Miksi tie oli liukas?

Edellisen viikon torstai (25.1.) oli poikkeuksellisen hankala ajo-olosuhteiltaan. Tämä on herättänyt paljon kritiikkiä maanteiden talvihoitoa kohtaan, sekä laatuvaatimuksia että urakoitsijoiden toimintaa kohtaan. ELY-keskuksen osalta halutaan vielä palata päivän tapahtumiin, jotta väärinkäsityksiä ei jäisi tämän tapahtumarikkaan päivän osalta kenellekään.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä satoi lunta, jota jouduttiin auraamaan paikoin jopa kolmeen kertaan pois tiestöltä. Yön aikana myöskin lämpötila nousi nopeasti pakkaselta reilusti plusasteiden puolelle, paikoin lauhtuminen saattoi olla jopa parinkymmenen asteen luokkaa. Samanaikaisesti lumisade muuttui vesisateeksi. Iso ongelma vesisateesta muodostui juuri tuon äkillisen lämpötilamuutoksen vuoksi. Teiden pintojen lämpötilat pysyivät pitkään reilusti pakkasen puolella vesisateen aikana, alueesta riippuen -4 – -7°C. Tästä seurasi se, että taivaalta tullut vesi jäätyi teiden pintaan ja aiheutti poikkeuksellisen huonon ajokelin.

Ennakoinnin puutetta on julkisuudessa nostettu ongelmaksi kyseisen päivän osalta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Urakoitsijakunta oli tehnyt tauotta töitä yöllisen lumisateen auraamiseksi ja sen jälkeen on heti siirrytty liukkaudentorjunnan pariin. Suolausta ja hiekoitusta on tehty jo yön aikana. Paikoin ennakkosuolaukset onnistuivat pääteillä. Joillakin osuuksilla yön suolaus ei vaikuttanut toivotulla tavalla, ja vesisade huuhtoi suolan pois tieltä. Tienpinnan kylmyyden vuoksi suolan pois huuhtonut sadevesi jäädytti tien pinnan nopeasti, ja suolauksia jouduttiin tekemään uudelleen. Myös yöllä ennakkoon hiekoitetuilta osuuksilta sadevesi huuhtoi hiekkaa pois.

Pääteiden osalta ajokeli pysyi monin paikoin kuitenkin kohtuullisena, jopa hyvänä. Suurimmat ongelmat olivat alemman hoitoluokan maanteillä, sekä tiellä liikennöiville että kunnossapitourakoitsijoille. Poikkeukselliset olosuhteet hankaloittivat ja hidastivat myös kunnossapitoajoneuvojen kulkemista alemmalla tieverkolla. Jonkin verran ojaan ajoja tapahtui myös hiekoitustyötä tehneille, tämä puolestaan viivästytti hiekoitustyön kulkua. Useita hiekoituslaitteita meni myös epäkuntoon, osassa tapauksista syynä on pitkäaikainen, yhtämittainen laitteen käyttö. Toki hiekoitinta pitää myös välillä täyttää, eli oma aikansa menee myös hiekkatäydennyksen hakemiseen. Lukemattomia kuormia hiekkaa on kuitenkin tämän yhden päivän aikana tiestölle viety.

Kaikki hoitourakoissa oleva kalusto on ollut liikkeellä iltayöstä jopa seuraavaan iltaan asti. Myös varakalusto on ollut käytössä. Hoitourakoihin mitoitetaan kalustomäärät hoitoluokkien mukaan. Tämä kalustomäärämitoitus ei ole riittävä poikkeuksellisiin olosuhteisiin, kuten viime viikon torstaina. Suurempi varakaluston määrä tai lyhemmät kunnossapitoreitit tarkoittaisivat suurempia kustannuksia. Nykyinen taso on se, mihin valtion suomat rahat tällä hetkellä riittävät. Alemmalla tieverkolla toimenpideajat ovat myös pidemmät kuin vilkasliikenteisillä teillä, II-hoitoluokalla linjahiekoituksen osalta 6 tuntia ja III-hoitoluokalla 8 tuntia. Toimenpideajalla on myös suora vaikutus kunnossapitoreittien pituuteen. Vaikka työtä on tehty ennakoiden, on vähäliikenteisemmän tieverkon hiekoittajalla pidempi matka ajettavanaan. Monesti hiekoituksia hoidetaan lisäksi tavallisella traktorilla, joka ei kuitenkaan ole paras kunnossapitoajoneuvo hankaliin ajo-olosuhteisiin.

Jatkossa tulee miettiä sitä, pitäisikö tienkäyttäjiä selvemmin varoittaa kulkemasta tiestöllä, kun vastaavanlaisia poikkeuksellisia kelejä esiintyy. Muualla päin Suomea poliisi jopa sulki muutamia teitä, kunnes ne saatiin taas ajettavaan kuntoon. Myös Ruotsin puolelle luvattu voimakas lumipyry on aiheuttanut sen, että mm. koulujen kerrotaan olevan tulevien huonojen ajo-olosuhteiden takia kiinni ja ihmisiä on kehotettu välttämään autoilemista. Koska talven ilmasto on muuttumassa yhä oikukkaammaksi, lienee paikallaan yhä terävämmin kehottaa ihmisiä välttämään autolla ajoa päivänä, jolloin liikkumisessa on erityisen suuria haasteita sään vuoksi.

 

Elina Granqvist
Tienpidon suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus