Kaikki kuvat: Lari Jaakkola
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kartoittaa tänä kesänä hulevesitulviin liittyvää varautumista ja tiedottamista hankkeessaan ”Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen”. Hankkeeseen kuuluu kyselytutkimuksen tekeminen. Kysely lähetettiin kaikkiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuntiin viikolla 23. Kyselyn tuloksista tehdään heinä-elokuussa raportti, jossa käsitellään alueella sattuneita hulevesitulvia ja niihin liittyvän tiedottamisen riittävyyttä. Tiedottamista pyritään kehittämään kyselytulosten mukaan siten, että kunnat saisivat tarpeeksi tietoa hulevesitulvien riskeistä ja siitä, miten tulviin on mahdollista varautua. Syksyllä on tarkoitus myös järjestää hulevesiin liittyvä koulutustilaisuus ELY-keskuksen kunnille.
Rankkasateet täyttivät Vaasan Klemetinpuiston tulvavedellä toukokuussa 2016.
Hulevesitulvat ovat rankkojen sateiden synnyttämiä tulvia rakennetuilla alueilla. Hulevesitulvia syntyy rakennetuilla alueilla erityisesti siksi, että rakennettu maanpinta, kuten asfaltti, läpäisee sadevettä huonosti, minkä seurauksena katujen pintavalunta on voimakasta. Valuvat vedet kerääntyvät painanteisiin ja jäävät niihin aiheuttaen tulvimista. Kaupungeilla on erilaisia sateita voimistavia ominaisuuksia, joihin kuuluvat esimerkiksi tiivistymisytimien runsaus ilmakehässä. Tiivistymisytimet ovat ilmassa olevia hiukkasia, joiden ympärille ilmakehän vesi pääsee tiivistymään. Nämä hiukkaset ovat pakollisia sateen muodostumiselle, ja kaupungeissa hiukkasten suhteellisesti korkeampi määrä maaseutuun verrattuna lisää sateita. Myös vanhat ja riittämättömän pienet sadevesiviemärit pahentavat tulvaongelmia, kuten myös rakentaminen huonosti vettä imeyttävälle maaperälle, esim. savimaalle. Yleisesti ottaen kaupunkien ja taajamien tiivistyvä maankäyttö ja siitä johtuva viheralueiden väheneminen mm. täydennysrakentamisen kautta lisäävät hulevesitulvien riskiä.
Sorsa löysi Klemetinpuiston tulvalammikosta uuden uimapaikan.
Rankimmat sateet syntyvät yleensä kesällä konvektiovirtauksissa, kun maanpinnan yläpuolella päivän aikana lämmennyt ilma kohoaa voimakkaasti ylöspäin tiivistyen sateeksi. Nämä sadekuurot esiintyvät ennalta-arvaamattomissa paikoissa ja vaihtelevan voimakkaina ja pituisina, joten hulevesitulvien tarkka ennustaminen on hyvin vaikeaa. Tästä huolimatta hulevesitulvien mahdollisia esiintymispaikkoja voidaan mallintaa ottamalla huomioon maanpinnan läpäisykyky, maaperän imeytyskyky sekä maanpinnan kaltevuus tietyssä sadetilanteessa. Näiden mallien avulla on mahdollista tunnistaa potentiaaliset riskialueet, ja antaa tietoa alueiden asukkaille ja yrittäjille tulviin varautumisesta ja omaisuuden suojaamisesta. Myös kaupunkisuunnittelun keinoin on mahdollista vaikuttaa tulvien suuruuteen. Ympäri maailmaa kaupungeissa on käytetty erilaisia kaupunkirakenteellisia ratkaisuja torjumaan hulevesitulvia. Tällaisia rakenteita ovat esim. vettä läpäisevät pinnoitteet, hulevesikourut ja tulvavesilammikot. Tämän lisäksi hulevesitulvia voi ehkäistä yksinkertaisesti jättämällä viheralueita rakentamatta.
Hulevesien poisjohtamista varten rakennettu kouru Tiilitehtaankadulla Vaasassa.
Asfaltin tilalle asennettu soralla täytetty muovikenno päästää vettä läpi tavallista pinnoitetta paremmin Tiilitehtaankadulla Vaasassa.
Harvaan aseteltu laatoitus mahdollistaa hulevesien imeyttämisen Tiilitehtaankadulla Vaasassa.
Hulevesitulvat ovat vakava ongelma kaiken kokoisille kaupungeille. Ilmastonmuutoksen myötä äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden, oletetaan voimistuvan, mikä puolestaan lisää myös hulevesitulvien todennäköisyyttä. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana sattunut yksi erittäin merkittävä hulevesitulva, kun elokuussa 2007 Porin kaupunki kärsi monen tunnin rankkasateiden jälkeisestä tulvasta. Tulvan taloudelliset vahingot nousivat yli 20 miljoonaan euroon. Täysin oman kokoluokkansa hulevesitulva sattui Kööpenhaminassa heinäkuussa 2011, kun rankkasateiden tuomat vesimassat täyttivät kaupungin kadut ja liiketilat. Tämän tulvan taloudelliset vahingot olivat arvioiden mukaan lähes miljardi euroa. Onneksi hulevesitulviin voidaan kuitenkin varautua etukäteen. Erityisen tärkeätä on tunnistaa merkittävimmät riskikohteet ja pyrkiä joko pienentämään tulvien todennäköisyyttä kaupunkirakennetta muokkaamalla tai parantamalla valmiuksia varautua mahdollisiin tulviin tiedonjaon avulla.
Lari Jaakkola
Harjoittelija, vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 