Avovesikausi on kalastotutkimuksen kiireisintä aikaa

Näin talven kynnyksellä, kesän ”ulkoruokintakauden” jälkeen – kuten ryhmäpäälliköllämme on tapana asia ilmaista – alkavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Vanhan Vaasan toimipisteen työntekijöiden katseet nauliutumaan jälleen pikkuhiljaa vakaammin kohti syyshämärässä kelmeänä loistavaa tietokoneenruutua. Edessä on jälleen uusi pitkä talvi ennen seuraavan kesän työntäyteistä maastotyörupeamaa toimialueemme moni-ilmeisillä vesistöillä. Tässä kohtaa onkin hyvä hieman katsoa, mitä kuluneen kesän työtehtävät Pohjanmaan lakeuksilla tarjosivat.

Kuluneen vuoden 2017 maastotyöt starttasivat jo varsin hyvissä ajoin keväällä Kvarken Flada -hankkeeseen liittyvien kevätkutuisten kalojen rysäpyynnillä ja kutukalojen nousutarkkailulla. Kvarken Flada on kolmivuotinen Interreg-hanke, jossa ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi mukana Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Uumajan yliopisto sekä Västerbottenin lääninhallitus. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa Merenkurkun maankohouma-alueen erityislaatuisten pienvesien ­­- fladojen ja kluuvijärvien – monimuotoisuudesta sekä niiden tarjoamista ekosysteemipalveluista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on mukana toteuttamassa hankkeen kalastotutkimuksia yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Keväinen rysäpyynti tarjosi saaliiksi kahdella tarkastellulla kohteella huomattavan määrän ahvenia, särkiä sekä haukia. Kevään ja kesän edetessä siirryttiin pikkuhiljaa seuraamaan kuoriutuneiden kalanpoikasten esiintymistä ja kasvua kohteissa erilaisten haavi- ja nuottapyyntimenetelmien avulla. Kesän kokemusten perusteella kalanpoikastiheydet näissä rannikon pienvesissä voivatkin olla varsin runsaita. Kaiken kaikkiaan oli mahtavaa päästä seuraamaan kevään etenemistä ja kesän saapumista rannikolle, ja kokea, kuinka luonto hiljalleen heräilee uuteen kasvukauteensa.

Ryhmämme tärkeä jokakesäinen työllistäjä on tietysti myös alueemme mahtivirta Kyrönjoki. Heinäkuu tuo mukanaan pääosan vuosittain toteutettavista Kyrönjoen kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun liittyvistä maastotehtävistä. Luvanhaltijana valtio on velvoitettu tarkkailemaan Kyrönjoen tulvasuojeluhankkeiden vaikutuksia mm. joen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin. Kesän mittaan joella tulikin jälleen vietettyä useita päiviä erilaisten pyydysten virittelyn ja kokemisen parissa. Mennyt kesä ei juurikaan rusketusta koekalastajan nahkaan tarjonnut, mutta hieman viileämmät sääolosuhteet sopivat kyllä raskaaseen työntekoon helteitä paremmin. Heinäkuu vierähti vauhdilla jokivarressa rapumertoja, koeverkkoja sekä poikasnuottaa liotellessa ja saalistakin kertyi odotetun laisesti. Rapumerrat ammottivat jälleen tyhjyyttään, mikä osoittaa Kyrönjoen rapukannan olevan edelleen rapuruton jäljiltä hyvin heikossa tilassa. Muuta pyydettävää Kyrönjoesta kyllä löytyy, ja joki tarjoaa varmasti osaavalle pyytäjälle ajoittain melko mukaviakin kalansaaliita. Joen kalakannat eivät viime vuosina ole joutuneet kärsimään alueemme vesille tyypillisistä happamuusongelmista, joten kalaston vahvistumiselle on ollut aiempaa paremmat edellytykset.

Elokuussa veneidemme keulat suunnattiin kohti järvivesiä. Loppukesä on verkkokoekalastusten aikaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) edellyttää, että pintavesien ekologista tilaa seurataan myös kalaston osalta, ja tähän seurantaan liittyen koekalastettiin tänä kesänä neljällä pohjalaisjärvellä. Koeverkotukset osoittivat jälleen pohjalaismaakuntien järvien kalaston monimuotoisuuden. Saimme uitella verkkojamme tälläkin kertaa kalastoltaan varsin erityyppisissä vesistöissä.

Syksyn edetessä maastotyöt keskittyivät pääasiassa sähkökoekalastuksiin. Sähkökoekalastuksia toteutettiin niin Kyrönjoen velvoitetarkkailuun kuin vesipuitedirektiiviinkin liittyen alueemme jokivesien virtapaikoilla. Sähkökoekalastuksessa veteen johdetaan sähkövirtaa, joka tainnuttaa kalat, jolloin ne on helppo haavia talteen jatkokäsittelyä varten. Saaliiksi saadut kalat vapautetaan tutkimusten ja mittausten jälkeen vahingoittumattomina takaisin kotivesistöönsä.

Maastokausi jatkuu vielä hetkisen syyskutuisten kalojen kutunousun tarkkailulla, mutta pian edessä on talvinen ”sisäruokintakausi”, jonka aikana koittaa kesän pyynneissä talteen otettujen näytteiden käsittely, tulosten tallentaminen ja analysointi sekä raportointi. Näin ne maastokauden työt vain pikkuhiljaa siirtyvät sisätiloihin, ennen kuin koittaa taas uusi mahdollisesti entistäkin saalisrikkaampi työvuosi 2018.

 

Riku Palo
Suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus