Vaikuttavaa maaseudun kehittämistä

Maaseutuohjelma on merkittävä EU:n jäsenmaksujen palautuskanava Suomelle. Sen rahoitus on merkittävä piristysruiske maaseudun elinvoimaisuudelle saaden aikaan sekä kehittämistoimenpiteitä että investointeja. Etelä-Pohjanmaalla käytetään maaseuturahaston mahdollisuuksia tehokkaasti hyödyksi.

Alueellamme rahoitetuilla hankkeilla on pyritty mm. elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistamiseen ja uudistamiseen, eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen ja lähiruoan käytön edistämiseen sekä metsätalousyrittäjyyden ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseen että puurakentamisen edistämiseen. Yritystuilla on kannustettu yrityksiä kasvuun tukemalla investointeja, niiden suunnittelua ja yrityksen perustamista. Kylissä on panostettu liikunta- ja harrastuspaikkojen sekä erilaisten kylä- ja kokoontumistilojen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Yhteinen tekeminen luo yhteisöllisyyttä, joka on tärkeä hyvinvoinnin ylläpitäjä.

Rahoitetuista hankkeita on esillä esimerkiksi viime syksynä julkaistussa Uutisjyvät-lehdessä, jonka pystyt lukemaan alla olevasta linkistä.

http://aada.fi/flipbook/ely-keskus/uutisjyvat_1-2017/#p=4

Hulmin_peltoja

Mitä on vaikuttavuus?

Hankkeiden ja yritystukien vaikuttavuudesta ja tuloksista keskustellaan vilkkaasti. Vaikuttavuus -käsitteenä kuvaa tavoitteiden saavuttamista ja päämääriin pyrkimistä ja sitä voidaan usein arvioida vasta pitkän aikajänteen kuluessa. Suurimpana haasteena on vaikutuksen ja vaikuttavuuden erottaminen: mikä on ollut yleishyödyllisenä investointina rakennetun harrastuspaikan merkitys alueen asukkaiden hyvinvoinnille?

Hankkeiden seurantatietoja, arviointeja tutkimustuloksia ja muita havaintoja yhdistelemällä saadaan tietoa rahoituksen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Vaikuttavuutta kannattaa yrittää mitata ja kuvailla saadaksemme paremman käsityksen siitä mihin kaikkeen olemme pystyneet vaikuttamaan.

 

Tulossa alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman väliarviointi

Olemme suunnitelleet yhdessä Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa yhteistä alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarviointia. Tavoitteena on tuottaa maakuntakohtaista arviointitietoa sekä alueiden välistä vertailutietoa hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja vaikuttavien toimien aikaan saamiseksi. Miten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat ja rahoitetut toimet ovat vastanneet alueellisiin erityispiirteisiin? Miten alueiden elinkeinollinen kehittäminen on toteutunut ja miten eri kohderyhmät ovat hyötyneet kehittämistoimista?

Tämän ulkopuolisen arvioinnin rinnalle olemme suunnittelemassa hankkeille syksyllä alkavaa työpajojen sarjaa, jossa hanketoimijat voivat pohtia toimintansa konkreettisia tavoitteita, niiden saavuttamisen keinoja sekä kohtaamiaan onnistumisia ja yllätyksiä. Erityisenä tavoitteena on lisätä hankkeiden osaamista vaikuttavuuden esille tuomisessa. Mitä muutoksia hankkeella saadaan aikaan hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen.

Uuden ohjelmakauden valmistelutyö on käynnistymässä. Onnistumisten analysointi ja hyvien esimerkkien esille tuominen on entistä tärkeämpää, että pystymme osoittamaan maaseuturahaston merkityksen alueellisessa kehittämistyössä.

Toivomme teitä mukaan tähän työhön yhdessä meidän kanssamme!

 

Hanna_Mäkimantila1

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Lumi suli, kevät ja reiät tuli

Muokattu1Se on taas se aika vuodesta, kun Päällyste-Pirkot ja Asfaltti-Asmot pahoittavat mielensä katsellessaan kulmakarvat rutussa jään ja lumen alta paljastuvia maanteiden ja katujen päällysteitä. Mitähän se talvi on saanutkaan aikaan tänä vuonna? Talvia tulee ja talvia menee, mutta joka vuosi sitä yllättyy. Oli talvet märkiä niin kuin menneinä vuosina tai tällaisia ajoittain jopa ”normaaleja” talvia niin kuin tämä nyt väistyvä, niin joka tapauksessa tiet ja kadut reikiintyvät. Reikiintyminen tuntuu vaan välillä kasvavan. Syinä tähän ovat vanhenevat päällysteet ja viime vuosikymmenten kevyet päällystysmenetelmät. Kevyillä menetelmillä tarkoitan lähinnä uusiopäällysteitä ja menetelmiä, jotka olivat kevyehköjä jollekin kohteelle sen tarpeeseen nähden. Uusiopäällysteet ovat oikein mainioita menetelmiä niiden edullisuuden ja materiaalien kierrätyksen vuoksi. Mutta niitä vaan ei oikein voi käyttää montaa kertaa peräkkäin samalla kohteella. Ja liian kevyet menetelmät johtavat juurensa tietysti rahasta.

Vuoden 2018 määrärahat

Tälle vuodelle Liikennevirasto jakoi määrärahoja hiukan kitsaammin kuin viime vuonna. Määrärahoja myönnetään päällystetylle tieverkolle jakaantuen vilkkaalle verkolle (käytännössä valtatiet) ja muulle tieverkolle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen 6000 km päällystetystä pohjalaismaakuntien tieverkosta tuota vilkasta on 1000 km ja loput ovat sitten vähemmän vilkasta alempitasoista tieverkkoa. Vilkas tieverkko on meillä rahoitukseen nähden hyvässä kunnossa toistaiseksi. Alemman tieverkon huonokuntoisuus sen sijaan lisääntyy huolestuttavalla vauhdilla. Ja nyt tälle 5000 km:lle saamme tänä vuonna 30 % vähemmän rahoitusta.

Kokonaisuudessaan pudotusta päällysterahoituksessa on neljännes. Tämä johtaa varsinkin alemmalla tieverkolla vaurioiden lisääntymiseen. Pienet vauriot voitaisiin korjata aikaisessa vaiheessa vielä paikkaamalla. Mutta jotta tämä menisi vielä vähän mutkikkaammaksi (tiet eivät mene sen enempää mutkikkaammaksi, mutta ruttuun ja rullalle ne voi mennä), niin myös maanteiden hoidon alueurakoiden päällysteiden paikkauksien määrärahoja leikataan. Onneksi vain 50 %. Toki vähemmillä paikkausmassamäärilläkin voisi selvitä jotenkuten, kunhan ne ohjelmoitaisiin ja tehtäisiin tienpidollisesti järkevästi. Tämä vaatisi siirtymistä markkinavetoisesta toiminnasta tienpidolliseen toimintaan. Tämähän on tietysti lähinnä haihattelua, koska käytännön työt tienpäällä tekevät pörssiin listautuneet yritykset tai niiden omistavat yritykset. Markkinaehtoisessa tienpidossa määrää luonnollisesti ensisijaisesti kate-% ennen muita tekijöitä. Mitä nopeammin levität esim. paikkausmassat tielle, sen parempi. Osumatarkkuus vaan saattaa vähän kärsiä.

Muokattu2

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella päällystystyöt käynnistyvät toukokuussa kahden urakoitsijan voimin. Alueen pohjoisosassa päällysteet urakoi SL Asfaltti Oy ja eteläosassa Skanska Industrial Solutions Oy. Vielä vuosina 2016 ja 2017 päällystettiin yli 400 km, mutta tänä vuonna päällystysohjelma jää vain 250 km:iin. Perusväylänpidonrahoituksen laskun lisäksi eduskunnan myöntämä ns. korjausvelkarahoitus vuosille 2016 – 2018 kohdistuu viimeisenä vuotena lähinnä isoihin liikennehankkeisiin, eikä juurikaan edellisvuosien tapaan päällystyskohteisiin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella päällysteisiin ja tiemerkintöihin käytettiin viime vuonna 18 milj.€ ja tänä vuonna enää 13 milj.€.Dia1

Koko maan päällystemääräraha putoaa viime vuoden 133 miljoonasta eurosta tänä vuonna 115 M euroon (sis. tiemerkintöjen ylläpidon 23 M euroa). Lisäksi korjausvelkakohteissa päällystetään noin 30 M eurolla (vuonna 2017 vastaava luku oli noin 37 Me). Vuoden 2019 rahoitustaso ei tulisi alustavasti olemaan vuotta 2018 parempi.

Mutta rahoitustilanteen toivotaan korjautuvan eduskunnan parlamentaarisen työryhmän päätöksen myötä, jossa ko. työryhmä esittää yksimielisesti 300 M euron vuosittaista lisärahoitusta perusväylänpitoon (sis. maanteiden lisäksi myös rata- ja vesiväylät). Kun korjausvelkaohjelma loppuu tähän vuoteen, olisi erittäin tärkeää, että työryhmän esitys toteutuisi jo vuonna 2019. Tällöin voitaisiin oikaista sitä huonokuntoisten väylien korjausvelan voimakasta kasvua, joka alkaa jo tämän vuoden alhaisemman rahoituksen myötä. Parlamentaarisen työryhmän päätöksen merkittävyyttä korostaa vielä sen yksimielisyys, eli että kaikki puolueet ovat esityksen takana. Lisäksi työryhmän ehdottama rahoituksen pitkäjänteisyyden turvaaminen nähdään erittäin myönteisenä. Hyvä juttu.

 

JE_naamakuva72

 

 

Jarmo Eskola
Toiminnanohjauspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maailma ja maaseutu muuttuvat – ja me niiden mukana

192

Tilamaidon käyttö ennen…

Kansakoulun ensimmäisellä luokalla -60 luvulla opettaja halusi tietää jokaisen haaveammatin. Minun haaveenani oli tulla karjatilan emännäksi. Kesälomilla olin usein isovanhempieni luona ja heidän naapurissaan oleva maatila oli erityisen mieluisa paikka minulle.

Mummin ja paapan luo maito haettiin naapuritilalta joka päivä iltalypsyjen jälkeen ja aina kun olin paikalla, hakureissu kuului minulle. Kuumina kesäiltoina navetan eteisessä sijaitseva kylmähuone oli ihanan viileä. Betonista valetussa kylmävesialtaassa odottivat maitotonkat hakua; syvemmässä altaassa meijeriin menevät isot tonkat ja matalammassa jokaisen naapurin nimikoitu maitokannu.

Navetan eteisessä muutama navettakissa lipitti tyytyväisenä vasta lypsettyä maitoa lautaseltaan. Aina piti samalla kurkata navettaankin. Siellä oli iltalypsyjen ja -toimien jälkeen rauhallista. Lehmät olivat käyneet makuulle, märehtivät hiljakseen. Navetan oven vieressä olevien vasikkakarsinoiden pohjalta tuleva puhtaiden olkien tuoksu toi kesälläkin mieleen joulun. Lähimmässä karsinassa terhakkaimmat vasikat pomppasivat uteliaisuuttaan ylös, kun navettaan ilmestyi vieras. Lämpiminä kesäiltoina navetan varjoisalla puolella oleva ovi oli ulos auki, josta lempeä ilmavirta kävi kiertämässä navettaa.

Pidempäänkin navetassa olisi aina viihtynyt, mutta maito piti toimittaa suhteellisen viileänä mummolaan, joten paluumatkalle piti kuitenkin lähteä ripeästi.

…ja nyt

Tilamaidon myyntiä suoraan tilalta kuluttajille säädellään asetuksilla.
Tilamaidon kulutus/ hlö on -50 luvun huippuvuosista romahtanut.

Lähteet ja lisätiedot:

Maa- ja metsätalousministeriön asetus ( nk. raakamaitoasetus) 699/2013

Säädetty EU-asetus Elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista ( EY) N:o 2073/2005

Maito ja Terveys Ry , www.maitojaterveys.fi/maitotietoa > 13.12.2017

Maidon kulutus Suomessa 1950-2016 kg/hlö/vuosi

maidon_kulutus

115

Laidunnus ennen…

Aamuisin kello herätti minut puoli viisi. Mummi ei ollut kovin iloinen tästä aikataulusta, mutta minun täytyi päästä tilan emännän mukaan viemään lehmät laitumelle. Ne kesäaamut olivat vertaansa vailla. Navetalta laitumelle johtavan polun reunoilla aamukasteiset heinät tekivät kosteita raitoja kumisaappaisiin. Kastehelmet kimalsivat kuin timantit tuoreiden vihreiden heinien päissä. Lehmät kulkivat rauhallisesti omassa tutussa järjestyksessään kohti laidunta. Joku saattoi joskus pysähtyä malttamattomana jo polun varteen hyvän heinätupon kohdalle, mutta lempeä tuuppaus sai ne jatkamaan matkaa.

Pääskyset lennähtelivät ja kaartelivat meidän hissukseen etenevien aamukulkijoiden yllä ja niiden viserrys ja narskutus tuntui soivan korvissa kuin Suvivirsi kevätjuhlissa.

Laitumen yllä kaartelivat kiurut, joiden iloinen laulu tuntui aivan pakahduttavan koko sydämen. Niiden kiertely sinistä taivasta vasten, jokusen valkoisen pilvenhattaran ympäröimänä, sai tuntemaan jotain harrasta ja syvää rauhaa. Kuin hiljaisena ja yhteisenä sopimuksena emme yleensä emännän kanssa vaihtaneet montakaan sanaa näinä hetkinä. Luonto sai puhua omaan tahtiinsa ja antaa voimaansa meihin.

…ja nyt

Pihatot ovat yleistyneet.
Lypsylehmien ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavien hiehojen laiduntamisesta säädetään asetuksella.
Eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteet koskien laiduntamista kannustimena.

lue lisää:

592/2010 Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta

Eläinten hyvinvointituen sitoumusehdot 2018 pdf-opas​​

Eläinten tarkastaminen ennen…

 Navetan ovi ei ollut koskaan lukossa. Jos emäntä oli tuvassa ruuan laitossa, saatoin mennä itsekseni navettaan. Jos isäntä ei ollut ehtinyt muilta töiltään vielä lantakourujen tyhjäämiseen, hain kottikärryt ja lapion ja aloitin työn. Navetassa oli kaksitoista parsipaikkaa ja joskus ehdin tehdä koko homman ennen DSC_0095kuin isäntä ehti navettaan tarkastamaan tilannetta.

Isäntä usein nauroi, että hän kyllä tietää aina kuka navetan siivouksen on tehnyt, jos lannat oli jokaista nurkkaa myöten putsattu ja lantalaan johtava käytäväkin oli kaavittu siistiksi…

Sonnit olivat navettarakennuksen toisessa osassa, mutta sinne isäntä oli ankarasti kieltänyt minua menemästä. Sinne sain mennä vain hänen seurassaan, enkä kyllä olisi yksin uskaltanutkaan. Sen verran riehakasta porukkaa sillä puolella oli.

Emännän ehdittyä navettaan oli ilo olla hänen apunaan muidenkin askareiden teossa. Siivosimme karjakeittiötä, pesimme tonkkia ja sekoittelimme vasikoiden suurukset tai putsasimme ruokintapöytiä ja toimme heiniä.

Emäntä kiitteli, kuinka mukavaa hänestä usean pojan äitinä oli, että sai joskus avukseen nuoren emännän alun.

…ja nyt

Koko EU:n alueella valvontaa säätelevät Euroopan neuvoston ja Euroopan komission kaikkia jäsenvaltioita koskevat yhteiset säädökset.
Viljelijätukien maksamisen ehtona on, että vuosittain valvotaan vähintään viisi prosenttia tukia hakeneista maatiloista.

Lue lisää eläintilojen valvonnasta:

MAVIn Eläintukien valvontaohje vuodelle 2017

EVIRAn ohje merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta 2017 nautaeläimille

(tätä kirjoittaessa 2018 osalta ohjeet eivät vielä ilmestyneet)

DSC_0124

Tautisuojaus ennen…

Navetassa viihdyttiin kyllä muutenkin kuin askareiden parissa. Jos paikalla oli talon ja kylän muitakin lapsia, saatoimme leikkiä piilosta navetassa ja sen perällä olevassa työkone- ja heinäladossa. Navetan ylisiltä oli ratki riemukasta hyppiä heinäkasoihin. Isäntä kyllä karhasi meidät ulos, jos sattui tapaamaan meidät kiipeilypuuhissa.

Mielipaikkani navetassa oli kuitenkin vasikkakarsinoiden perässä sijaitsevan kahden parren ruokintapöydän ja vasikkakarsinoiden välissä. Lempilehmäni – Saara nimeltään- paikka oli siinä. Jokainen lehmä osasi itsekseen mennä omalle vakiopaikalleen laitumelta navettaan tullessa. Saara oli arvonsa tietävä ja rauhallinen lehmä, joka ei pienistä hätkähtänyt. Saatoin istua joskus pitkänkin aikaa rapsuttelemassa tai sukimassa sitä. Saara makasi rauhallisena, silmät puoli ummessa, märehtien hissukseen. Sen kyljistä huokuva lämpö ja märehtimisestä kuuluva rauhallinen, tasainen hyminä sai aina aikaan sen, että olisi itsekin tehnyt mieli oikaista siihen sen kylkeen päivänokosille.

…ja nyt

Meillä on eläintautilaki (Eläintautilaki 441/2013)

Ohjeita ja suosituksia löytyy eläinaineksen ostosta rehuihin ja haittaeläimistä tiloissa vierailijoihin mm. Eläintautien Torjuntayhdistys ETT ry sivuilta.

175

Ja nyt 2018…

Nuorempana huvitti vanhempien ihmisten muistelot ”vanhoista hyvistä ajoista”. Kuinka kaikki oli silloin muka paremmin. Nyt itsekin muistelee mielellään vanhoja hyviä aikoja; miten silloin olikin aina kesäisin lämmintä ja aurinkoista! Kunnon heinäpoutaa oli aina sopivasti. Aurinko paistoi aina kuumasti. Ihon pinnalla kiehui paksu Tropical-öljy, joka oli lähikaupasta löytynyt ainut aurinkosuoja. Siihen tarttui jokainen kohdalle osunut voikukan hahtuva …

Elokuun samettisina, pimeinä öinä saattoi olla elosalamointia, jota mentiin yöllä ulos ihailemaan. Se tummalla taivaankannella värpöttävä valonäytelmä oli aina yhtä sykähdyttävää.

Talvisin oli aina lunta ja tammi-helmikuulla oli tulipalopakkasia. Pyörällä mentiin kouluun, vaikka mittari näytti – 32 astetta. Pyörä kitisi ja natisi, mutta itselle kylmä ei tullut, vaikka ei silloin ollutkaan mitään tuulenpitäviä ulkoiluasuja ja käsissäkin vain kahdet äidin kutomat lapaset päällekkäin. Poskia ja nenänpäätä nipisteli, vaikka Vitalista olikin laitettu reilusti…

Onkohan niin, että me jokainen sukupolvi alamme jossain vaiheessa muistelemaan omaa nuoruusaikaa erityisen hyvänä aikana? Ja onko meidän jokaisen sukupolven mielestä juuri se minun aikana sitä, milloin maailma ja sen meno on muuttunut eniten ja nopeimmassa tahdissa?

Ajattelemmeko me kaikki jossain vaiheessa hiljaa mielessämme, että välttämättä maailma ei ole muuttunut hyvään suuntaan? Täytyy yrittää muistaa, että eilinenkin on jo historiaa, huominen ei ole vielä tullut – elämä on nyt.

Isovanhempieni koti on purettu vuosia sitten.
Naapuritilan lehmien laitumien paikka näyttää nyt tältä…

202

Isovanhempien naapurin tilanpito on lopetettu jo vuosikymmeniä sitten.

Eikä minusta koskaan tullut karjatilan emäntää.

20151022_105303

Arja Veikkolainen
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kuvat: Arja Veikkolainen

 

 

En skötsel- och användningsplan för naturen och människan

Vassorfjärden har figurerat i bloggen en gång tidigare för snart två år sedan (5.7.2016) när det berättades att utvecklingen av Kyro älvs mynning och Vassorfjärden har inletts. Skötsel- och användningsplaneringen för Naturaområdet är en del av det här, planeringen av översvämningsskyddet en annan. Två separata projekt som ändå har många beröringspunkter.

MarkoHanna_Muokattu

I en skötsel- och användningsplan förenas önskemålen för användning av området med dess naturvärden. Vassorfjärdens Naturaområdes främsta värden är fågellivet, naturtyperna och fiskfaunan. Det är ett viktigt våtmarksområde för häckande och inte minst flyttande fåglar och det är lekplats för bland annat abborre och gös. Skötsel- och användningsplanen har inte rättsverkan utan mera en rådgivande funktion. Men när en plan finns är det till exempel lättare att få undantagslov för åtgärder som nämns i den.

Användningstrycket från lokalbefolkningens boende, näringar och rekreation är inte stort. Men Vassorfjärden är utlopp för hela Kyro älv och dess sidofåror som samlar avrinningsvatten från ett nästan femtusen kvadratkilometer stort område. I det området ryms mycket mänsklig verksamhet som innebär utsläpp av näring, surhet och skadliga metaller som alltihop ska ut i Vassorfjärden. Älvmynningens uppgift är att ta emot och filtrera vattnet innan det rinner vidare ut i havet. Eftersom älven är utbyggd och avrinningsområdet till stora delar utdikat klarar älven tidvis inte av vattenmängderna utan det uppstår översvämningar, och ibland är vattnet så surt att fiskens lek och yngelproduktion lider.

Muokattu1

Det är lätt att förstå att man med några åtgärder i deltat inte förbättrar vattenkvaliteten. Till detta behövs ett långsiktigt vattenvårdsarbete och insatser inom många olika områden för att minska utsläpp av Vassorhks-karta2förorenande ämnen. Problemen med översvämningar granskas i planeringen för översvämningsskyddet, som nämndes i inledningen. Skötsel- och användningsplanen vill plocka fram åtgärder som kan göras lokalt för att till exempel gynna fågellivet och fiskfaunan eller främja rekreationen. Genom att avlägsna vattenväxtlighet på några igenvuxna områden kan man öka andelen vattenspegel till både sjöfåglars och människors glädje. Ett fågeltorn välkomnas av dem som gärna observerar fågellivet eller bara annars vill få en bättre överblick över området, och informationstavlor som berättar om Naturaområdet kan intressera besökare nära och fjärran ifrån. Tyvärr är dock inte finansieringen ordnad bara för att åtgärderna nämns i planen.

Skötsel- och användningsplanen görs i tätt samarbete med representanter för lokalbefolkning och markägare och andra berörda grupper. Den färdiga planen kommer att presenteras för allmänheten senare i år, och markägare och andra berörda ges möjlighet att ge sitt utlåtande om den.

Naturaområdet Vassorfjärden består av ett större område än det som på kartan kallas Vassorfjärden. Till området hör även Österfjärden och Söderfjärden samt en bit av Kyro älv nära mynningen.

 

Flemming_Lise-Lotte_6172

Lise-Lotte Flemming
Planerare
Södra Österbottens NTM-centralen