Merenkurkun liikenteeseen jatkuvuutta – jatkosopimus allekirjoitettu

wasa-express

Vaasa – Uumaja -välinen matkustajalauttaliikenne on ollut kilpailutettua liikennettä siitä lähtien, kun taxfree v.1999 tällä yhteysvälillä loppui. Taloudellisen liiketoiminnan edellytykset heikkenivät siinä määrin, että ilman yhteiskunnan tukea ei ympärivuotista matkustajalauttaliikennettä olisi syntynyt. Viimeiset vuodet liikenne on kilpailutettu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta, viimeisin sopimus astui voimaan 1.1.2014 alkaen. Tämän sopimuksen perusteella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on käyttänyt optio-oikeuttaan ja allekirjoittanut jatkosopimuksen Vaasa – Uumaja -välisen matkustajalauttayhteyden ympärivuotisesta liikennöinnistä Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan omistaman yhtiön, NLC Ferry Oy:n kanssa. Sopimus on voimassa seuraavat neljä vuotta eli vuoden 2020 loppuun saakka. Suomi ja Ruotsi rahoittavat sopimuksen kustannukset tasan. Sopimus on osa Merenkurkun liikenteen lyhyen tähtäimen strategiaa, jonka tarkoituksena on antaa mahdollisuus liikenteen hyvin käynnistyneelle kehitystyölle.

Wasaline on määrätietoisesti panostanut palvelun parantamiseen, Wasa Expressin ehostamiseen, liikennöinnin tehostamiseen ja mikä tärkeintä – määrätietoiseen markkinointiin! Wasaline on pystynyt rakentamaan yhteysvälille toimivan konseptin.    Wasa Express, iästään huolimatta, on viihtyisä alus hyvin toimivine palveluineen. Matkustajat viihtyvät jälleen laivalla ja juuri tähän halutaan panostaa. Aluksen sisätiloja on kunnostettu, ravintoloita uusittu ja kauppaa laajennettu. Baarissa on elävää musiikkia, laivalla saa hyvää ruokaa ja kokoustiloja uudistetaan.

Matkustajamäärissä ennätysvuosi 2016

Panostus liikenteeseen on tuonut myös tuloksia. Positiivinen kehityssuunta jatkuu. Matkustajamäärät ovat jatkaneet edelleen kasvuaan. Vuonna 2016 matkustajamäärä oli 184 144 eli nousua edellisvuodesta oli peräti yli 9 %. Tämä siitäkin huolimatta, että laiva oli huoltotelakalla 2 viikkoa.

Varustamo on solminut monia uusia yhteistyökumppanuuksia sekä Suomen että Ruotsin puolella. Hotellien kanssa tehdyt hotelli/laiva -paketit ovat olleet hyvinkin suosittuja. Esimerkkinä voi mainita, että Uumajan hotelliyöpymiset olivat lisääntyneet viime vuonna peräti 29 %. Rahdin osalta viime vuosi näkyi hiukan laskusuuntaisena, johtuen pitkälti Suomen taloudellisesta tilasta sekä laivan ollessa poissa liikenteestä nuo kaksi viikkoa. Erittäin myönteistä on kuitenkin se, että Merenkurkun liikenne on edelleen kasvattanut markkinaosuuttaan suhteessa muihin varustamoihin.kaavio1-crtx

Tulevaisuudessa kaivataan innovatiivisia ratkaisuja – uutta teknologiaa

bothnian-corridorMerenkurkun liikenteen pitkän tähtäimen strategian valmisteluun kuuluu Midway Alignment of the Bothnian Corridorin –hanke, jonka tavoitteena on parantaa Merenkurkun kuljetusreittiä siten, että se täyttää kansalliset ja kansainväliset vaatimukset, jotka sekä ympäristön, että talouden kannalta kestävälle kuljetusreitille on asetettu. Tavoitteena on myös lisätä eri liikennemuotojen yhteensovittamista ja varmistaa liikenteen turvallisuus ja jatkuvuus.

Hankkeen 1-vaiheessa on tarkkaan analysoitu, käsitelty ja punnittu liikenneväylän kehitysmahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja. Nykyisestä ratkaisusta on käyty tiivistä keskustelua väylän käyttäjien kanssa. Ennusteet osoittavat tavara- ja matkustajavirtojen edelleen lisääntyvän Merenkurkun väylällä.

Tavoitteena on saavuttaa tehokas ja pysyvä kuljetuskonsepti tavara- ja henkilöliikenteen turvaamiseksi Suomen ja Ruotsin välille, sekä parantaa Botnian käytävän kuljetusreittejä ja tukea olemassa olevaa multimodaalista TEN-T verkostoa, jossa useiden kuljetusmuotojen (meri, maantie, rautatie) synergia on jo arkipäivää. Paremmat yhteydet luovat myös edellytykset taloudelliselle kasvulle sekä Suomessa että Ruotsissa ja EU:ssa sijaitsevien seutujen väliselle yhteistyölle. Midway Alignment luo Botnian käytävän läpi kulkeville matkustajille ja rahtitavaroille turvallisen, ympäristöystävällisen ja taloudellisesti kannattavan kuljetuskoneiston.

Rajat ylittävään ja multimodaaliseen kokonaisuuteen kuuluu, sekä uuden, energiaystävällisen ja innovatiivisen, varta vasten Merenkurkun liikenteeseen tarkoitetun aluksen suunnittelu, että Vaasan ja Uumajan satamien sekä niiden logistiikan kehittäminen.

uusi-laiva

 

Matintupa_Rauno_5809

 

Rauno Matintupa
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Sinä ja minä – hyvien etnisten suhteiden äärellä

Kuka sä oot? Kuka mä oon? Ja…KUKA TOI ON? Niin, kukapa näitä kysymyksiä ei ajoittain esittäisi. Mutta mistä kysymykset kumpuavat ja kukapa pystyisi vastaamaan kysymyksiin yksiselitteisen suoraviivaisesti ja jäsennellysti. Olemme eri-ikäisiä, asumme eri asuinalueilla, käymme erilaisia kouluja, olemme töissä erilaisissa työpaikoissa, harrastamme erilaisia asioita, näytämme erilaiselta ja kuulostamme erilaiselta. Erilaisuuden ja sitä kautta monimuotoisuuden kirjo on valtava. Tässä valtavuudessaan monimuotoisuus tarjoaa vain taivaan rajaksi, mutta tuo väistämättä mukanaan myös ei-toivotun ilmentymän, ennakkoluulot. On sanottu, että mitä enemmän eri taustoista tulevat ihmiset ovat tekemisissä keskenään, sitä todennäköisemmin he kokevat toisen ryhmän edustajat uhaksi omalle ryhmälleen. On myös todettu, että ihmisillä on perustavanlaatuinen tarve pitää omaa ryhmäänsä parempana kuin muita ja siksi ihmisillä on taipumus liittää omaan ryhmäänsä myönteisiä ominaisuuksia ja muihin ryhmiin puolestaan kielteisiä ominaisuuksia.

Miten ihmisten olisi sitten helpompi elää ja asua yhdessä, tavoitella yhteisiä päämääriä ja osoittaa suvaitsevaisuutta toisia ihmisiä kohtaan? Asenteisiin vaikuttaminen on yksi hyvä keino, koska ihmisen käyttäytymistä ohjaavat tiedostamattomat ja tietoiset asenteet. Suurena haasteena on kuitenkin se, että asenteet muuttuvat hitaasti ja asenteisiin vaikuttaminen ei ole yksiselitteistä. Pohjanmaan etnisten suhteiden neuvottelukunta – Pohjanmaan ETNO, on yksi kanava, jonka kautta pyritään vaikuttamaan juuri asenteisiin ja tuomaan esille eri etnisten ryhmien välisiä hyviä väestösuhteita.

Mitä hyvät väestösuhteet sitten pitävät sisällään? ETNO:ssa hyvät suhteet nähdään pyrkimyksenä eri väestöryhmien väliseen yhteistyöhön ja myönteiseen vuorovaikutukseen. Tärkeitä ovat niin ikään ihmisten kokemus yhteenkuuluvuudesta ja henkilökohtaisesta turvallisuudesta, syrjimätön kohtelu sekä yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa.

minttu_olliHyvien suhteiden edistäminen kuuluu kaikille. Tietyillä toimijoilla, kuten viranomaisilla, poliittisilla päätöksentekijöillä, uskonnollisten tai muiden yhteisöjen johtajilla tai esimerkiksi medialla, on hyvien suhteiden edistämisessä erityisen tärkeä asema. Hyvien suhteiden edistämistä tulee kuitenkin päämäärätietoisesti tavoitella myös päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten, kirjastojen, urheiluseurojen, kansalaisjärjestöjen, yhdistysten, yritysten, ammattiliittojen ja muiden erilaisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden avulla. Kun vaikuttamisen vyyhtiä puretaan edelleen auki, päästään hyvien suhteiden edistämisessä ydintoimijoiden äärelle, joita ovat kaikki kuntalaiset – sinä ja minä. Me kaikki yhdessä olemme yhtä tärkeitä hyvien suhteiden edistäjiä omalla käytöksellämme, omalla esimerkillämme.

Hei työskentelen maahanmuuttoasioiden suunnittelijana Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksissa ja toimin aluekoordinaattorina Pohjanmaan ETNO:ssa, jota koordinoidaan Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Etnisten suhteiden neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhteydessä ja valtakunnallisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan lisäksi on 7 alueellista etnisten suhteiden neuvottelukuntaa, joista yhtenä Pohjanmaan ETNO.

Mervi Mäkinen

 

Mervi Mäkinen
Suunnittelija, maahanmuuttoasiat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Metso lähti lentoon monimuotoisuuden puolesta

METSO-ohjelma – Mitä se on?

Valtaosa lukijoista tietänee, että metso on paitsi lintu myös nimitys Metsien vapaaehtoiselle suojeluohjelmalle. Vapaaehtoisuuteen perustuva ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, on saavuttanut yhteiskunnassa laajan hyväksynnän.

44-metso-rautalampi-makisalo-jorma-knuutinen_muok

METSO-ohjelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Ohjelma käynnistyi vuonna 2008 tehdyllä periaatepäätöksellä, joka uudistettiin vuonna 2014. Vuonna 2014 asetettiin tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi, hankitaan valtiolle tai rauhoitetaan määräajaksi ympäristösektorin toimesta yhteensä 96 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tästä valtion maiden osuus on 13 000 hehtaaria. Lisäksi ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla turvataan yhteensä 82 000 hehtaaria talousmetsien luontokohteita vuoteen 2025 mennessä. Ohjelman toteutukseen osallistuvat laajasti ympäristö- ja metsäalan toimijat.

METSO-ohjelmassa toteutetaan lisäksi metsien suojelutavoitteita tukevaa viestintää, koulutusta, tutkimusta, luonnonhoidon kehittämistä sekä pyritään parantamaan metsänomistajien sekä ympäristö- ja metsäsektorien välistä yhteistyötä.

Mitä METSO-ohjelmassa halutaan suojella?jorgen_kuvaaminen_muok

Jos haluat tietää kelpaako oma metsäpalstasi METSO-kohteeksi, mieti täyttyykö seuraavista seikoista yksi tai useampi: 1) metsässä on runsaasti lahopuuta tai kaatuneita puita, 2) metsässä tehdyistä hakkuista on kulunut pitkä aika ja siellä on eri-ikäisiä ja –kokoisia puita, 3) metsän maapohja on rehevää tai soistunutta tai 4) metsässä kasvaa vanhoja tai järeitä koloisia havu- tai lehtipuita. Erityisen arvokkaita ovat kookkaat haavat, joilla voi elää satoja eliölajeja.

 

Näiden niin kutsuttujen yleisten valintaperusteiden lisäksi on määritelty elinympäristökohtaiset valintaperusteet. Näitä metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ovat:

  1. Lehdot
  2. Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät
  3. Monimuotoisuudelle merkittävät suot
  4. Vesistöjen lähimetsät
  5. Metsäluhdat ja tulvametsät
  6. Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot
  7. Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt
  8. Harjujen paahdeympäristöt
  9. Puustoiset perinnebiotoopit
  10. Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on aivan erityinen vastuu maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteiden toteutuksesta. Myös rehevämmät puustoiset suotyypit, monimuotoisuuden kannalta merkittävät kangasmetsät kiinnostavat sekä lehdot ovat erityisesti haussa.

Entä miten ohjelman toteutus etenee Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella?

Kun valtakunnallisesti on mietitty ELY-keskuskohtaista suojelupotentiaalia, on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle asetettu korkein tavoite, yli 11 000 hehtaaria. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen voimavarat ovat olleet kuitenkin sidottuna valtioneuvoston hyväksymien luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000-verkoston toteutukseen aivan näihin vuosiin saakka. Tähän mennessä, onkin pystytty toteuttamaan vasta noin 2 500 hehtaaria.

metso_toteutus_muok

Suomen valtion taloudella menee huonosti – niin myös METSO-ohjelman toteutuksella

Tekemistä siis piisaisi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella! Myös tarjontaa on kiitettävästi. Maanomistajat ovat tarjonneet ELY-keskukselle suojeluun noin 150 kohdetta, yhteispinta-alaltaan yli 1 800 hehtaaria joko suoraan tai metsäsektorin välittämänä.

METSO-ohjelman toteutuksen varatut rahat ovat kuitenkin valtiontalouden ahdingon myötä vähentyneet radikaalisti. Jos vuonna 2015 työhön oli varattu 25 miljoonaa euroa, niin vuonna 2019 summa on vain 10 miljoonaa euroa.

metso_hankinta_korvausrahat_muok

Rahat vähenee – seula tiukentuu

Rahojen vähentyessä ministeriöt ovat tarkentaneet ja tiukentaneet ohjeistustaan. Ympäristöministeriö linjasi syyskuussa 2016, että toteutuksessa tulee keskittyä entistä laadukkaampiin ja laajempiin kokonaisuuksiin tai alueisiin, jotka täydentävät olemassa olevia kohteita hyvin. Pääsääntöisesti kohteiden minimipinta-ala on neljä hehtaaria. Vain rakennepiirteiltään tai lajistoltaan arvokkaimmat kohteet toteutetaan viivytyksettä. Muita monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita vertaillaan ja toteutetaan vain parhaimmat. Kehittyviä kohteita ei tässä vaiheessa pääsääntöisesti toteuteta.

Toteutuksen painopistealueita ovat eteläisimmät ELY-keskukset: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Häme ja Kaakkois-Suomi. Tavoitehehtaarit ovat koko valtakunnassa pienentyneet resurssien myötä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa tavoite on vuosina 2016–2017 350 ha, laskien siitä 2018 300 hehtaariin ja 2019 edelleen 250.

Toivo elää

Vaikka METSO-ohjelman toteutusta päästään vuonna 2017 tekemään paljon pienemmällä volyymillä kuin pari vuotta sitten uskottiin, toivoa antaa hyvä yhteistyön henki METSO-toimijoiden kesken. Keväällä 2017 toteutetaan ympäristö- ja metsäalan METSO-toimijoiden kertauskoulutus ja Pohjanmaan rannikon alueelle tavoitellaan METSO-yhteistyöhanketta, jonka puitteissa voitaisiin tehostaa maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteiden toteutusta. Tärkeää myös on, että todella monilla maanomistajilla on löytynyt sinnikkyyttä odotella kohteidensa suojelua. Kovasti siis toivon, että METSO-liekki pysyy hengissä laihojen aikojen yli ja roihahtaa resurssien antaessa myöten!

Lisää tietoa:

http://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Ajankohtaista

 

rinkineva-kantola_leena_6022

 

Leena Rinkineva-Kantola
Luonnonsuojeluryhmän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Miten valtion vesistörakenteita hoidetaan vuonna 2017?

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen perusteella valtion vesistörakenteet ja hydrologiset havaintoasemat on viime syksynä keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallintaan. Vesistörakenteet liittyvät yleensä tulvasuojeluun, vesien käyttöön ja kalataloudellisiin kunnostuksiin. Kunnossapidon keskittämisen tarkoituksena on asiantuntijaosaamisen säilyttäminen, rakenteiden ylläpidon yhtenäistäminen ja myös tulevaan maakuntauudistukseen valmistautuminen. Perusparannusten osalta pyritään etenkin lisäämään automatiikkaa ja parantamaan patoturvallisuutta.

Vesistörakenteita sisällytetään teiden hoidon alueurakoihin

ELY-keskukset ovat jo pidemmän aikaa hoitaneet teiden kunnossapidon ns. alueurakoiden kautta. Liikenteen alueurakat sisältävät teiden talvi- ja kesähoidon. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on yhdeksän urakka-aluetta (Kokkola, Pietarsaari, Lapua, Kauhajoki, Veteli, Seinäjoki, Alavus, Kristiinankaupunki ja Vaasa). Linkki alueurakkakarttaan.

Myös vesistörakenteiden ylläpito liitetään tulevaisuudessa mukaan alueurakoihin. Kyse voi olla esim. ojastojen kaivuutöistä, niitoista, raivauksesta, salaojaputkien huuhteluista ja huoltoteiden ylläpidosta. Tässä vaiheessa vesistörakenteiden kunnossapitoa on liitetty alueurakoihin Etelä-Pohjanmaalla mm. Lapuan ja Alavuden alueilla. Kaikkiin alueurakoihin ei tule kuulumaan vesistörakenteita, koska kaikilla alueilla ei ole ylläpidettäviä vesistörakenteita.

Pohjois-Pohjanmaalla vesistörakenteet kuuluvat pääosiltaan jo alueurakoihin. Ne on kilpailutettu samoilla periaatteilla kuin Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi pumppaamoja on vain Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla pumppaamot on jo osittain viety liikennevastuualueen pumppaamojen ylläpitosopimukseen, Etelä-Pohjanmaalla tämä on vielä edessä ja ratkaisut pohdittavina.

Säännöstelypatorakenteiden osalta on omat toimintatavat, ja näiden osalta on vielä päättämättä, voiko ne yhdistää liikenteen sopimuksiin vai pitääkö ne kilpailuttaa erikseen. Osa ELY-keskuksista on säännöstelypatojen osalta tehnyt jo paikallisten urakoitsijoiden kanssa hoitosopimuksia yksittäisistä pienemmistä hoidettavista kohteista.

ELY-keskusten resurssit tulevat tulevaisuudessa pienenemään ja ulkopuolista työtä joudutaan joka tapauksessa hankkimaan.

Perusparannushankkeita vuonna 2017

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sopii vuosittaisesta kunnossapito-ohjelmasta muiden ELY-keskusten kanssa. Kun ohjelma on hyväksytty, sitä lähdetään toteuttamaan tarpeiden pohjalta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tarvittaessa mukana suunnittelussa sekä kilpailutusasiakirjojen valmistelussa, mutta tarkoitus on kuitenkin, että alueellinen ELY-keskus vie asioita eteenpäin. Käytännön toimintatavat muotoutunevat tulevan vuoden aikana.

Vuosittain vesistörakenteiden ylläpitoon käytetään noin 5 miljoonaa euroa ja perusparannusten osuus tästä on 2-3 miljoonaa euroa. Merkittävimmät vuonna 2017 käynnistymässä olevat perusparannushankkeet sijaitsevat Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksissa.

viannankoski2

Pohjois-Savossa Kuopion Maaningassa tehdään Viannankosken säännöstelypadon perusparannus, joka sisältää automatisoinnin ja nostokoneistojen tekemisen neljälle luukulle. Osa padon luukuista on jo automatisoitu aiemmin. Perusparannuksen kustannus on 500 000-700 000 euroa.

Varsinais-Suomen Pomarkussa toteutetaan Harjakosken padon kunnostaminen. Padon betonirakenteet ovat heikossa kunnossa ja tutkimukset ovat osoittaneet, että rakenteet vaativat kunnostuksen. Patoon tehdään uudet kantavat rakenteet ja toiseen päähän rakennetaan lisäksi kalatie. Perusparannukseen sisältyy myös padon automatisointia niiltä osin, joilta sitä ei vielä ole tehty. Hankkeen kustannusarvio on noin miljoona euroa.

viannankoski1Valtakunnallisella tasolla on lisäksi käynnistymässä säännöstelyn automatisointiin liittyvä hanke, jonka kustannusarvio noin 1,5 miljoonaa euroa. Hankkeella pyritään lisäämään säännöstelyautomaatiota sekä mahdollistamaan erillisten automaatioiden yhteen liittäminen.

Vesistörakenteiden ylläpidon keskittämisen etuna on se, että vesistörakenneomaisuuden ylläpidon koordinointia ja hankkeita voidaan viedä valtakunnallisesti eteenpäin, esimerkiksi hyödyntämällä hyväksi todettuja toimintatapoja. Alueilla tarvitaan myös edelleen henkilöitä, jotka tuntevat oman alueensa erityispiirteet ja kohteet sekä pystyvät edistämään vesistörakenteiden ylläpitoon liittyviä asioita.

 

maki_tommi_dsc_0086

Tommi Mäki
Säännöstely- ja patoturvallisuusryhmän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus