Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus on herättänyt julkista keskustelua viime vuosina. Erityisesti suojateiden turvallisuus on niillä sattuneiden onnettomuuksien myötä kyseenalaistettu. ELY-keskukset pyrkivät osaltaan parantamaan maanteillä sijaitsevien suojateiden turvallisuutta, esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskus tiedotti kesäkuussa, että heidän alueeltaan poistetaan alueelle toteutetun suojatieselvityksen pohjalta joitakin suojateitä. Useat ELY-keskukset ovat Uudenmaan ELY-keskuksen tavoin laatineet viime vuosina selvityksen alueensa suojateistä ja kesätöideni pääasiallisena tehtävänä on ollut laatia vastaavanlainen suojateiden riskikartoitus EPO ELYn alueen maanteille. Suojateitä on EPO ELYn maanteillä yli 1000 ja näistä tarkastelussa oli 890.
Kuva: Liikenneturva
Suojatieselvitys on tehty urakka-alueittain. EPO ELYn alue on jaettu yhdeksään hoidon urakka-alueeseen, joille ELY-keskus on valinnut hoidon urakoitsijat kilpailuttamalla. Kukin alueurakoitsija vastaa alueelleen kuuluvien maanteiden kunnossapidosta. Siihen kuuluvia toimia ovat esimerkiksi talvihoito, päällysteiden paikkaus, tievarsien niitto, sekä liikennemerkkien pystytys ja niiden kunnosta huolehtiminen. Selvityksessä ovat mukana kaikki urakka-alueet lukuun ottamatta Alavuden urakka-aluetta. Tältä ollaan laatimassa erillistä suojatieselvitystä.
Tekemäni selvityksen taustalla on Liikenneviraston julkaisema ohje jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluun. Siinä on määritetty edellytykset uuden suojatien toteuttamiselle ja ohjeistettu arvioimaan nykyisten suojateiden parantamistarve samojen edellytysten mukaisesti. Ohjeen mukaan esimerkiksi nopeusrajoitusalueelle 60 km/h ei tulisi rakentaa valo-ohjaamatonta suojatietä. Selvityksessä esimerkiksi tällaisia ohjeenvastaisia suojateitä havaittiin EPO ELYn alueella olevan n. 100 ja niitä pyritään tuomaan lähemmäs ohjeenmukaisuutta.
Selvityksessä laatimani suojateiden riskikartoitus on tehty laskemalla jokaiselle suojatielle priorisointi-indeksiksi kutsuttu lukuarvo, jonka suuruuteen vaikuttavat suojatieratkaisun (liikennevalot/ korotus/ keskisaareke/ pelkkä maalaus) lisäksi nopeusrajoitus, kokonaisliikennemäärä ja raskaan liikenteen määrä suojatien kohdalla sekä ylitysmatka, ts. suojatien pituus. Koulun, päiväkodin tai vanhusten hoitolaitoksen läheisyys nostaa lukuarvoa. Lisäksi lukuun vaikuttaa se, onko suojatie taajamassa vai sen ulkopuolella ja onko ko. suojatiellä sattunut jalankulku- tai pyöräonnettomuuksia. Riskikartoituksen pohjalta on tehty tarkempi tarkastelu vaarallisimmille suojateille eli niille, joiden priorisointi-indeksi on suurin. Näille on ehdotettu toimenpiteitä, jotka parantavat suojatien turvallisuutta. Lähtökohtaisesti turvallisuutta pyritään parantamaan kevyillä, kustannustehokkailla toimenpiteillä, jollaisia ovat muun muassa havainnepylväät suojatiemerkin varteen, nopeusrajoituksen alentaminen ja suojatien ylitysmatkan lyhentäminen esimerkiksi reunaviivoin. Uutena parantamistoimenpiteenä on joidenkin suojateiden merkkien varteen asennettu valo, joka alkaa vilkkua autoilijan suuntaan jalankulkijan lähtiessä ylittämään suojatietä. Suojatien poisto on mahdollinen, jos liikenneympäristö ei tue nopeusrajoituksen laskemista tai suojatien tarve on vähäinen.
Esimerkkejä toimenpide-ehdotuksista:
Kuva 1: Parannettavaa: 1) Liian pitkät suojatiemaalaukset 2) Suojatiemerkki kaukana tien reunasta
Toimenpiteet: 1) Reunaviivamaalaukset (sin.), jolloin suojatiemaalauksista saadaan lyhyemmät 2) Suojatiemerkki lähemmäs tien reunaa.
Kuva 2: Parannettavaa: 1) Nopeusrajoitus tieosalla 60 km/h
Toimenpiteet: 1) Nopeusrajoituksen alentaminen 50 km/h (taajamatyyppinen alue, useita tonttiliittymiä) 2) Havainnepylväät suojatiemerkkien varsiin parantamaan suojatien havaittavuutta.
Kuva 3: Parannettavaa: 1) Nopeusrajoitus 60 km/h 2) Liian pitkä suojatie, myös linja-autopysäkin yli
Toimenpiteet: 1) Risteyksen toiselta puolelta alkavan nopeusrajoitusalueen 50 km/h jatkaminen suojatien toiselle puolelle 2) Linja-autopysäkin lyhentäminen reunaviivamaalauksin ja mahdollisesti erotussaarekkeen (kelt.) rakentaminen. Suojatiemaalauksen lyhentäminen 3) Havainnepylväät
Kuvat: Google maps
Suojatieselvityksen teko on ollut mielenkiintoista ja tarjonnut mukavasti haastetta sekä uutta oppia. Enpä ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota, että suojatiemerkin ukon kävelysuunta on aina suojatien suuntaan. Joka tapauksessa kuitenkin oli ukon kävelysuunta kumpaan suuntaan tahansa, suojatie menettää merkityksensä, jos sen käyttö ei ole jalankulkijalle turvallista. Lopulta tekniset suojatieratkaisut eivät voi täysin taata tien turvallista ylittämistä vaan liikenteessä liikkujien asenteilla on ratkaiseva rooli suojateiden palauttamisessa nimensä veroisiksi.
YLEn uutinen Uudenmaan suojatieselvityksen pohjalta poistettavista suojateistä.
Venla Määttä
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 