Diplomityöni Lapuanjoen pengerrysalueen käytön muutoksesta

Lapuanjoen varrelta Lapuan pohjoispuolella löytyy alava peltoaukea, jonne tulvavedet herkästi nousevat. Tästä syystä alueelle on rakennettu penkereet jokivarteen, jotka suojelevat viljelysmaita yleisiltä tulvilta. Harvinaisemmilla tulvilla tulvavedet kuitenkin päästetään penkereiden tulvaluukuista ja -kynnyksistä peltoalueelle, ettei vesi nouse Lapuan taajamassa liian korkealle. Olen tekemässä diplomityötäni Lapuanjoen pengerrysalueen käytön muutoksen liittyen ja arvioin erilaisten muutosehdotusten hyötyjä ja haittoja. Seuraavaksi esittelen taustaa, miksi tutkin tätä käytön muutosta.

Tulvariskien hallinnasta annetun lain ja asetuksen tavoitteena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvia sekä parantaa tulviin varautumista. Tästä syystä ELY-keskukset toteuttivat jokaiselle vesistöalueelle alustavan tulvariskien arvioinnin, jossa määritettiin sekä merkittävät että muut tunnistetut tulvariskialueet. Lapuanjoen vesistöalueelta todettiin ja nimettiin vuonna 2011 maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä merkittäväksi tulvariskialueeksi Lapuan pohjoispuolella oleva pengerrysalue. Lain mukaan merkittäville tulvariskialueille oli tehtävä tulvavaara- ja tulvariskikartat vuoden 2013 loppuun mennessä sekä laadittava koko vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitelma vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tulvariskien hallintasuunnitelmat on laadittu kaudelle 2016–2021, jonka jälkeen suunnitelmat tullaan tarkistamaan ja päivittämään kuuden vuoden välein. Tulvariskien hallintasuunnitelmaan oli määriteltävä erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan toteuttaa tulvariskien hallinnan lain ja asetuksen tavoitteet. Eräs näistä toimenpiteistä Lapuanjoen suunnitelmassa on ensisijainen ja siinä on tarkoitus toteuttaa pengerrysalueen käytön tarkastelu ja muutoksen tarpeellisuuden arviointi. Tämän tarkastelun teen nyt diplomityönäni, jonka jälkeen sitä voidaan käyttää myöhemmin esimerkiksi mahdollisen pengerrysalueen käytön muutoksen suunnittelussa ja lupahakemuksessa.

 

Tutkintaa

Diplomityössäni tarkastelen siis erilaisia tilanteita, joita voisi syntyä erilaisilla pengerrysalueen käytön ratkaisuilla. Esimerkiksi nykyisiä tulvaluukkujen avausvedenkorkeuksia voisi muuttaa korkeammaksi, jolloin peltoalueet pysyisivät kuivina myös vähän isommilla tulvilla kuin miltä penkereet nyt niitä suojelee. Tällöin vedenpinta tulva-aikaan kuitenkin pääsisi nousemaan korkeammaksi kuin nykyään, jolloin esimerkiksi rakennukset Lapuan taajamassa saattavat olla vaarassa jäädä tulvan alle.

Tulvaluukkujen avauskorkeuden nostolla saattaisi olla etua myös harvinaisten ja erittäin harvinaisten tulvien aikaan, jolloin tulvavesiä pitäisi pystyä varastoimaan suuria määriä pengerrysalueelle. Jos varastointi aloitettaisiin hieman myöhemmin eli tulvaluukut avattaisiin vasta korkeammalla vedenkorkeudella kuin nykyään, varastotilavuus voisi riittää leikkaamaan korkeimman tulvahuipun paremmin kuin nykyisellä pengeralueen käytöllä. Varastotilavuuden loppuessa vedenkorkeus joessa lähtee voimakkaaseen nousuun avauskorkeudesta ylöspäin ja voi näin aiheuttaa vakaviakin vaaratilanteita ja suuria korjauskustannuksia. Tulvahuipun pienentäminen vähentää siis olennaisesti näitä vaaroja ja kustannuksia tulvivalla alueella.

Jotta tulvahuippujen leikkaaminen olisi tehokasta, pitäisi tulvien kehittymistä pystyä ennustamaan luotettavasti. Tällöin tulvaluukkujen avaaminen voitaisiin viivyttää ja ajoittaa sopivaan kohtaan ennen tulvahuipun muodostumista. Nykyisellä kiinteällä tulvaluukkujen avauskorkeudella ei tällaista tulvahuipun ennakointia voi tehdä. Tulvia ennustamalla voitaisiin välttää myös turhaa tulvaveden päästämistä pengerrysalueen pelloille, jos tulvavedenkorkeus ei ennusteen mukaan nouse merkittävästi korkeammalle kuin luukkujen avauskorkeus, eikä se aiheuttaisi merkittäviä vahinkoja muuallakaan tulva-alueella.

Pohdintaa

Lapuanjoen pengerrysalueen käytön muutoksen liittyy todella paljon erilaisia tekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi peltojen suojelu pengeralueella ja rakennusten suojelu taajamassa menevät nopeasti ristiin, sillä kun toista suojellaan, toiselle voi alkaa syntymään vahinkoa. Käytön muutos tulisi optimoida niin, että riskit ja kustannukset olisivat mahdollisimman pienet eri osa-alueilla. Tarkastelua monimutkaistaa lisäksi merkittävä Vanhan Paukun kulttuurikeskuksen alue, Lapuan jäteveden puhdistamo sekä muut infrastruktuuri ja välttämättömyyspalvelut lähialueilla.

Diplomityössäni olen jo hyvässä vauhdissa näiden ratkaisujen selvittämisessä, mutta vielä en tuloksia ala paljastamaan. Pidän teitä jännityksessä työni ilmestymiseen asti. Aiheena Lapuanjoen pengerrysalueen käytön muutoksen tutkiminen on monipuolinen sekä mielenkiintoinen ja on antoisaa saada tehdä sellaista diplomityötä, jolla on jotain käytännön hyötyä tulevaisuudessa!

Mukavaa kesän jatkoa!

 

Meri Rinta-Piirto
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus