Pelto-ojan pohjalla

Meillä täällä Etelä-Pohjanmaalla maasto on niin kovin tasaista, että ylämäet eivät turhia rasita, maisema avautuu horisonttiin ja tasatyöntö on kova sana. Se tasaisuus sitten kostautuu, kun yritetään saada vesiä kulkemaan pois peltoalueilta.

Suomi kuivatettiin sotien jälkeen rakentamalla valtaojaverkosto ja niin sai kansa leipää pöytään. Valtaojien rakentaminen tehtiin aikoinaan lähes tykkänään lapiotyönä ja valtio jakoi lainaa sekä valvoi viime vuosituhannen loppupuolelle saakka niiden kunnossapitoa. Vasta aivan viime vuosina on valtaojien kaivu ja kunnossapito sysätty maanomistajille, joille asia usein tulee täydellisenä yllätyksenä.

 Viljelijän märkä pelto kertoo huonosta paikalliskuivatuksesta, mutta myös peruskuivatuksen puutteesta. Jotain tarttis teherä ja vaikeinta on usein se, että asian ratkaisemiseen tarvittaisiin myös muita valtaojan varrella viljeleviä maanomistajia. Yleisesti ottaen ei ikävä kyllä riitä, että pannaan takamarkilla oleva kaivinkone iskuun ja kuopaistaan siitä omasta kohdasta pahimmat pois, vaan pahimmillaan tai parhaimmillaan, kunnostettavaa valtaojaa on kilometritolkulla.

 ojakuva


”Valtaoja etsii kaivajaa ja silta rakentajaa”

 

 

 

Etelä-Pohjanmaalla on tuhansia vanhoja ja muutama uusikin ojitusyhteisö, joiden tehtäväksi on siunaantunut näiden valtaojien vesilain mukainen kunnossapito. Ojitusyhteisöön kuuluvat ne maanomistajat, jotka saavat kuivatuksesta hyötyä ja yhteisön toimitsijoiksi kutsutaan maanomistajia, jotka ovat valittu hoitamaan yhteisön asioita. Olen ollut mukana jo kymmenissä ojitusyhteisöiden kokouksissa ja nostan hatun korkealle kaikille hankkeissa mukana olleille maanomistajille.

Ojitusyhteisön toimitsijan rooli ei ole kovin hääppöinen. Varsinkin isoissa hankkeissa, joissa on mukana satoja maanomistajia, ei voi välttyä siltä, että ovesta sataa lunta tupaan keskellä kesää. Toimitsijan kuuluisi olla lähes yli-ihminen ja osata ratkoa tarvittaessa useamman sukupolven kestäneet riidat, sekä hallita suvereenisti vesilaki ja ojan kaivu.

Hankkeen toimitsijalta vaaditaan hyvien sosiaalisten taitojen lisäksi kärsivällisyyttä, pitkämielisyyttä ja hyvää oman alueen tuntemusta. Pienistä ei pidä pelästyä ja kaikki puhujanlahjat saa ottaa käyttöön. Kun sitten lopulta valtaoja toimii moitteetta ja kylän asiat on ruodittu kolmeen kertaan jokaisessa kokouksessa, toivoisin, että kaikki toimitsijat palkittaisiin vähintään kutsulla linnan juhliin – jälleen kerran on varmistettu se, että kansalla on leipää pöydässä. 

leppiemi_outi
Outi Leppiniemi
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.