Maakuntavalmistelun sivutuotteena syntyneitä yhteistyökuviota

Tätä kirjottaessa on SOTEMAKU -prosessin viim einen ja kiihkein vaihe menossa eduskunnassa. Täällä maakunnissa odottelemme mitä tuleman pitää. Maakuntavalmistelua on tehty jo useampi vuosi, välillä kiihkeämmin ja välillä rauhallisemmin. Työ on välillä tuntunut puuduttavalle, kun kaikilta osin valmista ei ole voinut tehdä. Parasta valmistelussa on kuitenkin ollut oppia tuntemaan maakunnan muita toimijoita ja heidän työsarkaansa. Kun on vietetty useampiakin kokouksia samassa pöydässä, niin on tullut mieleen, että voitaisiinko jo nyt tehdä asioita yhdessä ilman suurempia organisaatiomuutoksia. Ja voidaanhan me!

Koulutuksia yhdessä

Kuntien maataloustoimien yhteistyöalueiden (YTA) kanssa ELY-keskuksella on ollut jo pitkä kiinteä yhteistyö. Tapaamme YTA-päälliköiden kanssa kuukausittain viljelijätukihallinnoinnin, maatalouden investointien sekä maaseudun kehittämistoimien tiimoilla. Ja noin puolentoista kuukauden välein tapaamme ELY-keskuksen ja YTA neuvottelupäivillä, koko henkilökunnan voimin. Viime vuosina olemme myös panostaneet yhdessä viljelijäkoulutuksiin. Esimerkiksi vuoden 2018 tukihakukoulutukset järjestettiin yhdessä ELY-keskuksen ja YTA-alueiden voimin maakunnassa. Ja parhaillaan olemme kasaamassa tulevaksi kevääksi myös yhteisiä viljelijäkoulutuksia.

Yhteinen tiimi alkutuotannon valvonnan ympärille

Uudempi yhteistyömalli ollaan rakentamassa alueen kuntien ympäristöterveydenhuollon ja Aluehallintoviraston (AVI) kanssa. Maakuntavalmistelun yhteydessä olemme havainneet, että osaamistamme yhdistämällä voimme toimia aina paremmin yhteisen Etelä-Pohjamaan hyväksi. Olemme rakentaneet eri toimijat yhdistävän tiimin, jonka on tarkoitus koordinoida alkutuotannon valvontojen käytännön toteutusta asiakaslähtöisesti. Tiimi kokoontuu säännöllisesti alkutuotannon valvonnan puitteissa, ensimmäisen tapaamisen olemme jo pitäneetkin ja seuraava on kalenteroitu.

Ensimmäisessä vaiheessa työstämme eläinvalvontojen järkeistämistä. Tiimin puitteissa tulemme jatkossa mm. yhdistämään tiloille kohdistuvia valvontakäyntejä siten, että eri viranomaiset tulevat tekemään osan valvonnoista yhdessä. Näin saamme vähennettyä tiloille kohdistuvien valvontojen käyntimäärää. Tietenkin valvontakäyntien yhdistämisessä on rajansa. Valvontojen yhdistämisen yhtenä lähtökohtana on, ettei valvontatapahtumasta saa syntyä liian massiivista kokonaisuutta. Itse tarkastustapahtuma ei saa olla liian raskasta tapahtumaa viljelijälle.

Seuraavassa vaiheessa voimme laajentaa yhteistyötä muihin alkutuotannon toimiin mm. alkutuotannon elintarvikevalvontaan ja kasvisten kauppanormien valvontoihin. Lisäksi jatkossa voimme panostaa yhteiseen neuvontaan ja ohjaukseen. Voimme pitää yhteisiä koulutuspäiviä ja tehdä yhteisiä tiedotteita. Käydä toistemme sisäisissä ja ulkoisissa koulutustilaisuuksissa asiantuntijoina.

Tavoitteena alkutuotannon tiimillä on rakentaa entistä sujuvammat ja laadukkaammat palvelut asiakkaan näkökulmasta. Kootaan eri organisaatioiden resurssit ja kohdennetaan vaihtuvien tarpeiden mukaan toimivallat ja osaaminen huomioiden. Yhteistyön tuloksena tulee ammattiryhmien välisen tiedonkulun parantuminen ja sitä kautta myös osaamisen vahvistaminen. Lopputuloksena tietenkin entistä laadukkaampi palvelu.

