Pula-ajan pohdintoja

Kautta historian Suomen kansa on oppinut tietämään ja tuntemaan mitä tarkoittaa pula-aika. Meillä on ollut pulaa elintarvikkeista, tavaroista, vaatteista, käyttöesineistä, polttoaineista jne. Pula-aikana on säästetty ja säännöstelty: Sotien jälkeenkin tavaroiden ostamista säännösteltiin erilaisten kuponkien muodossa.

Nykyaikana pula-aika TE-hallinnon ja yrityselämän näkövinkkelistä tarkasteltuna tarkoittaa työvoimapulaa eli pulaa osaavasta työvoimasta. Työnantajien on vaikea löytää osaavaa, ammattitaitoista työvoimaa. Vienti on alkanut vetämään ja tuotantomääriä on kasvatettu. Samalla uusien työntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat nousemassa kasvun esteeksi.

Pula-aika on pakottanut meidät suomalaiset keksimään ja kehittämään uusia tapoja ja taitoja selviytyä arjen haasteista. Niin on myös tämä nykyinen pula-aika pakottanut meitä työ- ja elinkeinohallinnon edustajia pohtimaan ja tarkastelemaan TE-palveluja ja niiden käyttökelpoisuutta työnantajien rekrytointiongelmien ratkaisemiseksi. TE-palveluja on varsinkin tämän vuoden aikana uudistettu, kehitetty ja kehitelty aiempaa määrätietoisemmin. Alueellamme toteutetun suunnitelmallisen kehittämistyön keskiössä ovat olleet työelämälähtöiset ja työnantajakohtaiset ammatilliset koulutukset.

IMG_9325m

Kohtaanto-ongelman haasteisiin on lähdetty vastaamaan lukusilla yrityslähtöisillä RekryKoulutuksilla. Esimerkkeinä mainittakoon useat kone- ja metallialan, muovialan, ajoneuvonosturinkuljettajan, asbestipurkajan ja purkutyöntekijän räätälöidyt RekryKoulutukset.

Yrityslähtöisten RekryKoulutusten ohella alueellamme on kehitteillä Osaajia yrityksiin -koulutus, jonka avulla pyritään kouluttamaan 1-3 henkilöä kuhunkin kohdeyritykseen non-stop -periaatteella: Koulutus käynnistyy, kun sopiva työnantaja ja opiskelija löytyvät. Osaajia yrityksiin -koulutus räätälöidään ja suunnitellaan täysin yrityskohtaisesti ja yksilöllisesti.

Ammatillisen koulutuksen kehittämistyön tuloksena lanseerattiin 2 vuotta sitten Metallimestarit -koulutus, jonka koulutuksen sisällön suunnitteluun sekä koulutuksen markkinointiin ovat yritykset osallistuneet aktiivisesti. Metallimestarit -koulutusmalli on otettu käyttöön valtakunnallisesti. Metallimestarit -koulutus on selkeästi suunnattu kone- ja metallialan työvoimapulan helpottamiseksi. Koulutus on sisällöltään pitkälti työssäoppimispainotteista, työelämälähtöistä koulutusta. Seuraava koulutus alkaa vielä tämän vuoden puolella: Tavoitteena on löytää 40 uudelle metallialan ammattilaiselle työpaikka. IMG_9318m

Alueellamme panostetaan vahvasti myös tulevien kasvupalvelujen kehittämiseen, josta hyvänä esimerkkinä mainittakoon Kasvupilotti –hanke. Hankkeessa yhdistetään erilaisia kehittämis- ja rekrytointipalveluja mikro- ja pk-yritysten kasvun sekä työvoiman saatavuuden tueksi. Kasvupilottiin kuuluu kehittämisasiantuntijan KEKO-koulutus, jonka tavoitteena on valmentaa kehittämisasiantuntijoita koulutuksessa mukana olevien yritysten palvelukseen. Ensimmäiseen koulutukseen otettiin mukaan 10 yritystä. Saadut kokemukset ovat hyviä – yritykset ovat saaneet osaavia työntekijöitä ja työntekijät ovat löytäneet työpaikan. Nyt alkamassa olevaan uuteen ryhmään on ilmoittautunut jo 13 yritystä.

Töitä on siis tehty työvoimapulan nitistämiseksi. Toivottavasti nämä uudet palvelumallit vahvistavat alueemme yritysten työvoiman saatavuutta. Yhteistyö TE-hallinnon ja työelämän kanssa jatkukoon entistä ahkerampana. 

 

Marjut_Leppanen

 

Marjut Leppänen
yritys- ja työvoimayksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Aurataanko talvella enää lunta?

Höylä_Granqvist

Moni tienkäyttäjä mieltää, että tärkein työtehtävä talvella on teiden auraaminen puhtaaksi lumesta. Sitä se toki onkin sellaisina talvina, jolloin lunta tulee kuin joskus muinoin 80-luvulla, ja talveksi riittää vakaita, pitkiä pakkasjaksoja. Talvet ovat muuttuneet menneistä paljon. Tästä on seurannut painopisteen muutoksia maanteiden talvihoidon töihin sekä vaatimukset urakoitsijan valppaana oloon ovat lisääntyneet.

Sääolosuhteet ovat viime vuosina muuttuneet selvästi. Lunta sataa talven aikana yhä vähemmän ja pieniä määriä kerrallaan. Sen sijaan lämpötila liikkuu yhä enemmän 0 °C molemmin puolin: jäätymispisteen alitus ilmoittaa lukumäärän lämpötilan laskemiselle plusasteista pakkasen puolelle talven aikana. Käytännössä tämä karkealla tasolla kertoo siitä, että liukkaudentorjunta tulee yhä suuremmaksi ja tärkeämmäksi osaksi talvihoitoa. Suolausta tarvitaan ympäri talvikauden enemmän ja alemmalla tiestöllä kuluu enemmän hiekkaa. Viime talvikautena hiekkaan kuluikin Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella ennätystahtiin.

Kaavio_Granqvist

Keskilämpötilan, talvikausina kertyneen lumisateen määrän sekä jäätymispisteen alitusten lukumäärien kehitys Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella.

Sen lisäksi, että lumisateen kokonaiskertymä oli viime talvikaudella pieni, myös yksittäisien lumisateiden lumikertymät olivat pieniä. Kerralla sataneen lumen määrä oli monesti niin pieni, ettei sitä lähdetty auraamaan. Kun tällaisia pieniä lumisateita tuli useita peräkkäin, eikä lumi sulanut välillä pois, liikenne tallasi lumen ja teille muodostui jäisiä polanteita. Tilanteen jatkuessa pitkään jopa tiehöyläkin oli vaikeuksissa tasoitustöissä. Siellä, missä pieniä lumisateita aurattiin ja / tai muodostuneita polanteita oltiin ajoissa tasaamassa, isompia ongelmia ei ollut.

Kelirikko oli ennen vain kevään riesa, kun talven lumet ja roudat sulivat pois. Kosteammat ja leudommat syksyt sekä alkutalvet ja tien rungon jäätymisen siirtyminen myöhemmäksi ovat tehneet kelirikon tavalliseksi myös syksyllä ja jopa talvellakin. Tällä hetkellä esimerkiksi Varsinais-Suomessa on tavallista, että sorateillä on kelirikkoa koko talven ajan. Jos sääolosuhteet jatkavat muuttumista samaan suuntaan kuin viime vuosina, tulee kelirikko olemaan arkipäivää talvisin myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Pintakelirikko_Granqvist

Tämän marraskuun aikana ongelmat ovat olleet monimuotoisia juuri sorateillä. Metsäiset mäet ovat saattaneet olla jäisiä, kun taas pelto-osuudet ovat olleet kelirikon runtelemia. Kun yhtälöön vielä lisätään lämpötilan sahaaminen plus- ja miinusasteiden välillä, on tuloksena soratiestö, jota on lähes mahdoton pitää täydellisessä kunnossa. Pienenä lisänä tähän korkeamman tason yhtälöön on myös kelirikko- ja sorastusmurskeiden tonnimäärien väheneminen uusissa hoitourakoissa. Hienoista hankkeista huolimatta päivittäinen kunnossapito yhä kurjistuu Suomessa. Haasteellisiin keleihin ja koloihin tulee myös tienkäyttäjien varautua oikealla ajonopeudella.

Vaihtelevat sääolosuhteet tarkoittavat tiuhaan tahtiin muuttuvia keliolosuhteita koko tiestöllä. Niiden hallitseminen edellyttää jatkuvaa tiestön tilan seurantaa hoitourakoitsijalta. Lisäksi tarvittavien toimenpiteiden ennakointi on erityisesti viime talven kokemusten perusteella kultaakin kalliimpi taito urakoitsijalle. Siellä, missä ennakointi oli epäonnistunut, ongelmia oli pahimmillaan lähes koko talven. Orastavassa alussa oleva digitalisoituminen tuottanee apuja paikallisten sääilmiöiden havaitsemiseksi. Nykyinen tiesääkameraverkko on liian harva kertomaan totuutta paikallisista pienimuotoisista sääolosuhteista nykytilanteessa, kun vakaat talvikelit ovat toistaiseksi muisto vain. Hoitourakoitsijat tulevatkin tarvitsemaan uusia apuvälineitä tiestön kokonaistilan hahmottamiseen autolla tehtävien tiestötarkastusten tueksi.

 

granqvist_elina_6_2016-003

 

Elina Granqvist
Tienpidon suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Ensimmäistä kertaa tarkastajana lakeuksilla

Maatalouden tukivalvonta on tunteita herättävä kokonaisuus. Moni näkee valvonnan turhana byrokratiana ja kylillä kuulee kauhutarinoita sekä ankarista tarkastajista että aggressiivisista maatalousyrittäjistä. Urbaanilegendoja riittää yllin kyllin. Kun kesäkuussa Farmari-messuilla vietetyn päivän jälkeen sain puhelinsoiton Etelä-Pohjanmaan Maaseutuyksikön tuki -ja valvontayksikön tarkastuspäälliköltä Harri Väisäseltä, niin ilmassa oli odotusta ja jännitystä. Hän soitti kertoakseen, että minua odottaisi puolen vuoden määräaikainen virka peltopuolen tarkastajana.

Työ on ollut monella tapaa hedelmällistä ja on ollut täydellinen vastakohta stereotyyppisille ennakkoluuloille. Ensinnäkin tukivalvonnalla varmistetaan viljelijöiden yhdenmukainen kohtelu ja se että maataloustuet kohdistuvat oikein. Maatalousyrittäjät ovat ottaneet lähes poikkeuksetta minut ja tarkastajakollegani Tuomo Saarisen asiallisesti ja ystävällisesti vastaan.

IMG-20170831-WA0001

Tavanomaisesti työaamuna lähdimme vuokra-autolla jonnekin päin Etelä-Pohjanmaata yhdessä Tuomon kanssa. Tilalle mentäessä loimme meidän tarkastajien ja maatalousyrittäjän välille luottamuksellisen sekä välittömän ilmapiirin. Mielestäni positiivisen ilmapiirin luominen lähtee siitä, että ymmärtää maatalousyrittäjän näkökulman valvontaan: usein tilanne on kovasti mietityttänyt etukäteen ja itse valvonta voi olla kaikessa harvinaisuudessaan stressaava tilanne.

Päivä käynnistyi tilakeskuksessa paperitöiden laatimisella ja jatkui usein tunteja maastossa peltolohkoja valvoen. Nykyään peltovalvonnoissa käydään jokaisella lohkolla tarkastamassa vallitsevat olosuhteet. Usein maatalousyrittäjä hyppäsi meidän auton kyytiin ja kiersimme lohkot yhdessä. Maatalousyrittäjät ovat alansa ammattilaisia ja usein tarkastuksilla ei ollut juurikaan huomautettavaa. Päivän päätteeksi tehtiin tarkastuksen yhteenveto sekä kerrottiin tulevista toimenpiteistä, kuten mahdollisten karttakorjausten laatimisesta. Moni viljelijä kertoikin lopuksi yllättyneensä, kun tarkastajat olivat asiallisia ja jopa mukavia. Saimme aina välillä kuulla yllättävän positiivista palautetta toiminnastamme, joka tuntui aina yhtä mukavalta.

IMG-20170901-WA0000

Tarkastajana toimiessani olen saanut arvokasta oppia monesta asiasta. Tarkastajan työ on ollut vaativaa, koska valvontakäynnillä asiakastilanne jatkuu useita tunteja ja monilla maatiloilla eletään haasteellisia aikoja niin taloudellisesti kuin psyykkisestikin. Työssä substanssiosaamisen lisäksi tärkeintä oli kohdata maatalousyrittäjä ystävällisyydellä sekä kommunikoida avoimesti, reippaasti ja selvästi. Aito kiinnostus viljelijöiden työtä kohtaan kannatti tuoda esiin, sillä se osoitti paitsi arvostusta heitä kohtaan, niin se myös piti yllä mukavaa keskustelua kävellessämme pelloilla. Tarkastajana mieleeni palautui monia asioita peltoviljelystä, sillä en ollut hetkeen työskennellyt alkutuotannon parissa. Vastaan tuli täysin uusia asioita, kuten GPS-laitteen käyttäminen ja harvinaisen viljelykasvin, valkomesikkään näkeminen luonnossa. Vaikka maaseudun kehittämisestä minulla on vuosien kokemus, niin lukuisten viljelijöiden ja erilaisten tilojen näkeminen herätti taas paljon intoa ja ideoita kehittää maaseutua tulevaisuudessakin.

Tarkastajan työtä tehdään parityönä ja opin näkemään mitä erittäin tiivis tiimityöskentely parhaimmillaan on: saumatonta yhteistyötä, jossa onnistumisista nautitaan yhdessä ja työmurheet jaetaan toimistolle takaisin ajettaessa. Aidossa tiimityöskentelyssä tunnustetaan omat heikkoudet ja luotetaan molempien erilaisiin vahvuuksiin. Minä sain kokeneemmalta pariltani rutkasti perehdytystä esimerkiksi valvontakarttojen tulkitsemiseen ja toisaalta koen, että minun vahvuutenani oli laadukas kommunikointi viljelijän kanssa. Koko tarkastus -ja valvontayksikön yhteishenki oli hyvä ja aina löytyi tarvittaessa joku jolta pystyi kysymään neuvoa. Tällaisesta työstä ja työyhteisöstä on helppo pitää. Käytännön työtä tehdessä paljastui, että suuri osa viljelijöistä suhtautuu valvontoihin neutraalisti ja osa jopa piti niitä tarpeellisina. Yhteenvetona tarkastajan tehtävät ovat olleet antoisia, opettavaisia ja ihmisläheistä työtä.

 

Virve

 

Virve Rinnola
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntiin siirtyvät valtion vesioikeudelliset luvat ja sopimukset

Vuorossa on kertomus maakuntauudistuksen, tämän erittäin suuren ja moneen asiaan vaikuttavan hallinnollisen mylläyksen, eräästä pienestä sivujuonteesta eli valtion hallinnassa olevien vesitaloudellisten hankkeiden siirrosta maakuntiin. Vaikka asia on mittakaavaltaan pieni verrattuna maakuntauudistuksen suuriin linjoihin, niin asia ei kuitenkaan ole vähäpätöinen, sillä näillä vesistöhankkeilla on suuri merkitys mm. vesistöjen säännöstelyssä ja tulvasuojelussa.

Asian ytimessä ovat keskenään hyvinkin erilaiset vesilain ja sen edeltäjien mukaiset vesitaloushankkeet, alkaen järvien laskuista päätyen tekojärvien rakentamiseen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin. Näitä kaikkia hankkeita yhdistää se, että niiden alkuperäisenä luvanhaltijana on ollut jokin valtion laitos tai viranomainen, kuten esimerkiksi Vesihallitus, Ympäristökeskus tai TE-keskus sekä vanhemmissa luvissa esimerkiksi Maatalousministeriön asutusasiain osasto, Asutushallitus tai pelkästään Valtio. Nämä hankkeet on toteutettu Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella ja ovat aikaisempien organisaatiouudistusten myötä siirtyneet aina uuden valtion viranomaisen hallittavaksi niin, että mahdollisen useammankin välivaiheen jälkeen niiden luvanhaltija on tällä hetkellä joku ELY-keskus.

Tulevan maakuntauudistuksen myötä myös ELY-keskukset siirtyvät edeltäjiensä joukkoon osaksi Suomen hallintohistoriaa ja niiden tehtävät jaetaan Valtion lupa- ja valvontaviraston (LUOVA) sekä maakuntien kesken. Tästä seuraa kysymys siitä kuka on näiden vesilupien tuleva luvanhaltija. Näitä hankkeita koskevissa luvissa on hyvinkin merkittäviä kunnossapidon ja luonnontalouden velvoitteita esimerkiksi tulvasuojelun ja patoturvallisuuden kannalta, joten aina pitää olla taho, jolle nämä vastuut kuuluvat. Vesilupa on ikuinen eräitä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Se ja sen velvoitteet ovatkin toistaiseksi voimassa olevia. Tämän takia vesiluvalla pitää aina olla luvanhaltija ja siksi asia onkin tärkeä.

Ratkaisuna on näiden hankkeiden, niitä koskevien lupien ja sopimusten siirtäminen valtiolta maakunnille. Mainitsin tässä ensimmäisen kerran sopimukset. Yleensähän oikeus hankkeen toteuttamiseen myönnetään luvalla, mutta joskus hanke on voitu toteuttaa pelkästään valtion ja maanomistajien välisen sopimuksen perusteella. Lisäksi monessa vesiluvalla perustetussa hankkeessa valtio on tehnyt sopimuksia esimerkiksi voimayhtiön kanssa vastuiden siirrosta yms. eli näissä hankkeissa ei pelkästään lupien perusteella pysy kartalla vastuiden jaosta eri tahojen kesken. Sopimukset muodostavat siis tärkeän lisän asiaan.

Oikeudellinen perusta siirtoon löytyy valmisteilla olevasta laista maakuntauudistuksen täytäntöönpanosta sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (tästä eteenpäin voimaanpanolaki). Käytännössä homma menee niin, että ELY-keskuksissa ympäri maan Maakunnat_hankkeetkootaan tiedot toimialueen hankkeista ja niitä koskevista voimassa olevista luvista sekä sopimuksista. Voimaanpanolain mukaan tulevissa maakuntavaaleissa valittava maakuntavaltuusto päättää alueensa lupien ja sopimusten siirtymisestä maakunnalle. Sitten kun kaikki maakunnat ovat tämän päätöksen tehneet, tapahtuu varsinainen siirto Valtioneuvoston asetuksella, jossa yksilöidään siirtyvät asiat ja vastaanottavat maakunnat.

 

Kuva: Maakuntiin siirtyvien hankkeiden määrä kpl (Luonnos, kpl määrät suuntaa antavia)

Keräämistyö hankkeiden sekä niitä koskevien lupien ja sopimusten suhteen on edelleen menossa ja sitä koordinoidaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Valtion hankkeita on vuosikymmenten saatossa toteutettu varsin paljon, vanhimpien ulottuessa 1900-luvun alkuun. Tärkeä osa keräämistyötä on myös samalla tehtävä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Vesistötyöt-tietojärjestelmän ns. VESTYn päivittäminen. Tarkoituksena on että kaikki asiaan kuuluva tieto digitoituineen lupineen saadaan tallennettua järjestelmään, jotta tieto olisi tulevaisuudessa kaikkien löydettävissä ja käyttökelpoisessa muodossa.

MauriKeranen.png

 

Mauri Keränen
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kokeiluohjelmasta vauhtia sivuvirtojen hyödyntämiseen

Kärkihanke_suomi_lila

Pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä on edistetty Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta nyt puolentoista vuoden ajan. Tänä aikana noin kaksikymmentä hanketta on saanut tästä ohjelmasta myönteisen rahoituspäätöksen. Lähes saman verran on tehty myös kielteisiä rahoituspäätöksiä. Hankkeiden läpimenomahdollisuudet ovat tämän hetken tilastojen valossa vähän vajaassa puolessa. Tukea saaneet yritykset sijaitsevat eri puolella Suomea (kuva 1).

Mäntymäki_karttaMonipuolisia mahdollisuuksia

Usein minua pyydetään mainitsemaan esimerkkejä siitä, millaiset yritykset ja hankkeet ohjelmasta voivat saada rahoitusta. Tämä on ymmärrettävää siinä mielessä, että ravinteiden kierrätys on edelleen vieras termi monille. Yksinkertaisesta asiasta on lopulta kyse: tarkoituksena on edistää toimintaa, jonka kautta erilaisten eloperäisten biomassojen ja sivuvirtojen sisältämät arvokkaat ravinteet saadaan tehokkaasti hyödyksi esimerkiksi kierrätettyinä lannoitevalmisteina.

Tässä rahoitusvaihtoehdossa ei ole käytössä mitään toimialarajausta; kaikenlaiset suomalaiset pk-yritykset voivat rahoitusta hakea ja saada, jos kehittäminen vain liittyy biomassojen ravinteiden kierrätyksen edistämiseen. Hankerahoitusta on myönnetty kappalemääräisesti eniten pienille yrityksille, jopa ihan mikrokokoluokan yrityksille.

Rahoituspäätöksiä on tehty niin aloittaville kuin jo vuosikymmeniä toimineille yrityksille. Myönteisiä hankepäätöksiä on postitettu metalliyrityksestä maatilayrittäjään ja konsulttiyrityksestä tutkimuslaitokseen.  Rahoituksen saaminen on siis mahdollista muillekin kuin yrityksille, tietyin edellytyksin.

Pariinkymmeneen hankehakemukseen sisältyy jo monenlaista tekemistä ja hankkeiden kehittämisteemat vaihtelevat hankkeittain laajasti. Lannan kierrätykseen ja sen prosessointiin keskittyviä hankkeita on määrällisesti eniten, mutta myös muun muassa ruokomateriaalin hyödyntämiseen, levänkasvatuksen edistämiseen tai rehutuotteiden kehittämiseen tähtääviä hankkeita on käynnissä.  Pääsääntöisesti rahoitetuissa hankkeissa keskitytään hyvin käytännönläheiseen koetoimintaan, mikä on kokeiluohjelman tarkoituskin.

Esittelyvideoista tietoa ja inspiraatiota

Muutamasta rahoitetusta hankkeesta on tehty myös esittelyvideot. Videot katsomalla saat tarkempaa käsitystä, että mitä hankkeissa voidaan tehdä ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi.

Ole rohkeasti yhteydessä, jos aihe kiinnostaa ja kaipaat lisätietoja rahoitusmahdollisuuksista! Erityisesti logistiikkaan ja palvelukehitykseen liittyviä hankkeita ja toimijoita kaivataan ohjelmaan lisää.

BioKymppi Oy:n hankevideo

Pasrea Oy:n hankevideo

 

 

PaiviMantymaki

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

Asiakas kasvupalvelujen keskiössä

Maakuntauudistuksessa valtaosa ELY-keskusten sekä TE-palvelun tehtävistä siirtyy uusien maakuntien järjestämisvastuulle vuonna 2020. Osana maakuntauudistusta toteutetaan laaja kasvupalvelu-uudistus, jossa nykyisistä työvoima- ja yrityspalveluista muodostetaan maakunnalliset kasvupalvelut. Kasvupalveluilla tuetaan työnhakijoita työuran eri vaiheissa sekä yrityksiä ja elinkeinoja niiden kehittämisessä.

Kasvupalvelu-uudistus on tavoitteiltaan kunnianhimoinen. Tavoitteena on edistää työllisyyttä, investointeja ja yrittäjyyttä sekä tehdä samalla palvelurakenteen uudistus. Maakunnan kasvupalveluissa maakunta toimii palvelujen järjestäjänä eli palvelujen tilaajana ja yhteen sovittajana. Maakunnan tehtävänä on selvittää erilaisten asiakasryhmien palvelutarpeet ja määritellä palvelut sekä päättää tuotantotavasta. Asiakas on siis palvelujen keskiössä. Palvelujen tuottajina voivat toimia julkinen sektori, yritykset sekä kolmas sektori, jotka tuottavat yhdessä uusia tehokkaita palveluita elinvoiman, kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämiseksi maakuntien tilaamana.

Kasvupalvelukeskustelussa on noussut esiin kuntien ja erityisesti suurten kaupunkien tavoite saada järjestämisvastuu kasvupalveluissa. Keskustelussa kuitenkin usein unohtuu, etteivät uudistuksen lakiesitykset rajoita kuntien nykyisiä elinkeinojen ja työllisyyden edistämistehtäviä, vaan kunnat toimivat jatkossakin yleisen toimivaltansa turvin elinvoimaisuutensa lisäämiseksi. Valmisteilla oleva uudistus antaakin hyvät mahdollisuudet maakunnan ja kuntien väliseen yhteistyöhön ja kehittämiseen, koska kunnat ja erityisesti suuremmat kaupungit panostavat merkittävästi elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin. Onkin tärkeää, että maakunnat ja kunnat suunnittelevat yhdessä alueen toimenpiteiden kokonaisuuden, jossa maakunnan kasvupalvelutehtävä ja kuntien elinvoimatehtävä tukevat ja täydentävät toisiaan.

ELY-keskusten yhteinen kanta on, että kasvupalvelujen järjestämisvastuuta ei tule jakaa maakuntien ja kuntien kesken, pois lukien pääkaupunkiseudun erillisratkaisu. Maakunnalle määritetty järjestämisvastuu antaa hyvän ja riittävän laajan pohjan kasvupalvelujen järjestämiselle sekä kytkennälle valtakunnallisiin kasvupalveluihin. Järjestämisvastuun mahdollinen jakaminen johtaisi sirpaleisiin ja alueellisesti eriarvoisiin yritys- ja työvoimapalveluihin sekä halvaannuttaisi työllisyys- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanon. Päällekkäiset järjestelyt lisäisivät kustannuksia ja toisivat suuria haasteita sähköisten palvelujen ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseen.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuun jakaminen tai siirtäminen kunnille aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä Aluekehittämis- ja kasvupalvelulain periaatteiden perusteellisen uudelleentarkastelun, minkä seurauksena maakuntauudistuksen aikataulu vaarantuisi. Tätä me emme halua, emmehän.

soininen_mika

 

Mika Soininen
Ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus