Kesäharjoittelijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus piti kesäkuun alussa sisäisen perehdytyksen omille kesäharjoittelijoilleen. Perehdytyksessä kiinnitti huomiota se, että meitä oli paikalla yli kaksikymmentä henkeä. Paikalla oli harjoittelijoita niin ympäristö- ja liikennepuolelta sekä tarkastajia elinkeinopuolelta. Joukko on hajautunut koko EPO ELYn alueelle mukaan lukien Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan toimipisteet, sillä perehdytystä seurattiin niin Seinäjoelta, Vaasasta, Ilmajoelta kuin Kokkolastakin.


Kuva: Farmari 2017 -messut

Suuren joukon pohjalta voi todeta, että EPO ELY on selkeästi hyvä työllistäjä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Mahtuuhan mukaan myös yksi ensi vuoden abiturienttikin. Viestinnän kesäharjoittelijana olen päässyt keräämään esittelyjä jokaisesta harjoittelijasta ja saanut huomata, miten monesta suunnasta olemme kaikki harjoittelijat ELY-keskukselle päätyneet. Opiskelijoita on esimerkiksi niin ympäristö-, luonnonsuojelubiologian-, rakennustekniikan- kuin maantieteenkin alalta.

Työtehtäviäkin on oikeastaan lähes yhtä monta kuin meitä harjoittelijoita. Mukaan mahtuu niin lajikartoituksia, eroosiokartoitusta, tulvariskien hallintaa kuin suojatieselvityksiäkin. Lisäksi ELY-keskukselta löytyy yksi diplomityöntekijä ja myös kandidaatintöiden aiheita on saatu ELY-keskukselta. ELY-keskus on pystynyt tarjoamaan opiskelijoita kiinnostavia työtehtäviä harjoitteluihin, koska lähes jokainen on sanonut esittelyssään, että hakeutui ELYlle juuri mielenkiintoisten työtehtävien perässä. Myös työskentely julkisella sektorilla isommassa organisaatiossa on kiinnostanut monia.


Kuva: Virtuaalivideon kuvaukset

Itse päädyin hakemaan juuri ELY-keskukselle, koska viime kesän viestintäharjoittelija antoi hyvin positiivisen kuvan ELY-keskuksesta työnantajana ja hänen saamistaan työtehtävistä. Aloitin harjoitteluni heti vapun jälkeen ja olen viihtynyt paremmin kuin hyvin! Siinä ovat auttaneet helposti lähestyttävät työkaverit ja rento työympäristö. Jokainen päivä on myös aina jollain tavalla erilainen, eikä koskaan voi täysin ennustaa, mitä kaikkea työpäivän aikana tulee tekemään. Tässä vaiheessa olen jo muun muassa ehtinyt kirjottamaan ja julkaisemaan tiedotteita, päivittämään sosiaalista mediaa, muokkaamaan paljon valokuvia, osallistumaan virtuaalimatkavideon kuvauksiin ja olemaan yhden viikon Farmari 2017 -messuilla. Olen myös kuvannut videoita parista muusta kesäharjoittelijasta ja pakko myöntää, että hieman kateellisena olen lukenut esittelyteksteistä, miten osan työnkuvaan kuuluu esimerkiksi kanootilla tehtävä kenttätyö Kyrönjoella. Kenttätyöt ovat varmasti muutenkin niitä mieleenpainuvimpia asioita kesän harjoittelussa monille. Onneksi viestintäharjoittelijankin työhön kuuluu töitä työhuoneen ulkopuolelta, vähän kuitenkin erilaisia juttuja luultavasti kuin mitä esimerkiksi y-puolen harjoittelijat tekevät.

Tuntuu, että kevät ja alkukesä ovat menneet töiden parissa jo tässä vaiheessa ihan hujauksessa. Onneksi kuitenkin puoliväli harjoittelusta ei ole tullut vielä vastaan. Ehkä sekin, että saa sanoa ”onneksi” kertoo jo siitä, että kyllä täällä on taidettu viihtyä. Näin opiskelijan näkökulmasta voin myös sanoa, miten hienoa on nähdä, että EPO ELY työllistää meitä näin monta. Harjoittelupaikan ja sen myötä arvokkaan työkokemuksen saaminen, kun ei ole mitenkään itsestään selvää. Isosti siis peukku ylös tältä suunnalta EPO ELYlle työllistäjänä!

 

 

Emma Marttila
Viestintäharjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vielä on luomusarka vihreämpää!

Luonnonmukainen tuotanto voi tarjota viljelijöille uudenlaisia mahdollisuuksia, sillä se on taloudellisesti hieman tavanomaista tuotantoa kannattavampaa. Luomutuotantoon siirtymiseen on olemassa ainakin kolme merkittävää syytä. Tärkein on luomun idea. Toisena on markkinoilta saatava parempi hinta verrattuna tavanomaisiin maataloustuotteisiin, lisäksi luomuviljelijä on vähemmän riippuvainen ulkopuolelta hankittavista tuotantopanoksista ja niiden hintavaihteluista. Kolmas syy on maatalouden tukipolitiikka. Hallitusohjelmassa todetaan: ”Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi.”

Luomun idea itsessään tuo edellytykset kannattavaan tuotantoon. Luomutuotanto perustuu eheään harmoniseen kokonaisuuteen, jossa ravinteet kiertävät kestävästi ja kustannustehokkaasti. Luomutuotannossa pelto ja tuotantoeläimet elävät symbioosissa. Myös sivutuotteet pystytään tällaisessa kiertotaloudessa hyödyntämään tehokkaasti. Esimerkiksi emolehmien avulla saadaan hyödynnettyä luomun viljelykiertoon kuuluva nurmi ja toisaalta lantaa pelloille. Luomutilojen viljelykiertoon sisältyy monipuolisesti erilaisia viljelykasveja. Nurmea ja erityisesti palkokasveja sisältävä viljelykierto lisää myös maan eloperäistä ainesta, joka tehostaa maan omien ravinnevarojen hyödyntämistä. Tavoitteena on saada hyviä satoja myös jatkossa.

Luomutuotannon on havaittu vähentävän päästöjä paikallisesti. Tuoteyksikköä kohti laskettuna edut tavanomaiseen tuotantoon voivat pienentyä, sillä luomutuotanto tarvitsee enemmän pinta-alaa saman satomäärän tuottamiseen. Tähän sisältyvät pienet logistiset kustannukset, pieni hävikki ja vähän ostopanoksia. Viljelykustannusten jatkuvasti kasvaessa ostopanosten pieni tarve parantaa luomutuotannon suhteellista kannattavuutta. Eri tuotantosuuntien ja maatilojen kannattavuudessa on kuitenkin suuria eroja. Pienimmät kannattavuuserot ovat tällä hetkellä luonnonmukaisen ja tavanomaisen puutarhatuotannon välillä. Luomutuotantoon siirtyminen ei ole ratkaisu maatilan pahoille taloudellisille ongelmille.

Viljelijät ovat havahtuneet siihen, että jos tuotteille ei ole aitoa markkinakysyntää, sitä ei kannata tuottaa. Kun yhä useampi viljelijä siirtyy luomutuotantoon, merkitsee se myös tavanomaisen tuotannon tarjonnan pienenemistä ja positiivista vaikutusta luomuruoan hintatasoon. Luomuun siirtymisen perusta tulisikin olla vahvasti paremman tuottajahinnan hakemisessa eikä tuissa.

Tuottajien on voitava luottaa siihen, että luomun kysyntä säilyy – muuten he eivät voi investoida kannattavasti. Osa kuluttajista on sitoutunut luomuun elintarvikehankinnoissaan. Kuluttajat valitsevat luomun tuotteiden puhtauden, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin sekä läpinäkyvän tuotantoketjun vuoksi. Uudet viljelykasvit ja tuotteet sekä uudet markkinointitavat tuovat lisäarvoa tuotteille. Toisaalta vienti on ennenkin pelastanut tuottajat, jos kysyntä kotimaassa on väliaikaisesti notkahtanut. Maailmanlaajuisesti luomun kasvu on vääjäämätöntä.

Tuotantotapojen erot, erilaiset lähtökohdat, ympäristöhyödyt tai etenkään niiden tulevaisuusskenaariot eivät ole kuitenkaan helposti pelkistettävissä yksinkertaiseksi numerovertailuksi. Luomutuotanto pyrkii vähentämään tuotannon riippuvuutta uusiutumattomista luonnonvaroista. Niiden saatavuudella ja hintatasolla on olennainen merkitys tuleviin viljelykäytäntöihin ja ympäristövaikutuksiin. Lisätutkimusten antaman tiedon avulla luonnonmukaista tuotantoa voidaan kehittää edelleen kestävämmäksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Hallitusohjelmassa mainitaan myös maatalouden byrokratian vähentäminen, tukien suuntaaminen aktiivituotantoon ja ympäristötuen ehtojen muuttaminen vastikkeellisemmiksi. Luomukorvaukset ovat tehokkaimpia ohjelmaperusteisten tukien ympäristövaikutteisia keinoja, joten viljelijät odottavat tätä korvausta kehitettävän maatalouspolitiikan strategisen tavoitteen saavuttamiseksi. Hallitus on sitoutunut nostamaan luomuviljellyn maatalousmaan pinta-alan määrää 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pääsemme lähemmäs tavoitetta, kun hallitus antaa lupauksen siitä, että viljelijöille maksettava luomukorvaus pysyy nykyisellä tasolla. Koska luomutuotantoon siirtyvien määrä kasvaa nyt nopeasti, on myös luomukorvaukseen suunnattujen määrärahojen riittävyydestä huolehdittava budjetissa. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että uusille ja nykyisille luomutuottajille varmistetaan voimassa olevan tukitason mukainen luomukorvaus

.
EU:n luomutunnus

Suomessakin on nyt pulaa monista luomuraaka-aineista. Onneksi luomutuotanto näyttää kuitenkin lisääntyvän: Tänä vuonna luomukurssit ovat kiinnostaneet viljelijöitä aiempaa enemmän, joten odotettavissa on reilusti uutta luomupeltoa ja lisää kotieläintiloja.

Kirjoittaja:
Pekka Länsivierto
asiantuntija, ympäristövastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kaavoituksella ratkaistaan tulevaisuuden elinympäristömme

Alueiden käytön suunnittelulla tuotetaan rakentamista ohjaavia kaavoja. Rakentaminen on oleellinen osa yhdyskuntien kehitystä ja sen vaikutukset ovat moninaiset sekä rakennushankkeiden lähiympäristössä, että laajemminkin. Rakentaminen vaikuttaa meidän kaikkien elinympäristöön. Rakentamisen taloudellinen merkitys on mittava. Rakennustuotannon taloudellinen arvo Suomessa oli vuonna 2016 yhteensä 31,8 miljardia euroa.

Kaavoituksen kautta ratkaistaan, mitä, minne ja kuinka paljon saa rakentaa. Kaavoituksen menettelyjä ja rakentamista säädellään maankäyttö- ja rakennuslaissa, jonka yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

 

Pelisäännöt muutoksessa

Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseksi on maankäyttö- ja rakennuslakia muutettu 1.5.2017. Muutoksen sisältö vastaa lähes sellaisenaan hallituksenesitysluonnosta 22.6.2016, jota Matti Rantala on blogikirjoituksessaan 4.10.2016 käsitellyt. Ennen muutosta ELY-keskusten tehtävänä oli kuntakaavoituksen edistämisen ja ohjaamisen lisäksi laillisuusvalvonta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa. Muutoksen jälkeen ELY-keskukset toimivat kaavoituksen edistäjinä sekä valtakunnallisten ja merkittävien maakunnallisten vaikutusten osalta valvojina. Vaikka kaavoitukseen liittyvä valtion ohjaus ja laillisuusvalvonta on poistettu, on kaikkien osapuolten yhteinen etu pelisääntöjen noudattaminen. Vastuullisen kaavojen valmistelun ja päätöksenteon merkitys kunnissa korostuu. Kuntatalouden kannalta merkittävissä hankekaavoissakin on huomioitava hanketoimijoiden intressien lisäksi aidosti muutkin suunnittelualueita koskevat intressit ja reunaehdot. Hanketoimijoiden kanssa ei ennakkoon voida sopia kaavoituksen lopputulosta. Kaavoitushankkeissa alueen asukkaiden ja eri intressipiirien oma edunvalvonta on entistä tärkeämmässä roolissa ja osaltaan korvaa laillisuusvalvonnan poistumista. Alueidenkäytön suunnittelun tiedottamisessa ja uutisoinnissa eri näkökulmien esille nostaminen ja niihin liittyvien pelisääntöjen avaaminen ovat tärkeitä alueen asukkaiden ja toiminnanharjoittajien arvioidessa laadittujen suunnitelmien sisältöä. Osaltaan objektiivinen ja avoin kaava-asioiden käsittely julkisuudessa myös vähentää kaavoitukseen liittyvää korruptioriskiä, joka on tunnistettu mm. Vaasan yliopiston tuoreessa selvityksessä: ”Piilokorruptio Suomessa, Mitä kansalaiset kertovat?” ja Poliisiammattikorkeakoulun raportissa: ”Korruption riskikohteet 2010-luvun Suomessa”.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistustyö on loppusuoralla ja tavoiteluonnokset ovat kantaa otettavina lausunnolla.

Maankäyttö- ja rakennuslain edellisen muutoksen ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä on todettu tarve uudistaa kokonaisuudessaan maankäyttö- ja rakennuslaki vastaamaan tämän päivän odotuksiin. Ajankohtaista tietoa uudistuksen etenemisestä on saatavissa ympäristöministeriön www-sivuilta.

Julkisessa keskustelussa ja myös rakentamisen pelisääntöjä koskevissa lainsäädännön muutoksissa on viimevuosina ollut esillä byrokratian ja normien purkaminen, toimintatapojen sujuvoittaminen, digitalisaatio ja valitusprosesseista eroon pääseminen. Näihin tavoitteisiin on helppo yhtyä, kukapa byrokratiaa rakastaisi tai ei entistä sujuvampaa toimintaa hyvänä pitäisi, digitalisaatiokin tuntuu tulevaisuuden kehityssuuntana itsestään selvyydeltä ja valitukset ikäviltä. Rakentamisen pelisääntöjä muutettaessa tulisi kuitenkin selvittää ja huomioida ne tavoitteet, joiden takia joiltain osin byrokraattisiksi koetut menettelyt ja normit tai esimerkiksi toiminnan laillisuuden valvonta on aikanaan säädetty. Mikäli nämä tavoitteet ovat edelleen 100-v Suomessa tärkeitä, tulee muutoksia tehtäessä varmistaa että myös muutosten jälkeen nämä tavoitteet saavutetaan. Joissain tapauksissa byrokratiaksi koettu menettely tai toimintaa rajoittavaksi koettu normi ja sen noudattamisen valvonta voi olla tarpeen tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Erilaisten hankkeiden mahdollistamisen lisäksi asukkaille hyvän elinympäristön rakentuminen sekä yleisen edun ja suunnittelualuetta koskevien reunaehtojen huomiointi ovat jatkossakin tärkeitä näkökulmia kaavoja laadittaessa ja niistä päätettäessä.  Maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyön yhteydessä toteutetussa verkkoaivoriihessä korostui myös yleisen edun tärkeys.

Tulevien alueidenkäytön ratkaisujen suunnittelu on tärkeä osa yhdyskuntien kehittämistä

Alueemme asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden, tarvittavan yhdyskuntatekniikan toteutusmahdollisuuksien sekä kulttuuriperinnön, luonnon ja ympäristön asettamien reunaehtojen yhteensovittaminen on jatkossakin tarpeen. Alueidenkäytön ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja niiden suunnitteluun kannattaa panostaa. Kaavoituksessa ei ole kyse vain kvartaalitalouden tulosten tuottamisesta vaan yhdyskuntien pitkäjänteisestä kehittämisestä. Hyvin toimivalla kaavoituksella pystytään ennakoimaan tulevia tarpeita ja vastaamaan eri toimijoiden odotuksiin kokonaisuus huomioiden. Eri tasoilla kaavoitukseen käytetty aika ja resurssit tulevat toimivan yhdyskuntakehityksen kautta varmasti moninkertaisesti takaisin.

Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite on edelleen ajankohtainen ja tärkeä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää laadukasta ja avointa, aidosti eri näkökulmat huomioivaa, alueidenkäytön suunnittelua. ELY-keskuksilla ja hallinnon muutoksen jälkeen 2019 maakunnilla on tärkeä tehtävä tukea ja edistää kuntakaavoitusta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä elinympäristö on meille kaikille tärkeä asia.

 

 

Jyrki Palomäki
Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Asuinpaikalla on väliä

Maaltamuutto kuntakeskuksiin ja isompiin kaupunkeihin jatkuu edelleen vahvana. Kun maaseudulla on entistä pienempi väestöpohja, tarjotaan sekä kaupallisia että julkisia palveluita harvemmin asutuilla alueilla yhä vähemmän, jos ollenkaan. Tästä huolimatta on myös muita kuin elantonsa maa- ja metsätaloudesta saavia, jotka haluavat asua muualla kuin kuntakeskuksissa. Taloudellisesti sekä kunta että rakentajat voivat lyhyellä aikavälillä hyötyä haja-asutusmaisesta rakentamisesta. Pidemmällä aikavälillä kustannuksia alkaa kuitenkin kertyä molemmille osapuolille.


ELY-keskuksen joukkoliikenteestä vastaavien virkamiesten näkökulmasta aihe on mielenkiintoinen. Vastuullamme on nimittäin järjestää tarpeellisimmat avoimet seudulliset julkiset kuljetukset, jos niitä ei toteuteta markkinaehtoisesti.

 

 

Kuva: Asemakaava-alue (A) ja kylä (C) ovat joukkoliikenteelle hyvin saavutettavissa.

Mitä siis tapahtuu asuinrakentamiselle, jos hajarakentaminen vähennetään malttimallin mukaan nykytahtiin verrattuna?

Asia selvitettiin Kauhajoen ja Kurikan alueella seuraavilla skenaarioilla:

VE 1 ”HAJAMALLI” à Hajarakentaminen jatkuu nykytahdilla vuoteen 2030 saakka

VE 2 ”MALTTIMALLI” à Hajarakentaminen minimoidaan v. 2016 lähtien, rakennuspaikkojen määrä on 10 % nykytasosta

Suunnittelualueella sijaitsee yhteensä 15 356 asuinrakennusta, joista vakinaisessa asuinkäytössä on 12 061 kpl. Näistä 34 % sijaitsee nykyisillä asemakaava-alueilla. 2000-luvulla valmistuneiden rakennusten osuus on 11 % kaikista alueen asuinrakennuksista.

Jos vuoteen 2030 toteutuu VE1/Hajamalli, asemakaava-alueelle nousisi 435 asuinrakennusta ja lieve- ja haja-asutuselueille 665 asuinrakennusta.


 

 

 

 


Kuva: Hajamallin mukaisesti sijoittuneiden uusien asuinrakennusten väestö ikäluokittain ja aluetyypeittäin.

Vaihtoehtoisesti VE2/Malttimalli muuttaisi tulevaisuutta niin, että asemakaava-alueelle nousisi 806 ja lieve- ja haja-asutusalueille 90 asuinrakennusta.


 

 

 

 

 

 

Kuva: Hajamallin mukaisesti sijoittuneiden uusien asuinrakennusten väestö ikäluokittain ja aluetyypeittäin.

Entä ne liikkumisen kustannukset?

Kunnilla on velvollisuus järjestää asukkailleen koulukuljetukset ja korvata vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset (VPL), jos tietyt edellytykset täyttyvät. Lisäksi kunnat ovat järjestäneet muita, ei lakisääteisiä kuljetuksia, kuten sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisia kuljetuksia ja avointa joukkoliikennettä. Kunnat ovat käyttäneet henkilökuljetusten järjestämiseen yli 5 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Kuntien n. 3.500 koululaisesta noin 1.500 on kuljetuksen piirissä. Näistä 95 % asuu lieve- tai haja-asutusalueella ja keskimääräiset kustannukset ovat vuodessa noin 1.700 euroa kuljetusoppilasta kohden.

Suunnittelualueella oli keväällä 2016 asiakastuloilla liikennöiviä linja-autovuoroja joitakin kymmeniä ja lisäksi 115 erillistä ELY-keskuksen sopimaa linja-autovuoroa, joiden hankintakustannukset olivat 760.000 euroa.

Mihin siis asettua?

Skenaarioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä rakennettavissa asuinrakennuksissa olisi vuonna 2030 yhteensä noin 600 peruskoulun oppilasta. Malttimallissa valtaosa sijoittuu lähelle koulua ja hajamallissa kuljetusoppilaita on reilu kolmannes. Kuljetuskustannuksien ero n. 250.000 euroa/vuosi.

Perusturvan ja kotihoidon kuljetuksissa skenaarioiden välillä ei ole merkittäviä eroja, sillä nämä kuljetuskustannukset realisoituvat vasta vuosikymmenien kuluttua väestön ikääntyessä ja kotihoidon tukipalveluiden tarpeen kasvaessa.

 

Kotitalouksien matkasuoritteet vaihtelevat riippuen asuinpaikasta. Malttimallissa henkilöautoilun vuosikustannukset ovat keskimäärin 10.050 euroa vuodessa ja hajamallissa 32 % enemmän, eli noin 13.250 euroa. Kustannukset sisältävät vain auton käyttö- ja pääomakustannukset. Aikakustannuksia ei ole tässä huomioitu.

Joukkoliikenteen palvelut ovat parhaiten saavutettavissa malttimallissa jossa valtaosa uudesta asuinrakentamisesta sijoittuu asemakaava-alueelle. Hajamallin vaikutukset joukkoliikenteeseen ovat riippuvaisia siitä kohdistuuko rakentaminen kyliin vai niiden ulkopuolelle. Muiden kuin koululaisten joukkoliikennematkoja on hajamallissa vähän.

Kuntakeskusten välisiä pääteitä lukuun ottamatta joukkoliikenteen palvelutaso haja-asutusalueilla säilyy molemmissa malleissa heikkona.
Tarkempaa tietoa selvityksestä: Doria/ Kurikan ja Kauhajoen hajarakentamisselvitys 2030: Selvitys hajarakentamisen vaikutuksista liikkumiskustannuksiin

 

 

Anders Pulkkis
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus