Kesän hoito- ja kunnossapitotyöt maanteillä

Maanteiden hoitourakoissa kesän työt ovat jo pitkällä. Ensimmäinen niitto N2 hoitoluokan valta- ja kantateillä on tehty juhannuksen aikaan ja toinen kierros on käynnistymässä. Alemman tieverkon N3 hoitoluokan niitot ja vesakoiden raivaus ovat parhaillaan käynnissä.

niitto

Näin keskikesän aikaan on hiukan etäistä ajatella kelirikkoaikaa ja sen haasteita erityisesti soratieverkollamme. Viime vuosina pohjalaismaakunnissa kelirikon painopiste on ollut loppusyksyssä ja alkutalvessa. Leudoista ja sateisista säistä johtuen syksyn kelirikko kestää pahimmillaan lokakuun alusta vuodenvaihteeseen saakka. Kevään kelirikko on jäänyt kuivattavista säistä johtuen lyhyeksi ja liikenteellinen haitta pieneksi. Hoitotoimenpiteillä koetetaan helpottaa nimenomaan syksyn kelirikon hallintaa. Näistä sorateillä tehtävistä toimenpiteistä tärkeimpiä ovat nyt meneillään olevat ojitukset ja kuivatuspuutteiden korjaukset sekä myöhemmin syksyllä tehtävä sorastus. Lisäksi muutamia ylileveitä sorateitä luiskataan eli kavennetaan tien poikkileikkausta muotoilemalla luiskia loivemmiksi. Luiskien muotoilulla saadaan tien ajoradan leveys sellaiseksi, että sen sivukaltevuus on mahdollista ylläpitää tiehöylällä.

soratie1

Runkokelirikko

Tällä hetkellä Alahärmässä on käynnissä rakenteenparantaminen Ojala-Hanhilan tiellä. Tie on ollut useana syksynä hyvin kelirikkoinen ja hoidon kannalta erittäin haasteellinen ylläpidettävä. Parantaminen käsittää peruskuivatuksen kuntoon laiton: sivuojien siivouskaivuun, luiskien muotoilun ja tarvittavien rumpujen uusimisen. Käytettävissä olevalla rahoituksella ei voida parantaa teitä kauttaaltaan, vaan tehdään vain välttämättömimmät toimet teiden huonon kunnon liikenteelle aiheuttamien haittojen poistamiseksi. Suodatinkangas ja uudet rakennekerrokset rakennetaan vain niille osuuksille, missä kelirikosta aiheutuu kantavuuspuutteita.

tie2

Vastaavanlaisia korjaustarpeita olisi alueellamme myös monella muulla soratiellä. Aikaisemmin keväällä saatu korjausvelkarahoitus sorateille tulee seuraavan kahden vuoden aikana tuomaan helpotusta seuraaville teille:

  • Mt 7000 Könni – Tyynelä,
  • Mt 7232 Rekipelto – Hyyppä,
  • Mt 7390 Marken – Lassfolk,
  • Mt 7720 Märsylä – Korvenkylä,
  • Mt 17109 Ikkelänjärvi – Korvajärvi,
  • Mt 17253 Myllymäki – Rämälä,
  • Mt 17303 Niinimaa – Hynnilä,
  • Mt 17363 Henobacken – Rös,
  • Mt 17397 Salmenkyläntie,
  • Mt 17684 Pouttu – Pernaa,
  • Mt 17795 Koivulahti – Koskö

Näistä kohteista Niinimaa-Hynnilä ajoittuu vuodelle 2016.

tietyomaa

Kesä on vakavien liikenneonnettomuuksien aikaa.

Yhtenä osa-alueena työhömme kuuluu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyö.

Tutkijaltk.png

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Tärkein tutkinnan tavoite on liikenneturvallisuuden edistäminen ja vastaavien onnettomuuksien ennalta ehkäiseminen.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat saavat tiedon onnettomuudesta joko hätäkeskuksesta tai poliisilta. Lautakunta pyrkii aloittamaan tutkinnan onnettomuuspaikalla välittömästi.

Tutkijaltk_2

Onnettomuudesta tutkitaan sen kulku, riskitekijät, seuraukset ja olosuhteet. Tutkijalautakunta laatii tutkintaselostuksen joka sisältää kuvauksen onnettomuuden kulusta, siihen johtaneista tekijöistä, onnettomuuden seurauksista sekä tutkijalautakunnan ehdottamat turvallisuuden parannusehdotukset.

Kesälomakauden aikaan nousee aiheelliseksi nostaa esiin päihdekuljettajien aiheuttamat onnettomuudet. Alkoholionnettomuudet painottuvat kesäkuukausille ja viikonloppuöihin. Vuosina 2010–2014 tapahtuneista moottoriajoneuvo-onnettomuudesta noin neljäsosa oli alkoholionnettomuuksia. Näistä alkoholionnettomuuksista reilusti yli puolet (63 %) tapahtuu viikonloppuisin, kun taas huumausaineiden alaisena ajetuista onnettomuuksista reilu kolmannes (36 %) ajoittuu viikonlopuille.

jaakko_huhtala

 

Jaakko Huhtala
Aluevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Valvontaa, valvontaa…

ELY-keskuksen tarkastajat suorittavat tiloilla viljelijätukien ja täydentävien ehtojen pelto- ja eläinvalvontaa läpi vuoden. Eläinvalvonnoilla käydään tilakäynteinä koko vuoden ajan ja tilalla tehtävät peltovalvonnat tehdään lumettomaan aikaan. Lumien ollessa maassa peltotarkastajat käyvät läpi edellisenä kesänä valvottujen tilojen ympäristökorvauksen kirjanpitoa.

Kuluvan vuoden kokotilavalvonnat olemme aloitelleet heinäkuun alussa ja viitisen prosenttia alueemme viljelijöistä on saanut tai tulee saamaan soiton ELY-keskuksesta. Tarkastaja aloittaa yleensä puhelun sanoilla: ”Tarkastaja X ELY-keskuksesta hyvää päivää! Oisko Teillä hetki aikaa jutella?”. Puheluun vastannut isäntä tai emäntä yleensä toteaa hetken löytyvän, jolloin tarkastaja jatkaa: ”Mavissa on ajettu valvontalistaa ja Teidän nimi on noussut otantaan”. Tästä alkaa tilalla odotus joka on joko enemmän tai vähemmän jännittävä. Osalle tiloista on tarkastus ensimmäinen laatuaan ja toisille tiloille tarkastus on vanhaa rutiinia.

viljapelto_pieni

Valvontatapahtumasta pyrkii tarkastaja luomaan mahdollisimman viljelijäystävällisen. Tarkastettavat asiat on katsottava läpi, mutta pyrimme siihen, että itse tarkastustapahtuma ei rasita tilan toimintaa ja viljelijää yhtään enempää kuin asioiden tarkastaminen vaatii. Tarkastuksen ilmoitusvaiheessa sovimme tarkastuskäynnistä ja kerromme viljelijälle asiakirjat joita on hyvä ottaa esille tarkastuspäiväksi. Laitamme myös listan asiakirjoista ja sovitusta tarkastusajankohdasta sekä tarkastajan yhteystiedot viljelijälle sähköpostiin puhelun jälkeen. Itse valvontakäynnin alussa kerromme viljelijälle tarkastuksen perusteen sekä sen, miten tarkastus etenee.

Valvottavia asioita on monenmoisia ja valvontatapahtuma voi kohdistua moneen eri kohteeseen. Tutuimpia näistä varmaankin ovat tiloilla tehtävät peltoalavalvonnat sekä eläinten rekisteröinnin ja merkinnän valvonta. Näiden lisäksi ELY-keskus suorittaa muun muassa kasvinsuojeluainevalvontaa, hukkakauravalvontaa, siemenkaupan markkinavalvontaa, rehuvalvontaa, lannoitevalmisteiden valvontaa, kasvisten kauppanormien valvontaa sekä ohjaa luomutuotannon tuotantotapavalvontaa.

Jo valvottavien asioiden listasta voi päätellä, että ELY-keskuksen tarkastukset eivät kohdistu aina pelkästään viljelijöihin. ELY-keskuksen tarkastaja suorittaa valvontaa myös teurastamoilla, meijereillä, maatalouskaupoissa, toreilla, puutarhoilla, golf-kentillä, sahalaitoksissa, siemenpakkaamoilla, taimimyymälöissä, kasvihuoneilla, viheralueilla…huh huh!

mansikkakori_pieni

Kaikella tällä valvonnalla ja tarkastuksella täytyy myös olla tarkoitus. Yksi tavoite on tietenkin viljelijätukien maksatuksen varmistaminen. Toinen tarkoitus on, että kuluttaja voi hyvillä mielin ostaa kotimaisia elintarvikkeita. ELY-keskus on mukana varmistamassa, että markkinoilla olevien ja markkinoille tulevien maatalouden tuotantopanokset täyttävät vaatimukset ja markkinoilla olevat kotimaiset elintarvikkeet ovat laadukkaita ja niiden turvallisuus on varmistettu.

Kaunista ja lämmintä kesää blogin lukijoille!

Harri_Vaisanen_IMG_pieni

 

Harri Väisänen
Tarkastuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Biotalous ja kehittämisen mahdollisuudet

Suomessa on asetettu kovat tavoitteet biotalousalan uudelle nousulle. Juha Sipilän hallitus on varannut biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämiseen yli 300 milj. euroa. Summa jakaantuu viiteen kärkihankkeeseen ja kärkihankkeet vielä useaan eri toimenpiteeseen. Kärkihankkeet ja toimenpiteet pitävät sisällään useita eri biotalouden kehittämisteemoja esim. uusiutuvan energian käyttöön, uusien metsätuotteiden kehittämiseen, kiertotalouteen, ruoantuotantoon ja luontopolitiikkaan liittyen. Koko biotalouden väripaletti on kehittämisen kierteessä.

LEHDET_LUMME_01_paino

Yhtenä kärkihankkeena on ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön”. Tuohon kärkihankkeeseen kuuluu myös ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma. Kokeiluohjelman tavoitteena on tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehittämisponnisteluja biomassoista peräsin olevien ravinteiden kierrätykseen liittyen. Uusia biotalouden mahdollisuuksia toivotaan löytyvän esimerkiksi korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämisen, uusien teollisten symbioosien hyödyntämisen ja vaikkapa palveluliiketoiminnan syntymisen kautta. Hallitus on varannut kolmivuotisen, valtakunnallisen kokeiluohjelman käyttöön yli 12 miljoonaa euroa. Tuolla euromäärällä tavoitellaan uusia ja innovatiivisia, ennen testaamattomia pilotteja ja referenssihankkeita.

Kärkihanke_suomi_lilaHallituksen kärkihankkeet ja siihen kytkeytyvät kehittämisohjelmat ja -toimenpiteet eivät kuitenkaan ole ainoita mahdollisuuksia biotalousalan edistämiseen. Myös esimerkiksi Maaseudun kehittämisohjelma ja Tekes tarjoavat yrityksille tukea biotalousalan kehittämiseen.

Nyt toivotaankin, että yritykset ja muut toimijat tarttuvat rohkeasti kehittämisen haasteisiin ja että kaikki toimijat uskaltavat ajatella omaa toimintaansa uutta kehittävästä näkökulmasta ja nähdä jotakin isoa tulevaisuudessa.

Katso ja lue myös:
Hankkeen kotisivut
OKRA 2016 -messujen livelähetys
Ravinteiden kierrätys käytäntöön – miksi ja miten?
Seuraa Twitteristä: @RavinneKierto

PaiviMantymaki

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden tulevaisuutta suunnitellaan yhteisvoimin

Kyrönjoki laskee Vassorinlahteen muodostaen laajan ja luontoarvoiltaan arvokkaan suistoalueen, joka tunnetaan rikkaasta linnustostaan ja kalastostaan. Alue kuuluu suurelta osin Natura 2000-verkostoon. Lisäksi se lukeutuu kansalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on kansainvälisesti merkittävä kosteikkoalue (ns. Ramsar-kohde). Joen tuoman aineksen ja maankohoamisen vuoksi ympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Vassorinlahti on kasvamassa umpeen ja rannat ovat ruovikoituneita. Luontoarvojen turvaamiseksi alueella on tarpeen suunnitella kunnostustoimenpiteitä.

kartta_blogi

 

Kyrönjoen suistossa ja Vassorinlahdella tehdään tänä vuonna monenlaisia selvityksiä.

 

 

 

 

 

 

 

Kyrönjoen alaosa ja suisto ovat tulvaherkkää aluetta, jossa jäiden kasautuminen johtaa helposti äkilliseen veden nousuun Vassorinlahdella.  Alueen tulvat haittaavat asutuksen ja maatalouden lisäksi Vaasan ja Kokkolan välisen valtatien liikennettä. Valtatie 8 on jouduttu tulvien vuoksi sulkemaan mm. vuosina 2011 ja 2013. Tulvaongelmien vähentämiseksi on tarpeen kartoittaa erilaisia toimenpidevaihtoehtoja.

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden alueen kehittämistä varten aloitti keväällä 2016 laajapohjainen työryhmä, joka pyrkii yhteisvoimin viemään eteenpäin alueen monitavoitteista suunnittelua. Työryhmä on kevään kokouksissa sopinut tarvittavista alkuselvityksistä: kasvillisuuskartoitukset, linnustoselvitykset, sedimenttiselvitykset sekä Kyrönjoen suiston virtausmallinnus ja tulvakartoitukset. Muiden lisäselvitysten, kuten kalastoselvitysten, tarve määräytyy työn edetessä.

mälsor_13_04_2010_1_saarniaho

 

 

Kevättulvaa Mälsorin alueella 2010.

 

 

 

 

Linnustoselvitykset on aloitettu toukokuussa ja tarkkailut keskittyvät pesimälinnuston havainnointiin. Muuttolintujen osalta tiedot kerätään aiemmista havainnoista. Vassorinlahti ilmakuvataan kesällä ja kuvia käytetään apuna kasvillisuuden maastokartoituksissa.

Vassorinlahden syvyysolosuhteita selvitetään kaikuluotaamalla alue kesällä. Tietoja hyödynnetään mm. virtausmallinnuksessa, jonka tekemisen Suomen ympäristökeskus aloittaa syksyllä. Myöhemmin alueelle laaditaan myös tulvakartat. Kyrönjoen suisto on monimutkainen ja haastava alue mallinnettavaksi, sillä siinä joudutaan huomioimaan myös merenpinnan vaihtelu ja jääpatojen vaikutukset. Mallinnustyössä testataan uutta jääpatotulvien tulvakartoitukseen kehitettyä menetelmää. Tulvakartoitusta varten Vassorinlahdelle viedään kolme siirrettävää vedenkorkeuden havaintoasemaa.

vassorinlahti_19_04_2013 (3)

 

Vassorfjärden

 

 

 

 

 

Alkuselvitysten jälkeen työryhmä jatkaa työtään pohtimalla eri toimenpidevaihtoehtoja luontoarvojen säilyttämiseksi ja tulvahaittojen vähentämiseksi sekä keskustelemalla alueelle mahdollisesti laadittavasta hoito- ja käyttösuunnitelmasta.

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden työryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Olav Jern Pohjanmaan liitosta. Työryhmässä on mukana laaja joukko alueen toimijoita: Mustasaaren kunta, Vöyrin kunta, kalastusalue, vesialueen omistajat, pengerrysyhtiöt, maataloustuottajien liitto (ÖSP), lintu- ja luontotieteelliset yhdistykset, Intresseföreningen för en levande skärgård r.f., Metsähallitus, Suomen riistakeskus sekä Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset.

Saarniaho_Suvi_1494

 

Suvi Saarniaho-Uitto
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus