Maantielaki säätää maanteiden tienpidosta maakunnissa

Maakuntauudistus astuu voimaan vuoden 2020 alusta. Maakuntalain mukaan maanteiden tienpito siirtyy ELY-keskuksilta maakuntien tehtäväksi. Maakuntalaki ei kuitenkaan ota tarkemmin kantaa miten tämä käytännössä toteutetaan. Sen sijaan uudessa maantielakiehdotuksessa kuvataan melko tarkkaan miten asia on tarkoitus järjestää.

Vaikka tienpito siirtyykin maakuntien tehtäväksi, niin maanteiden omistajuus säilyy edelleen valtiolla. Tienpitäjänä toimii jatkossa Liikennevirasto (nykysin tienpitäjinä ovat ELY-keskukset), joka jatkossakin ohjaa tienpitoa samaan tyyliin kuin ELY-keskuksia nytkin. Tällä tavalla halutaan varmistaa tieverkon yhtenäisyys Suomessa.

rekka_2016

Maakuntia on 18 mutta tienpidosta vastaavia ELY-keskuksia on 9 kpl. ELY-keskusten tienpitohenkilöstö on vuosien saatossa trimmattu minimiin. Meidän ELY-keskus toimii kolmen pohjalaismaakunnan alueella. Tienpitohenkilöstön jakaminen kolmelle maakunnalle niin, että jokainen maakunta saa osaamista koko tienpidon saralla, on täysin mahdoton tehtävä. Maantielakiluonnos ottaa tämän faktan huomioon säätämällä, että maakuntien on järjestettävä tienpitoasiat yhteistyössä niin, että maakunnat muodostavat enintään 9 yhteistyöaluetta tienpitoa hoitamaan. Maakunnat kuitenkin itse päättävät mitkä nämä yhteistyöalueet ovat.

Valtaosa maakuntien rahoituksesta on ns. yleiskatteellista, eli tulee isona könttänä maakuntien käyttöön. Tienpidon rahoitus on kuitenkin erillisrahoitus, jonka käyttämistä Liikennevirasto tulee aika tarkkaan ohjaamaan. Liikennevirasto tulee tekemään jokaisen maakunnan kanssa sopimuksen, jossa seuraavan vuoden rahankäytöstä sovitaan. Jo nyt noin 98 % rahoituksesta käytetään teiden päivittäiseen hoitoon sekä teiden ja siltojen korjauksiin. Loput 2 % käytetään mm. suunnitteluun ja alueellisiin investointeihin. Siten on ymmärrettävää, että Liikennevirasto tienpitäjänä ja väylänomistajana haluaa, että rahat käytetään jatkossakin hoitoon ja korjauksiin. Alueellisiin investointeihin on ensi vuonna käytettävissä 0,5 % eli noin 200 000 € kolmen maakunnan alueella. Tämä raha on sitten maakuntien vapaasti ohjelmoitavissa.

hiljainentie.jpg

Viime vuoden kesäkuussa päätettiin, että tienpitotehtävät siirretään ELY-keskuksista maakuntiin. Perusteluna oli, että tienpito on maakunnille niin tärkeä asia. Miksi? Luulisi, ettei tienpidon järjestäminen olisi maakuntien intressissä. Ei varmaan olekaan, mutta tienpidon järjestämisen lopputulos on. Kun olen lukenut eri maakuntaliittojen lausuntoja maantielakiehdotuksesta, minulle syntyy mielikuva, että maakuntaliitot ovat tyytymättömiä siihen kuinka valtio on viime vuosina pitänyt huolta maantieverkostamme. Halutaan panostaa tieverkkoon enemmän, käyttää siihen vähän yleiskatteellista rahaa. Tämä ei kuitenkaan ole tämän hetken ohjeiden mukaan mahdollista.

Yhteenvetona voi varmaan todeta, ettei tämä malli hoitaa tienpitoa ole sellainen, jota maakunnissa kuviteltiin viime vuoden kesäkuussa kun tehtiin päätös tienpitotehtävien siirtämisestä sinne. Tämä malli on aika kaukana maakuntien itsehallintoajatuksesta. Valtio haluaa kuitenkin pitää huolta Suomen tieverkon yhtenäisyydestä ja sen valossa tämä on valtion kannalta keino varmistaa sitä. Mallihan on aika keinotekoinen ja näyttää sen, ettei tienpitotehtävien siirtämisessä maakuntiin ole mitään järkeä. Ne pitäisi siirtää Liikennevirastoon, jonka vastuulla tieverkko on. Mutta poliittinen tahtotila on toinen.

 

Östergård_Anders

 

 

Anders Östergård
Liikennevastuualueen johtaja

 

 

Koko perheen vesi- ja metsäluontotapahtumat järjestetään Isojoella ja Mustasaaressa 1.10.2017

 Lähteissä, puroissa ja soissa kuhisee elämää. Vesistöjen ja kalojen, simpukoiden ja muiden lajien tilaa parannetaan kunnostuksilla mm. FRESHABIT LIFE IP-, VIMLA- ja Kvarken Flada-hankkeissa. Lisäksi valuma-aluetoimilla on tavoitteena parantaa vedenlaatua. METSO-luonnonsuojeluohjelman avulla voidaan vielä rauhoittaa arvokkaita metsä- ja taimenpuroalueita.

Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset järjestävät yhdessä FRESHABIT LIFE IP-, VIMLA – ja Kvarken Flada-hankkeiden kanssa koko perheen vesi- ja metsäluontotapahtumat sunnuntaina 1.10. Tapahtumissa on tarkoitus tutustua metsään, pienvesiin ja vesiluontoon. Halukkaat pääsevät esimerkiksi kurkistamaan vesikiikareilla puron pinnan alle ja ihmettelemään vedenalaista elämää ja kasveja.

Lauhanvuoren kansallispuisto (Lauhansarvi ja Lohiluoma), Isojoki

Aamupäivällä klo 10.00 alkaen Lauhansarvessa ja sen lähialueilla järjestetään perheen pienimmille ja kaikille muillekin halukkaille luontoseikkailu, jossa tutustutaan mm. puron vedenalaiseen luontoon.

Klo 12.00 lähtee liikkeelle vesivaellus. Vesivaellus suuntautuu Lauhanvuoren kansallispuiston alueelta lähtevälle Lohiluomalle ja kävelyn aikana keskustellaan puroista, lähteistä ja soista sekä niiden arvoista ja kunnostamisesta. Tapahtuman aikana järjestetään sähkökalastusnäytös ja tutustutaan puron pohjaeläimistöön sekä luonnonhoitohankkeisiin. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri järjestää myös Lohiluomalla samana viikonloppuna purokunnostustalkoot, johon pääsee vesivaelluksella tutustumaan. Vesivaelluksen pituus on noin 1 km ja mukaan kannattaa varata säänmukainen varustus ja vedenpitävät jalkineet.

Sommarö fort, Södra Vallgrund, Mustasaari

Tule tutustumaan metsään, pienvesiin ja vesiluontoon asiantuntijoiden opastuksella klo 12–15. Vaella Sommarön linnoitusalueen luontopolkua omaan tahtiin. Luontopolulla on mahdollisuus keskustella ja saada lisätietoa metsä- ja vesiluonnosta. Tutustu vesistön ja metsän lajeihin ja niiden hyötyihin. Luontopolku on noin 1,5 km pitkä ja sopii lapsiperheille, mutta ei lastenvaunujen kanssa kuljettavaksi.

Lisäksi on mahdollisuus kokeilla veden happamuuden mittaamista metsäojassa ja merenrannassa. Esittelemme myös kuvauskopterin käyttöä kartoituksessa, maaperäprofiilien näytteenottoa ja vesinäytteenottoa.

Käytännön järjestelyistä

Ota mukaasi omat eväät ja säänmukainen varustus. Vesikouluun varaamme mukaan haaveja, vesikiikareita ja ämpäreitä. Lauhansarvessa on myös tarjolla lasten tapahtuman jälkeen makkaran grillausta ja mehua. Tarkemmat tiedot löytyy www.vimlavatten.org sekä Freshabit Pohjanmaan jokien verkkosivulta: www.ymparisto.fi/freshabit-pohjanmaa sekä Twitter-sivuilta @FHPohjanmaa.

Lauhavuoren tapahtuma facebook-sivuilla

Sommarön tapahtuma facebook-sivuilla

 


 

Vesitalousasiantuntija Erika Raitalampi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hankekoordinaattori Anna Bonde, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus


 

 

 

***************************************************************************************************

 

Vatten- och skogsdag för hela familjen i Korsholm och i Storå 1.10.2017

I källor, bäckar och flador vimlar det av liv. Vattendragens, fiskarnas och andra arters tillstånd förbättras med olika åtgärder bl.a. i projekten FRESHABIT LIFE IP och VIMLA. Projektet Kvarken Flada fokuserar på flador längs kusten i Västerbotten och Österbotten. Inom ramen för METSO, en handlingsplan för den biologiska mångfalden, kan områden med värdefulla skogs- och öringsbäckar fredas.

NTM-centralerna i Södra Österbotten och Egentliga Finland ordnar tillsammans med projekten FRESHABIT LIFE IP-, VIMLA- och Kvarken Flada en vatten- och skogsdag för hela familjen på söndag 1.10. Under evenemangen bekantar vi oss med skogen, småvatten och vattennaturen. Bland annat finns chans att förundras över vattendragens djur och växter med hjälp av vattenkikare.

 

Sommarö fort, Södra Vallgrund, Korsholm

Kom med oss och bekanta er med skogen, småvatten och vattenmiljön med sakkunniga som guider kl. 12–15. Vandra i egen takt längs naturstigen vid Sommarö fort. Längs stigen finns möjlighet att diskutera och få reda på mer om skogs- och vattenmiljön. Bekanta dig med vilka arter som finns i vattendragen och skogen och vad har vi för nytta av dem. Naturstigen är ca 1,5 km lång och lämpar sig för barnfamiljer, men inte med barnvagn.

Prova på att mäta vattnets surhet i skogsdike och vid havsstranden. Vi förevisar också kartläggning med drönare, provtagning av jordmånsprofiler och vattenprovtagning.

Lauhanvuori nationalpark (Lauhansarvi och Lohiluoma), Storå

På förmiddagen med början kl. 10 ordnas vid Lauhansarvi och i dess närhet ett naturäventyr där vi bl.a. bekantar oss med undervattensmiljön i en bäck. Äventyret passar såväl för de yngsta i familjen som för de lite äldre.

Klockan 12 startar en vattenvandring. Vandringen riktar sig till Lohiluoma, vars källflöden finns i Lauhanvuori nationalpark. Under vandringen diskuteras bäckar, källor och myrar samt deras värden och iståndsättning. Under evenemanget ordnas en uppvisning av elfiske och dessutom bekantar vi oss med bottendjur och naturvårdsprojekt i bäckar. Samma veckoslut ordnar också Finlands naturskyddsförbund Österbottens distrikt ett talko för iståndsättning av bäcken i Lohiluoma som vi stiftar bekantskap med under vandringen. Vattenvandringen är ca 1 km lång, utrustningen som fordras är vädertåliga kläder och vattentäta skor.

 

Praktiska arrangemang

Ta med egen utflyktsmat och kläder enligt väder. Vi har med oss vattenkikare, provtagningsutrustning och ämbar. Vi bjuder på grillkorv och kaffe/saft. Mer information finns på www.vimlavatten.org och webbplatsen för Freshabit Österbottens åar: www.ymparisto.fi/freshabit-pohjanmaa samt på Twitter-kontot @FHPohjanmaa.

 

Evenemangen på Facebook:

Sommarö

Lauhavuori

 

Projektkoordinator Anna Bonde, NTM-centralen i Södra Österbotten

Vattenhushållsexpert Erika Raitalampi, NTM-centralen i Södra Österbotten

Uusia kansainvälistymismalleja etsimässä

Seuraavaksi täällä blogin puolella hieman kuulumisia Team Finlandista. Vuoden 2017 Team Finland -päivä järjestettiin 24.8. Helsingissä ja tilaisuus keräsi yhteensä n. 900 vientikaupan kanssa tavalla tai toisella tekemisissä olevaa osallistujaa. Suurin osa oli yritysedustajia. Päivän perusteella voisi todeta, että Team Finlandin kuulumiset ovat pienen tauon jälkeen jälleen positiivisia. Viennin saralta on kevään ja kesän aikana saatu hyviä uutisia. Muitakin rohkaisevia merkkejä on ilmassa näin syksyn kunniaksi. Yhteinen toive on, että Team Finland-verkoston toiminta muuttuisi entistä konkreettisemmaksi ja entistä helpommin lähestyttäväksi, erityisesti yritysten näkökulmasta. Digitalisaatio ja toimintaympäristöjen muutos haastavat myös etsimään uusia malleja kansainvälistymiseen. Muuttuvan maailman asettamiin haasteisiin on tarkoitus vastata myös tällä Team Finland-toiminnalla.

Jokaiseen maakuntaan on nimetty nyt Team Finland-koordinaattorit. Tämä on yksi konkreettinen askel helpommin lähestyttävän Team Finland-verkostotoiminnan suuntaan. Team Finland-koordinaattorin tehtävänä on edustaa alueellaan verkoston toimijoita, eli kaikkia valtiorahoitteisia kansainvälistymispalveluiden tarjoajia, sekä koordinoida yleisesti alueen Team Finland-aktiviteetteja. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että koordinaattorin tehtävänä on auttaa eteenpäin viennistä ja kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä sparraamalla, innostamalla, aktivoimalla, linkittämällä ja tukemalla.

Jokaisen maakunnan Team Finland-koordinaattorilla on varmasti hieman omanlaisensa työnkuva ja painopistealueet. Tästä huolimatta kaikkien yhteisenä tavoitteena on vastata valtakunnalliseen viennin tuplaamishaasteeseen. Koordinaattorin rooli tässä on linkittää tehokkaasti yritykset, palveluntarjoajat sekä eri rahoitusmahdollisuudet, siten, että asiakas saa ikään kuin yhdeltä luukulta koko paketin. Koordinaattori myös haastaa samalla yrityksiä miettimään kokonaisuuksia ja omaan kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita. Pyrkimyksenä on löytää jokaiselle yritykselle oma sopiva kansainvälistymismalli.

Team Finland-koordinaattorin tehtävänä on myös rakentaa verkostoja, joista alueen yritykset hyötyvät. Jos yritys tarvitsee apua vaikkapa ovien avaukseen uusilla markkinoilla tai etsii jostain tietystä kohdemaasta sopivia kontakteja, voi koordinaattori olla tässäkin avuksi. Maailmalla Team Finland -verkostoa edustaa yli 80 paikallista tiimiä ja koordinaattori tuo tämän verkoston maakunnissa lähemmäksi yrityksiä.

Täällä Etelä-Pohjanmaalla koordinaattorin roolissa painottuu aktivoiva työskentely yritysrajapinnassa. Koordinaattori voi selvitellä hyvin erityyppisiä vientiin liittyviä asioita; pieniä ja suuria. Hyvin konkreettinen osa tehtävää on myös markkinamahdollisuuksien välittäminen suoraan yrityksille. Koordinaattorit saavat liidejä maailmalta ja välittävät näitä eteenpäin sopiville yrityksille.

Vaikka Etelä-Pohjanmaa ei ehkä vientitilastoissa keikukaan kärjessä, on täällä viennin ja kansainvälistymisen näkökulmasta positiivisia tulevaisuuden näkymiä. Eri puolilla maakuntaa tapahtuu tällä hetkellä paljon, niin Seinäjoen seudulla, Järvi-Pohjanmaalla, Suupohjassa kuin Kuusiokunnissakin. Muutamina esimerkkeinä tästä hyvästä maakunnallisesta vireestä ovat vahva kehitys elintarvikealalla, alueen perinteikkään maatalouskoneteollisuuden klusteroituminen, rakennus- ja metalliteollisuuden volyymien kasvu sekä mainio alihankintateollisuus. Näiden lisäksi koko maakunnassa on matkailualalla valtavasti potentiaalia kasvaa myös kansainvälisesti. Muun muassa näitä hankkeita ja kokonaisuuksia jalostamme eteenpäin myös Team Finland-verkostossa. Etsimme aina myös uutta kasvua ja ideoimme tietenkin koko maakuntaa hyödyttäviä projekteja sekä sparraamme uusien mielenkiintoisten avauksien tiimoilta. Verkostosta löytyy laajaa osaamista niin rahoituksen, koulutuksen, innovaatioiden kuin markkinoidenkin osalta ja tätä kaikkea kannattaa hyödyntää, kun etsitään väylää kohti vientiä.

Lue myös uutinen TF-koordinaattorin työtehtävistä.

Riikka Ylikangas
Team Finland-koordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Harjoittelu vei tulvariskikohteiden kartoittajaksi

Nimeni on Mikko Heinonen ja tässä blogitekstissä aion avata hieman sitä, millaisten tehtävien parissa harjoittelujaksoni ELY-keskuksella on kesän ajan edennyt. Aloitin työt kesäkuun puolenvälin tienoilla Vaasan vesistöyksikössä, ja tehtäväni oli kartoittaa tulvariskikohteita sekä Närpiönjoelta että myöhemmin myös Kyrönjoen suistoalueella. Työpaikka olikin vanha tuttu jo viime kesältä, joten pääsin suoraan kiinni työn luonteeseen ilman sen kummempaa tutustumisjaksoa.

Aikataulutuksellisista syistä olen keskittynyt kesäkuukasien ajan pääsääntöisesti Närpiönjoen tulvariskikartoituksen tekemiseen. Lähes 80-kilometrinen Närpiönjoen pääuoma on yksi Pohjanmaan pisimmistä joista, ja useamman tiheän asutuskeskittymän  (Närpiö, Ylimarkku, Pirttikylä, Jurva) kautta virtaavana se on myös yksi tulvavaaralle alttiimmista jokiympäristöistä maakunnassa. Närpiönjoella on koettu niin historiallisesti kuin viime vuosinakin useita rakennuskantaa ja ihmisiä uhkaavia tulvatilanteita, esimerkkeinä vuosien 2012 ja 2014 suuret syystulvat. Vuoden 2012 lokakuussa Pohjanmaalla saadut erittäin runsaat sateet ja niistä aiheutuneet tulvat johtivat lopulta yli 20 ihmisen evakuoimiseen sekä lähes sadan asuinrakennuksen tulvavahinkoihin.

Tulvariskikartoituksen valmistelu perustuu kartoitetulta tulvariskialueelta ennalta tehtyihin tulvavaarakarttoihin. Närpiönjoen alue ei lukeudu Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2011 nimeämiin merkittäviin tulvariskialueisiin, mutta johtuen alueen varrella sijaitsevista asutuskeskittymistä (pääasiassa Närpiön taajama), se on nimetty muuksi tulvariskialueeksi ja sitä kautta on noussut tarve riskikartoituksen tekemiselle. Tulvavaarakartat perustuvat tulvariskialueelta tehtyyn hydrauliseen mallinnukseen, jonka tuloksena saadaan tulvan leviämistä kuvaavat vedenpinnan korkeudet eri toistuvuuksille. Toistuvuudet taas on tapana esittää prosentuaalisina esiintymistodennäköisyyksinä, esimerkiksi merkintä 1/20a viittaa keskimäärin kerran 20 vuodessa esiintyvään tulvaan, jonka vuotuinen todennäköisyys on 5 %. Tulvavaarakartat oli valmisteltu tilaustyönä etukäteen, joten pääsin suoraan kiinni itse riskikohteiden etsintään.

Työtä tehdään pääosin paikkatietomenetelmiä hyödyntäen. Riskikartoituksen tekeminen edellyttää itse analyysien lisäksi mm. alueella sijaitsevien kohteiden kokonaisvaltaista kartoitusta ja luokittelua, tunnuslukujen laskentaa, aineistojen mahdollista päivittämistä sekä yhteydenpitoa alueen kuntiin, palveluntarjoajiin ja viranomaisiin. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet on määrätty laissa, ja tätä kautta kohteiden luokitus niiden toiminnan perusteella on tarkkaa puuhaa. Huomioon tulee ottaa erikseen niin asukkaiden turvallisuus, rakennukset, ihmisten terveys, välttämättömyyspalveluiden turvaaminen, ympäristön tilan suojelu kuin kulttuuriperinnön vaaliminenkin. Työtä ohjaavat taustalla useat erilaiset direktiivit ja lait, joskaan niiden soveltaminen ei varsinaisesti ole ollut osana työtäni. Urakkaa ovat helpottaneet useat käytössä olevat tietokannat, milloin pohjavesikaivojen sijainneista ja milloin taas Natura 2000 – suojelualueista. Juuri monipuolisuus ja tietojen yhdisteleminen ovat tehneet työstä mielenkiintoista ja paikoin haastavaa. Arvokasta apua olen saanut työkavereiden lisäksi myös esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksen henkilökunnalta.

Syyskuun alkaessa kartoitus alkaa olla analyysien osalta melko valmis, ja tästä eteenpäin hommat jatkuvat raportin naputtelulla sekä kohteiden viemisellä internetin tulvatietojärjestelmään. Kyseessä on Google maps – tyyppinen avoin kansalaisille osoitettu karttasovellus, jonka kautta kartoituksen tuloksia on helppo tarkastella monessa eri mittakaavassa. Myös tässä on oiva esimerkki paikkatiedon roolin nousemisesta keskeisempään osaan viranomaisten ja kansalaisten välisessä tiedottamisessa. Paikkaan liittyvän tiedon määrän kasvaessa ja erilaisten netti- ja puhelinsovellusten yleistyessä näen itse suuret mahdollisuudet kehittää käsillä olevan valtavan tietomäärän tehokkaampaa analysointia ja sitä kautta muokata hallintopalveluita ihmisille yhä hyödyllisemmiksi. Tulvan kaltaisessa kriisitilanteessa on lisäksi tärkeää päästä nopeasti ja tehokkaasti kiinni tärkeimpään informaatioon. Uusien palveluiden kehittämisestä hyötyvät kaikki maanviljelijästä metsänomistajaan ja yksityisyrittäjästä pelastustoimen ammattilaisiin.

Projektini on ollut mielenkiintoinen ja odotan innolla pääseväni käsiksi toiseen tutkimusalueeseen, joka tulee olemaan hieman erilainen. Käsillä olevan datan perusteella historia puhuu puolestaan, ja voinenkin todeta, että yllämainitulla tulvahistorialla on tosiaankin ollut merkittävää vaikutusta Närpiönjoen alueen rakentamisessa ja kehittämisessä. Paikkatiedon avulla tätä prosessia saadaan tulevaisuudessa tehostettua entisestään.

Hyvää syksyn alkua!

 

Mikko Heinonen
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Vesistöyksikkö