Painottaen ja voimakkaasti korostaen

Kelloja on taas kerran ruuvattu kesäaikaan ja kuluvalla viikolla kukin toivottavasti toipuu tästä siirtymästä ja sen myötä seuranneista lieveilmiöistä. Kesäaikaan siirtymisen byrokratiasta halutaan eroon. Kansalaisaloite.fi -sivustolle jätetty asiaa koskeva esitys on kerännyt jo yli 37 000 allekirjoitusta. Vajaat 13 tonnia puuttuu siis vielä, jotta Suomen pysyvä siirtyminen Keski-Euroopan aikavyöhykkeelle etenee lakialoitteeksi saakka. Mikäpäs siinä, eurooppalaistumassahan on myös suomalainen juomakulttuuri, jos alkoholilain viimeisimmistä uudistuksista voi mitään päätellä. Klara vappen.

Sitten muihin norminpurun uutisiin.

Liikenteen lupien sääntelyviidakon karsintasavotta on edennyt uittovaiheeseen. Liikenne- ja viestintävaliokunta käsitteli ministeriön tekemää lakiesitystä pitkään ja hartaasti aina viime vuoden syyskuusta alkaen. Kuluneen vajaan puolen vuoden aikana valiokunnassa vierailikin poikkeuksellisen suuri määrä eri alan asiantuntijoita kertomassa näkemyksiään. Lain nimi muuttui lopulta esitetystä liikennekaaresta laiksi liikenteen palveluista, mutta mitä muuta muuttui?

Viime perjantaina julkistetun valiokunnan mietinnön luettua voi todeta, ettei esitettyjen pykälien sanamuotoihin puututtu mitenkään mullistavalla otteella. Valiokunta käytti sen sijaan huomattavan paljon mustetta muutamien yksityiskohtien avaamiseen ja perustelemiseen. Ei voi kieltää, etteikö tähän olisi ollut tarvetta. Todella paljon yksityiskohtia jätettiin mahdollisesti tulevan alemman asteisen sääntelyn varaan – säädettäväksi esimerkiksi valtioneuvoston asetuksella tai Trafin antamalla viranomaismääräyksellä.

 

Taksiliikenteen sääntelyn muuttaminen on ottanut odotetusti suurimman valokeilan uuden lain valmistelussa. Taksien ja ylipäänsä koko henkilöliikenteen kuviot ovat puhuttaneet paitsi ministeriössä myös valiokunnassa selvästi eniten. Mediakin on antanut eniten palstatilaa juuri taksiuudistuksille, joista on myös erinäisillä keskustelufoorumeilla poikinut monenlaista palautetta. Suurimmat huolet ovat liittyneet taksien saatavuuden turvaamiseen jatkossa, kun asemapaikkasääntelystä ja päivystysvelvoitteesta luovutaan. Toisena esiin on noussut kysymys taksipalvelujen hintojen mahdollisesta noususta, kun taksien säännellystä enimmäistaksasta luovutaan.

Uuden lain perusteluissa ongelmakohdat tunnistetaan ja tunnustetaan, mutta niiden ei koeta olevan mitenkään ylitsepääsemättömiä. Valiokunta korostaa mietinnössään, että taksipalvelujen saatavuutta on tarkoin seurattava ja tarvittaessa puututtava lainsäädännöllisin keinoin mahdollisten ongelmien korjaamiseksi. Toisekseen valiokunta korostaa, että taksiliikennettä suorittavan ajoneuvon pitää olla asiakkaan tunnistettavissa. Valiokunta myös painottaa, että taksiliikenteen harjoittaja on vastuussa siitä, että kuljettajalla on tarvittava osaaminen. Vielä valiokunta korostaa voimakkaasti Trafin lain noudattamista koskevan valvontatehtävän merkitystä. Viraston on valiokunnan mukaan välttämätöntä järjestää valvonta siten, että se käyttää valvontaresurssit tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Jos laki todella on niin kuin se luetaan, valiokunnan retoriikka voi olla vaarassa jäädä takapenkille lain käytännön soveltamisessa.

Lupahenkilöstön ja -toimivallan sekä tehtävien siirtymisvalmistelu Trafiin alkaa toden teolla siinä vaiheessa, kun eduskunta vahvistaa uuden lain. Jo sitä ennen siirrymme Trafin kanssa työpajatyöskentelymoodiin suunnittelemaan uuden lupahallinnon prosesseja ja ohjeistuksia yksi kerrallaan. Laki tulee voimaan toki vasta ensi vuoden heinäkuun alussa, mutta asioiden huolellinen valmistelu ottaa aina aikansa. Eiköhän tästä vielä jotain kehkeydy.


Pasi Hautalahti
Lupapäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ravinteiden kierrätys kiinnostaa

Nopea startti ohjelmalle ja siitä eteenpäin

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toteutusta on nyt takana kymmenisen kuukautta. Ohjelman käynnistyminen lähti lennokkaasti liikenteeseen. Kun ohjelman taustalla oleva asetus saatiin lopulta vahvistettua, niin siitä jo parin viikon päästä oli ensimmäinen hankehaku täydessä käynnissä. Ohjelman käynnistymisestä on päästy eteenpäin ja nyt on jo kolme hakemuskierrosta toteutettu.

Miten ohjelma on otettu vastaan?

Hakemuksia on saapunut ihan kivasti. Määrällisesti puhutaan 30 hakemuksesta, yhteydenottoja yrityksiltä on tullut vielä enemmän. Hakemusmäärään saa mielestäni olla tyytyväinen, kun ajattelee ohjelman suhteellisen rajattua teemaa. Ihan kaikkia Suomen yrityksiä ei ravinnekierrätys kosketa läheisesti, vaikka se toki mielenkiintoinen ja tärkeä aihepiiri onkin.

Ohjelman valtakunnallisuudessakin on onnistuttu hyvin. Hakemuksia on saatu ympäri maan Helsingistä Ouluun ja Punkalaitumelta Kiteelle. Ilman aktiivista tiedotusta ja markkinointia hakemuksia tuskin olisi saatu näin laajalta alueelta. Tästä kiitos kuuluu myös ohjelman yhteistyökumppanina toimivalle Luonnonvarakeskukselle.

Ohjelman taustalla on ajatus siitä, että tarjotaan pienille ja keskisuurille yrityksille pilotointi- ja referenssimahdollisuuksia, jotta yritysten kehittämät palvelut ja tuotteet olisivat uskottavia ja testattuja myös potentiaalisten asiakkaiden mielestä. Tämä ajatus tuntuu lyöneen läpi hakijoissa, sillä lähes kaikki rahoitetut hankkeet sisältävät hyvin käytännönläheistä kehittämis- ja koetoimintaa. Hakijoiden usko omaan hankkeeseen ja sen tuloksellisuuteen on kova. Useammassa hakemuksessa on tuotu esille Suomen markkinoiden valloittamistavoitteita, mutta hyvin pian on tarkoitus kolkutella kansainvälisiä markkinoita. Toivottavasti tässä onnistutaan ja Suomea saadaan taas maailmankartalle. Tämä jää nähtäväksi.

Kai jotain parannettavaakin?

Ohjelma mahdollistaa mm. palvelukehityksen ravinnekierrätykseen liittyen. Tähän aihepiiriin selkeästi liittyvää hakemusta ei ole vielä jätetty käsittelyyn. Onko ajateltavissa niin, että ohjelman kohderyhmänä olevat, usein maatalouskytkentäiset, pienet yritykset eivät vielä hahmota itseänsä palveluntarjoajan roolissa? Ehkäpä näin. Tämän näkökulman edistämisessä on vielä tehtävää.

Ohjelma pitää sisällään myös mahdollisuuden rahoittaa innovaatiotoimintaa, joka liittyy prosessien ja organisoitumisen kehittämiseen. Tätä hanketyyppiä ei ole osattu tässä ohjelmassa vielä hyödyntää. Toki prosessien kehittämiseen liittyvää tekemistä sisältyy jo nyt rahoitettuihin hankkeisiinkin, mutta ei ehkä vaadittavalla innovaatio-otteella, jotta kyseiseistä hanketyyppiä olisi voitu käyttää. Toisaalta rajan vetäminen, vaikkapa tutkimus- ja kehittämishankkeen, innovaatiohankkeen ja prosesseihin ja organisointiin liittyvän innovaatiohankkeen välille, on välillä haastavaa. Usein hankkeiden sisällöt ovat vähän lukijan näkökulmasta kiinni. Samaa tekemistä voi toisaalta ajatella osin tutkimus- ja kehittämishankkeeseen sopivaksi tekemiseksi, toisaalta ehkä innovaatiohankkeeksi.

Millä mielin eteenpäin?

Kokonaisuutena ohjelman vajaasta ensimmäisestä vuodesta on jäänyt hyvä mieli. Hankkeiden rahoittamiseen liittyvät perusprosessit, kuten asiakasneuvonta, hakemusten arviointi ja päätösten valmistelu ovat nyt muutamaan kertaan testattuja ja niiden sujuvoittamiseen voidaan jatkossa panostaa.

Hankkeita on saatu käyntiin ja hanketoteutukset ovat vauhdissa. Maksatusprosessin toiminnasta ei ole vielä kokemusta tämän ohjelman osalta. Sen käynnistyminen on seuraava jännittävä steppi ohjelman toimeenpanon näkökulmasta. Uskon senkin vaiheen sujuvan mallikkaasti.

Ohjelman markkinointia tulee jatkaa aktiivisesti. Vaikka hakemuksia on tähän saakka saatu mukavasti sisälle, välillä mielessä on kuitenkin huoli seuraavasta hakemuskierroksesta. Entäpä jos ohjelma lakkaa yhtäkkiä kiinnostamasta? Tähän auttaa toivottavasti, markkinoinnin ja ohjelman esilläolon lisäksi, esimerkit rahoitetuista hankkeista ja niiden toivottavasti hyvät tulokset. Odotukset hankkeille ovat korkealla.

Lisätietoa hankkeen kotisivuilta.

Kuvat: Mikko Rahtola / Luke

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjavesi, iso-P

Pohjavesi. Sitä on piilossa lähes kaikkialla jalkojemme alla olevassa maa-  ja kallioperässä. Näemme Pohjavedestä parhaiten vilauksia silloin, kun se purkautuu maanpinnalle lähteinä, mutta Sitä purkautuu maan uumenista myös muualle, kuten soihin, puroihin, jokiin ja järviin.

Suomessa suurin osa käyttämästämme talousvedestä on Pohjavettä. Pohjanmaalla, Vaasan kaupungissa, on käytössä ns. pintavesilaitos, jossa puhdistetaan Kyrönjoen vettä talousvedeksi. Sinäkin siis käytät Pohjavettä päivittäin. Kun avaat hanan keittääksesi pannullisen kahvia, käyt suihkussa tai peset pyykkiä. Jopa silloin, kun vedät vessan. Tuleeko Pohjavesi siis hanasta? Jossain hanan ja putkiverkoston ”toisessa päässä” sijaitsee kaivo. Se voi olla omalla pihamaallasi, tai jossain hyvinkin kaukana – Pohjavesialueella.

Pohjavesialue on tuhansia vuosia sitten jääkauden tuloksena kerrostunut maaperän muodostuma – yleensä harju, jossa maalajit ovat sopivan karkeita siihen, että sade- ja sulamisvedet imeytyvät hyvin, ja samalla maakerrosten paksuus on niin suuri, että Pohjavettä muodostuu runsaasti, ja sitä jää niin sanotusti varastoon tähän pohjavesimuodostumaan, eli akviferiin. Pohjavesimuodostuman tulee myös olla pinta-alaltaan riittävän suuri, jotta Pohjavettä riittää useamman talouden käyttöön. Joillain alueilla myös kallioperän ruhjeisiin ja rakoihin voi varastoitua suurempia määriä Pohjavettä. Näiltä vedenhankintaa varten tärkeiksi luokitelluilta 1-luokan pohjavesialueilta otetaan vettä kylien ja kaupunkien veden tarvetta varten.

Koska meidän tulee varautua kasvaviin ihmisjoukkoihin, ja ennakoida erilaisia onnettomuus- ja kriisitilanteita, on Suomessa kartoitettu myös vedenhankintaan soveltuvia 2-luokan pohjavesialueita. Ne ovat samanlaisia maaperän muodostumia kuin vedenhankintakäytössä olevat pohjavesialueet, ne vain eivät juuri tällä hetkellä ole vedenottokäytössä, esimerkiksi hankalamman sijaintinsa takia. Vuonna 2015 voimaan tulleen vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutoksen myötä saimme Suomeen uuden pohjavesialueluokan: E niin kuin Ekosysteemi. Tämä E-merkintä voi olla lisätietona myös 1- ja 2-luokan pohjavesialueissa. Näillä alueilla sijaitsee tunnettu luonnonsuojelualue, tai metsä- tai vesilain mukaan suojeltu lähde, ja niiden pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen pohjaveden vaikutuksesta. Tällaisella alueella yleensä piilossa olevan Pohjaveden vaikutus siis näkyy selvemmin niillä esiintyvien kasvi- ja eläinlajien takia.

Pohjavettä, ja erityisesti pohjavesialueita suojellaan ympäristönsuojelu- ja vesilaissa olevilla määräyksillä. Pohjaveden pilaamiskielto koskee kaikkea maaperässämme olevaa pohjavettä. Vedenhankintakäytössä olevan pohjaveden määrää ei myöskään saa vähentää. Näiden määräysten noudattamista valvovat ympäristöviranomaiset ELY-keskuksissa ja kunnissa. Koska pohjavesialueilla maaperä soveltuu hyvin myös rakentamiseen, ja rakentamiseen parhaiten soveltuvat ainekset sijaitsevat usein pohjavesialueilla, aiheutamme toimillamme useita riskejä Pohjavedelle. Lista on pitkä, mutta esimerkiksi jätevedet, öljyt ja torjunta-aineet kaikki sisältävät Pohjavettä pilaavia aineita tai bakteereita. Näiden aineiden joutuminen kaivoon saattaa tehdä vedestä juomakelvotonta pidemmäksikin aikaa. Laajojen alueiden päällystäminen vähentää muodostuvan pohjaveden määrää. Pohjaveden määrää voi vähentää myös ojan kaivaminen, mikä saattaa aiheuttaa purkauman, josta pohjavesi pääsee pakoon varastostaan.

Työni on suojella Pohjavettä, yhtä arvokkaimmista luonnonvaroistamme. Samalla työni on suojella Sinunkin oikeuttasi puhtaaseen juomaveteen. Harva pääsee pröystäilemään sillä, että huuhtoo kultaakin kalliimpaa ainetta pöntöstä alas – joka päivä.


 

Maiju Ikonen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tulvasuojelua Kyrönjoen yläosan ja Lapuanjoen pengerrysalueilla

Todennäköisyys suuriin kevättulviin näyttäisi tällä hetkellä melko pieneltä vähälumisen talven jälkeen. Suoritettujen jäämittausten perusteella jäät ovat melko vahvoja. Ennusteiden mukaan näin, mutta luonto saattaa kuitenkin yllättää ja esimerkiksi suuret pitkään jatkuvat sateet saattaisivat muuttaa tilanteen.

Kyrönjoen yläosan pengerrysalueet on suojattu laskennallista 1/20 vuodessa tapahtuvaa tulvaa vastaan. Rakenteet Kyrönjoen yläosalla sijoittuvat noin 30 km matkalle Ilmajoelta Hanhikoskelle saakka. Joen molemminpuolista pengertä on 25 km, joka on pääosin viljeltävää. Osassa pengerharjaa sijaitsee tie.

Pengeralueen kuivanapidosta huolehtii kaikkiaan 22 pumppaamoa, joista kolme on saneerattu lähiaikoina. Alueiden kuivanapito hoidetaan pääsääntöisesti pumppaamalla ja ns. vapaavirtausta pengeralueilta jokeen ei ole kuin Malkakosken padon alapuolisella osuudella. Pumppuja on Kyrönjoen pumppaamoissa yhteensä 79 kpl, joiden teho vaihtelee 4,7 kW – 100 kW. Pumppaamoiden käyttö ja valvonta suoritetaan suurelta osin etäyhteyden kautta ja häiriötilanteiden hälytykset tulevat matkapuhelimeen. Rakenteiden ylläpito ja huolto vaati kuitenkin säännöllistä paikalla käyntiä.

Kyrönjoen suurin pumppaamo, Seinänsuu, on saneerattu v. 2015. Seinänsuun pumppausteho n. 8000 l/s

Tulvaluukkuja Kyrönjoen yläosalla on kaikkiaan 7 kpl. Röyskölän ja Ionojan tulvaluukut ovat etäohjattavia. Tulvaluukuista pystytään juoksuttamaan vettä pengerrysalueelle tilanteessa, jossa Kyrönjoen vedenpinta uhkaa nousta määrätyn tulvarajan yläpuolelle. Esimerkiksi Ionojan tulvaluukun suunniteltu purkausteho on n. 50 m³/s, ja sen käytön vaatima sähköenergia saadaan ekologisesti aurinkopaneeleista ja pienestä tuulivoimalasta.

Alueella on myös runsas 20 km eristysojia, joissa monessa on molemminpuoliset penkereet. Ojien ylläpito vaatii mm. määrävälein suoritettavaa perkauskaivua ja raivausta. Jokavuotinen niittoala Kyrönjoen yläosalla on yli 60 ha. Niittoalueeseen kuuluvat pengerharjat ja 15 km matkalla sijaitsevat penkereen ja jokiäyrään välillä sijaitsevat 20 m leveät välikaistat.

 

 

 

 

 

Könnin eristysojan kunnossapitoa

Mainitsemisen arvoinen rakenne on tietenkin ”Kyrönjoen helmi”, eli Malkakosken pato ympäröivine viheralueineen. Paikkaan tutustuja voi tiirailla lintuja lintutornista ja paistaa eväsmakkarat laavulla.


Malkakosken pato

Lapuanjoen pengerrysalueiden rakenteet ovat hyvin samankaltaiset kuin Kyrönjoen yläosalla. Pengerrysalueet sijoittuvat Poutun padosta noin 16,5 km alavirtaan.

ELY-keskus kunnossapitää jokipenkereitä, eristysojia ja kolmea tulvaluukkua. Osa rakenteiden ylläpidosta on liitetty Lapuan alueurakkaan v. 2015 – 2020. Pengerrysalueen 8 pumppaamoa ovat pengerrysyhtiöiden hoidossa. Pumppaamoista 4 kpl on saneerattu viime vuosien aikana.

 

Juhani Huhtamäki
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus