Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualue säästää painopaperia

Joulukuussa teki liikennevastuualue DIGILOIKAN.  Vuosikymmeniä paperiversiona julkaistu Tienpidon ja liikenteen suunnitelma astui digiaikaan, kun vastuualue päätti, ettei enää paperiversiota julkaista.  Vaikka tässä noudatimme hallituksen tahtoa digitalisaation lisäämiseksi, ei senttiäkään saatu sen edistämiseen erillisrahoitusta. Ehkä syynä oli se, että tarvittava summa oli liian pieni (tai negatiivinen).

Uusi tapatts1

Uusi ”rullaava” suunnitelma julkaistaan ELY-keskuksen internetsivuilla, josta se on oman väen, sidosryhmien ja muiden kiinnostuneiden luettavissa ja tulostettavissa.

Sähköinen muoto mahdollistaa nopeat nuoliyhteydet linkin kautta muihin tietoihin, kuten karttoihin, selvityksiin tai muihin suunnitelmiin. Tässä ensimmäisessä versiossa on hyväksikäytetty linkkimahdollisuuksia vasta vähäisessä määrin, mutta uskon, että ajan kuluessa löydetään monia uusia linkkejä, jotka helpottavat tiepidosta ja liikenteestä kiinnostuneiden tiedonhankintaa.

Sähköinen muoto mahdollistaa suunnitelman ajantasaistamisen silloin, kun tilanteet niin vaativat eikä vasta seuraavantts2a vuonna.  Sähköiseen suunnitelmaan tullaankin tekemään muutoksia, kun jotain merkittävää muutosta tapahtuu toiminnassamme, rahoituksessa tai liikenteessä.

Odotan mielenkiinnolla millaisen vastaanoton suunnitelma saa.  Varmaan löytyy muutoksesta huonojakin puolia. Enää ei saada pöydälle automaattisesti julkaisua, jota halutessaan selailla ja sutata. Lehdistöllä ei ole selkeää ajankohtaa, jolloin tehdä juttua tiepidon suunnitelmista, miten maakunta-arkisto suhtautuu tällaiseen paperittomaan julkaisuun, joka saattaa ilmestyä vähän väliä, jne.  Aika näyttää, miten TLS:n esitystapaa on syytä muuttaa vai onko jopa palattava takaisin vuosittaiseen painettuun julkaisuun. Toisaalta maakunnatkin tulevat pian ja maakunnilla on omat tapansa kertoa toiminnastaan. Tai sitten tulee ”Liikenneverkko Oy”, joka mainostaa omalla tavallaan itseään ja toimintaansa. 

Miten ennen toimittiintts3

Enpä malta olla kertomatta lyhyttä historiaa liikennevastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelman ja sen edeltäjien vaiheista. Tämä on tietenkin vain minun oma käsitykseni, entiset tiepiiriläiset ja oikeat ammattilaiset Riku ja Aira oikaisevat minua tulkinnoissani jos sattumoisin näkevät tämän.

Vanhimmat suunnitelmat hyllyssä ovat vuodelta 1981, jolloin tehtiin seitsemänvuotista Tienpidon toimenpideohjelmaa. Ohjelmassa kerrottiin pääasiassa mihin hankkeisiin rahat seuraavina vuosina oli käytettävä. Liitteenä oli karttapiirros, jossa oli rakentamishankkeita merkittynä. Pikku hiljaa alkoi digitaaliaika tulla julkaisuun rivikirjoittimella tulostettuja hankelistoja, Lotus diagrammeja liimattuna tekstin sekaan ja jopa värillisiä kansilehtiä.

Suunnitelman sivumäärä kasvoi 1980-luvun alun noin 15:sta vuosikymmenen loppuun yli seitsemäänkymmeneen. Huomionarvoista sivumäärässä on se, ettei siihen aikaan tuhlattu sivuja selittelyyn mitä tarpeita on, vaan lähes kaikki sivut olivat luetteloa suunnittelukautena tehtävistä parantamisista.

Vuonna 1992 asiakirja nimettiin toiminta- ja taloussuunnitelmaksi (TTS). Sen sisältö oli jo paljon muutakin kuin pelkkää hankeluetteloa, myös tienpitoa oli kuvattu sanallisesti suunnitelmassa. Silloin myös huomattiin, ettei voitu suunnitella vain tulevia vuosia. Suunnitelman tekovuoden toiminta pitää sisällyttää suunnitelmaan, sehän on suunnitelman ainut vuosi, jolle on määrärahat jo annettu ja sen osalta suunnitelma vastaa parhaiten tulevaa toteutumaa.

Minä tulin mukaan TTS:n valmistelua avustamaan vuonna 1995. Sivumäärä paisui lähemmäksi sataa, kun suunnitelmiin lisättiin tilannetietoa tiestöstä ja liikenteestä, aloitettiin tavoitteista ja vaikutuksista kirjoittaminen ja lisättiin erilaisia havainnollistavia karttapiirroksia ja diagrammeja. Myös keskushallinnon kanssa tehdyt tulossopimukset veivät oman tilansa. Ne tehtiin v. 1996 lähtien hallinnolle ja tuotannolle erikseen. (Siis jo silloin alkoi valmistautuminen tuotannon yhtiöittämiseksi.)

Samalla, kun proosan kirjoittaminen lisääntyi, niin hankeluetteloihin tarvittu tila pieneni investointirahan vähentymisen vuoksi. 2000-luvulla hankelistoihin tarvittiin enää vain muutama sivu. ELY-aikana ei listoihin kehdannut laittaa vuosilukuja tulevien vuosien hankkeisiin, koska emme rahoituksen puuttuessa voineet enää päättää toteutusvuotta. Kunnissakin silloin kierrettiin, kuin vastaleikattu kolli treffejä, tai tässä tapauksessa suunniteltuja investointeja, perumassa.  Lähes kaikki investoinnit tulivat erillisistä teemapaketeista, joiden perustamisesta ja niihin sijoitetuista hankkeista päättivät Helsingin herrat ja rouvat. Tai sitten rahoituspäätöksen tekivät kunnat edellisien vuoden budjettikäsittelyissään.  Myös silloin juuri julkaistu tiepiirin ”tienpidon pitkän tähtäimen suunnitelma 2001 – 2015” poisti paineen pitkien perustelutekstien julkaisemiseen.

2000-luvun puolivälin jälkeen ei TTS ollut enää tiepiirissä kopioitu teos, vaan se tts4toimitettiin digitaalisessa muodossa painotaloille, josta se siten saatiin laadukkaana painotuotteena jaettavaksi. Painosmäärät olivat kuten ennenkin 250 kpl suomenkielisiä ja 150 kpl ruotsinkielisiä. Olemme muuten ainoa tiepiiri/ELY, joka tekee ruotsinkielisenkin julkaisun. Muut korkeintaan ruotsintavat esipuheen.

Julkaisun koko on ollut yleensä A4 lukuun ottamassa liitekarttoja, joiden koko on vaihdellut esitettävän asian mukaan. Poikkeuksena olivat vuodet 2001 – 2005, jolloin kokeiltiin kokoa A3, joka mahdollisti A2 kokoisen kartan esittämisen keskiaukeamalla.

Internettiin on suunnitelma laitettu jo vuodesta 2001.

Eiköhän siinä ollut jo riittävästä vanhoista asioista, ottakaa itse selvää, jos jotakuta aikuisten oikeasti kiinnostaa.

Lopuksi:

Hyvänä esimerkkinä tarpeesta saada nopeampaa päivitystä suunnitelmaan on viikolla 50 saatu tieto eduskunnan ”jouluraha”-pakettiin ilmestyneestä Vimpelin liittymien parantamisrahasta vuodelle 2017. Mikäli esitys menee eduskunnassa läpi, niin vuoden 2017 investointimäärärahojen suuruus kaksinkertaistuu.

Aiemmat pikaista muutosta suunnitelmiin vaatineet paketit olivat korjausvelkapaketti ja perusväylänpidon lisärahoituspaketti. Näitä investointipaketteja ei pystytty ottamaan huomioon toiminnansuunnittelussa kuin vasta sitten, kun ne oli käsitelty poliittisissa elimissä ja julkaistu myös ELY:jen tietoon.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2016 – 2020
Plan för väghållningen och trafiken 2016 – 2020

Hyvää Joulua kaikille!

Leino_Vesa_5229
Vesa Leino
Tienpidon suunnittelu -yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

Palkkaa sinäkin oma viestintäharjoittelija!

kukat_varvas_webMuistan vielä ajan, kun itse etsin opiskelijana kesätöitä. Oman alan töitä oli vaikea saada, eikä itseluottamukseni ollut paras mahdollinen myyntivaltti osaamista kaupitellessani.

Nyt viestintäpäällikkönä minulla on ollut mahdollisuus tarjota monipuolinen ja oikea viestinnän alan työharjoittelupaikka jo usealle hienolle opiskelijalle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on jo muutaman vuoden ajan hyödyntänyt osittain yliopiston tukemaa harjoittelua. Ja olemmekin saaneet upeita nuoria töihin tuomaan uusia ideoita ja osaamista. Hyödyllisen työpanoksen saamisen lisäksi pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että voimme näin työllistää kesäksi nuoria ja samalla tarjota heille ehkä sen ensimmäisen oman alan työpaikan.

Olemme palkanneet viestintäharjoittelijan kesäksi kolmen kuukauden ajaksi. Vaikka työharjoittelijan ottaminen vaatii myös meiltä aika paljon panostusta, on se ollut joka kesä vaivan arvoista. Olen suunnitellut monipuolisen työnkuvan siten, että normaalien päivittäisten tehtävien lisäksi kesään on liittynyt joitain isompia projekteja tai tapahtumia. Olen hyödyntänyt harjoittelijoiden osaamista myös sellaisissa tehtävissä, joissa olemme halunneet viestintäämme kehittää, mutta johon ei ole osaamista itsellä ollut tai jonka suunnitteluun ja toteutukseen ei koskaan arjessa ole aikaa.

No mitä tuollainen yliopiston opiskelija sitten voi tarjota? Meillä he ovat tuoneet omaa osaamistaan mm. blogien perustamiseen, videoiden tekemiseen ja editoimiseen ja some-kanavien kehittämiseen ja aktivoimiseen, viestinnän seurantaan sekä sisäisen viestinnän kehittämiseen. Näiden isompien projektien lisäksi he ovat olleet järjestelemässä suurtapahtumia, lähettäneet tiedotteita, päivittäneet nettiä ja some-kanavia, kirjoittaneet uutisia sisäisiin ja ulkoisiin kanaviin ja valokuvanneet. He ovat myös kirjoittaneet yleisiä toimialojemme viestinnällisiä sisältöjä myöhemmin hyödynnettäväksi mm. uutiskirjeissä. Nuoret ovat tehneet myös kyselyitä ja antaneet kehittämisideoita moniin juttuihin, kuten kriisiviestintään. He ovat tuoneet mukanaan tuulahduksen uusia ideoita, raikkaita ajatuksia ja tervetulleita kysymyksiä, kuten ”miksi teette näin” ja ”voiko tämän tehdä näin”. Mikä parasta olen voinut jäädä kesällä hyvällä mielellä lomalle ja aina ovat hommat sujuneet työmaalla hienosti näiden harjoittelijoiden avulla.

kuvitus%20kivet%20leppakerttu%20webKun muistelee omaa opiskelija-aikaa, tulee väistämättä mieleen, että nämä nykyajan nuoret ovat huomattavasti valmiimpia työelämään, kuin itse aikoinaan olin. Harjoittelijamme ovat olleet oma-aloitteisia, rohkeita ja idearikkaita. He ovat tarttuneet innolla töihin ja vaatineetkin sitä, että töitä on koko kesäksi mietittynä. He sulautuvat myös hienosti osaksi työyhteisöä ja siten verkottuvat loppuelämää varten.

Nuorten työllistäminen on mielestäni myös tärkeää yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Eri organisaatioiden kannattaisi miettiä sitä taloudellista panosta, joka kolmen kuukauden harjoittelijan palkkauksesta aiheutuu ja mitä sillä saa. Meidän kokemuksen mukaan sillä saa paljon enemmän kuin mitä se ottaa. Vaatiihan se myös meiltä sen, että työtehtävät harjoittelijalle mietitään organisaatiossa ja sovitaan perehdytyksestä sekä hoidetaan rekrytointiprosessi kunnolla. Saamastamme palautteesta päätellen tehtävämme on ollut todella mieluinen ja monipuolinen ja perehdytyskin on hoidettu sopivalla tavalla. Moni on kesän päätteeksi kommentoinut, että heidän kuva valtiosta työnantajana on muuttunut paljon positiivisemmaksi. Tämähän on mitä parhainta palautetta.

kukat_valkovuokot_02_web

Kiitos vielä kerran Heidi, Petra, Jari, Jenna ja Inga-Maaret panoksestanne ELY-keskuksen viestinnän kehittämiseksi. Tuleva kesä tuo meille taas jonkun uuden osaajan, odotan sitä jo innolla.

 

 


camilla2016_12

Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
@CamillaJuntunen

 

Työnvälitys avautuu markkinoille

asiakaspalvelu_aula_05_web ”Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan, ja uudet maakunnat ostavat palvelut markkinoilta.” Näin uutisoi Helsingin Sanomat 13.11.2016. Jos nyt ei jollakin ihan aamukahvi mennyt väärään kurkkuun, niin varmaan uutisointi laittoi miettimään muutoksen merkitystä. Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut siirtyvät maakuntahallintoon 1.1.2019 alkaen.

Sipilän hallitus on tehnyt muutamia tulevaan maakuntahallintoon liittyviä linjauksia TE-palveluiden osalta. Linjauksissa todetaan, että TE-palveluissa hyödynnetään järjestäjä-tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Työvoimapalveluiden tehostaminen toteutetaan laajentamalla yksityisten toimijoiden roolia palvelutuotannossa. Tällä luodaan pohjaa maakuntauudistuksen yhteydessä kasvupalveluksi integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle ja siirtymiselle monituottajamalliin palvelutuotannossa.

Tällä hetkellä uudistuksen perusperiaate on markkinalähtöisyys eli tuottajien lähteminen samalta viivalta. Silloin palveluja tuottaisi julkisomisteinen yritys, yksityinen yritys ja yhdistys. Maakunta tuottaisi palveluja itse omana toimintana ja yhtiöitettynä vain silloin, kun todetaan markkinapuute eli suomeksi sanottuna alueella ei löydy palvelujen tuottajia. Maakunnan viranomaistehtäviksi jäisi vain merkittävän julkisen vallan käyttö.

asiakaspalvelu_aula_08_webMuutosta on perusteltu mm. sillä, että talouden ja työmarkkinoiden muutosvauhti pakottaa julkiset palvelujärjestelmät uudistumaan radikaalisti. Työmarkkinat, toimintaympäristö ja asiakkaiden palvelutarpeet ovat muuttuneet, joten nykyistä TE-toimistojen palvelumallia on varmaan syytä arvioida. TE-toimistojen henkilöstö on myös voimakkaasti vähentynyt viime vuosina.

Työvoimapalvelut ovat olleet vuosikymmenten saatossa hyvin usein muutosten pyörteissä. Pyrkimykset työttömyyden alentamiseen ja työllistymisen edistämiseen puhututtavat aina olkoon sitten lasku- kuin korkeasuhdanne. Jos jonkinlaista työllistämismallia ja -kokeilua on vuosien varrella polkaistu käyntiin. TE-toimistojen toimintaa kritisoidaan usein asioista, jotka tosiasiallisesti liittyvät työttömyysturvan saamisedellytyksiin. Täytyy muistaa, että tältä osin TE-toimiston virkamiehet toimeenpanevat vallitsevaa lainsäädäntöä. Työttömyysturvalaki säätelee yksityiskohtaisesti työttömyysturvan saamisedellytyksiä.

Maakuntauudistus ei tule muuttamaan asiakkaiden palvelutarpeita. Uudistus tavoittelee asiakaslähtöisempiä, vähemmän normitettuja ja vaikuttavia palveluja asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Alueellisten erityispiirteiden ja toimintaympäristön huomioon ottaminen parantuu, koska päätöksenteko tulee maakuntiin palvelujen järjestämisvelvoitteen kautta. Maakuntalakiluonnoksen perusteella järjestämisvastuussa olevan on selvitettävä mitä palveluja maakunnassa tai alueella tarvitaan ja miten ne toteutetaan. Alueen menestymisen ja kehittymisen kannalta jatkossakin lienee tärkeää se, että osaavaa työvoimaa on saatavilla ja rakenteellinen työttömyys ei halvaannuta työmarkkinoita.

asiakaspalvelu_info_02_webMaakuntahallinto avaa uusia mahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen kehittämiseen. Tulevien vuosien yksi haasteellisimmista ongelmista tulee olemaan voimakkaasti kasvaneen pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttäminen. Pitkittynyt työttömyys tuo tarpeen yhteensovittaa asiakaslähtöisiä terveys-, sosiaali- ja työvoimapalveluja. Sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Pitkään työttömänä olleiden osalta palvelujen integraatio avaa erilaisia mahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen. Ja siitäkin tulevaisuudessa vastaa maakuntahallinto.

Julkiselle taloudelle koituu selvää säästöä, jos työttömien työttömyysjaksot lyhenevät. Kun palvelut avataan markkinoille, niin se tulee lisäämään asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia ja tuo toivottavasti uusia palveluinnovaatioita. Asiakkaat hakeutuvat sellaisten tuottajien palveluihin, joista on hyviä tuloksia. Todennäköisesti palvelun järjestäjä, maakunta, maksaakin palvelun tuottajalle pääosin tuloksista, työllistymisratkaisuista, jolloin vaikuttavuus ja kustannustehokkuus ovat hankintojen peruskriteereitä. Palvelumarkkinat rakentunevat eri alueilla eri tahdissa, joten jonkinlaiset siirtymäajat ovat tarpeen.

Aaltonen_Jari

Jari Aaltonen
Johtava asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus