Iskeekö eläinvalvonta?

Tehtäväkseni annettiin kirjoittaa blogi. Minun täytyy heti alkuun tehdä tunnustus; en ole koskaan lukenut yhtään blogia, saatikka kirjoittanut blogia. Olen perinteisen painetun sanan ystävä. Etsin netistä tietoa mikä blogi on ja mitä se pitää sisällään. Wikipedian mukaan blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä. Blogit ovat yleensä yleispäiväkirjoja, mutta ne voivat myös keskittyä johonkin aiheeseen. Tämä minun blogi on aiheeseen keskittyvä. Aiheena ovat eläinvalvonnat Etelä-Pohjanmaa alueella.

Täällä Etelä-Pohjanmaalla eläinvalvontoja tekee pääsääntöisesti kaksi tarkastajaa. Alueemme on Suomen suurimpia kotieläinkeskittymiä, joten valvottavia eläintiloja on paljon. Kiireisimpinä aikoina valvontoja tekee kaksi paria. Eläinvalvonnassa valvotaan muun muassa nautapalkkio, teuraskaritsapalkkio ja kilipalkkio. Lisäksi valvotaan alkuperäisrotusopimukset (APR), eläinten hyvinvointikorvaus (EHK), nautojen pohjoinen kotieläintuki, sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen tuki, uuhien pohjoinen kotieläintuki ja kuttujen pohjoinen kotieläintuki sekä merkintä ja rekisteröinti (ns. id- valvonta).

Valvottavan tilan valitsee tietokone

Usein kuulee sanaottavan, että ”kun valvonta iskee”. Valvonta saa aikaan kylmiä väristyksiä ja kauhun sekaisia tunteita. No, valvonta ei iske, vaan valvonta perustuu ihan EU:n ja kansallisiin lakeihin ja asetuksiin. Jokainen joka jättää osallistumisilmoituksen kansallisiin eläintukiin ja EU:n eläinpalkkioihin pitäisi olla tietoinen siitä, että haettua palkkiota ja tukea voidaan tulla valvomaan. Vuosittain valvotaan viisi prosenttia hakijoista, jotka ovat jättäneet osallistumisilmoituksen eläinpalkkioihin/tukiin tai hakeneet eläinten hyvinvointikorvausta tai alkuperäisrotusopimusta. Tästä viidestä prosentista 25 % on satunnaisotantaa eli kaikki osallistumisilmoituksen jättäneet tai EHK:ta tai APR hakeneet voivat tulla valituksi valvontaan. Loput on ns. painotettua otantaa. Painotetussa otannassa määritellään erilaisia otantaperusteita. Esimerkiksi yksi peruste on, että tilan ilmoitukset nautarekisteriin tekee joku muu kuin viljelijä itse. Kansallisista eläintuista valvotaan kolme prosenttia. Tietokoneohjelmaan syötetään otantamäärityksen tiedot ja näin muodostuu valvottavien tilojen lista. Valvottavia tiloja ei valitse valvoja, vaan tietokone. Eikä samoille tiloille mennä valvomaan huvikseen, vaan valvonta perustuu otantamäärityksiin. Tilan hakemat tuet ja palkkiot pyritään valvomaan samalla kertaa.

Tukiehtojen noudattamista valvotaan myös tekemällä järjestelmästä ja eri rekistereistä saatavien tietojen perusteella eläinlajikohtaisia ristiin tarkastuksia tukea saavien eläinten tietoihin. Ristiin tarkastukset selvitetään hallinnollisesti. Tilalle lähetetään kuulemiskirje, jossa selvitetään miksi esim. nauta on noussut ristiin tarkastukseen. Viljelijälle annetaan tilaisuus antaa selvitys havaituista epäselvyyksistä. Yleisimpiä syitä epäselvyyksiin on rekistereiden sisäiset ristiriidat ilmoituspäivissä. Nauta on mennyt teuraaksi ja viljelijä ilmoittaa rekisteriin eri päivän kuin teurastamo. Tai eläimen tulo tai poistopäivä on jäänyt ilmoittamatta rekisteriin. Hallinnollisessa valvonnassa on mukana kaikki, jotka ovat jättäneet osallistumisilmoituksen. Yleensä rahalliset seuraamukset on melko isoja. Rekisteri kannattaa pitää ajan tasalla ja oikein välttyäkseen seuraamuksilta.

Nyt vielä lopuksi muutama sana varsinaisesta tilalla tapahtuvasta eli paikan päällä tehtävistä valvonnoista. Komission vaatimuksen mukaan eläinvalvontoja tehdään ympäri vuoden, toisin kuin kokotilan valvontoja. Valvonnasta voidaan ilmoittaa etukäteen, jos ennalta ilmoittaminen ei vaaranna tarkastuksen tarkoitusta. Valvonnasta saa ilmoittaa enintään 48 tuntia ennen tarkastuskäyntiä. Jos samalla valvotaan täydentävien ehtojen valvontaa eli merkintää ja rekisteröintiä, valvonnasta ei ilmoiteta ennakkoon. Ja yleensä tilalla on merkinnän ja rekisteröinninvalvonta samalla kertaa. Meillä suoritetaan valvontaan ilmoittamatta, ja kun tilalle mennään, viljelijät ovat aluksi vähän varautuneita. Mutta kun päästään vauhtiin ja saadaan valvonta tehdyksi, viljelijät ovat tyytyväisiä. Tässäkö tämä valvonta oli, ei tarvinnut jännittää eikä menettää yöuniaan, kun ei ilmoitettu etukäteen? Tilalla valvotaan tukiehdot ja tarkistetaan eläimet. Tärkeää on muistaa pitää rekisterit ja eläinkirjanpito ajan tasalla, ja korvamerkit korvissa.

Anne-Maria Mettälä
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesikasvillisuuskartoituksia – MIKSI?

Kun kerron, että jonnekin järvelle, joelle tai jokisuistoon on tehty kasvillisuuskartoitus, kysyy moni, ainakin mielessään, miksi kasvillisuuskartoituksia ylipäänsä tehdään. Yleensä vesikasvillisuuskartoituksissa halutaan saada perustietoa alueesta ja sen luonteesta tai seurataan alueelle tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Sen lisäksi kartoitetaan kasvaako kyseisellä alueella uhanalaisia kasvilajeja. Kasvillisuus yksistään kertoo jo vesistön ravinteisuudesta, sillä eri lajit viihtyvät erilaisissa ravinneolosuhteissa. Toki on lajeja, jotka kasvavat niin karuissa kuin rehevissäkin vesissä, mutta toiset lajit voivat olla hyvinkin herkkiä ravinnepitoisuuden muutoksille. Esimerkiksi nuottaruoho viihtyy vähäravinteisessa vesistössä, mutta kärsii, jos vesistön ravinnetasot nousevat. Rehevöityminen merkitsee yleensä myös veden samenemista ja sedimentaation lisääntymistä, jotka pohjaruusukkeiselle nuottaruoholle ovat pahasta, koska valonsaanti pohjan läheisyydessä oleville lehdille vähenee. Rehevöitymisestä puolestaan hyötyvät esimerkiksi pikkulimaska ja karvalehti. Kun suunnitellaan vesikasvien vähentämistä, on hyvä muistaa, että ne sitovat ravinteita. Eli mitä tapahtuu ravinteille, jos vesikasveja ei ole? Laajasta vesikasvien poistosta on usein seurauksena levien runsastuminen ja jopa sinileväkukinnat, koska putkilokasvit eivät sido ravinteita, vaan ne ovat levien käytettävissä.

Kasvillisuus kertoo myös jo itsessään paljon siitä, millaiset lintu- ja kalalajit alueella viihtyvät tai siitä miksi ne eivät viihdy. Vesikasvilajiston lisäksi vesikasvilajien suhteelliset osuudet ja se kuinka tiheää kasvillisuus on, vaikuttavat eläinten elinoloihin. Jos kasvillisuus on muodostunut liian tiheäksi aikaisemmin hyvällä lintuvedellä, näkyy se lintulajistossa ja yksilömäärissä. Sopivissa määrin esiintyvä vesikasvillisuus tarjoaa linnuille suojapaikkoja, pesäpaikkoja ja ravintoa. Vesikasvillisuuden seassa viihtyvät myös vesihyönteiset, joita esimerkiksi sorsien poikaset syövät. Kaloillekin vesikasveista on hyötyä kaikissa elinvaiheissa. Esimerkiksi kelluslehtiset kasvit, kuten ulpukka ja lumme tarjoavat varjostusta kalanpoikasille, erityisesti alueilla, joilla ei ole puuston varjostavaa vaikutusta. Vesikasvit tarjoavat myös kiinnitysalustan useiden kalojen mätimunille tai vaikka saaliin vaanimispaikkoja hauelle. Vesikasvillisuustietoja tarvitaankin usein vesistöjen kunnostuksen taustatiedoiksi, jotta tiedetään, minne kunnostukset kannattaa keskittää ja millaisia kunnostusten tulisi olla, jotta niistä olisi hyötyä. Jos vesistössä kasvaa esimerkiksi runsaasti ärviöitä tai karvalehteä, jotka lisääntyvät pienistäkin versonkappaleista, kannattaa tarkkaan harkita miten vesikasvien poiston tekee, sillä tuloksena voi olla kyseisten lajien vielä suurempi massaesiintyminen, jos versonkappaleita ei saada pois vedestä. Toisaalta, jos tiedetään, missä näitä ”vaikeita” lajeja esiintyy, voidaan kunnostustoimet myös suunnitella siten, että kyseisten lajien kasvustoihin ei kosketa, jolloin ei tule ongelmaa ympäriinsä ajelehtivista versonkappaleista. Vesikasvillisuustietoja tarvitaan myös, kun seurataan, miten vesistötyöt ovat vaikuttaneet vesistön tilaan. Tällöin on erityisen tärkeää, että vesistöstä on tietoja vesikasvillisuudesta ajalta ennen vesistötöitä, jolloin voidaan nähdä, onko vesikasvillisuus mahdollisesti muuttunut vesistötöiden seurauksena. Ja vesikasvillisuuden muutokset puolestaan vaikuttavat muiden eliöiden elinolosuhteisiin.

Tässä muutamia syitä, miksi vesikasvillisuuskartoitukset on syytä tehdä, ennen kuin aletaan suunnitella vesistön kunnostamistoimia tai muita vesistötöitä.

 

Anna-Maria Koivisto
Suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kohti Farmari 2017 -maatalousnäyttelyä

Pian on se aika kesästä, kun päästään nauttimaan Farmari-maatalousnäyttelystä, joka järjestetään tällä kertaa jälleen Seinäjoella 14.–17.6.2017. Näyttely on suomalaisen maatalouden ja maaseudun näyteikkuna, jossa kohtaavat niin ammattilaiset, alan harrastajat kuin kuluttajatkin. Farmari järjestetään joka toinen vuosi ja viimeksi se järjestettiin Joensuussa. Edellisen kerran Farmari-maatalousnäyttely järjestettiin Seinäjoella kesällä 2013. Silloin paikalla oli Pro Agrian verkkosivujen mukaan jopa 101 000 kävijää!

Tapahtumapaikkana on edellisten Seinäjoella järjestettyjen Farmari-maatalousnäyttelyiden tapaan Seinäjoki Areenan ja Urheilutalon ympäristö aivan kaupungin keskustassa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on myös mukana tapahtumassa ja osallistummekin yhteistyökumppaneiden kanssa BIOTALOUS-teeman alla olevalle osastolle, jonka löytää näyttelyn aikana Seinäjoki Areenalta. Mukana samalla osastolla ovat muun muassa Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, Luonnonvarakeskus Luke sekä Maanmittauslaitos. Osastollamme esitellään esimerkiksi sinistä biotaloutta sekä erilaisia siihen kuuluvia hankkeita.

Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan vesiluonnon monimuotoisuutta ja tähän liittyen mukana on muun muassa Freshabit Life -hanke, joka on Suomen kaikkien aikojen suurin EU:n rahoittama Life-hanke, sekä VIMLA-hanke. Näillä hankkeilla esitellään jokiluontoamme, sekä uhanalaisia jokilajeja. Osastollamme pääsee näkemään muun muassa lyhyen videopätkän raakun eli uhanalaisen jokihelmisimpukan elämästä ja sen pelastamisoperaatiosta.

Lue lisää:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/FRESHABIT_LIFE_IP_Pohjanmaan_joet

https://vimlavatten.org/suomeksi/

Tämän lisäksi osastollamme esitellään SeaGIS 2.0 – projekti, joka etsii rajoja ylittäviä ratkaisuja Pohjanlahden merialueen yhdennettyyn hallinnointiin. Projektin toimialue ulottuu Västerbottenin ja Västernorrlandin lääniin Ruotsissa sekä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Suomessa. SeaGIS 2.0 -projekti esittelee karttapalveluaan, joka on projektin puitteissa kehitetty digitaalinen karttapalvelu erilaisten tietopohjien varastointiin, visualisointiin sekä tietojen eteenpäin välittämiseen. Projektin toteuttamisen myötä kartat ja data-analyysit tulevat yhteiseen käyttöön sekä Suomessa, että Ruotsissa.

Lue lisää:

https://seagis.org/suomeksi/

Biotalous-osastolla pääsee tutustumaan tarkemmin myös Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tavoitteena on biomassojen prosessoinnin, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista. Tähän liittyen osastoltamme lähtee kerran päivässä opastettu teknologiakävely, jonka aikana kierretään kokeiluohjelmaan liittyvien yritysten osastoilla näyttelyssä. Teknologiakävelystä tulee lisätietoa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Facebook-sivulle, joten kannattaa pysyä kuulolla!

Lue lisää:

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ravinteiden-kierratyksen-kokeiluohjelma

Paljon on siis tulossa erilaista nähtävää ja kuultavaa. Luvassa on myös lasinen tankki, josta pääsee tutkimaan lähemmin alueemme kaloja. Edellisessä Seinäjoella järjestetyssä Farmarissa osastollamme ollut akvaario oli lasten suosiossa, joten lapsillekin on tutkittavaa osastolla tälläkin kertaa. Osastolta löytyy myös Tunnista biotalous -kilpailu, joten tule arvuuttelemaan eri biotalouden tuotteita ja aineksia! Tämän lisäksi ELY-keskuksemme on mukana myös viereisellä Maaseutuverkoston ja Leader-ryhmien yhteisosastolla. Tältä osastolta löytyy muun muassa virtuaalimatkaa maaseudulla sekä MyPose-kuvakioski. Näemmehän siis juuri sinut Seinäjoella Farmarin merkeissä kesäkuussa!

Emma Marttila

Viestintäharjoittelija

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtatien 18 ”Älykäs” valaistus välillä Roves – Keski-Nurmontie, Seinäjoki

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on käynnissä pilottihanke tievalaistuksen liikenneperusteisesta ohjauksesta. Valtatien 18 väli Roveksesta Keski-Nurmon tien liittymän itäpuolelle (n. 5,3 km) on valaistu yhtenäisellä LED-valaistuksella. Valaisinpylväissä olevien liiketunnistimien avulla valaistuksen määrää voidaan ohjata portaattomasti.Valaistuksen säätöjä saadaan muutettua keskusyksikön välityksellä 4 G-yhteyden avulla.

Pilottihankkeen tarkoituksena on selvittää pystytäänkö energiakustannuksissa säästämään kyseisellä mallilla sekä muut vaikutukset esim. liikenneturvallisuuteen ja tien liikennöitävyyteen myös kevyen liikenteen osalta.

Kohteesta tehdään ammattikorkeakoulun päättötyö, jossa edellä mainittuja asioita selvitetään. Päättötyöhön ja pilottivaiheeseen liittyviä tutkimuksia on tarkoitus tehdä vuoden 2017 loppuun saakka.

Miten älykäs valaistus sitten toimii?

Kun tiellä ei ole liikennettä, voidaan valaistus pitää himmettynä 10, 30 tai 50 % maksimitehosta. Liiketunnistimien havaitessa ajoneuvon, valaistusteho nostetaan ajoneuvon edellä 50, 75 tai 100 %:n noin 200 metrin matkalla (n. 4 valaisinpylvään matkalla). Ajoneuvon ohittaessa valaisinpylvään, valaistusteho lasketaan pienellä viiveellä takaisin valittuun himmennystasoon, mikäli muuta liikennettä ei ole tulossa.

Älykkään valaistuksen toimintaa tullaan testaamaan n. 4-6 kpl seurantajakson aikana, joista yhden jakson pituus on kuukausi.

Seurantajakson aikana valaistuksen himmennysarvoina (ensimmäinen arvo vastaa tilannetta, kun ei ole liikennettä) ja liikennemäärien raja-arvoina käytetään:

10/50 %, kun liikennemäärä on L < 50 ajoneuvoa/h,

30/75 %, kun liikennemäärä on 50 ≤ L ≤ 150 ajoneuvoa/h,

50/100 %, kun liikennemäärä on L > 150 ajoneuvoa/h.

 

 

Ohjausjärjestelmän kannattavuutta tutkitaan tarkastelemalla seurantajaksojen toteutunutta energiakulutusta ja vertaamalla sitä ns. normaalin tievalaistuksen (yö himmennys käytössä) vastaavaan energian kulutukseen. Nykyään maanteillä on käytössä lähinnä hiljaisen liikenteen yön tunteina käytetty kiinteä valaistuksen tehon puolittaminen, joka toimii vain aikaperusteisesti. Tällä uudella systeemillä voidaan himmennystaso laskea jopa 10 %:n maksimivalaistuksesta, mutta sen sijaan palvella saapuvaa ajoneuvoa järjestämällä sille turvallinen tievalaistus.

Pilottivaiheen aikana on tarkoitus myös tutkia tien pinnan ja sen ympäristöolosuhteiden vaikutus tarvittavaan valaistuksen määrään esim. luminen ympäristö jne. Työssä tutkitaan tarjolla olevien säätietojen hyödyntämistä tievalaistuksen ohjauksessa. Esim. lumiset olosuhteet pystyttäisiin huomioimaan tievalaistuksen ohjauksessa käyttämällä ns. lumisten olosuhteiden kerrointa (esim. 0,75 tai 0,5 eli valaistusta voidaan vähentää). Tievalaistusta ei kuitenkaan himmennetä alle 10 %.


Älykkään valaistuksen tunnistimia voidaan käyttää hyväksi myös liikennemäärälaskennassa. Liiketunnistimille on tällöin määriteltävä sopiva suoja-aika, joka pystyy parhaiten erottelemaan ajoneuvot.

Seurantajaksojen aikana ohjausjärjestelmän liikennemääräarvoja verrataan LAM-pisteen (liikenteen automaattinen mittausasema) liikennemääräarvoihin, että saadaan selvitettyä laskennan tarkkuus.

 

 

Pilottivaiheessa testataan autoilijoiden, jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden liiketunnistusta.

  • Miten ajoneuvojen kuljettajat kokevat luminanssi-muutokseen perustuvan tievalaistuksen ohjauksen toimivuuden?
  • Miten liiketunnistuksella toimivan tievalaistuksen sopeutumisalueet tulee määritellä suorilla tieosuuksilla ja liittymissä?

Toimivuutta tullaan osaksi tutkimaan koehenkilöiden haastatteluiden avulla.

  • Miten ohjausjärjestelmän toimivuus tulee varmistaa liiketunnistusyksiköiden vioittuessa ja miten ohjausjärjestelmän kunnossapito tulee määritellä?

Lisäksi työssä kartoitetaan tilaajien ja kunnossapitourakoitsijoiden toiveet sekä tavoitteet liiketunnistukseen perustuvalle tievalaistuksen ohjaukselle.

Kokeilun aikana saadun tiedon perusteella tullaan ohjaustapoja varmasti vielä muuttamaan. Myös toimintavarmuutta ja -tapoja tullaan pilotin aikana kehittämään. Pilottihankkeen luonteesta johtuen alueella saattaa olla häiriöitä valaistuksen toimivuudessa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on tievalaistusta yhteensä n. 2300 km, joista valtion omistuksessa on noin 1000 km. Valaistuksen energiakustannukset valtion osalta ovat n. 1,9 M€ vuodessa.

Kari Palo
Tienpidon suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Nostokurjet kaupunkiemme yllä

Alkaako talouslama todellakin kääntyä kohti nousukautta? Jos asiaa tarkastelee rakentamisen näkökulmasta, niin asian voisi päätellä olevan juuri näin. Tuntuu, että Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on todellakin kova rakentamisen buumi menossa. Kaupunkien keskustoihin on noussut ja nousee parhaimmillaan kymmeniä uusia isoja kerrostalokohteita. Rakentaminen sekä Vaasassa, että Seinäjoella näkyy katukuvassa ja suurmaisemassa. Keskustoissa on tekeillä isoja korttelin suuruisia työmaita, jotka aidattuina kasvavat syvän montun pohjalta kohti taivaita. Tälle päivälle on tyypillistä, että vanhoiksi ja epäkäytännöllisiksi koettuja liiketiloja puretaan ja kaavamuutoksilla saadaan tonteille paljon lisää tehokkuutta ja yhä korkeampia kerroslukuja. ELY-keskuksen alueidenkäytön ryhmä on mukana ohjaamassa kaavoja ja kaavamuutoksia. Yksi mielenkiintoinen, mutta tärkeä yksityiskohta on autojen pysäköinnin järjestäminen uusilla korttelialueilla. Pysäköinnin mitoitus tuntuu usein jäävän liian pienelle huomiolle. Nykyihmisen on saatava autonsa niin lähelle kotiaan kuin mahdollista.

Seinäjoki kasvaa vauhdilla

Kaupunkien yllä taivasta halkoo korkeat nosturit eli nostokurjet. Huhtikuun lopulla Seinäjokea lähestyessäni laskin Heikkilänmäelle näkyvän ainakin 11 torninosturia. Seinäjoella on purettu entinen Halpa-Hallin kiinteistö ja keskustassa on aidattuna isoja korttelikokonaisuuksia uuden ja komean keskustan rakentamiseksi. Seinäjoen keskustassa on todella voimakas rakentamisen aika menossa.

Vaasan taivaalta laskin vapun aikana 5 kiinteää nostokurkea. Vaasaan on nousemassa Scandicille uutta hotellitornia juna-aseman viereen ns. postin tontille. Kapea kolmiomainen lasitorni on jo hyvällä alulla. Uusimpana uudistuskohteena julkistettiin entisen Centrumin talon purkaminen. Tilalle rakennetaan korkeampaa ja tehokkaampaa asuin- ja liiketilaa.

 

 

 

 


 

 

 

 

Tyttölyseo, Vaasa

Suurin osa, nyt käynnissä olevista muutosrakentamisista, on vaatinut kaupungeilta asemakaavojen muutostöitä. Kaavoitus on tänä päivänä vaativaa ja aikaa vievää työtä, joka pohjautuu hyvin tehtyihin selvityksiin. Jouhevasti etenevässä kaavoitusprosessissa sovitellaan yhteen eri tahojen tahtotiloja. Vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen ovat hyvin työllistäviä, mutta kalliita prosesseja. Kun rakennetaan uutta niin sen pitää olla määrältään isoa ja laadultaan korkealaatuista, että rakennuttajat saavat sijoituksilleen vastinetta ja että kaikille uusille tiloille löytyy ostajia. Rakentaminen työllistää tällä hetkellä pohjalaismaakunnissa hyvin. Tavallisille kaupunkilaisille rakennusbuumi näkyy ja tuntuu sekamelskalta. Kun kohteet valmistuvat käyttöönotettavaksi – saadaan ihailla arkkitehtien näkemyksiä uudenlaisesta kaupunkikuvasta.

rakennusterveisin

 

Ari-Pekka Laitalainen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus