Maankäytön ohjaus muuttuu maakuntauudistukseen nähden etupainotteisesti – ELY-keskus kuntien kanssa mukana muutoksessa

Kuntien itsenäinen rooli kaavoitus- ja rakennusasioissa on kasvanut vaiheittain

Kaavoitusta ja rakentamista on sotien jälkeen ohjattu vuoden 1958 rakennuslain ja vuodesta 2000 lähtien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädöksin. Kuntien päätösvaltaa lisättiin jo rakennuslain aikana usealla osittaisuudistuksella. MRL teki, vuonna 2000 voimaantullessaan, kuntien kaavoitus- ja rakennustoimen varsin itsenäiseksi valtion ohjauksesta.

Valtion ja kuntien välisen työnjaon järjestelyä alueidenkäytön tehtävissä voidaan ajallisesti kuvata näin:

• Vuoden 2000 MRL korostaa kuntien päätösvaltaa alueidenkäytössä (kuntakaavojen alistaminen poistui).
• MRL:n muutos 2016 poisti maakuntakaavojen alistamistarpeen ympäristöministeriöön.
• Vuoden 2016 aikana siirrettiin ELY-keskukselta rakentamisen poikkeamisasiat kuntien ratkaistavaksi.
• Vireillä oleva MRL:n muutos lisää entisestään kuntien päätösvaltaa, muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alkupuolella.
• Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) valtioneuvosto on viimeksi päättänyt 2008. Näillä varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteiden uusiminen on parhaillaan käynnissä.
• Tulevan maakuntalain yhteydessä valitusasiat ja laillisuusvalvonnan kysymykset on tarkoitus siirtää perustettavalle uudelle valtion virastolle runsaan kahden vuoden kuluttua.
• Tämän jälkeen ajankohtaistuu MRL:n kokonaisuudistus.

Valmistelussa olevan MRL:n muutoksen (HE MRL:n muutoksesta, luonnos 22.6.2016) tausta

Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite normien purusta siten, että luodaan paremmat edellytykset yritystoiminnalle, maataloudelle, investoinneille, rakentamiselle ja kilpailulle. Rakentamisella on merkittävä vaikutus työllisyyden kehitykseen. Maan talous, mukaan lukien rakennustoiminta, on pitkän aikaa ollut alavireessä. Toimiva kaavoitus taas luo edellytykset rakentamiselle. Kaavoitus- ja lupamenettelyä halutaan tehostaa ja sujuvoittaa nykyiseen verrattuna ja kuntien toimivaltaa halutaan entisestään laajentaa.

Mihin asiakokonaisuuksiin MRL:n muutos nyt kohdistuu?

• Elinkeinotoimintaa edistetään väljentämällä suurmyymälöiden kaavallista sijainninohjausta, suurmyymäläksi katsotaan nykyisen 2000 k-m2 sijasta vasta yli 4000 k-m2 yksikkö ja kaupan laadullisesta luokittelusta tilaa vievään ja päivittäistavarakauppaan luovutaan. Maaseudulla helpotetaan olemassa oleviin maaseutuyrityksiin liittyvien rakennusten rakentamista niin, että erillistä suunnittelutarveratkaisua ei enää vaadita.
• Kaavoitusmenettelyä tehostetaan: Päätösvaltaa voidaan asemakaava-asioissa siirtää valtuustolta alemmalle tasolle, asemakaavan vaiheittainen laatiminen, ”vaiheasemakaava”, mahdollistetaan ja erillistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei tarvita vähäisissä asemakaavamuutoksissa. Ilmeisen vanhentuneen yleiskaavan ohjausvaikutusta asemakaavoitukseen väljennetään niin, että asemakaava voidaan laatia siitä poiketen. Merkittävää muutosta kaavoitusjärjestelmässä merkitsee myös yleiskaavan käyttömahdollisuuksien lisääminen rakentamisen suorassa ohjaamisessa.
• Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia lisätään kylien ranta-alueilla: loma-asutusta käsittelevien yleis- ja asemakaavojen täydennysrakentamismahdollisuuksien turvaaminen kylissä on painavampi tekijä kuin vaatimus säilyttää yhtenäistä rakentamatonta rantaviivaa.
• ELY-keskuksen tehtävää alueidenkäytössä suunnataan edistämiseen nykyisen ohjauksen sijasta. Lausunnot, neuvottelut, valvonta ja muu toiminta sekä valitusoikeuden käyttäminen kohdistetaan valtakunnallisiin ja merkittäviin maakunnallisiin asioihin.

MRL:n muutosesitys

ELY-keskus on osaltaan arvioinut, että lakimuutos tuskin merkittävästi vaikuttaa rakentamisen määrään pohjalaismaakunnissa. Rakentamisen määrä riippuu enemmän maan talouden yleisestä kehityksestä. Yleiskaavan käyttömahdollisuuksien laajentaminen asutuksen sijoituksen ohjauksessa soveltuu hyvin Pohjanmaan maakuntien asutusrakenteeseen. Asutuksen ohjauksessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään yhdyskuntarakenteeseen ja maatalouden kehittämisedellytyksien turvaamiseen.

MRL:n (ja aikaisemmin rakennuslain) soveltamisen tueksi on vuosien kuluessa muodostunut merkittävää oikeuskäytäntöä. Muutos tuo mukanaan paljon uutta kaavoituksen ja rakentamisen ohjaukseen. Haasteena tulee olemaan se, että uutta oikeuskäytäntöä syntyy vasta pidemmän ajan kuluessa.

Muutosesityksestä annetut lausunnot löytyvät valtioneuvoston nettisivulta (kohdassa asiakirjat).

Miten lakimuutosehdotus menee eteenpäin?

 

Muutoksia tehdään rivakasti eikä pitkään tuumaukseen ole aikaa.

Hallituksen esitys MRL:n muutoksesta on tarkoitus saada hallituksen käsittelyyn loppuvuodesta ja voimaan vuoden 2017 keväällä. Pohjalaismaakuntien kunnilta vain 3 kunnalta pyydettiin lausunto, mutta onneksi muutama kunta antoi lausunnon oma-aloitteisesti. ELY-keskus arvioi, että muutos olisi parempi toteuttaa maakunta-uudistuksen kanssa 2019. Siinä yhteydessä joudutaan joka tapauksessa MRL:a tarkastelemaan uudelleen.

 

Matti Rantala
Alueidenkäytön ryhmän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus