yhteistyöverkostot sekä toisaalta ratkaisua kaipaavat ongelmat, kuten lannan ylituotanto ja paikoin korkean fosforiluvun viljelylohkot.

Tehtävää siis riittää, jotta ryhdymme kierrättämään kaiken puhtaasti. Haaste on helppo. Kierrättämistä ei tarvitse vain ulkoistaa enemmän ”saastuttavan” huoleksi, vaan kukin meistä voi osallistua. Jokainen arjen kierrätetty materiaali on askel parempaan huomiseen!

Pekka Länsivierto
Asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kymppikerho ja 1 %:n – kerho

Piki haisee, alan ihmisille tuoksuu, eli kesän 2016 päällystystyöt ovat taas pyörähtäneet käyntiin. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella päällystettävä tiepituus tulee olemaan yli 450 km, mikä on yli 100 km viimevuotista enemmän. Rahaa on saatu ns. korjausvelkapotista lisää 6 milj.€, jolloin tien pintaan tiivistettävä kokonaisrahamäärä tulee olemaan tänä vuonna 19 milj.€. Jippii! Päällysteet leipoo Skanska Asfaltti Oy ja Lemminkäinen Infra Oy. Tiemerkinnät hoitaa Hot MIx Oy. Työt ovat jo siis alkaneet ja hommat ovat puikoissa syys-lokakuussa.

päällystekuva1    päällystekuva2

Lumien sulaessa Ihmiset, eli Asiakkaat ovat taas aktivoituneet kertomaan missä on huono päällyste; ”Omalla tiellä ja juuri oman mökin kohdalla” – noin pääsääntöisesti. Samalla he ovat esittäneet toiveen tai jopa vaateen, että nyt, kun meillä on 600 miljoonaa euroa rahaa, niin toki heidän tiekin korjataan tänä kesänä. Öh…ei… Tänä vuonna meillä on 1 % tuosta summasta käytössä pohjalaismaakunnissa ja tämän korjausvelkatouhun tuloksena oli sidotut kohteet, jotka valikoituivat ELY-keskusten Liikenne-vastuualueiden, Liikenneviraston, LVM:n ja sidosryhmien keskustelujen perusteella. Eli eipä tehdä kuin ne tiet, jotka ministeriö lopulta kevättalvella siunasi. Ei tämä pitkittynyt proseduuri hukkaan mennyt. Uutta opittiin, kun valmisteluvaiheessa kyseltiin ja kuunneltiin sidosryhmien esityksiä ja toiveita. Loppujen lopuksi kohdevalinnat osuivat aika hyvin kohdilleen esitettyjen toiveiden kanssa. Tosin toiveita oli lähes 2 mrd.€ edestä koko maassa ja rahaa oli tuo 600 milj.€, josta siitäkin vajaa puolet ratoihin, eli punakynä suhisi monen toiveen yli.

Vaikka korjausvelkapotissa ollaan 1 %:n – kerhossa, niin muuten mennään vielä 10-kerhossa. Meillä on noin 10 % tieverkosta, liikenteestä ja rahoituksesta. Tuolla 10 % osuudella perusrahoituksesta pystytään pitämään vain vilkkaimmat päätiet nykyisessä kunnossa. Näillä 1000 kilometrillä, pääsääntöisesti valtateillä, huonokuntoisia kohtia on alle 60 km. Muiden päällystettyjen teiden kunto huononee edelleen, huolimatta korjausvelkarahoituksen kohdentumisesta juuri näille teille. Näistä 5000 kilometristä teistä huonokuntoisia on jo lähes 700 km. Mutta niillä rahoilla mennään mitä on myönnetty. Ja tilanne tulee taas muuttumaan huonommaksi, jos hallituksen suunnitelma vähentää perusväylänpidon (sis. myös meri- ja rataväylät) rahoitusta seuraavina 3 vuotena 25 – 35 milj,€ vuosittain toteutuu. Ei siis jippii ollenkaan. Mutta lisätalousarvioissa näitä poisotettuja määrärahoja on palauteltu tipottain, yleensä liian myöhään. Tämä rahojen kanssa edes’takas huopaaminen on ollut kyllä ihan tuttua, jo muutaman vuosikymmenen. Eli jos joku päivä tulee jonkinasteinen väyläyhtiö, jonka rahoitus olisi selkeälinjaista ja ennen kaikkea jonkin asteista jatkuvuutta osoittavaa, niin kai se olisi hyvä tai ainakin parempi vaihtoehto turvata yli 20 mrd.€ kansallisomaisuuden säilyminen. Mutta poliittinen päätöshän tämä on, eikä siitä tämä virkamies enempää virko tai pekuloi.

päällystekone  saumapaikkaus

Mutta kaiken kaikkiaan meillä menee tieverkon kunnon kanssa ihan hyvin täällä pohjalaismaakunnissa, kun katsotaan koko valtakunnan tilannetta. Ja päällystystoimien lisäksi maanteitä paikataan, poistetaan uria niillä metrin levyisillä raidoilla siellä täällä sekä reikiä ja muita vauriokohtia korjataan vetelällä valuasfaltilla.

”Taas aiheutetaan tiellä liikkujille haittaa”…”varaudu, tietyöt hidastavat elämääsi!”

Kevään myötä myös media on aktivoitunut tieasioissa. Etelän mediat ovat keskittyneet luettelemaan tietöiden haittoja. Täälläpäin viesti on ollut joskus jopa positiivisviritteistä. ”Kiva, kun päällystetään”. Jotkut ovat tosin taas kaivaneet näkökulmaksi maakunnallisen tai kielipoliittisen näkökulman. ”Miksi meidän maakuntaan tai kaupunkiseudulle ei tule tämän enempää päällysteitä?” ”Varför svenska språkiga (tvåspråkiga) regionen får inte ny beläggningar i år?” ”Miksi ruotsinkielisiä alueita taas suositaan tänä vuonna”, och så vidare. Voi, kun tämän osaisi sanoa sievästi, ettei päällystyskohteiden valintaa ohjaa tai ratkaise mikään näistä esitetyistä arvioista tai väitteistä. Tiet eivät yleensä rajoitu tai lopu näihin mielikuvitteellisiin rajoihin. Valintaa ohjaa rahoituksen puitteissa raaka mittausdata, pitkäaikainen näkemys nykykunnosta ja tulevaisuuden tahtotilasta sekä fyysinen pers’tuntuma ja silmämunat. Joku voisi sanoa sitä myös osittain hiljaiseksi tiedoksi.

Mutta näin. Olisihan sitä ollut asiaa SOME – raivosta, Kökkä – kunnostuspartoista ja vaikka mistä. Päätän raporttini kuitenkin täältä tähän. Hyvää työtä kaikille.

JE_naamakuva72
Jarmo Eskola
Toiminnanohjauspäällikkö
Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Asuntomessut Seinäjoella 2016 – pohjalaisen tekemisen tahto

Asuntomessut pidetään tänä kesänä Seinäjoella. Messuilla on ollut pyrkimyksenä löytää mielenkiintoisia ja kiinnostavia alueita. Seinäjoen messualueeksi valittiin Kyrkösjärven ranta-alue Törnävän historiallisen sairaalamiljöön ja puistoalueen läheisyydessä, melko lähellä kaupungin keskustaa. Kyrkösjärvi patoalueineen on tarjonnut taatusti haastavan kohteen asuntomessurakentajille.

hiekkaranta

Järvimaiseman ja vesielementin läsnäolo haluttiin tuoda vahvasti mukaan messualueen asumiseen. Alueen maastonmuodot toivat mukanaan ongelmia, kun suunnittelun alussa pyrittiin aluetta rakentamaan siten, että mahdollisimman monilla olisi järvinaköala tonteiltaan järvelle. Järvinäköalan mahdollistaminen olisi edellyttänyt valtavia maansiirto ja täyttötöitä. Aika nopeasti päädyttiin realistisempaan ratkaisuun ja päätettiin siirtää pientaloja maastoltaan korkeampaa kohtaan. Kuitenkin samalla hyväksyttiin se tosiasia, että järvimaisemia eri ole luvassa jokaisella tontilla. Osassa kaksikerroksisia taloja on toisesta kerroksesta mahdollista saada järvinäköala. Järvinäköalan sijasta alueella pyritään tarjoamaan virkistysaktiviteetteja liityen järveen. Suunnitelmissa esitettiin järven monipuolinen hyödyntäminen mm. uimiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvillä toiminnoilla. Pian pääsemme näkemään miten on toteutettu patoalueelle ja rantaan havainnekuvissa esitetyt hiekkaranta, laiturit ja näkötorni. Kaikki patoalueella tehtävät maansiirto- ja muutostyöt ovat vaatineet vesioikeudelliset luvat.

rantaviiva

Kun päätös messujen saamiseksi oli saatu, käynnistyi kaavaprosessi nopeasti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut vahvasti mukana kaavoitushankkeen ohjauksessa alkumetreistä asti. Yhteistyö Seinäjoen kaupungin ja kaavakonsulttien kanssa on sujunut joustavasti hyvässä hengessä. Perinteisesti kaavoitusprosessi koetaan hitaaksi ja kankeaksi. Asuntomessualueen kaavoitus on hyvä esimerkki kaavoituksen ripeästä etenemisestä. Hanke etenee nopeasti, kun kaikki tarvittavat selvitykset ja kaavan vaikutukset tutkitaan heti hankkeen alussa riittävän perusteellisesti. Kaupunki teki kaavoituspäätöksen helmikuussa 2012 ja käynnisti välittömästi selvityksien teon. Vuotta myöhemmin kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointiselvitys voitiin laittaa nähtäville. Kaupunginvaltuusto pääsi hyväksymään messualueen lopullisen kaavaehdotuksen 24.6.2013.

talo

Asuntomessualueelle sijoittuu 35 omakotitalotonttia, joiden suuruus vaihtelee noin 800 – 1100 m2. Lisäksi alueella sijaitsee yksi paritalotonttia, jonka tontin suuruus on noin 1100 m2. Alueen eteläosassa on kolme rivitalotonttia. Alueen pohjoisosassa on puukerrostalo-kortteli, johon on mahdollista rakentaa kaksi viisikerroksista luhtitaloa, kolme neljäkerroksista lamellitaloa sekä seitsemän pienkerros-, rivi- tai paritaloa.

Seinäjoen asuntomessujen kantavina messuteemoina ovat elämysliikunta, järvi ja pohjalaisuus, jotka nousevat alueen ominaisuuksista ja luonteesta. Järvimaiseman ja vesielementin läsnäolo haluttiin tuoda vahvasti mukaan messualueen asumiseen vaikka varsinaista rantarakentamista alueelle ei voitu toteuttaa.

portaat       kerrostalo

Asuntomessut asumisen ja rakentamisen näyttämönä

Asuntomessujen toimintaideana on parantaa asumisen laatua Suomessa ja yhteistyössä kumppanien kanssa edistää asumistietoutta ja alan osaamista. Asuntomessut järjestetään vuosittain. Lähtökohtana on aina ollut synnyttää mallikelpoinen asuinalue, joka liittyy luontevasti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Messut esittelevät rakentamiseen ja asumiseen liittyvää tutkimusta, sen tuloksia ja käytännön sovelluksia näyttäen hyvää esimerkkiä ja konkreettisen vision hyvästä asumisesta niin alan ammattilaisille kuin kuluttajillekin. Suunnittelijoille ja rakentajille messut tarjoavat mahdollisuuden kokeilla uusia ratkaisuja käytännössä. Asuntomessut ovat näkyvä valtakunnallinen tapahtuma jossa Seinäjoki tulee saamaan valtavasti medianäkyvyyttä ja messut tulevat näkymään myös katukuvassa messuturistien muodossa.

laiturit

Asuntomessut järjestetään Seinäjoella 8.7-7.8.2016. Messujen tarjontaan ja ilmapiiriin kannattaa käydä tutustumassa paikan päällä. Itse olen vannoutunut messukävijä jo vuosikymmenien ajalta. Olen itse asunut pikkupoikana Vaasan Ristinummen asuntomessualueella 1975 – 1986. Jo silloin ymmärsin, että messualue tarjoaa mielenkiintoisen asuinmympäristön, kun koko asuinalue valmistuu samalla kertaa ja kaikki asukkaat muuttavat alueelle samaan aikaan.

Asuntomessut jakavat meidät ihmiset aika lailla kahtia. Osaa koko touhu eli ramppaaminen muiden kodeissa ei innosta pätkääkään. Taas se toinen puolisko eli me messuintoilijat odotamme messuille pääsyä jo innoissamme. Se puuhakas ilmapiiri, jonka alueella kulkiessa voi aistia on sanoin kuvaamaton. Ilmassa tuoksuu tuoreen puun ja hyvän ruuan yhdistelmä, joista molemmista pääsee messuilla nauttimaan. Entisenä ammattirakentajana, kun tykkään vapaa-ajalla rakennella kaikenlaista, voi messuilta bongata monenmoisia ideoita. Yleensä lähden messuille katsomaan ennalta sunniteltuja ideoita. Joskus ne liittyivät saunaan ja piharakennuksiin, myöhemmin pihojen kivetyksiin, terasseihin ja pihan istutuksiin. Messujen ikävä puoli on jonottaminen asuntoihin – sitä en kestä yhtään. Aina messut eivät tarjoa huikeita elämyksiä. Viime kesän messujen kohokohta olikin jäätelöuutuus – päärynäpehmis. Nyt suosittelen, että lähtekää rohkeasti käymään asuntomessuilla, kun ne kerrankin ovat näin lähellä. Uskon, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin mielenkiintoista. Asuntomessuihin voi käydä tutustumassa netissä: http://asuntomessut.fi/

Aape_Laitalainen_pienikuva
Ari-Pekka Laitalainen
Ylitarkastaja, kaavaohjaaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus mukana maakuntauudistuksessa

Odottelemme pian lausunnolle luonnosta maakuntalaista, josta hallituksen tulisi antaa esityksensä eduskunnalle vielä tämän vuoden marraskuussa. Suunnitelman mukaan maakuntalaki astuu voimaan 1.7.2017 ja maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018. Maakuntavaltuustot ja -hallitukset järjestyvät keväällä 2018 ja aloittavat maakuntastrategian laadinnan ja avainhenkilöiden valinnan. Täydellä voimalla maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Kevätpelto

Huhtikuun kehysriihen yhteydessä hallitus linjasi maakuntien tehtävät, joita on yhteensä 22. Iso osa näistä tehtävistä rakentuu nykyisten ELY-keskusten tehtävien varaan, sillä pääosa ELY-keskusten tehtävistä siirtyy maakunnille. ELY-keskuksen Elinkeinot-vastuualueen tehtävät siirtyvät maakunnille lähes kokonaan, samoin kuin ELY-keskuksen ohjauksessa olevien TE-toimistojen tehtävien järjestämisvastuu. Ympäristö-vastuualueen tehtävät jaetaan maakuntien ja uudistettavan valtakunnallisen aluehallintoviraston kesken. Liikenne-vastuualueen tehtävien lopullinen kohtalo odottaa Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämän yhtiöittämisselvityksen lopputulosta. Maakuntiin siirtyvät lisäksi maakuntaliittojen ja pelastuslaitosten tehtävät, eräitä kuntien ja aluehallintovirastojen tehtäviä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen.

Valtionvarainministeriö on 4.5.2016 asettanut valtakunnalliset työryhmät uudistuksen valmistelua varten, ja näiden työryhmien työ on alkanut välittömästi. Työryhmien työ toimii pohjana alueelliselle valmistelulle, joka on käynnistynyt valtakunnan eri alueilla eri tavoin ja eri tahdissa. Jotkut tulevista maakunnista ovat työssään jo pitkälle järjestäytyneitä, jotkut taas vielä lähes lähtökuopissa. Toivottavaa on, että valtakunnallisten työryhmien työn ja maakuntalain luonnoksen myötä maakuntien valmistelu riittävässä määrin yhdenmukaistuu ja osallistaa uudistuksen osapuolet tasapuolisesti. Erittäin tärkeää on sekä valtakunnallisen että maakunnallisen valmistelun integrointi pidempään käynnissä olleeseen SOTE-uudistukseen. Näiden kahden valmistelun yhdistäminen on ratkaisevan tärkeää yhteistä maakuntaa rakennettaessa.

Kevätkuva

Myös pohjalaismaakunnissa on lähdetty liikkeelle hieman eri tahdissa ja eri tavoin. Pohjanmaalla tapahtuvaan valmisteluun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on osallistunut Ympäristö- ja Liikenne-vastuualueidensa puitteissa, ja samoin valmistaudumme olemaan mukana Keski-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla valmistelua on tehty Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen yhteistyönä siten, että mukaan on sitoutettu myös muut organisaatiot, joiden tehtäviä tulevaan maakuntaan siirtyy. Valmistelun johtoryhmä koostuu organisaatioiden luottamus- ja virkamiesjohdosta. Valmisteluryhmään ja työryhmiin pyritään puolestaan kokoamaan osallistuvien organisaatioiden paras asiantuntemus. Myös henkilöstöjärjestöt ja sidosryhmät otetaan mukaan. Edellytykset hyvälle yhteistyölle on luotu ja aloitus näyttää lupaavalta.

Aluehallintouudistuksen tavoitteena on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Selkeän työnjaon lisäksi uudistuksella pyritään hallintorakenteiden yksinkertaistamiseen ja byrokratian vähentämiseen. Näitä periaatteita noudattamalla ja asiakaslähtöisyys huomioimalla on mahdollisuus tehdä alueiden kehittämisestä entistä kustannustehokkaampaa ja tuloksellisempaa. Pidetään nämä periaatteet johtotähtenä ja luodaan ennakkoluulottomasti uusi maakunta.

Soininen_Mika
Mika Soininen
Ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

****************************************************************************************************

NTM-centralen i Södra Österbotten deltar i landskapsreformen

För tillfället väntar vi på att utkastet till landskapslag ska komma på remiss. Regeringen har för avsikt att ge sin proposition till riksdagen i november i år. Enligt planerna träder landskapslagen i kraft 1.7.2017 och landskapsval ordnas i januari 2018. Landskapsfullmäktige och landskapsstyrelserna organiserar sig våren 2018 och påbörjar arbetet med att göra upp en landskapsstrategi samt väljer nyckelpersoner. Landskapen inleder verksamheten till fullo 1.1.2019.

Kevätpelto

I samband med budgetrian i april drog regeringen upp riktlinjerna för landskapens uppgifter, som är totalt 22 till antalet. En stor del av dessa uppgifter byggs upp av NTM-centralernas uppgifter, eftersom största delen av NTM-centralernas uppgifter överförs till landskapen. Uppgifterna som NTM-centralens ansvarsområde för näringar, arbetskraft och kompetens sköter överförs nästan i sin helhet till landskapen. Detsamma gäller också ansvaret för att organisera TE-byråernas uppgifter, som styrs av NTM-centralerna. Ansvarsområdet för miljö och naturresursers uppgifter delas upp mellan landskapen och det riksomfattande regionförvaltningsverket, som kommer att förnyas. Det slutliga avgörandet om ansvarsområdet för trafik och infrastrukturs uppgifter väntar på slutresultatet av kommunikationsministeriets bolagiseringsutredning. Till landskapen överförs utöver landskapsförbundens och räddningsverkens uppgifter även vissa kommuners och regionförvaltningsverks uppgifter samt ordnandet av social- och hälsovårdstjänsterna.

Finansministeriet har 4.5.2016 tillsatt riksomfattande arbetsgrupper för att bereda reformen och arbetet i grupperna har börjat omedelbart. Arbetsgruppernas arbete ligger till grund för den regionala beredningen, som har startat på olika håll i landet på olika sätt och i olika takt. Vissa av de framtida landskapen är redan långt i organiseringen, medan andra knappt ligger i startgroparna. Det är önskvärt att beredningen i landskapen i tillräcklig utsträckning förenhetligas i och med de riksomfattande arbetsgruppernas arbete och utkastet till landskapslag och gör reformens parter delaktiga på ett jämlikt sätt. Det är synnerligen viktigt att såväl den riksomfattande beredningen som landskapsberedningen integreras med social- och hälsovårdsreformen som har pågått en längre tid. Det är mycket viktigt att beredningen av dessa två helheter förenas när det gemensamma landskapet byggs upp.

Kevätkuva

Även i de österbottniska landskapen har beredningen börjat i lite olika takt och på olika sätt. NTM-centralen i Södra Österbotten har deltagit i beredningen i Österbotten inom ramen för ansvarsområdena för miljö och naturresurser samt trafik och infrastruktur och vi är beredda på att delta på motsvarande sätt i Mellersta Österbotten. I Södra Österbotten har beredningen gjorts i samarbete mellan Södra Österbottens förbund och NTM-centralen så att även andra organisationer, vars uppgifter överförs till landskapen, har engagerats att delta. Styrgruppen för beredningen består av organisationernas ledande förtroendemän och tjänstemän. I beredningsgruppen och i arbetsgrupperna försöker man å andra sidan samla de deltagande organisationernas bästa sakkunskap. Även personalorganisationerna och intressegrupperna tas med. Förutsättningarna för gott samarbete har skapats och inledningen ser lovande ut.

Syftet med regionförvaltningsreformen är att skapa en klar arbetsfördelning mellan kommunen, landskapet och staten. Utöver tydlig arbetsfördelning försöker man med reformen göra förvaltningsstrukturerna enklare och minska byråkratin. Genom att följa dessa principer och beakta kundorienteringen finns det möjlighet att göra utvecklingen av regionerna kostnadseffektivare och resultatrikare. Dessa principer är vår ledstjärna i arbetet med att fördomsfritt skapa det nya landskapet.

Soininen_Mika
Mika Soininen
Överdirektör
NTM-centralen i Södra Österbotten

Kovaa menoa ja kylmää kyytiä 21 vuotta sitten

Viime päivinä on meitä etelä-pohjalaisia hellinyt melkeinpä helle. Toisin oli 21 vuotta sitten. Suomi oli juuri liittynyt Euroopan Yhteisöön ja viljelijät täyttivät hiki hatussa ensimmäisiä EU-tukihakemuksiaan ja yrittivät piirrellä peltojensa rajoja mustille 1:10000 peruskarttakopiolle ja yrittivät kalkuloida niiden pinta-aloja kartan päälle laitettavan pistepoletin avulla. Hakuaika päättyi silloin maanantaina 15.5.1995 ja edellisenä päivänä oli ollut äitienpäivä ja äitienpäivän aamuna oli 10 cm lunta pelloilla. Viljelijät saivat heti EU-taipaleensa alussa tuta kylmää kyytiä.

Silloin viimeisenä maanantaina kunnantuvilla oli ulos asti ulottuvat jonot tukihakemusten jättäjiä. Moni läheltä saapunut pyörsikin takaisin tullakseen sitten parin tunnin päästä uudelleen vain toteamaan, että jono on entistä pidempi. Maataloustoimistojen väki yritti epätoivoisesti ottaa hakemuksia vastaan ja vastata samanaikaisesti mattimyöhäisten puhelinkyselyihin.

Maaseutuelinkeinopiirissä oli faksi raksuttanut koko kevään yötä päivää EU-tukitiedotteita ja asetuskopioita kuntien maataloustoimistoihin (sähköpostiahan ei silloin maataloushallinnossa tunnettu) ja lankapuhelimet työpöydillä kävivät kuumina. Maa- ja Metsätalo kaikui puhelinvaihteen hoitajan puhelu-kuulutuksista, kun joku tukiasioihin vastaava henkilö oli uskaltautunut lähtemään kesken päivän lankapuhelimensa äärestä vessassa käymään tai jopa syömään. Maaseutuelinkeinopiirin ainoa raahattava Nokia Mobile Phone kun oli virkakäytössä piiripäälliköllä tai apulaispiiripäälliköllä heidän asioidessaan jossain tärkeässä yön yli kestävässä kokouksessa.

ruis12

Koko kevät 1995 oli kierretty jokaisessa alueen 28 kunnassa maaseutuelinkeinopiirin muutaman hengen pelastuspartion voimin yhteistyössä E-P MTK:n järjestökonsulenttien kanssa kertomassa EU-tukisanomaa. Kuntien suurimmat voimistelu- ja seurakuntasalit pullistelivat väenpaljoudesta ja pienimmissäkin kunnissa oli joka tilaisuudessa, niin päivällä kuin illalla, vähintään 200 kuulijaa, suurimmissa kunnissa 400 – 500. Ei tarvinnut muistella mitään ohjeita missä se juhlasali siellä kunnan tai kylän keskustassa on, sai vain suunnistaa sinne missä oli piha ja tienvarret täynnä autoja ja traktoreita.

Samana keväänä olivat eduskuntavaalit, jossa Esko Ahon lama-ajan hallituspuolueet saivat köniinsä ja kansanedustajaehdokkaat kiersivät kenttää vaalitilaisuuksissaan. He olivat kateudesta vihreitä, kun sadoittain väkeä tuli kuuntelemaan, mitä sanottavaa maaseutuelinkeinopiirin asiantuntijoilla oli ja heidän omiin vaalitilaisuuksiinsa tuli väkeä vain kourallinen. Kuulijamäärillä mitattuna moni maaseutuelinkeinopiiriläinen olisi päässyt eduskuntaan, jos vain olisi ollut ehdokkaana. Pian kansanedustajaehdokkaat oppivatkin, että ei ainakaan samana päivänä kannata pitää vaalipuheita, kun paikkakunnalla on EU-tukitilaisuus.

Maakuntaradiossa oli suoria lähetyksiä, joissa maaseutuelinkeinopiirin asiantuntijat olivat vastaamassa EU-tukikysymyksiin ja johon viljelijät saattoivat soittaa. Erityisesti hevosmiehet olivat kysymyksineen asialla, kun oli kiirinyt tieto, että hevosillekin olisi tarjolla EU-tukea. Kansalliseen aikaan kun oli tuettu pinta-alalisillä ja lisähinnoilla vain karjatiloja.

Tukihakemukset kun oli jätetty, alkoi kunnissa ankara Etelä-Pohjanmaan yhteensä 12700 tilan hakemustietojen naputtelu lerpuille ja korpuille ja magneettinauhoille ja sitä kesti pitkälle heinäkuuhun asti. Maaseutuelinkeinopiirissä ainoa nimetty EU-tarkastaja alkoi valmistautua valvontoihin.

Tuostakin keväästä kuitenkin selvittiin ja osa on pysynyt selvänä tähän päivään asti.

Tuominen_Veikko
Veikko Tuominen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pienistä puroista kasvaa suuri joki

Kohta on vihdoinkin taas kesä! Monet ovat jo suunnitelleet kesälomaviikkonsa ja odottavat kesämökille pääsyä tai uuden matkakohteen tutkimista auringosta ja uimisesta nauttien. Kesäkuukausina kesävieraat ja turistit kansoittavat taas rantoja. Ihmiset ovat kautta aikojen viettäneet aikaa vesistöjen äärellä ja asettuneet asumaan niiden lähelle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen asutukselle tunnusomaista on sen keskittyminen nauhamaisesti jokien ja järvien varteen. Vesistöjä on aikoinaan käytetty vilkkaasti esim. kalastukseen ja puutavaran kuljettamiseen. Nykyään vesistöjä käytetään lähinnä virkistysmielessä sekä viihtyisyyden lisäämiseksi.

Suomessa jätevesipuhdistuksen säännöksistä on keskusteltu pitkään eduskunnassa ja hallituksessa sekä sanomalehdistössä aina ruohonjuuritasolle asti. Haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistuksen lainsäädäntö on muutettu useaan otteeseen ja muutoksia on taas tulossa. Monet kysyvät ”Miksi jätevettä on ylipäätään tarpeen puhdistaa?”.

Yksi kotitalous tuottaa vuodessa runsaasti jätevettä, joka on peräisin keittiöstä, kylpyhuoneesta ja wc:stä. Jätevesi sisältää vaarallisia bakteereja ja jäteveden fosfori- ja typpitasot ovat luonnolle haitallisen korkeita – ja pitkällä tähtäimellä myös ihmisille vaarallisia. Vaaralliset aineet kulkeutuvat hitaasti pohjaveteen, mutta vahingoittavat nopeammin myös vesistöjä ja talousvesikaivoja. Liian korkeat ravinnemäärät vesistöissä johtavat rehevöitymiseen, mikä puolestaan aiheuttaa leväkasvua vedessä, kuten esim. myrkyllisiä sinileviä. Sinilevät, tai oikeammin sanottuna syanobakteerit, voivat olla ihmisten ja eläinten terveydelle haitallisia.

vessakuva

ELY-keskuksen alueen (Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan) vesistöjen ekologinen tila on erityisesti lähellä rannikkoa tyydyttävä, välttävä tai jopa huono, ja hyvän tilan saavuttaminen vaatii toimenpiteitä kaikilla alueilla. Vesien laadun heikentäjät ovat lähinnä rehevöityminen, kiintoaineet, happamat sulfaattimaat sekä vesistöjen rakenteen muutokset, kuten padot ja perkaukset. Ravinnekuormitus ja kiintoaineet ovat peräisin maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta. (Vesien tila hyväksi yhdessä, raportit 102/2015)

ekologinen luokittelu epo kaksikielinen

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella on lukuisia vesistöjä ja pohjavesialueita sekä pitkä pohjois-eteläsuuntainen rannikkokaistale Kokkolasta Kristiinankaupunkiin. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alueella liittymisprosentti jätevedenpuhdistamoihin on noin 67 % suhteessa asukaslukuun (2012). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on vähiten liittyjiä jätevesiverkostoon. Meidän alueellamme jätevesiverkostojen laajentamistarpeet ovat olleet suurempia kuin muualla massa, joten siksi verkostojen laajentamistoimet ovatkin olleet vilkkaita eri puolella ELY-keskuksen aluetta. Jätevesiverkostojen ulkopuolelle jää jokseenkin tiheään asuttuja alueita, joihin on järkevää laajentaa verkostoja. Viime vuosina elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on omalta osaltaan keskittynyt jätevesiverkostojen laajentamisen edistämiseen tiheään asutuille alueille vesistöjen ääreen sekä pohjavesialueilla.

Valtakunnallisen jätevesiohjelman perusteella ELY-keskus on vuosina 2012 – 2016 omalla toiminta-alueellaan myöntänyt vesihuoltoavustusta kunnallisille jätevesiverkostoille yhteensä noin 4,6 M€. Tämän myötä yli 5000 kiinteistöä on voitu liittää jätevesiverkkoon samalla kuin on luotu mahdollisuudet alueiden jatkokehitykselle tulevaisuudessa. Vuosina 2012 – 2016 myönnettiin avustusta noin 10 M€ siirtoviemäreille ja yhdysvesijohdoille mm. Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla sekä Suupohjassa (Närpiö-Teuva-Kaskinen). Valtioneuvoston mukaan uusille vesihuoltohankkeille ei enää myönnetä valtionavustuksia vuoden 2016 jälkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Pjelax, Närpiö. Manuela Tigerstedt, 2016.

 

 

 

 

Merkittävä osa asutuksesta sijaitsee kuitenkin harvasti haja-asutusalueilla, ja näillä alueilla jätevedenkäsittely tapahtuu jatkossakin kiinteistökohtaisesti, mikä useimmilla kiinteistöillä, etenkin herkkien alueiden läheisyydessä, vaatii toimenpiteitä jätevedenkäsittelyn tehostamiseksi.

Vuodesta 2012 on järjestetty systemaattista jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla ELY-keskuksen toiminta-alueella. Vuosina 2012 – 2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt avustusta yhteensä 662 500 € Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Tähän asti hankkeessa on tehty 2900 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Hanke jatkuu vuonna 2016 ja suuntaa tänä vuonna toimintaansa uusiin kuntiin.

Jässikartta

 

Kunnat, joissa on annettu Jässi-hankkeen kiinteistökohtaista neuvontaa vuosina 2012 – 2015 (Karttapohja: Maanmittauslaitos 06/2015)

 

 

 

 

Toivotan kaikille oikein mukavaa ja lämmintä kesää. Toivottavasti saatte nauttia ihanista uintiretkistä puhtaissa vesissä!

strand (002)

Skuthalla_Jenny_pieni

 

Jenny Skuthälla
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

********************************************************

Många bäckar små gör en stor å

Snart är det äntligen sommar igen! Många har redan planerat in vilka sommarveckor man ska vara ledig och ser fram emot att få fara ut till sommarstugan eller upptäcka ett nytt resmål där man får njuta av sol och bad. Under sommarmånaderna befolkas åter stränderna av sommargäster och turister. Folk har i alla tider varit intresserade av att vistas och bosätta sig kring vattendragen. Karaktäristiskt för bosättningen i Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbottens område är att den är koncentrerad i form av band längs älvar, åar och sjöar. Vattendragen har i tiderna använts flitigt för bl.a. fiske och transport av virke. Idag används vattendragen främst i rekreationssyfte och för att höja trivselfaktorn.

Bestämmelser kring avloppsreningen i Finland har debatterats under en längre tid i riksdag och regering samt i dagspressen ända ner till gräsrotsnivå. Lagstiftning gällande avloppsrening i glesbygd har ändrats ett antal gånger och ändringar är åter på tapeten. Många ställer sig frågan ”Varför behöver man överhuvudtaget rena sitt avloppsvatten?”

Ett hushåll producerar varje år mängder med avloppsvatten från kök, badrum och toalett. Detta vatten innehåller farliga bakterier och en hög halt av fosfor samt kväve som är skadliga för naturen – och i långa loppet även för oss människor. De farliga ämnena tar sig långsamt ner till grundvattnet men skadar i snabbare takt även vattendrag och hushållsvattenbrunnar. För höga mängder näringsämnen i vattendrag leder till övergödning vilket i sin tur gynnar tillväxt av olika alger i vattnet, bl.a. giftiga blågröna alger. Blågröna alger, eller rättare sagt, cyanobakterier kan vara hälsofarliga för människor och djur.

vessakuva

Den ekologiska statusen för vattendragen inom NTM-centralens område (Österbotten, Mellersta Österbotten och Södra Österbotten) är speciellt närmare kusten måttlig, otillfredsställande och t.o.m. dålig och för att uppnå ett gott tillstånd krävs åtgärder på alla områden. Faktorer som försvagar vattnens kvalitet är främst övergödning, belastning av fasta substanser, sura sulfatjordar samt förändringar i vattendragens struktur, såsom dammar och rensningar. Belastningen av näringsämnen och fasta substanser härstammar från jordbruk, glesbygdsbosättning, skogsbruk och torvtäkter. (Tillsammans för god vattenstatus, rapporter 102/2015)

ekologinen luokittelu epo kaksikielinen

Inom Närings-, trafik- och miljöcentralens område finns många vattendrag och grundvattenområden samt en lång kustremsa från Karleby i norr till Kristinestad i söder. I Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbottens verksamhetsområde är anslutningsprocenten till avloppsreningsverken ca 67 % i förhållande till invånarantalet (2012) och är det verksamhetsområde som har landets minsta antal anslutna till avloppsnätet. Behovet av att utvidga avloppsnäten har varit större här än på andra håll i landet och därför har utvidgningen av avloppsnät också varit livlig på många håll inom NTM-centralens område. Utanför avloppsnäten finns tämligen tätt bebyggda områden där det är förnuftigt att bygga ut avloppen. Under de senaste åren har närings-, trafik- och miljöcentralen för sin del fokuserat på att främja utvidgningen av avloppsnäten till tätt bebyggda områden i närheten av vattendrag och inom grundvattenområden.

På basis av det riksomfattande avloppsprogrammet har NTM-centralen under åren 2012-2016 beviljat vattentjänstunderstöd för kommunala avloppsnät inom det egna verksamhetsområdet totalt ca 4,6 M€. I och med detta har mer än 5000 fastigheter kunnat anslutas till avloppsnät och man har skapat möjligheter för vidare utveckling av områden i framtiden. Åren 2012-2016 beviljades ca 10 M€ i bidrag för överföringsavloppsledningar och förbindelsevattenledningar i bl.a. Karlebyregionen, Jakobstadsregionen samt i Syd-Österbotten (Närpes-Östermark-Kaskö). Enligt statsrådet beviljas inte mer statsstöd för nya vattentjänstprojekt efter år 2016.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

Pjelax, Närpes. Manuela Tigerstedt, 2016.

 

 

 

En betydande del av bosättningen ligger dock glest i glesbygden och avloppsvattenbehandlingen i dessa områden bör även i framtiden skötas fastighetsvis, vilket på de flesta fastigheter, speciellt i närheten av känsliga områden, fordrar åtgärder för att effektivera avloppsvattenbehandlingen.

En systematisk avloppsvattenrådgivning i glesbygden har sedan år 2012 pågått inom NTM-centralens område. NTM-centralen i Södra Österbotten beviljade sammanlagt 662 500 € i bidrag för avloppsrådgivningsprojektet Jässi under åren 2012-2016. Hittills har projektet utfört över 2900 fastighetsvisa rådgivningsbesök. Projektet fortsätter under år 2016 och riktar sin verksamhet till nya kommuner.

Jässikartta

Kommuner där Jässi-projektets fastighetsvisa rådgivning givits under åren 2012-2015 (Kartbotten: Lantmäteriverket 06/2015)

 

 

 

 

 

Önskar er alla en riktigt skön och varm sommar och hoppas att ni får njuta av härliga simturer utan en tanke på stinkande avloppsvatten!

strand (002)

Skuthalla_Jenny_pieni

Jenny Skuthälla
Vattenhushållningsexpert
NTM-centralen i Södra Österbotten