Päätyvät meidän edustajat mihin tahansa tulokseen Arkadianmäellä, niin voimme kuitenkin todeta, että tästäkin prosessista on jäänyt paljon hyviä siemeniä uusiin viranomaisten toimintatapoihin.


Harri Väisänen
Tarkastuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Miksi Lappajärven pinta on näin alhaalla?

Lappajärven rantaviiva pakeni kesän, syksyn ja vielä alkutalvenkin aikana kauaksi tavanomaisesta etenkin matalilla rannoilla. Moottoriveneiden potkurit saivat kesällä osumia pohjakiviin ja rikkoutuivat. Mahakin osui pohjaan perinteisessä uimapaikassa. Osa laitureista seisoo lähes kuivalla maalla. Kuka on syyllinen? Riittääkö kaloille happea? Kuka juoksuttaa vettä pois järvestä, vaikka pinta on valmiiksi liian alhaalla? Voimayhtiötkö tekevät sähköä virkistyskäyttäjien kustannuksella? Viljelijätkö vaativat ja lisää viljelyalaa rantamailta? Vai ELY-keskuksen virkamiehetkö huolimattomuuttaan unohtivat padot auki kesälomien ajaksi ja koko syksyksi?

Vähäiset sateet ja kesän 2018 helle

Tavanomaista kevättä seurasi erittäin vähäsateinen toukokuu, mikä sai Lappajärven vedenpinnan laskuun jo kesäkuussa. Heinäkuun sademäärät jäivät Etelä-Pohjanmaalla selvästi alle puoleen keskimääräisestä. Heinäkuun puolivälistä alkoi poikkeuksellisen pitkä ja lämmin hellejakso, jonka aikana vesipinnat jatkoivat laskemistaan ja virtaamat olivat monin paikoin ennätysalhaisia. Pelkästään haihdunta riitti laskemaan järvien vedenpintoja jopa sentin verran yhden hellepäivän aikana. Myös loppuvuoden sademäärät olivat keskimääräistä pienempiä ja sateet imeytyivät kuivaan maaperään eivätkä juuri näkyneet vesistöissä.

       

Lappajärven pinta on nyt tammikuun puolivälissä noin 40 cm tämän ajankohdan keskimääräistä alempana eli tasolla N60 +69,16 m (vanhan korkeusjärjestelmän mukaan 168,27 m). Heinäkuun lopulla vedenpinta oli tasolla N60 +69,62 m, joka oli noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempi. Lappajärvi ei ole yksin veden puutteessa. Esimerkiksi Lapuanjoella Hirvijärven tekojärven pinta on nyt yli metrin ajankohdan keskimääräistä alempana. Tämä on alempana kuin kertaakaan aikaisemmin Hirvijärven historiassa tähän aikaan vuodesta. Kuortaneenjärven vedenpinta on puolestaan puoli metriä ajankohdan tavanomaista alhaisemmalla tasolla.

2000-luvulla Lappajärvellä on ollut vuotta 2018 kuivempi kesä ja syksy vain vuonna 2006, jolloin vedenpinta oli heinäkuun lopulla 10 cm alempana kuin viime kesänä vastaavana ajankohtana. Lokakuun lopulla vedenpinta oli vuonna 2006 samalla tasolla kuin 2018, mutta marraskuun sateet nostivat tuolloin loppuvuoden vedenpintaa.

Kansanpadosta uuteen säännöstelylupaan

1970-luvulla Lappajärven pinta oli alhaalla monena vuonna. Kesällä 1978 vedenpinta oli heinäkuun lopussa 48 cm ja elokuun lopussa 40 cm alempi kuin vastaavina ajankohtina kesällä 2018. Vedenpinta oli alhainen koko seuraavan talvenkin. Lappajärveläiset rakensivat toukokuun alussa 1979 kansanpadon Niskan sillan alle estääkseen pinnan alenemisen. Tämä käynnisti prosessin, jossa Lappajärven ja Evijärven säännöstelyä muutettiin. Kansanpadon jälkeinen säännöstelylupa myönnettiin vuonna 1991 ja Lappajärveä säännöstellään nykyisin tämän luvan määräysten mukaisesti.

Lappajärven säännöstelylupaa muutettaessa otettiin lupapäätöksessä huomioon useita vesistön käyttömuotoja ja intressitahoja. Virkistyskäyttö sai aiempaa enemmän painoarvoa. Lisäksi huomioitiin myös Lappajärven ja Evijärven alapuolinen Ähtävänjoki. Pietarsaaren kaupunki ottaa kaiken raakavetensä Ähtävänjoesta. Joen suuhun on padottu 1960-luvulla merestä Luodon-Öjanjärvi makeavesiallas, josta Pietarsaaren ja Kokkolan teollisuusyritykset saavat tarvitsemansa veden. Välijoessa on yksi vesivesivoimalaitos ja Ähtävänjoessa kahdeksan. Viime kesänä kaksi voimalaitosta oli pitkään poissa käytöstä pienen virtaaman vuoksi, kun Lappajärven alapuolisesta Evijärvestä juoksutettiin Ähtäväjokeen pitkään minimiä eli 4 m3/s.

Lappajärven säännöstelyluvan haltija on valtio eli nykyisin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, joka ohjaa Lappajärven säännöstelyä. Lappajärvestä pois juoksevan veden määrää säädetään Halkosaaressa sijaitsevalla Niskan säännöstelypadolla ja Hanhikosken voimalaitoksella. Kun vedenpinnan korkeus alittaa tason N60 +69,39 m, säännöstely tapahtuu voimalaitoksella, koska vedenpinta on silloin samalla tasolla Hanhikoskelle asti. Käytännössä säännöstely tapahtuu niin, että ELY-keskuksesta ilmoitetaan Välijoessa sijaitsevalle Hanhikosken voimalaitokselle, montako kuutiota vettä se saa juoksuttaa turbiiniensa läpi. Voimalaitoksen omistaa nykyään Esse Elektro-Kraft Ab.

Lappajärven säännöstelyluvassa on ns. tavoitevyöhyke eli korkeusväli, jolla järven pinta pyritään pitämään kunakin ajankohtana. Luvassa määrätään juoksutusmäärät, jotka kullakin vedenkorkeudella tulee juoksuttaa. Lappajärvestä on juoksutettu kesäkuusta 2018 lähtien säännöstelyluvan mukaisesti 4-6 m3/s. Juoksutettavan minimivirtaaman määrä vaihtelee säännöstelyluvassa vedenkorkeuden ja ajankohdan perusteella. Minimijuoksutuksesta huolimatta vedenpinta laski heinäkuun loppupuolella tavoitevyöhykkeen alapuolelle. Juoksutus on jatkunut syyskuun alusta lähtien ajankohdan miniminä eli 6 m3/s.  Lappajärven yläpuolella Alajärven pinta oli kesällä pitkään poikkeuksellisen alhaalla, alempana kuin koskaan aiemmin kesäaikaan. Alajärvestäkin on juoksutettu minimivirtaamaa lähes koko kesän ja syksyn ajan. Lisävettä ei ole Lappajärveen Alajärvestä tai mistään muualta saatavilla, jos sitä ei ole taivaalta tule.

Lappajärven tämän hetken vedenkorkeuskaaviosta http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/47/l470311001y/wqfi.html voidaan nähdä, että nyt tammikuun 2019 puolivälissä vedenpinta on noin 10 cm ajankohdan tavoitevyöhykkeen alapuolella. Vuosien 1975–2017 keskimääräiseen tammikuun puolivälin tasoon on nyt matkaa 40 cm. Tavanomaisina syksyinä sataa yleensä niin paljon, että Lappajärven pinta on alkutalvesta selvästi tavoitevyöhykkeen yläpuolella.

Lappajärven vedenkorkeudet ja ongelmat vaihtelevat

Lappajärvellä vuosien väliset vedenkorkeuden erot ovat olleet viime vuosina suuria. Nyt on kärsitty veden vähyydestä, mutta 2015 ja 2016 vesipinta oli keväällä ja kesällä pitkään reilusti yli tavoitevyöhykkeen. Kevätkylvöjä ei saatu tehtyä 2015 laajoilla ranta-alueilla ennen juhannusta ja matalalle rakennetut rantasaunat uhkasivat kastua. Myös loppusyksyn sateet olivat noina vuosina niin runsaita, että oli vaikeuksia juoksuttaa Ähtävänjokeen vettä niin paljon kuin olisi ollut tarvetta. Ähtävänjoki tulvi monin paikoin ja myöhemmin pakkasten saapuessa joella oli runsaasti hyydeongelmia. Koskipaikoilla alijäähtyneen veden muodostama hyyde esti virtausta ja nosti vesipintaa, joka uhkasi jokivarren rakennuksia. Vuoden 2018 kuivuuden ja helteiden seurauksena ollaan nyt puolestaan jo tammikuussa tasolla mille Lappajärvi lasketaan tavanomaisesti keväällä ennen lumien sulamista.

Jos saamme Ähtävänjoen vesistöalueelle talven ja kevään aikana normaalia enemmän lunta ja vettä, niin sulamiskausi nostaa Lappajärven vedenpinnan kesään mennessä tavoitevyöhykkeelle. Tällä hetkellä lumen vesiarvo Lappajärven valuma-alueella noin 40 mm, kun se keskimäärin tähän aikaan tammikuussa on ollut 50 mm. Jos sademäärät jäävät selvästi normaalia pienemmiksi, niin vaarana on, että Lappajärvi on tavoitevyöhykkeen alapuolella pahimmillaan koko alkaneen vuoden. ELY-keskus valmistelee poikkeamisluvan hakemista aluehallintovirastolta Lappajärven helmi-maaliskuun juoksutusmäärien pienentämiseksi tilapäisesti kuivuusriskin vähentämiseksi. Tällaisia poikkeamislupia on vähälumisina talvina anottu ja saatu mm. Perhonjoen tekojärville ja Alajärvellä sijaitsevalle Kätkänjärvelle, jotta kuivuushaittoja on voitu vähentää.

Lappajärven alhainen veden pinta johtuu ensisijaisesti siis viime kesän ja syksyn kuivuudesta ja helteistä. Sääolosuhteiden lisäksi Lappajärven vedenkorkeuksiin vaikuttaa säännöstelylupa ja sen noudattaminen. ELY-keskus on noudattanut vuodelta 1991 peräisin olevaa säännöstelylupaa, eikä säännöstelyluukkuja ole vahingossa jätetty auki. Ongelma ei johdu luvan noudattamisesta tai vesivoimantuotannosta, vaan muuttuneista olosuhteista ja ilmastonmuutoksesta. Kuivuusriskeihin valmistautuminen on vielä melko uutta pohjalaisvesistöjen säännöstelyluvissa.

Koska Lappajärvessä on nyt vähemmän vettä kuin tavanomaisena talvena, se vaikuttaa myös järven happivarastoon. Lappajärvellä vaikutus on kuitenkin pienempi kuin matalissa järvissä. Jos jääpeitteinen aika kuitenkin on pitkä ja virtaamat pieniä, järven syvänteiden happitilanne on keväällä normaalia heikompi. Järven pohjalta liikkeelle lähtevät ravinteet sekoittuvat pienempään vesimäärään, mikä voi lisätä levätuotantoa tulevana kesäkautena.

 

Katja Haukilehto
Johtava vesitalousasiantuntija
Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Liisa Maria Rautio
Yksikön päällikkö
Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Normipäivä

Kiire. Mulla on taas kova kiire. Mitä ihmettä nämä kaikki autoilijat matelevat? Liikennevalot ovat jo vaihtuneet vihreiksi aikoja sitten, mutta autojono vaan seisoo. Skype-palaveri hankintatoiminnan strategisen johtamisen tiimoilta on alkamassa ja mä olen vasta tässä. Juoksen rappuset ylös ja avaan koneen. Tietokone avautuu hitaasti ja Skype-yhteys ei tietenkään pelitä. Ei muuta kuin uusi yritys. No nyt pääsin mukaan. Tässä vaiheessa tosin huomaan, että Nepton-Työteho-järjestelmän leimaus on jäänyt tekemättä. Enkä ole muistanut eilen kohdistaa työtunteja, hyväksyä poissaoloja, lomia, laskuja tai mitään muutakaan. Työpäivä ei näytä lähtevän tehokkaasti liikkeelle.

Skype-palaverin aikana ehdin myös silmäillä sähköposteja: Niitä on taas kertynyt vino pino. Työlistalleni näyttää taas kertyvän yhä useampia ja useampia tehtäviä. Seuraavaan livepalaveriin kiiruhtaessani joudun ottamaan juoksuaskelia pitkällä käytävällä. Täytyy vain toivoa, ettei kukaan työkavereista satu astumaan käytävälle juuri samaan aikaan: Ei ole kiva joutua sananmukaisesti törmäyskurssille kollegan kanssa. Tämä on vasta päivän toinen palaveri, joten tästä selvitään heittämällä.

Iltapäivällä iskee todellisuus vasten kasvoja. En ole taaskaan ehtinyt aamukahville tai edes iltapäiväkahville. Ja itse asiassa kaikki kahvitunnit tällä viikolla ovat jääneet välistä. Iltapäivälle on pari palaveriakin sovittuna. Sähköpostitkin pitäisi taas ehtiä katsastamaan ja vastata soittopyyntöihin. Vielä on tehokasta työaikaa jäljellä, joten jaksaa jaksaa. Muutama päätöskin pitää vielä ehtiä valmistella. Onneksi virka-aika on pian päättymässä, niin on aikaa pysähtyä tekemään näitä muitakin töitä.

Lainsäädännön eli normien toimeenpanossa pätevät samat lainsalaisuudet kuin virkamiehen työpäivän kuluessakin. Joskus uudistusten eteenpäin meno tuntuu venyvän ja vanuvan. Vaikka lainsäädännön vihreät valot ovat jo syttyneet, ei lakien käytäntöön saattaminen tapahdu kuin ajan kanssa. Joskus pitää myös malttaa mielensä ja odottaa uudistuksia rauhassa. Tehdyt päätökset ja ratkaisut käytännössä kertovat kuinka ja miten soveltamisohjeet ovat tosielämässä toimineet. Lainsäädännön muutokset on omaksuttava nopeasti ja sisäistettävä annetut toimintaohjeet viivytyksettä.

Virkamiehen tehtävissä näkyy ainainen ja jatkuva kiire. Elämme melkoisessa oravanpyörässä  informaatiotulvan keskellä. Virkamiesten riittämättömyyden tunne ei ota laantuakseen, tekemättömien töiden määrä kasvaa ja väki vain vähenee. Haastava yhtälö.

Välillä on myös hyvä pitää ruokataukoja; tai ainakin kahvitaukoja. Kiireen keskellä on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään omaa toimintaa ja toiminnan kehittämistä.  Erilaiset näkemykset toiminnan kehittämisestä ovat työyhteisön rikkaus, eikä törmäyskursseiltakaan aina vältytä. Kahvitunnit ovat myös erinomainen tapa nollata ajatuksia hyvässä seurassa. Huumori on työyhteisön voimavara. Asioita kannattaa joskus tarkastella erilaisesta perspektiivistä.

Virallinen työaika on jo päättynyt aikoja sitten, kun kiiruhdan tietokoneeni ja papereideni kanssa kotiin. Kotijoukkojen kysyessä työpäiväni kulusta, vastaan vain totutusti, että ”Normipäivä”. Näillä mennään.

 

Marjut Leppänen
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kuvat: Pixabay

ELY-keskuksen järjestämät joukkoliikennepalvelut

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt joukkoliikenteen järjestämistapapäätöksen, jonka perustana on markkinaehtoisesti syntyvät liikennepalvelut. Tämän lisäksi ELY-keskus hankkii kilpailuttamalla ne täydentävät, tarpeelliset palvelut, jotka eivät markkinaehtoisesti toteudu.

Markkinaehtoisesti tuotetut joukkoliikennepalvelut kattavat ELY-keskuksen toimivalta-alueella noin puolet joukkoliikenneteen kokonaistarjonnasta. Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan kaupungit ovat myös joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia ja he hankkivat itse oman alueensa joukkoliikennepalvelut. Markkinaehtoinen liikenne jakaantuu kahteen selkeään liikennekokonaisuuteen, pitkämatkaiseen kuntakeskusten väliseen bussiliikenteeseen sekä kuntien sisäiseen koululaisliikenteeseen.

ELY-keskus ostaa puolet alueensa joukkoliikennetarjonnasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hankkii kilpailuttamalla markkinaehtoista täydentävän joukkoliikenteen eli noin puolet toimivalta-alueensa joukkoliikennetarjonnasta. ELY-keskuksen hankintakokonaisuus kattaa noin 390 bussivuoroa, joilla liikennöidään vuositasolla noin 3,4 miljoonaa kilometriä. ELY-keskuksen vuoroilla tehdään yli miljoona matkaa vuosittain. Sopimukset ovat tällä hetkellä kaksivuotisia sisältäen mahdollisuuden sopimusten jatkamiseen optioilla. ELY-keskuksen seuraava kilpailuttamisprosessi ajoittuu vuoden 2019 alkupuolelle ja koskee noin 1/3 tästä liikennekokonaisuudesta.

3,3 M€ vuosittain joukkoliikennepalvelujen ostoihin

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus käyttää noin 3,3 M€ vuositasolla joukkoliikennepalvelujen hankkimiseen. Tämän lisäksi ELY-keskus myöntää valtionavustuksia kunnille joukkoliikennepalvelujensa hankkimiseen.

ELY-keskuksen joukkoliikennehankinnat perustuvat kuntien kanssa yhteistyössä tehtyyn joukkoliikenteen palvelutasomääritykseen. ELY-keskuksen hankkiman avoimen joukkoliikenteen runko rakentuu vuoroille, joita käyttävät pääasiassa kuntien koululaiset. Myös työssäkävijöiden ja opiskelijoiden liikkumistarve on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. Niukkojen määrärahojen tehokas kohdentaminen on haastavaa, varsinkin haja-asutusalueilla missä matkustajavirrat ovat ohuita. Liikkumispalveluiden on kehityttävä monimuotoisimmiksi, jotta ne vastaisivat paremmin tämän päivän käyttäjien liikkumistarpeisiin ja siten pystyisivät kilpailemaan yksityisautoilun kanssa. Tähän olemme pyrkineet löytämään uusia toimintamalleja, kuten kutsuohjattavat palvelulinjat, jotka toimivat mm. kuntien asiointiyhteyksinä.

Vuoden 2019 alusta voimaan tulleen palvelutasomäärityksen eräänä painopistealueena on kaupunkiseutujen joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen. Tavoitteena on parantaa etenkin pendelöijien ja opiskelijoiden mahdollisuuksia julkisilla liikkumiseen.

Teknologiat kehittyvät

Yhteiskunta muuttuu ja teknologiat kehittyvät. Joukkoliikenteenkin pitää pystyä hyödyntämään uusia digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia, joilla matkustaminen saataisiin mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi. Jo usean vuoden ajan on kehitetty uudenlaisia liikkumispalveluja, jotka ovat reiteiltään ja aikatauluiltaan nykyistä joustavampia. Palvelulinjat, matkaketjut ja kutsuliikenne ovat jo nykyaikaa. Uusi digitekniikka mahdollistaa vielä kehittyneempien liikkumismuotojen hyödyntämisen. Reittioppaat mahdollistavat reaaliaikaisen aikataulun ja reitin löytämisen ja seuraamisen. Uudet lippu- ja maksujärjestelmät helpottavat matkan maksamisessa.

Yhteistyötä ja yhteishankintoja kuntien kanssa

Nykyistä palvelutasoa ei ELY-keskus pysty yksin tarjoamaan, vaan se saadaan aikaan yhteistyössä kuntien kanssa. Kunnat ovat mukana alueensa palvelutason määrittelytyössä ja sitä kautta pääsevät vaikuttamaan sen tasoon ja siitä syntyvään kustannustasoon. Yhteistyötä tehdään joukkoliikennepalvelujen suunnittelussa, hankinnoissa ja rahoituksessa. Yhteistyötä tehdään myös eri hallintokuntien kuljetusten yhteensovittamisessa sekä suljettujen yhteiskunnan kustantamien kuljetusten avaamisessa. Näin voidaan luoda jopa aivan uusia liikkumismahdollisuuksia haja-asutusalueella, missä säännöllistä reittipohjaista joukkoliikennetarjontaa on suhteellisen niukasti tarjolla.

 

Rauno Matintupa
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus