Liikenneturvallisuus edellä – Kukkaloisto pilalle?

Ajan maantietä. Edessä näkyy varoitusvilkut: niittokone. Alkaisi olla jo kiirekin ja tuollainen hidaste tiellä. Kauankohan tässä taas täytyy kytätä ennen kuin pääsee ohi, huomaan ajattelevani. Kuulostaako tutulta?

Samaan aikaan saatan päivitellä hoitamattomia pientareita, mutta niitä ei kuitenkaan saisi niittää silloin, kun juuri MINÄ olen liikkeellä. Ristiriitaista, eikö totta? Ristiriitaisia on myös toiveet, mitä tulee ELY-keskukseen tienvarsien niitosta. Toiset ihmettelevät, miksi pientareet niitetään niin harvoin ja kapealta, kun taas toiset ”itkevät” kukkien perään.

Tärkeimmät syyt tienvarsien niitoille ovat liikenneturvallisuus ja vesakon kasvun rajoittaminen liian lähelle ajoratoja. Luonnon monimuotoisuuden varjeleminen on myös yksi niiton tavoite. Tienvarsille on kotiutunut myös tavanomaisten kotoperäisten lajien lisäksi epätoivottuja vieraslajeja. Näkyvin ja laajimmalle levinnyt laji on lupiini, joka on vallannut alueita tavanomaisilta kasveilta, minkä takia lupiineja ei niitoissa niiden kauniista ulkomuodosta huolimatta säästellä. Muista vieraslajeista vaaralliset jättiputket poistetaan havaittaessa erillisin torjuntatoimin.

Tienvarsiniittojen tiheys ja leveys määritellään tien tyyppiin perustuvassa hoitoluokassa. Suurin osa maanteistä niitetään kerran kesässä. Niillä teillä, jotka niitetään kahteen kertaan, ensimmäinen niitto on kapeampi ja toinen leveämpi. Kapeammalla niitolla halutaan antaa kukkien kukkia vähän kauempana, mutta ihan tielle tulevat kasvustot poistetaan liikenneturvallisuussyistä. Niittoleveys vaihtelee 2 metristä aina jopa 6 metriin. Lisäksi taajamissa tai muilla erityisalueilla voi olla tiheämpi niittoväli.

Niittokoneita alkaa näkyä maanteillä kesäkuun puolen välin paikkeilla. Kevään ja alkukesän säät vaikuttavat jonkin verran niiton aloittamisen ajoitukseen. Hyvissä olosuhteissa tienvarret tarvitsevat parturointia hieman aikaisemmin kuin huonompina vuosina. Niitot jatkuvat koko kesän aina koulujen alkuun asti.

Toisinaan tiellä voi nähdä järeämpääkin kalustoa ja käsitelty alue on laajempi kuin vain muutama metri. Tällöin kyseessä on vesakonraivaus, jota suoritetaan noin kolmen vuoden kierrolla eli vesakonraivaus tulee tielle noin kerran kolmessa vuodessa. Poikkeuksiakin, tähän noin kolmen vuoden kiertoon, toki on. Joitakin teitä raivataan useammin ja toisia vähän harvemmin. Tavoitteena kuitenkin on, että vesakko ei valtaa tiealuetta. Vesakonraivausta tehdään liikenneturvallisuuden ja tien kuivatuksen toimivuuden vuoksi.

Ohitus sujuu ja matka jatkuu normaalisti, eikä niittokone kovin monta kertaa kesässä ole tiellä ja tekeehän se meidän tieympäristöstämme turvallisemman. Maltti on valttia, myös liikenteessä.

 

Tanja Västi
Tieinsinööri
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut

Liikenneturvallisuussuunnitelma on kuvaus konkreettisista tavoitteista, toimenpiteistä ja toimintatavoista, joilla kunnan ja kuntalaisten liikenneturvallisuutta parannetaan. Liikenneturvallisuussuunnitelman avulla kunnat voivat koordinoida liikenneturvallisuustyötään.

Edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma Suupohjan alueelta oli vuodelta 2006, joten oli päivityksen aika. Työ käynnistyi viime vuoden huhtikuussa ja valmistui juuri. Mukana olivat Isojoki, Karijoki, Teuva, Kauhajoki ja Kurikka. Kuntien ja ELY-keskuksen lisäksi yhteistyöhön osallistuivat Liikenneturva ja Poliisi. Konsulttina toimi Sitowise.

Kunnille koituu onnettomuuksista miljoonakustannukset vuosittain

Vuosina 2012–2016 Suupohjan seudulla liikenneonnettomuuksissa keskimäärin vuosittain kuoli kolme ja loukkaantui 71 henkilöä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi suunnitelmassa asetettiin seudun liikenneturvallisuustyölle visio, onnettomuuksien vähenemätavoite ja painopistealueet. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä liikennekuolemia ei enää tapahdu ja loukkaantuneiden määrä puolitetaan nykyisestä, enintään 45 loukkaantumiseen. Seudulla tapahtuvista liikenneonnettomuuksista aiheutuu nykyisin vuosittain noin 23 miljoonan euron kustannukset, joista kuntien osuus on noin 4–5 miljoonaa euroa.

Suunnitelma käynnistyi nykytilan kartoituksella. Jokainen kunta on erilainen ja jokaisella on omat liikenneturvallisuuden ja liikenneverkon ongelmat sekä erityispiirteet.

Asukaskyselyt olivat auki netissä jokaisessa kunnassa 15.5. – 11.6.2017. Asukkailta kysyttiin oman asuinpaikan liikenteellisiä ongelmia ja vaaranpaikkoja, onko itse joutunut onnettomuuksiin tai vaaratilanteisiin ja mitkä liikkujaryhmät koetaan kaikkein riskialttiimmiksi. Lisäksi sai arvioida omaa liikennekäyttäytymistä.

Koululais- ja rehtorikyselyt olivat auki netissä 15.5. – 23.8.2017 ja vastauksia pyydettiin 3. – 9. luokkalaisilta. Koululaisilta kysyttiin mm. millä kulkee kouluun ja kokeeko koulumatkan turvalliseksi sekä käyttääkö kypärää ja heijastinta. Rehtorikyselyssä selvitettiin, miten liikenneturvallisuus näkyy koulujen arjessa ja toimintatavoissa sekä kysyttiin koululaiskuljetuksiin ja lasten saattoliikenteeseen liittyviä ongelmia.

Jokaisessa kunnassa toteutettiin esteettömyyskävelyt. Esteettömyyskävelyiden tarkoituksena oli käydä kävellen läpi kuntien keskustat ja selvittää onko kulkeminen esteetöntä eri palveluihin (posti, pankki, apteekki, kaupat jne.)

Kaikkien kuntien toimenpiteet koottiin toteuttamisohjelmaksi sisältäen toimenpideluettelot ja -kartat, kustannusarviot sekä kiireellisyysluokat. Teknisten toimenpiteiden lisäksi liikenneturvallisuuden parantamisessa keskeisessä roolissa on liikenneturvallisuustyön aktivoiminen ja kuntalaisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen. Suupohjan seudulla merkittävimpiä liikenneturvallisuustyön kohteita ovat vanhempien esimerkin korostaminen ja iäkkäiden liikenneturvallisuus kuten ikäautoilun koulutukset ja infotilaisuudet.

Vanhemmat toimivat esimerkkinä lapsilleen kaikessa, myös liikenteessä.

Lapsi oppii liikennekäyttäytymisen mallin omilta vanhemmiltaan. Olisi tärkeää erityisesti lapsen ollessa kyydissä muistaa miten ratin takana käyttäytyy ja millaisen mallin antaa. Ajokortin saatuaan lapsi toistaa helposti vanhemmiltaan opittua mallia.

Otetaan esimerkiksi surullisen kuuluisat puomittomat tasoristeykset. Stop-merkki löytyy, mutta harvemmin tulee pysähdyttyä ja katsottua molempiin suuntiin tuleeko sitä junaa, kun ei sitä yleensä tule. Ei eilenkään tullut. Lapsesi istuu kyydissäsi 18 vuotta tarkkaillen ja omaksuen ajokäyttäytymistäsi. Mitä luulet, pysähtyykö lapsi ajokortin saatuaan tasoristeyksen stop-merkillä, jossa hänen vanhempansa eivät yleensä pysähtyneet? Tuskin. Ei ainakaan joka kerta.

Ei unohdeta esimerkin voimaa.

 

Anne Peltoniemi

Liikenneturvallisuusasiantuntija

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kyrkösjärven maapato ja rakentaminen – Case M-talo

Kyrkösjärven tekoallas on valmistunut 1983 ja sijaitsee Seinäjoella. Maapadoista vastaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Altaassa on kaksi mielenkiintoista ominaisuutta: toinen on se, että allas sijaitsee 40 m Seinäjoen kaupungin yläpuolella ja toinen se, että allas on kasvavan kaupungin kyljessä. Kyrkösjärvi tarjoaa paljon virkistysarvoa seinäjokelaisille: vesimaiseman ja hienot ulkoilumaastot järven ympäri kiertävine reitteineen. Kyrkösjärvellä on myös merkittävä sähköntuotannollinen puoli, tietenkään unohtamatta tulvasuojelun merkitystä. Kehittyvän kaupungin kupeessa rakentaminen on kuitenkin voimakasta ja se on suuntautunut myös tekojärven suuntaan. Rannalle on tullut useampikin asuntoalue viime vuosina. Asuntomessut 2016 rakennettiin Kyrkösjärven rantaan.

Patoturvallisuusmielessä rakentaminen maapadon välittömään läheisyyteen ei kuitenkaan aina ole ongelmatonta. Aiemmin on pohdittu mm. maalämpökaivojen poraamisen vaikutusta sekä yllä mainitun asuntomessualueen vaikutusta. Keväällä 2016 pidettiin ensimmäinen M-talon palaveri, jossa oli mukana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen kaupunki ja ELY-keskus. M-talo on uusi psykiatrian rakennus, jonne keskitetään kaikki toiminnot niin sanotulta Törnävän alueelta.

Palaverissa mietittiin rakennuksen sijaintia suhteessa patoon. Rakennuksen sijaintia ohjasivat voimakkaasti tontin malli sekä tarvittava tunneliyhteys muihin sairaala-alueen rakennuksiin. Asioita pohdittiin hyvässä hengessä. Päätettiin käyttää konsulttia maaperän tarkempaan kartoittamiseen. Kyrkösjärven alueella on paikoin hyvin lustoista ja rapautunutta kalliota. Maapadon kalliopohjaa on myös injektoitu rakentamisvaiheessa. Rakennuspaikan maaperä oli karkeasti 0,5 m pintamaita, rapamaata ja 1–3 m moreenia ja kalliota. Maaperätutkimuksien perusteella pohjavesi oli paikoin 0,5 m päässä maantasosta eli huomattavasti yli kalliopinnan. Kohteen lähellä on myös altaan alkuperäisiä havaintoputkia. Kallio todettiin rikkonaiseksi myös tutkimuksien yhteydessä tehdyissä porakonekairauksissa.

Rakennussuunnitelmat edistyivät ja kokonaisuus alkoi hahmottua suunnittelun edessä. Rakennuksen pohjan tasoksi muodostui 74,00 (N43). Kyrkösjärven HW on 81,25, joten alin rakentamistaso on vesipinnan tason alla 7,25 metriä. Etäisyyden ollessa kuitenkin vähimmillään vain 30 m haluttiin mahdolliseen rikkonaiseen kallioon ja suotautumisriskiin suhtautua vakavasti. Luonnollisesti suotautuminen on oltava hallinnassa rakennuksen perustuksien kannalta. Patoturvallisuuden varmistamiseksi päätettiin maapadon ja sairaalarakennuksen väliin tehdä injektointiseinä, joka ulottuu tasolle 72,00. Porametrejä arvioitiin suunnitteluvaiheessa tulevan 2500 m. Injektointiseinämä tukkii mahdolliset halkeamat ja veden kulkureitit kallioperässä. Tällä estetään muuttuneessa tilanteessa riski hienoaineksen kulkeutumisesta suotovirtauksien mukana.

Myös maapadon käyttämisen seurantaa parannettiin lisäämällä uusi salaoja injektointiseinämän ja maapadon väliin. Tämä salaoja kerää kallionpintaa pitkin valuvat vedet ja ne voidaan mitata. Myös padon vanha salaoja liitetään samaan järjestelmään. Suotovesien mittaus automatisoidaan. Alussa järjestelyillä voidaan seurata suotoveden määrää, mutta historiadatan kerääntyessä voidaan tehdä johtopäätöksiä mm. injektointiseinämän pitävyydestä.

Injektointireikien poraus. Kuva Tomi Mäki.

Alueelle tullaan sijoittamaan myös valokuitu suotomittaukseen. Sekä rakennus että salaoja vaativat tietenkin louhintaa. Vaikutuksien seuraamiseksi on lähirakennuksiin sekä maapatoon asennettu tärinämittareita. Tällä hetkellä hanke on maanrakennusurakkavaiheessa ja suunniteltu injektointiseinä on parhaillaan työn alla.

Omalta osaltani kiitokset hankkeen kaikille osapuolille. Omaa sydäntä lähellä oleva patoturvallisuus on huomioitu hankkeessa hienosti ja padon omistaja on saanut olla suunnittelussa mukana alusta asti. Yhteistyöllä lopputuloksena saatiin jopa parannettua patoturvallisuutta estämättä rakentamista maapadon läheisyyteen järvenrantatontille.

 

Tomi Mäki

Vesitalousasiantuntija

Nuoret kohti työtä!

Viime vuosina alle 30-vuotiaita nuoria on ollut Suomessa työttömänä merkittävä määrä. Talouden kasvusta huolimatta tilanne on ollut sama myös Etelä-Pohjanmaalla. Alueemme työttömistä nuorista iso osa on ilman ammatillista koulutusta. Lisäksi yli vuoden työttömänä olleiden nuorten määrä on huolestuttava. Nuorten haastavasta tilanteesta johtuen Sipilän hallitus päätti syksyn 2017 budjettiriihessä lisätä tulosperusteisten hankintojen määrää TE-hallinnossa ja hankinnat päätettiin kohdentaa nimenomaan nuoriin. 

Nyt tuo edellä mainittu hallituksen päätös on konkretisoitunut. Nuorille on hankittu yksityisten palveluntuottajien toteuttamia palveluja valtakunnallisesti yhteensä 15 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on 10 000 suomalaisen työttömän nuoren osallistuminen palveluihin. Etelä-Pohjanmaan osalta se tarkoittaa sitä, että yhteensä 300 työtöntä nuorta saa yksilöllistä tukea työllistymiseensä. Palveluun osallistuminen on velvoittavaa, mutta nuoret itse voivat valita kolmesta eri palveluntuottajasta itselleen sopivimman. Palveluntuottaja saa palkkion ainoastaan tuloksesta eli silloin kun palvelussa oleva nuori työllistyy, aloittaa tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen, aloittaa työllistymistä edistävän palvelun tai nuoren kanssa on sovittu nuoren tilanteeseen sopiva muu suunnitelma.

Nuoret kohti työtä! – palvelussa kaikilla kolmella palveluntuottajalla on erilaiset keinot, joilla asiakkaana olevan nuoren kanssa edetään kohti nuoren omia tavoitteita. Kaikki palvelun tuottajat ovat lisäksi solmineet alueella erilaisia konsortiosopimuksia muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Tällaisia tahoja voi olla esim. nuorten työpaja, oppilaitos, järjestö tai toinen palveluntuottaja.

Kuka pääsee mukaan?

Palveluun ohjataan TE-toimistosta alle 30-vuotiaita nuoria, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä tai rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä, joilla on ainoastaan perusasteen tutkinto tai asiakkaan katsotaan muutoin hyötyvän asiakkuudesta palveluntuottajalla.

Näillä näkymin asiakasohjaus aloitetaan TE-toimistossa kesäkuussa 2018. Palvelua toteutetaan vuoden 2019 lokakuulle saakka. Kukin nuori voi olla palvelun piirissä enintään kuusi kuukautta.

Erilaiset ja uudenlaiset ostopalvelut valmistavat TE-hallintoa kohti maakuntauudistusta ja tulevia Kasvupalveluja. Vastaavasti uudenlaisella otteella tarjottavat palvelut valmistavat alueemme nuoria kohti työelämää. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä tästä pilotista tulemme oppimaan ja millaisia tuloksia saavutamme yhteisellä työllä.

 

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus