Kasvupalveluallianssi – uusi yhteistoimintamalli

Osana maakuntauudistusta maakunnat vastaavat v. 2020 lähtien kasvupalvelujen järjestämisestä. Kasvupalvelut koostuvat nykyisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalveluista. Hallitusryhmät linjasivat tammikuussa 2018 tulevaan alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulakiin liittyen, että maakuntia ja kuntia sekä palveluntuottajia kannustetaan toteuttamaan tulevia kasvupalveluja sekä kuntien elinvoimapalveluja yhdessä allianssimallin avulla.

Allianssi on kohtuullisen uusi toimintamalli, jota Suomessa on käytetty pääasiassa rakennushankkeissa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja yhteistyömalli on laajenemassa muillekin sektoreille. Allianssimallissa sopimusosapuolet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä. Allianssi on järkevää perustaa silloin, kun kyetään määrittelemään yhteiset tavoitteet, halutaan yhdistää resursseja ja osaamista sekä hankkia täydentäviä palveluja markkinoilta. Useiden palvelutavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyään entistä monimuotoisempia ratkaisuja. Tavoitteisiin pääseminen vaatii jatkuvaa toiminnan seurantaa ja kykyä ratkaista ongelmia uusin innovaatioin. Allianssin periaatteisiin kuuluu yhdessä sopiminen, yhdessä työskentely, avoimuus, luottamus ja jatkuva suorituksen parantaminen. Allianssin toimintakulttuuriin kannattaa perehtyä ennen kuin sitoutuu toimintaan mukaan.

Allianssi soveltuu kasvupalveluihin

Näin voisi ainakin olettaa kunhan tavoitteet ja toimintaperiaatteet kyetään yhdessä muodostamaan. Kuntien elinvoimapalveluilla ja maakuntien kasvupalveluilla on hyvin samansuuntaisia tavoitteita. Kumpikin osapuoli panostaa alueen kehittymiseen, yritysten kasvuun ja menestymiseen sekä asukkaiden hyvinvointiin ja työllistymiseen. Kummallakaan toimijalla ei ole ylimääräisiä resursseja. Kummallakin toimijalla on kuitenkin panostuksia em. asioiden edistämiseen. Kasvupalvelujen palvelumuotoiluprojektissa yhteistyön merkitys tunnistettiin laajasti. Uuteen toimintamalliin siirryttäessä toimijoiden välinen yhteistyö on ydinkysymys – vain sellainen alue, jossa osataan yhdistää valtakunnalliset, maakunnan, kuntien ja muiden palveluntarjoajien kasvupalvelut asiakkaan kannalta saumattomaksi kokonaisuudeksi, voi onnistua.

Kasvupalveluallianssi tarjoaa onnistumiseen yhteistoimintamallin ja toimintatavan. Allianssimallilla ei voida muuttaa kasvupalveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevia säädöksiä. Allianssissa voi kuitenkin olla mukana järjestäjien (tilaajien) omaa tuotantoa kunkin omalla tehtäväalalla. Oleellinen osa allianssia on markkinoilta hankittavien palveluntuottajien tuotanto. Sen vuoksi allianssissa on useita eri vaiheita, jotka tulee huolella suunnitella ja toteuttaa.

Lähde: TEM

Lisäinformaatiota löytyy mm. www.tem.fi ja www.alueuudistus.fi

Ja meillähän on halu onnistua.

 

Jari Aaltonen
Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut, Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Suojateiden poistamisessa huomioitavaa

Suojatie1Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on viime vuonna laadittu suojatieselvitys (EPO ELYn blogi 15.8.2017). Selvityksessä on myös esitetty poistettavia suojateitä. Suojatien poisto on mahdollinen ja ainakin harkittava, jos liikenneympäristö ei tue nopeusrajoituksen laskemista tai suojatien tarve on vähäinen. Suojateiden poistamisessa on huomioitava erilaisia asioita, kinkkinen asia kaiken kaikkiaan.

Miksi suojatie pitäisi poistaa?

Suojatie on tarpeeton muun yhtä turvallisen tai turvallisemman kulkuyhteyden takia. Suojatie on ”turha” – vähällä käytöllä ja tien yli pääsee yhtä helposti ja turvallisesti muutoinkin. Suojatie niin sanotusti ei johda mihinkään (päättyy ojaan) tai on muutoin huonossa paikassa. Tuolloin se voitaisiin esimerkiksi siirtää parempaan paikkaan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkolla on nykyisen ohjeistuksen vastaisia lukuisia suojateitä, joita on selvitetty vaarallisiksi. Vastaavia suojateitä poistetaan tai ainakin harkitaan poistettaviksi, jos ei niitä voida muuttaa tai parantaa ohjeistuksen mukaisiksi. Ylitys on turvallisempaa, jos tie ylitetään vain silloin, kun autoja ei tule.

Ohjeiden vastaiset/vaaralliset suojatiet

Tien yli on tehty joskus suojatie, siihen aikaan vanhalla ohjeistuksella, keskisaarekkeella tai ilman.

Nämä suojatiet ovat olleet monesti jo pitkään käytössä ja aina ei ole korvaavaa reittiä. Nopeus- rajoituksen laskeminen maantiellä ei ole mielekästä, jos liikenneympäristö ei tue alennettua nopeusrajoitusta ja/tai liikennemäärät voivat olla liian suuria. Mahdollinen rakenteellinen parantaminen ei joka paikassa paranna riittävästi suojateiden turvallisuutta. Liikennevalot suojatielle eivät aina ole käypä vaihtoehto.

Tyypillistä ongelmakohteille

Useimmiten suojatiet sijaitsevat taajaman lähialueella vilkkaalla nykyisellä tai entisellä pääväylällä. Kohteilla on hyvä maantiegeometria ja nopeusrajoitus on 60 km/h, jota autoilijat eivät kuitenkaan noudata. Merkittävän paljon asutusta on ”väärällä” puolella tietä ja käyttäjiä voi olla paljon, kuten jalankulkijoita, pyöräilijöitä. Suojatien kohdalla vain harva autoilija antaa tietä jalankulkijalle, mikä nakertaa kaikkien suojateiden kunnioitusta. Riski vakavalle onnettomuudelle on suuri.

Suojatie2

Opittua suojateiden poistamisista

Käyttäjäryhmät ja käyttäjämäärät on selvitettävä huolella ja se tehdään kevyen liikenteen laskennalla. Tiedotusta pitää kehittää. Kuntaa ja ehkä myös kouluja on informoitava hyvissä ajoin etukäteen. Miten tavoittaa asukkaat, ettei poistaminen tule yllätyksenä? Perusteluihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Onko tulossa jotain korvaavaa ratkaisua tai myöhemmin parannusta? Suojatien poistosta voi olla hyvä informoida ja opastaa käyttäjiä paikan päällä esim. liikennemerkeillä. Jos ei ole korvaavaa reittiä, niin on mietittävä kahteen kertaan onko suojatien poistaminen hyväksyttävä lopullinen ratkaisu. Jos tiellä on vilkas liikenne ruuhka-aikaan (esim. yli 1000 ajoneuvoa tunnissa), niin miten silloin pääsee tien yli?

Onko sana suojatie väärä?

Ruotsissa suojatie on nimeltään övergångsställe (ylityspaikka). Suomessa käytetään (virheellisesti?) ruotsiksi hyvin yleisesti suojatie -sanan suoraa käännöstä – skyddsväg (finlandism). Antaako jalankulkijoille ja pyöräilijöille sana suojatie/skyddsväg virheellisen turvallisuuden tunteen?

kjell_lind
Kjell Lind
Liikenneturvallisuussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Eviran ohjaamat tehtävät ELY-keskuksissa osa 2

Tämä teksti on jatkoa viime viikolla julkaistuun ELY-keskuksissa hoidetaan eräitä EVIRAn ohjaamia valvontatehtäviä osa 1-blogitekstiin, jossa käsiteltiin kasvinterveyden ja taimiaineiston valvontaa. Kannattaa siis tutustua myös aiempaan tekstiin.

kirvat rikkakasvin alapinnalla

Siemenkaupan markkinavalvonta

Siemenkaupan valvonnan tärkeimpinä tavoitteina on estää sertifioimattoman siemenen kauppa ja kylvösiemenen laadun varmistaminen. Tarkastuksia tehdään markkinavalvontana ja näytteidenottoina mm. siemeniä myyvissä liikkeissä, seuraamalla lehti-ilmoituksia ja muita median kanavia sekä siemenpakkaamotarkastuksin.

Hukkakauravalvonta

Vuosittain valvotaan voimassaolevien hukkakaurantorjuntasuunnitelmien toteutumista tiloilla ja tehdään mahdollisia päivityksiä suunnitelmiin. Torjuntapäätökset velvoittavat viljelijää ja mahdollisista rikkomuksista voi seurata pakkotoimia (esimerkiksi kasvuston hävittäminen paalaamalla). Myös mahdollisia ilmiantoja tarkastetaan.

Peltotukivalvontojen yhteydessä tukitarkastajat tekevät myös hukkakauravalvontaa. Jos tilalla on voimassaoleva torjuntasuunnitelma ja se osuu peltovalvontaan, tilalle lähtee tukitarkastajaparin lisäksi myös kasvintarkastaja.

Rehuvalvonta

Rehujen käytön valvontaa tehdään tukivalvontojen yhteydessä täydentävien ehtojen valvontana. Markkinavalvonta käsittää rehuja myyvät maatalouskaupat, rehupakkaamot, lemmikkieläinkaupat ym. Tarkastajan tulee tietää rehujen markkinointiin, säilytykseen, valmistukseen, laatuun, maahantuontiin ja pakkausmerkintöihin kuuluvat säädökset, sikäli kun ne koskevat kyseisiä tuotteita ja jälleenmyyntiä.

Lannoitevalvonta

Lannoitevalvontaa tehdään markkinavalvontana mm. vähittäiskauppoihin, kauppapuutarhoihin, joissa myydään lannoitevalmisteita. Sekä valmistuksen valvontana paikkoihin, jossa tehdään kalkitusaineita, kasvualustoja, turpeita, erilaisia maanparannusaineita (esim. tuhka, kompostimädätteet jne.). Tavoitteena on valvoa lannoitevalmisteiden myyntiä ja pakkausmerkintöjä ja varmistaa markkinoilla olevien tuotteiden laatua, turvallisuutta ja jäljitettävyyttä.jauhiaset lobelialla

Kasvinsuojeluaineiden valvonta

TUKES (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) ohjaa kasvinsuojeluaineiden valvontaa. Tarkastajat tekevät kaupan valvontaa; tarkastellaan onko kaupoissa myynnissä luvallisia kasvinsuojeluaineita, joissa on voimassaolevat myyntipäällysmerkinnät, vai onko siellä vanhentuneita käytöstä poistuneita kasvinsuojeluaineita. Seurataan myös miten kauppa varmistaa, että kasvinsuojeluaineita ostavalla henkilöllä on voimassaoleva kasvinsuojeluainetutkinto. Toisena kohteena ovat maatilat, metsänhoitoyhdistykset, kasvihuoneet, viheralueet, taimistot, joissa valvotaan kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Tarkastuksilla kiinnitetään huomiota ruiskutusvälineistöön, kasvinsuojeluainetutkinnon voimassaoloon, kasvinsuojeluaineiden varastointiin ja millaisia aineita käytetään millekin alueelle ja kasville. Tarkastusten yhteydessä voidaan antaa huomautuksia, jolloin puutteet tulee korjata määräaikaan mennessä.

Eläinten merkintä ja rekisteröinti

Eläintarkastajat valvovat nauta-, sika-, lammas-ja vuohitiloja vuosittain vähintään kolme prosenttia kaikista kyseisten eläinlajien pitäjistä. Eläinten merkintä ja rekisteröinti on tärkeää, jotta kuluttaja voi luottaa siihen että elintarvike jonka hän ostaa on turvallinen. Tuotteen tulee olla jäljitettävissä lähtöpaikkaansa asti. Jos eläintauti puhkeaa, tulee tartunnan saaneet eläimet jäljittää ja eristää tehokkaasti ja nopeasti muista eläimistä. Tämän takia pitopaikoista tulee pitää ajantasalla olevaa rekisteriä. Valvonnassa tarkastetaan tilan rekisteröitymistiedot sekä yksilöeläinten korvamerkinnät tai pitopaikkakohtaiset eläinmäärät eläinryhmittäin.vasikka

Kasvisten kauppanormien valvonta

Kauppanormien valvontaa tekevä tarkastaja valvoo tukkuja, että tukuissa liikkuvat vihannekset ja hedelmät täyttävät niille asetetut laatu,- pakkaus- ja vähimmäisvaatimukset. Tarkastuksen perusteella tarkastaja tekee myyntikieltopäätökset. Esimerkkinä jos jossain tuoteryhmässä osassa tuotteissa on pintavioituksia tai kokoeroja, voidaan se erä määrätä lajiteltavaksi, jolloin saadaan kauppakuntoista tavaraa.

Luomuvalvonta

Luomuvalvonta perustuu lakiin ja säännöksiin, jonka mukaan toimitaan. Luomuvalvontaan kuuluvien toimijoiden tulee noudattaa asetusten vaatimuksia.

Elyssä tarkastaja ylläpitää luomurekisteriä, ottaen vastaan ilmoittautumiset luomuvalvontaan, toimijoiden ilmoitukset toiminnan muutoksissa. Lisäksi tarkastaja jakaa tilat valtuutetuille tarkastajille alkutarkastusta, vuosittaista tuotantotarkastusta tai lisätarkastuksia varten. Valtuutetut tarkastajat toimittavat asiakirjaselvitykset ELYYN, joiden perusteella toimijoille annetaan päätökset. ELYssä tarkastajan tehtäviin kuuluu myös poikkeuslupien käsittely (eläin- ja kasvituotanto) sekä tarkastaja vastaa luomutuotettujen tuotteiden markkinavalvonnasta esimerkiksi ottamalla näytteitä.

 

kuva reija

 

Reija Lesonen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mietteitä maaseudulle maksettavista tuista

Kuva2 20180108Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 – 2020 toteuttaminen on edennyt vuonna 2017 tukien maksatuksissa vauhdilla eteenpäin. Maaseuturahastosta tuetaan monenlaisten maaseudulla toimivien tahojen investointi- ja kehittämishankkeita. Ryhmästämme maksetaan tukia esim. maatalous-investointeihin, kehittämishankkeisiin ja yleishyödyllisiin investointeihin, yritystukia ja Neuvo2020 -korvauksia. Lisäksi maksetaan muita maatalouden rakennetukia mm. peruskuivatushankkeisiin ja ei-tuotannollisiin investointihankkeisiin, valtakunnallisen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman hanketuet sekä tukia erityisympäristösopimusten ja luomu- ym. sitoumusten perusteella. Viime vuonna näitä kaikkia tukia maksettiin Etelä-Pohjanmaalla yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa. Tänä vuonna maksettavat määrät nousevat vielä huomattavasti.

Etelä-Pohjanmaalla maaseuturahaston tuet on aina hyödynnetty todella hyvin. Ohjelmakausilla alueellemme myönnettyjä euroja ei ole tarvinnut palauttaa käyttämättöminä takaisin, enemmänkin päinvastoin. Tukea erilaisiin tarkoituksiin on haettu Kuva 20180108Etelä-Pohjanmaalle myönnettyä määrää enemmänkin ja varoja on saatu muilta alueilta Suomesta lisää. Tuet maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun myönteisen rahoituspäätöksen saanut tuen hakija toteuttaa hankkeensa ennalta sovitun mukaisesti.

Viime vuonna oli havaittavissa se, että erityisesti maatalousinvestoinneissa rakentamistyöt tapahtuivat nopealla aikataululla. Isoissa investoinneissa liikkuu suuret rahat. Investoijien pitää maksaa laskut tavaran toimittajille ja rakennustyön tekijöille ajallaan ja pankin vakuudet pitää pysyä riittävinä. Investoinneilla on iso työllistävä merkitys monelle toimialalle. Oma arvostukseni varsinkin maatalousyrittäjiä kohtaan on noussut entisestään. Maatilojen määrät vähenevät, mutta tilakoot kasvavat. Vaatii intoa ja rohkeutta, että tiloille löytyy jatkajia, jotka vielä ryhtyvät myös mittaviin investointeihin. Kustannuksiltaan satojen tuhansien eurojen ja monesti reilusti yli miljoonankin euron rakentamisinvestoinnit eivät toteudu ilman vakaata maatalousyrittäjän sitoutumista ja uskoa tulevaisuuteen. Sama koskee tietysti muitakin yrityksiä ja tahoja. Tuen saajia ei ole syytä kadehtia. Kuva1 20180108

Maaseudulla on paljon pieniä kyliä, joissa löytyy innokkaita asukkaita. Erilaiset yhdistykset ovat toteuttaneet yleishyödyllisellä investointituella monenlaisia kulttuuriin, liikuntaan ja harrastuksiin liittyviä hankkeita kyläläisten parhaaksi. Kaikki tämä lisää asumisviihtyvyyttä. Hankkeilla ja niihin liittyvillä talkootöillä on yhteishenkeä kohottava vaikutus.

Erilaisilla kehittämishankkeilla on suuri merkitys maaseudulle. Kehittämistyöllä lisätään maaseudun elinvoimaisuutta ja yleistä hyvinvointia. Vain harva myönteisen rahoituspäätöksen saanut tuen hakija jättää hankkeen toteuttamatta.

kuva1

Suomi täytti 100 vuotta ja sitä on saatu juhlistaa monella eri tavalla. Isänmaallisuus ja kotiseuturakkaus ovat olleet meillä monella ajatuksissa enemmän kuin ennen. Tämä on johtanut omalla kohdallani siihen, että kiinnitän huomiota vielä tarkemmin kuin aikaisemmin, että ostan kaupasta omassa maakunnassa tuotettuja elintarvikkeita. Sama ostopäätös koskee myös muita hankintoja. Jokainen voi omalla valinnallaan olla vaikuttamassa siihen, että mahdollisimman moni euro jää Etelä-Pohjanmaalle hankkimalla tuotteet ja palvelut oman maakunnan toimijoilta.

 

WP_000465

 

 

Anne Palokoski
Maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

ELY-keskuksissa hoidetaan eräitä EVIRAN ohjaamia valvontatehtäviä osa 1

ELY-keskuksissa tehdään EVIRAN ohjaamaa tuotannon ja tuotteiden valvontaa, markkinavalvontaa sekä tuonnin ja viennin valvontaa mm. maatiloilla, kasvihuoneilla, teollisuudessa, kaupoissa, tukuissa, varastoissa ja metsissä. Merkillepantavaa tehtäväkentässä on sovellettavien yksityiskohtaisten ja velvoittavien lakien ja asetusten suuri määrä. Tarkastajien laaja-alainen tieto hankitaan ohjaavan tahon koulutusten lisäksi itsenäisellä tiedonhankinnalla sekä konsultaationa niin Evirasta kuin kollegoilta muista ELY-keskuksista.

Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on hyvin tärkeää. Yhteistyötä tehdään mm. eläinlääkintä-, elintarvike-, kemikaali-, maaseutuelinkeino- ja ympäristöviranomaisten sekä tullin kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös ELY-keskuksen sisällä tukivalvojien kanssa.

LesonenKasvinterveyden valvontaan kuuluu mm. kasvihuonekartoitukset

Kasvinterveys ja taimiaineisto

Kasvintuotannon turvaamiseksi, on laadittu erilaisia säädöksiä ja standardeja niin maailmanlaajuisesti, kuin EU-tasolla ja myös kansallisestikin. Lakien ja asetusten tarkoituksena on edistää maa-, metsä- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä, sekä ylläpitää korkealaatuista kasvinterveyden tilaa.

Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnan tavoitteena on varmistaa, että markkinoille päätyvät, maahan tuotavat ja maasta vietävät kasvituotteet täyttävät lainsäädännön vaatimukset terveys-, laatu- ja merkintävaatimusten osalta. Lisäksi valvonnan tarkoituksena on estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen Suomeen sekä todettujen kasvintuhoojalöydösten hävittämisen varmistaminen. Tarkastuksilla vaarallisen kasvintuhoojan löytyessä on toimittava nopeasti ja torjuntapäätökset tehtävä pian, koska kasvintuhoojan leviämisellä voi olla suuretkin vaikutukset kasvinterveydelle ja jopa maan laajuisesti. Esimerkkinä mäntyankeroinen, joka levitessään Suomen metsiin voisi aiheuttaa metsätaloudelle suurtakin vahinkoa.

Kasvinterveystarkastuksiin kuuluvat mm. tuontitarkastukset; sisältäen tarkastukset yrityksissä, jotka tuovat esimerkiksi puutavaraa muista maista. Tarkastuksilla varmistetaan tuontiasiakirjojen paikkansapitävyys, lähetyksen sisältö ja yleensä otetaan näyte, jolla voidaan varmistua, ettei tuotteista löydy vaarallisia kasvintuhoojia.

Sisämarkkinavalvonnassa käymme tarkastamassa mm. taimimyymälöitä ja kukkatukkuja, jotta myymälöissä myytävät tuotteet täyttävät lainsäädännön vaatimukset terveyden-, laadun- ja merkintävaatimusten osalta. Kukkatukuissa on tarkastuksen kohteena myös geenimuunnellut kasvit (neilikat), pakkauksissa tulee olla merkintä, että kyseessä on GMO-tuote. Puisen pakkausmateriaalin markkinavalvonnassa tarkastetaan yrityksiä, jotka tuovat EU:n ulkopuolelta tuotteita, jotka on pakattu puiseen pakkausmateriaaliin. Pakkausmateriaalin tulee olla käsiteltyä, ettei siinä elä vaarallisia kasvintuhoojia ja käsittelyt merkitään pakkausmateriaaliin leimoilla. Leiman avulla on mahdollista jäljittää pakkausmateriaalin valmistaja tilanteessa, jos otetusta näytteestä löytyykin jokin kasvintuhooja.

Kartoituksia teemme mm. taimi- ja hedelmätarhoilla, viheralueilla, kasvihuoneilla, perunatiloilla sekä metsätuholaisten osalta teollisuusalueiden lähistöissä (riskialueet) ja metsissä. Kartoituksilla tarkkaillaan löytyykö kohteista kasvintuhoojia. Esimerkiksi, yksityishenkilön ilmoittaessa Eviraan, että hänen puutarhassaan on päärynäpuu, jossa on mahdollisesti tulipoltteen oireita (ja lähettää siitä myös kuvat), kasvintarkastajan tehtävänä on käydä paikanpäällä tarkastamassa ja ottamassa näyte kasvista, jotta voidaan varmistua onko kyseessä vaarallinen kasvintuhooja. Kasvintarkastajan tulee tunnistaa kasveista erilaisten sienten, bakteerien, virusten ja tuhohyönteisten aiheuttamat vioitukset ja osahan voi olla myös ihan fysiologisia vioituksia.

Vientitarkastuksiin kuuluvat mm. sahat, jotka vievät ulkomaille puutavaraa tai perunanviljelijät, jotka haluavat viedä ulkomaille perunaa. Lisäksi Evira tehtäviin kuuluu myös erilaisten rekisterien ylläpitoasiat alueemme toimijoista.

EVIRA-tehtävistä kerron lisää seuraavassa blogitekstissäni, joka julkaistaan ensi viikolla.

kuva reija

 

Reija Lesonen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaa

Saako akkuja kerätä kuka vaan?

Suurin osa kotitalouksissa syntyvistä jätteistä (esim. sekajäte, lasi, paristot, pahvi ja paperi) menevät lähes automaattisesti oikeaan paikkaan eli kunnallisen jätehuoltoyhtiön tai valtakunnallisen tuottajayhteisön järjestämään jätteen keräykseen. Tämä tapahtuu siksi, että roska-auto käy säännöllisesti tyhjentämässä roska-astiat tai kotitaloudet kiikuttavat kauppareissulla kierrätykseen menevät jätteet alueellisiin keräyspisteisiin.

On kuitenkin joitakin jätteitä, joita syntyy silloin tällöin, pieniä määriä, ja jotka valitettavasti saattavat päätyä epävirallisia reittejä pitkin milloin minnekin.

Erityisesti tänä syksynä ovat sosiaalisessa mediassa ja paikallislehtien ilmoituspalstoilla yleistyneet merkittävästi ilmoitukset akkujen ja metalliromun kotoa noudoista. Haja-asutusalueella akkuja ja metalliromua tullaan kysymään usein aivan pihasta asti. Ja kuinka helppoa onkaan kaivaa varastojen ja autotallin kätköstä vanhat akut, jotka olisi pitänyt jo monta kertaa viedä jäteasemalle mutta aina se on vain jäänyt – ja antaa ne kyselijälle!

Akku1

Harva tietää toimivansa siinä tilanteessa erittäin todennäköisesti jätelain vastaisesti.

Jätteiden ammattimaiseen kuljettamiseen tarvitaan ELY-keskuksen tekemä merkintä jätehuoltorekisteriin. Jätelain mukaan jätteen saa luovuttaa vain sellaiselle vastaanottajalle, jolla on (ympäristö)lupa ottaa kyseinen jäte vastaan. Ajoneuvojen lyijyakut kuuluvat ns. tuottajavastuun piiriin eli käytännössä tuottajayhteisö omistaa akut, kun niitä ei enää käytetä, jolloin ne pitäisi toimittaa tuottajayhteisön keräyspisteeseen, tai kerääjällä tulee olla sopimus tuottajayhteisön kanssa. Tuottajayhteisö on perustettu järjestämään tuottajan vastuulla olevien jätteiden keräys. Tällaisia jätteitä ovat ajoneuvojen renkaat, autot, paristot ja akut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, lehdet ja paperi sekä pakkaukset. Akut luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi, joten niiden kuljettamisesta tulee jätelain mukaan laatia siirtoasiakirja, eli keneltä ja mistä jäte on noudettu, kuka on kuljettanut ja minne se on viety. Lisäksi kuljettajien ja jätteen vastaanottajien on pidettävä kirjaa jätteistä niin, että tarvittaessa voidaan osoittaa, että jäte on päätynyt lailliseen ja asiamukaiseen käsittelyyn.

Kuulostaa byrokraattiselta, hankalalta ja kalliilta! Sehän on vain akku tai kaksi! Saattaa kyllä kuulostaa, mutta on hyvä muistaa, että meidän alueellamme toimii useita yrityksiä, jotka ovat hankkineet kaikki lainsäädännön vaatimat luvat ja rekisteröinnit, ja toimivat jätehuollossa vastuullisesti.

Akkujen keräilijät saattavat kuljettaa suuriakin määriä käytöstä poistettuja akkuja henkilöautoissa ilman asianmukaisia kuljetuslaatikoita ja kuorman sitomista, jolloin kyse voi olla merkittävästä turvallisuusriskistä onnettomuustilanteessa. Akkuja saatetaan varastoida omassa autotallissa odottamassa parempaa hintaa. Akut ovat tulipalo- ja räjähdysvaarallisia, lisäksi niistä voi vuotaa akkuhappoa. Erityisesti lyijyakut aiheuttavat vaaraa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Ei siis ole suinkaan sama missä ja miten niitä kuljetetaan ja varastoidaan.Akku3

Mihin akut päätyvät, jos annan sen jollekin satunnaiselle kyselijälle? Luultavasti suuri osa päätyy asianmukaiseen vastaanottopaikkaan käsittelijälle. Osa voi päätyä laittomasti muihin EU-maihin ja EU-alueen ulkopuolelle, osa kertyy ihmisten varastoihin, kun odotellaan parempaa hintaa, osa saatetaan hylätä ympäristöön.

Minun akun omistajana pitää siis varmistua akun käytöstä poiston jälkeen siitä, että akku päätyy paikkaan, jolla on lupa ottaa se vastaan ja josta se toimitetaan kierrätykseen asianmukaisesti lainsäädäntöä noudattaen. Parhaiten se onnistuu toimittamalla käytetty akku niitä myyvään liikkeeseen tai jäteasemalle.

ELY-keskus ja kunnan jäte- ja ympäristönsuojeluviranomainen toimivat jätelain valvontaviranomaisena. ELY-keskus valvoo jätteen kuljetuksia yhteistyössä poliisin kanssa. Kansainvälisissä jätesiirroissa yhteistyötä tehdään Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Tullin kanssa.

 

Karttunen_Päivi

 


Päivi Karttunen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kalojen ja nahkiaisten velvoiteistutukset osana luvanhaltijalle määrättyjä kalataloudellisia velvoitteita

DSCN2813

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus istuttaa vuosittain alueen vesistöihin kaloja ja nahkiaisia liittyen luvanhaltijan rooliin vesioikeudellisissa luvissa. Aiemmassa blogi-kirjoituksessa käytiin läpi lupien hallintaa ja niiden kohtaloa tulevassa organisaatiomuutoksessa. Kuten kirjoituksessa todettiin, liittyy lupien hallintaan mittava määrä erilaisia velvoitteita, joista kalataloudelliset velvoitteet muodostavat oman osansa. Kalataloudelliset velvoitteet pitävät sisällään mm. tutkimuksia hankkeiden vaikutuksista kohdevesistöjen kalakantoihin ja kalastukseen, mutta myös konkreettisia toimia haittojen kompensoimiseksi esimerkiksi kalaistutusten muodossa.

Vuosittaisia kompensaatioistutuksia tehdään toimialueellamme Ähtävänjoen ja Perhonjoen vesistöalueilla. Ähtävänjoen vesistössä velvoitteen perusteena on Lappajärven ja Evijärven säännöstelylupa ja Perhonjoella keskiosan järviryhmän säännöstelylupa. Istutettavat lajit ja niiden kappalemäärät sekä istutusalueet on tarkoin määritelty ja istutusten toteuttamisesta on laadittu kalatalousviranomaisella hyväksytetyt istutussuunnitelmat. Kalatalousviranomainen valvoo istutusten toteuttamista ja meidän toimialueella sen työn hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rahoitus toteutukseen tulee Maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista.

Kuva088

Viime vuonna istutuksiin käytettyjä lajeja olivat taimen, kuha, siika ja nahkiainen. Kohdevesistöstä riippuen istutuksiin käytettiin eri muotoina yksi- ja kolmevuotiaita järvitaimenia, kaksivuotiaita meritaimenia, yksikesäisiä plankton- ja vaellussiikoja sekä yksikesäisiä kuhia. Nahkiaisia istutettiin vastakuoriutuneina toukkina sekä aikuisina emoina. Lajeista ainoastaan emonahkiaiset olivat luonnonvesistä pyydettyjä yksilöitä muiden ollessa pääsääntöisesti peräisin kalanviljelylaitoksissa säilytettävistä emokalakannoista. Taimenet kasvavat laitosolosuhteissa ja siika sekä kuha ns. luonnonravintolammikoissa.

Luvanhaltija on velvoitettu myös tarkkailemaan istutusten tuloksellisuutta ja vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen kohdevesistöissä. Tarkkailuun hyväksytetään omat ohjelmansa ja niissä käytetään useita eri menetelmiä mm. koekalastuksia ja kalastustiedusteluita. Yhtenä käytössä olevana menetelmänä on istutettavien kalojen merkintä joko ryhmämerkinnällä tai yksilöllisin merkein. Ryhmämerkintänä on käytetty värimerkintää siianpoikasille ja siinä koko istutuserä saa ihoonsa värikoodin, jolla kyseiset kalat pystytään seulomaan erilleen muista lajitovereistaan käytännössä koko eliniän ajan. Värikoodin tulkitsemiseen vaaditaan erikoismenetelmiä ja se onnistuu käytännössä vain viranomaisvoimin. Taimenille käytetyssä yksilömerkinnässä kukin kala saa istutettaessa mukaansa koodin, jolla kalat on tunnistettavissa myöhemmin yksilötasolle. Yksilömerkkinä on käytössä nykyään ns. t-ankkuri, joka on kalan selkään kiinnitettävä muovilätkä. T-ankkurin koodin pystyy tulkitsemaan kuka tahansa kalan pyydystävä kalastaja ja se sisältää ohjeet tiedon toimittamisen viranomaiselle.DSCN2815

Nyt työn alla on alkaneen vuoden istutuskalojen hankinta. Kalojen kasvatus on pääosin ulkopuolisten toimijoiden varassa, joten tässä vaiheessa kilpailutetaan ja tehdään sopimukset. Kalat istutetaan viileän veden aikaan keväällä tai syksyllä lajista riippuen. Kalat kuljetetaan istutuspaikoille ja istutetaan varta vasten työhön suunnitellulla erikoiskalustolla.

 

IMG_3601.JPG

Kari Saari
Vesitaloussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus