Valvonnan mietteitä vuoden vaihteessa

lehmat_laitumella

Vuoden valvontakausi lähenee loppuaan. Tarkastajat ovat siirtyneet maastosta toimistolle valmistelemaan talvikautisia valvontoja sekä kirjaamaan raportteja ohjaaville virastoille. Eläinvalvojat ovat maakunnassa koulutuskierroksella kertomassa tulevan vuoden Eläinten hyvinvointikorvauksen hausta ja Evira-tarkastajat kiertävät vuoden viimeisiä siementarkastuksia sekä saha-ja puupakkaustarkastuksia.

Myös toimistolla tuki-ja tarkastusryhmän käytävä on hiljentynyt. Pääosalla valvontakauden määräaikaisilla tarkastajilla on työsuhde tällä kertaa ELY-keskuksessa päättynyt ja he ovat siirtyneet omille tahoilleen. Näin rekrytoivana henkilönä aina tässä vaiheessa toivoo että mahdollisimman moni olisi käytettävissä myös tulevana vuonna, jotta osaaminen ei pääsisi karkuun. Tietenkin ymmärrän myös sen että jokainen etsii pidempiä työmahdollisuuksia maakunnasta.

Mennyt vuosi ei ole ollut helpoin meidän viljelijäasiakkaille. Kasvukausi oli todella haasteellinen ja tuotteiden hinnatkaan eivät ole lähteneet nousuun toivotulla tavalla. Tätä taustaa nähden valvontojen vastaanotto tiloilla on ollut todella positiivista. Tietenkään tarkastajan saapuminen tilalle ei ole kaikkien toivotuin vieras, mutta yhteisellä keskustelulla on asiat aina saatu etenemään. Tästä suuri kiitos viljelijöille!

Myös positiivista viestiä on valvontarintamalta. Valvonnat saatiin tänä vuonna suoritettua hyvin aikataulussa koko valtakunnassa ja tämä mahdollisti sen että viljelijätukien maksuaikataulua voitiin aikaistaa muutamilla viikoilla. Mavi pystyi maksamaan kansalliset tuet sekä luonnonhaittakorvauksen loppuosan tänä vuonna marraskuussa edellisten vuosien joulukuun sijaan. Tätä kirjoittaessa on perus-, viherryttämis- ja nuorten viljelijöiden tuki maksatuskeräilyssä ja jouluviikolla maksuvuorossa ovat EU nautapalkkioiden ennakot ruokintapäivien perusteella ajanjaksolta 1.1 – 15.9.2017.

Tulevaakin vuotta varten on valvontasuunnitelmat ja tarvittavat resurssilaskelmat tehty. Tämän hetken tiedon mukaan valvontamäärät pysyvät samalla tasolla tämän vuoden kanssa ja resurssit näyttävät olevan riittävät. Eli tulevanakin vuonna tarkastajat soittavat tiloille, kertovat tilan osuneen valvontaan tai eläintarkastajat saapuvat tilalle pääosin ennalta ilmoittamatta. Mutta jos tilallesi tai yritykseesi tarkastus kohdistuu, niin älä säikähdä, vaan ota tarkastuksesta irti myös neuvonnallinen puoli. Tarkastajat vastaavat mielellään tukiehtoihin ja valvontoihin liittyviin kysymyksiin. Ja jos vastausta ei löydy heti, niin vastaus selvitetään ja asiaan palataan myöhemmin.

Tähän loppuun laitan vielä linkin youtube videoon; Pinta-alamittauksen lyhyt historia, jonka on tehnyt Etelä-Savon ELY-keskuksen valvontaryhmä. Videolla esitellään eu-aikana käytössä olleita mittaustapoja eu-ajan alusta tähän päivään. Videolta puuttuu ainoastaan aivan ensimmäisinä vuosina käytössä olleet pistepoletit.

 

Rauhallista Joulunaikaa ja Hyvää tulevaa vuotta!

Toivottaen

 

 


Harri Väisänen
Tarkastuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Vedenkorkeuden ja virtaamien seuranta uudistuu

Hydrologisella seurannalla tuotetaan tietoa Suomen vesivaroista julkisen ja yksityisen päätöksenteon tueksi sekä yleisen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Tieto on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi tulvariskien hallinnassa, patoturvallisuudessa, vesistöjen säännöstelyssä, vesivoiman tuotannossa, vesihuollossa, vesitalouslupien valvonnassa sekä vesienhoidon suunnittelussa. Jokien ja järvien vedenkorkeuden ja virtaamien lisäksi hydrologisen seurannan kohteita ovat mm. pohjavesien määrä ja laatu, lumen määrä ja vesiarvo sekä veden lämpötila.

Hydrologisen seurannan kehittämistä koskevan selvityksen johdosta valtakunnallinen hydrologisen tiedon tuottaminen keskitettiin noin vuosi sitten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, joka vastaa mm. kilpailutuksista, ulkoistettujen palvelujen tuottamisesta ja hankinnoista. Myös hydrologinen omaisuus on siirretty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Suomen ympäristökeskus (SYKE) toimii valtakunnallisena hydrologian laitoksena ja tilaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta hydrologisen tiedon. SYKE vastaa myös hydrologisen seurantaohjelman laatimisesta, tietojärjestelmistä sekä valtakunnallisista palveluista. Kaikki ELY-keskukset osallistuvat seurantaohjelman laatimiseen, havaintotiedon tuottamiseen ja omaisuuden ylläpidon suunnitteluun ja toteutukseen.

Hydrologia2

Hydrologiassa on tehty tänä vuonna kolme suurta kilpailutusta, jotka koskivat vedenkorkeuden mittalaitteiden hankintaa, virtaamamittauksia sekä vedenkorkeusasemien ylläpitoa. Vedenkorkeusasemien laitehankinnat voitti oululainen EHP Environment Oy, jonka loggereita on asennettu syksystä lähtien ennestään automatisoimattomille vedenkorkeusasemille sekä korvattu tekniikaltaan vanhentuneita laitteita eri puolilla Suomea. Uusia vedenkorkeuden mittalaitteita on hankittu tähän mennessä runsaat 50 kpl.

 

Hydrologia3

Kilpailutetut virtaamamittaukset hankinta-alueittain 2017-2019.

Virtaamamittausten osalta Suomi jaettiin kolmeen hankinta-alueeseen, joista pohjoisen alueen voitti Mitta Oy, läntisen alueen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja itäisen alueen Kymijoen vesi ja ympäristö ry kumppaneineen. Heinäkuun alussa alkaneen 2,5 vuoden hankintakauden aikana tehdään kaiken kaikkiaan vajaa 200 avovesikauden virtaamamittausta sekä 250 talvikauden mittausta. Virtaamamittauksia tehdään erilaisissa vesiolosuhteissa tulvista kuiviin kausiin, jotta vesistöjen virtaamista saadaan luotettavaa tietoa vesistöjen käyttäjille.

 

Hydrologia4

Ylläpitokilpailutuksen 2018-2019 vedenkorkeusasemat, yhteensä 308kpl.

Vedenkorkeusasemien ylläpito kilpailutettiin myös kolmella hankinta-alueella, jotka voittivat samat tahot kuin virtaamamittauksetkin. Hankintakausi käynnistyy 1.1.2018 ja kestää ainakin vuoden 2019 loppuun. Vedenkorkeusasemien ylläpito tarkoittaa vedenkorkeusaseman tärkeydestä riippuen yhden tai kahden kuukauden välein tehtyjä vedenkorkeuden tarkistusmittauksia sekä erilaisia pieniä huoltotöitä ja vuosittaisia kuntoarvioita. Lisäksi toiminnanharjoittajat tekevät tilattuja korjaustöitä ja vikahuoltokäyntejä. Hankintaan liittyen ulkoistettiin koko Suomessa yhteensä 308 aseman ylläpito. Kilpailutuksen ulkopuolelle jäi useita satoja vedenkorkeusasemia, joiden ylläpidosta vastaavat pääosin voimayhtiöt ja muut julkisen hallinnon ulkopuoliset tahot. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen kustannukset ovat noin 1,1 milj. euroa/vuosi.

 

Saari_Tuuli_5629

 

Tuuli Saari
Johtava vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

Rautio_Liisa

 

Liisa-Maria Rautio
Vesistöyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kuinkas tässä näin kävi?

Vielä jokin aika sitten kerrottiin, että Suomi on Kreikan tiellä. Talous on kuralla ja julkiset menot korkealla. Koitti kevät ja lumi suli, joskin ei sitä paljon koko talvena ollutkaan. Talous alkoi kasvaa kohisten, avoimia työmahdollisuuksia syntyi ja barometrit alkoivat osoittaa ylöspäin. Talousennusteet piti uusia ja kasvun desimaalit vaihtuivat prosenteiksi. Virallisen Eurostatin tilaston mukaan Suomen talous on kasvanut kesällä toiseksi nopeiten kaikista euromaista.

Hyvä niin. Kun talous kasvaa, yritykset investoivat, kansalaiset kuluttavat ja vienti vetää. Muuttunut tilanne helpottaa myös julkista taloutta. Kuitenkin yhdeksi kohisevan kasvun esteeksi on tulossa osaavan työvoiman saatavuus. Kun yritysten tuotantokapasiteetti on maksimaalisesti käytössä, syntyy tarve palkata uutta työvoimaa. Syksyllä kaikki barometrit ovat viestineet useilla toimialoilla olevista rekrytointiongelmista. Etelä-Pohjanmaallakin työllisyys alkoi selvästi parantua keväällä. Kesällä Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli jo koko maan alhaisin. Työ- ja elinkeinohallinto on saanut yhä enemmän informaatiota työvoiman kasvavasta kysynnästä etenkin teollisuudessa. Syksyn aikana strategiat on päivitetty uuteen asentoon. Miten edistämme omilla toimillamme osaavan työvoiman saatavuutta?

Img_0021m

Osaavan työvoiman saatavuus on keskeisimpiä tekijöitä yritysten sijoittumispäätöksissä. Myös monipuolinen koulutustarjonta vahvistaa alueen vetovoimatekijöitä. Jos talous kasvaa pidemmän aikaa, kilpailu työvoimasta alueiden kesken lisääntyy. Kun tilastoja hieman tutkii, niin huomaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ohittaneet teollisuuden maakunnan suurimpana työllistäjänä. Ja kun tutkii vielä lisää, niin huomaa, että eläkepoistuma sote-alalla on voimakasta tulevina vuosina. Siis työvoimaa tarvitsevat tulevaisuudessa muutkin toimialat kuin vain teollisuus. Kun tähän lisää vielä sen, että väestön määrä on ollut maakunnassa pitkään laskussa, syntyy tilanne, jossa toimialat kilpailevat vähenevästä työvoimasta. On siis ennakoitavissa tilanne, jossa osaavan työvoiman saatavuus on todella este talouden kasvulle.

Miten ja mistä työvoimaa työmarkkinoille olisi kiinnitettävissä? Suomessa on edelleen suuri työvoiman varanto eli ihmisiä, joilla ei ole kokopäiväistä ja säännöllistä työpaikkaa. Pitkittyneen työttömyyden kohdanneita henkilöitä on nyt n. 100 000. Tästä ryhmästä pitäisi mahdollisimman moni saada takaisin työmarkkinoille. Tutkimusten mukaan koulutus ja hyvin kohdennetut työllistymispalvelut auttavat työllistymään. Tämän ongelman ratkaisussa julkisen rahoituksen merkitys on suuri ja työnantajien vastaantulo vähintäänkin yhtä suuri. Kyse on enemmänkin uusista avauksista ja yhteisestä tahtotilasta. Passiivinen työttömyysturva on muuttunut yhä enemmän työllistymisedellytysten mahdollistajaksi. Viisi miljardia euroa vuodessa olisi käytettävissä työttömien työmarkkina-aseman parantamiseen, jos vain keinot löytyvät.

ASIAKASPALVELU_INFO_04_painoTyö- ja elinkeinohallinnon välineistä yhdessä yritysten kanssa toteutettu rekrytointikoulutus on ollut tuloksellista. Tänä vuonna maakunnassamme on alkanut ennätysmäärä yritysten kanssa yhteisiä koulutuksia. Tämän lisäksi ELY-keskus ja TE-toimisto ovat kehittämässä uutta lähinnä 1-3 henkilön rekrytointiin liittyvää koulutusmallia. Osaajia yrityksiin -monialainen koulutusmalli käynnistynee ensi vuoden alussa. Sillä kyetään täydennys- ja jatkokouluttamaan täsmäosaajia yritysten tarpeisiin, jos tekijää ei muuten löydy.

Uudet maakunnat ovat tulevaisuudessa avainasemassa kun mietitään keinoja ja toimenpiteitä osaavan työvoiman saatavuuteen. Uusi maakuntahallinto vastaa jatkossa yritys- ja työvoimapalvelujen (tulevien kasvupalvelujen) järjestämisestä ja tuotannosta. Toimintaa raamittava lainsäädäntö tulee olemaan mahdollistavaa ja kannustavaa. Maakunta saa miettiä strategiat ja toimet tavoitteisiin pääsemiseksi. Nyt ei ole aikaa hukattavaksi, jotta vältymme toteamukselta – kuinkas tässä näin kävi?

 

Aaltonen_Jari

 

 

Jari Aaltonen
Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus