Maanteiden kesähoitokin kaipaa lisäeuroja

Vuodenvaihteessa uutisoitiin suuresti maanteiden talvihoidon saamista lisäeuroista ja talvihoidon parantamisesta. Kuitenkin myös sulan maan aikaan tehdään maanteille erilaisia hoitotoimenpiteitä, joilla on eritasoisia vaikutuksia tien ajettavuuteen ja liikenneturvallisuuteen, ympäristöä unohtamatta. Osasta kesähoitotoimenpiteistäkin on juustohöylällä vähennetty vuosien varrella euroja, ja osalla vähennyksistä on isompia vaikutuksia kuin toisilla. Yhtä kaikki, suuntana on maantieverkon vähittäinen rapistuminen.

Kuvassa kesäinen soratie.

Sorateissä riittää töitä

Keväisin tulee ensimmäisenä työvaiheena vastaan kelirikkomurskeiden ajaminen velliintyville osuuksille. Toimenpiteenä kelirikkomurskeen laittamista voi ajatella eräänlaisena ensiaputoimenpiteenä. Kelirikon riski on pienempi, jos kuivatus on kunnossa ja tien rakenteet routimattomia. Joissakin hoitourakoissa on rahoituksen suoma kelirikkomurskeiden määrä vain puolet siitä tonnimäärästä, mitä todellinen tarve on ollut aikaisempina vuosina keskimäärin. Jos maantiet aiotaan pitää liikennöitävässä kunnossa hankalina kelirikkovuosina, joudutaan hoitourakan sisällä ottamaan rahoitusta pois muista töistä, kuten liikennemerkkien uusimisesta.

Kun kevät etenee, ja tiestö alkaa kuivaa, tehdään sorateille kevätmuokkaus. Joko tiehöylällä tai traktorin ja lanan avulla sorateille palautetaan hyvä sivukaltevuus. Samalla kuopat ja muut epätasaisuudet tasataan pois sekä mukaan sekoitetaan suolaa pölyämisen estämiseksi. Hyvän lopputuloksen kannalta olisi tärkeää, että tien kulutuskerros olisi riittävän paksu. Soratiekilometrejä on paljon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella, n. 2600 km. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hoitourakoissa oleva kalusto ei riitä muokkaamaan kaikkia sorateitä keväällä optimiaikaan, joka on monesti kovin lyhyt ajanjakso.

Sorastus on sorateiden hoitotoimenpide, jolla lisätään kulutuskerrosta eli sopivan kokoista soraa tien pintaan. Sorastusmurskeiden määrä on myös vähentynyt huomattavasti aina uusissa alkavissa hoitourakoissa, ja paikoin kulutuskerrosten paksuudet alkavat olla aika ohuita. Tämä näkyy hoitourakoitsijalle käytännössä siinä, että kevätmuokkauksessa alkaa tulla esille rakennekerroksia, ja tienkäyttäjille tämä näkyy isompina kivinä tien pinnassa. ELY:n alueella on myös useita leveitä sorateitä, jotka tarvitsevat suhteessa enemmän soraa kuin kapeammat tiet.

Päällystepaikkaukset poistumassa hoitourakoista

Aikaisemmin päällystevaurioiden paikkaukset on tehty hoitourakoissa. Dramaattinen väheneminen päällystepaikkausten rahoituksessa on pakottanut uudenlaisiin menetelmiin reikien yms. paikkaamisessa. Vähitellen paikkaukset poistuvat hoitourakoista, jäljelle jäävät vain talvikuukausien hätäpaikkaukset. Perinteiset lyhytikäiset ”lehmänläjä”-paikkaukset ovat tämän myötä häviämässä, ja kiitos hienojen innovaatioiden, päällysteiden reiät tulevat jatkossa paremmin paikattua. Tällä saralla rahapula johti onneksi parempiin ja toimivampiin menetelmiin. Toki tämä ei poista sitä ongelmaa, että uusiin päällysteisiin ei ole juuri varaa.

Kuvassa on tiessä oleva paikkaus.

Päällystepaikkaa paikan vieressä. Jos on tarkkana, niin hiukan alkuperäistä päällystettä näkyy vasemmassa yläkulmassa

Liikennemerkit tärkeysjärjestyksessä viimeisenä

Kuva rapistuneesta 60 km/h nopeusrajoitusmerkistä

Tällaisia liikennemerkkejä voi onnistua bongaamaan maanteiltä.

Kun ensimmäisenä prioriteettina on pitää tie liikennöitävässä kunnossa, on helpoin kohde säästää sellaisista asioista, jotka eivät vaikuta oleellisesti tien rakenteeseen. Siksi ensimmäinen kohde, mistä rahaa on perinteisesti siirretty hoitourakan sisällä esim. kelirikkomurskeisiin ja päällysteiden paikkauksiin, on liikennemerkkien ja portaalien uusiminen. Nykyisellä mitoituksella liikennemerkkien uusimiskierto on 45 vuotta ja portaalien 40 vuotta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiestön liikennemerkit tulevat rapistumaan vääjäämättä. Harva tulee ajatelleeksi, että liikennemerkkienkin perustukset on syytä olla kunnossa. Tälläkin saralla uusimistarpeita riittää; joillakin alueilla puuttuu osalta merkeiltä jopa perustuksetkin. Tällaiset liikennemerkit menevät helpommin vinoon tai kääntyvät metsään päin.

Pajut pois pientareilta!

Niitot ja raivaukset ovat säännöllisesti toteutettavaa toimintaa kesän aikana. Tiet jaetaan kolmeen eri viherhoitoluokkaan N1, N2 ja N3. Vilkkaimmat tiet sekä niitetään että raivataan useammin ja leveämmältä matkalta (N1 ja N2). Kuva pajunkissastaMyös hirvivaroitusalueiden kohdat pidetään viherhoidoltaan paremmassa kunnossa liikenneturvallisuussyistä. Suurin osa tiestöstä kuitenkin kuuluu viherhoitoluokkaa N3. Käytännössä näillä teillä niitto ulottuu 2 metriä päällysteen reunasta ojan suuntaan ja vesakonraivaukset tehdään kolmen vuoden välein 6 metrin etäisyydelle päällysteen reunasta. Tästä voi tehdä sen päätelmän, että niissä kohteissa, missä paju kasvaa metrin vuodessa, on aikamoinen viidakkotunnelma juuri ennen raivaushetkeä. Tämän vuoksi uusissa hoitourakoissa on pyritty ottamaan leveämmän raivauksen piiriin tiet, joissa tien luiskat ovat pitkät ja paju ehtii puskea tiealueelle. Tervetullutta olisi kuitenkin kaivaa valtion lompakosta hieman lisää rahaa, jotta kaikki tiet voitaisiin pitää näkemiltään parempina myös eläinonnettomuuksia ajatellen.

Tie kuiva – kaikki kunnossa

Sulan maan aikaan tehdään myös ojituksia maanteiden sivuojiin ja laskuojiin sekä korjataan viallisia rumpuja. Kaikkien teiden kunnon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että vesi pääsee pois sekä tien pinnalta että ojista. Asian suuri painoarvo on auttanut siihen, että ojituskilometreistä ei ole vähennetty viime vuosina. Rumputöihin kohdistunut rahoitus on sen sijaan vähentynyt. Ennen oli varattuna rahaa myös isompiin rumpuihin, mutta uusimmissa urakoissa on rahaa myönnetty alle 600 mm:n sekä 600 – 800 mm:n kokoisille rumputöille. Kuitenkin yli 800 mm:n kokoisia rumpuja on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella n. 34 rumpukilometrin verran. Jos isompia rumpuja on pakottava tarve uusia, täytyy rahat yrittää jostain löytää, joko urakan sisältä vähentämällä muista töistä, tai siirtää esimerkiksi päällysteiden tai siltojen korjaamisesta. Helppoa se ei ole aikana, jolloin määrärahat ovat historiallisen alhaalla.

Kuvassa oja, jossa on vettä

Ojissa on paljon vettä keväisin.

Lopuksi

Onneksi on myös töitä, jotka edelleen tehdään säännöllisesti vuosittain. Sillat ja kivetyt pinnat pestään puhtaiksi, levähdysalueet siistitään, talven hiekoitushiekat harjataan pois ja sadevesijärjestelmiä huuhdellaan. Myös ympäristöasioitakaan ei ole unohdettu: jättiputkia torjutaan ja lupiineja niitetään. Vaikka rahoitus vähenee, on vielä useita eri asioita, joita tehdään maanteiden hyväksi kesäaikaan. Olkaamme tyytyväisiä nykytilaan, huomenna lienee huonommin.

Elina Granqvist
Tienpidon suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Utlokaliserat nordiskt samarbete

I höstas öppnades en möjlighet att ta sig en närmare titt på det nordiska samarbetet eftersom kollegan Jens tog studieledigt och det behövdes någon som skötte hans uppgifter som koordinator för Nordiska Ministerrådets arbetsgrupp för Miljö och Ekonomi. Uppdraget är utlokaliserat till en nationell myndighet. I detta fall till Närings-, trafik-och miljöcentralen i Södra Österbotten. Lön och resekostnader för koordinatorn står Nordiska Ministerrådet för. Arbetsuppdraget definieras från Nordiska Ministerrådets sekretariat i Köpenhamn och i arbetsgruppen är alla nordiska länder, samt självstyrelseområdena Grönland och Åland, representerade. De flesta länder har utsett medlemmar till arbetsgruppen från både miljöministeriet och finansministeriet.

NME mandat och arbetssätt

Enligt det mandat som Nordiska ministerrådet gett arbetsgruppen är vår överordnandemålsättning att bidra till att det miljöekonomiska perspektivet inkluderas i miljö-, finans-, närings-, forsknings- och innovationspolitik och därmed i samhällsutvecklingen. Därtill skall vi bidra till att utveckla en kostnadseffektiv miljö- och klimatpolitik genom utveckling och analyser av ekonomiska styrmedel, som t.ex. miljöskatter och avgifter. Vi skall bidra till att genomföra det nordiska samarbetsprogrammet för miljö och klimat 2019-2024 och de frågor och projekt vi driver skall vara relevanta, politiskt prioriterade och aktuella.

Arbetet består främst i att fundera ut utredningar och analyser som uppfyller ovanstående kriterier och sedan via öppna utlysningar hitta konsulter/organisationer som kan göra utredningarna för arbetsgruppens och Nordiska Ministerrådets räkning. Just nu jobbar vi med teman som kolinlagring, miljöskatter och grön finansiering. Rapporter på frågor som arbetsgruppen jobbat med hittas på hemsidan: https://www.norden.org/en/organisation/nordic-working-group-environment-and-economy-nme

Gemensamt språk eller ändå inte?

Från första stund, då jag tog över jobbet har jag fascinerats av att kunna skicka iväg mail ut till de nordiska länderna, självstyrelseområdena inte att förglömma, och få svar på en blandning av skandinaviska språk som alla förstår! Förstås, måste man komma ihåg att undvika finlandismer som kiva, palaver, sakkännare, utan använda trevligt, möte och expert istället. Och så skall man kanske inte i förstahand bjuda svenskarna på örfilar…

Sedan har vi de klassiska orden som har olika betydelse i de olika länderna. Semester har vi bara i Finland och Sverige. På andra håll i norden är man på ferie. När dansken eller norrmannen ber dig vara rolig, så uppmanar han dig inte att dra en vits utan att ta det lite lugnare. Vilket i mitt fall kan behövas. Tålamod är inte min starka sida. Orden stad, by, bygd och landsbygd kan skapa stor förvirring i nordiska sammanhang. En svensk eller finlandssvensk by är en dansk eller norsk stad, typ Köpenhamn. Medan stad lätt misstas för sted som är det allmänna ordet för ställe eller plats i Norge och Danmark. Landsbygd är vanligen en liten by på danska, medan norrmännen anammat samma betydelse för ordet som i Finland och Sverige. Och så har vi då överkursen när det gäller möjliga missförstånd. Norrmannen som meddelar ”Jeg får dessverre ikke anledning til å delta på møtet” betyder inte att han på ett bryskt sätt meddelar att mötet är onödigt utan att han helt enkelt inte har MÖJLIGHET att delta. Det viktigaste i detta sammanhang är dock inte skillnader eller riskerna till missförstånd utan hur lika våra språk är och hur väl det fungerar bara man VILL förstå varandra, TROTS skillnaderna. När det kommer till isländskan är det förstås lite mera komplicerat. Då kanske det behövs en kurs.

Språkkursutbud i Reykjavi

Likheter och olikheter – Intressant och lärorikt

Det nordiska samarbetet är absolut mera än historisk ”belastning”! Vi har i många frågor liknande utmaningar. Alla nordiska länder har satt upp ganska ambitiösa mål när det gäller minskningen av CO2-utsläppen. Även om utmaningarna ser väldigt olika ut för t.ex., Norge som oljeproducerande land, Island med sina varma källor, eller platta Finland utan olja. Avfallshantering är en annan fråga som förenar, men där lösningarna kan och i vissa fall måste vara olika. Hur fixar man t.ex. avfallshanteringen på Grönland med en befolkning på 57 000 i ca 65 byar/städer och med en yta på 2 miljoner kvadratkilometer, UTAN vägar.

Ur ett större perspektiv har man också insett styrkan i nordiskt samarbete i förhållande till resten av världen. Med en enad nordisk front i förhållande till EU t.ex. är man starkare än det enskilda nordiska landet, då man vill driva frågor med gemensamt intresse.

Vårmöte i Reykjavik

Flygbild över Reykjavik

En av de mera spännande upplevelserna som t.f. koordinator för nordiska arbetsgruppen för Miljö och Ekonomi (NME) var arbetsgruppens vårmöte i Reykjavik. Lite nervöst var det förstås. Första mötet med många av arbetsgruppsmedlemmarna. Fungerar videomötestekniken? Hur var det med tidsskillnaderna? Tre timmars skillnad mellan Helsingfors och Reykjavik innebär att man tänker till lite extra i samband med planeringen av agendan och tidsplanen.

Men mötestekniken fungerade, inte helt perfekt, men ok. Mötesutrymmena stod det isländska miljöministeriet för. Utsikten var det inget att klaga på, trots att det inte plaskade några valar i viken.

Utsikt från mötesrummet

Valar utanför kontorsfönstret var arbetsgruppens grönländska medlems naturaförmån. Efter en och en halvdag av intensivt möte, några beslut och många nya planer och  projektidéer var NME:s vårmöte i hamn och det var dags för mig som t.f. koordinator att packa ihop dator, mötespapper och mig själv och påbörja hemresan. Trött men samtidigt full av energi och ivrig att fortsätta arbetet. Fick dessutom i farten det sista nordiska landet ”avbockat”. Kvarstår nu självstyrelseområdena. Åland är redan avklarat, kvar är Grönland och Färöarna…

Vårhälsningar från Reykjavik där krokusarna höll på att blomma ut den 9.4., då snöstormen rasade hemma i Vasa.

Krokusar

Lotta Eklund
Koordinator, Nordiska arbetsgruppen för Miljö och Ekonomi (NME)
NTM-centralen i Södra Österbotten

 

 

Nu är det vattnens tur

Hur står det till med vattendraget i ditt närområde? Har det varit problem med algblomningar eller bekymrar igenväxning? I många vattendrag behöver närings- och partikelbelastningen från land minskas och restaureringsåtgärder vidtas för att förbättra tillståndet i vattendraget. Restaurering av sjöar, åar och kust- och småvatten är nu högaktuellt i och med statens program för effektiverat vattenskydd.

Foto om en sjö

För att uppnå god vattenstatus behövs gemensamma projekt tillsammans med kommuner, områdets invånare, företag, föreningar och andra lokala sammanslutningar. Understöd för restaureringsprojekt kan sökas via NTM-centralen senast 10.5.2019. Anslaget kan beviljas som prövningsbaserat understöd för projekt, som lokalt eller regionalt främjar målen för vatten- och havsvården i betydande utsträckning. Effektiveringsprogrammet stöder i synnerhet vattenrestaureringsprojekt som förbättrar status i övergödda (eutrofa) sjöar, havsvikar och rinnande vatten, viktiga vattenrestaureringsprojekt med avsikt på bevarandet av arter och mångfald samt projekt som stöder verksamheten i och utvecklingen av regionala nätverk för vatten- och havsvård. Understödet är i allmänhet ca 50 % av projektets godkända totalkostnader.

Lokala exempel på restaureringar och praktiska tips inför ansökan presenterades på informationsmötet om understödsmöjligheter som arrangerades av NTM-centralen i Södra Österbotten i mitten av april. Eeva-Maija Savola från Evijärvi kommun berättade om de omfattande restaureringar som gjorts och fortfarande planeras i sjön Evijärvi. Bl.a. har våtmarker skapats för att minska partikel- och näringsbelastningen från land och vattenväxter har avlägsnats med hjälp av slåtter i vikar som håller på att växa igen. Heli Jutila och Satu Järvenpää från Österbottens vatten och miljö rf. berättade om olika restaureringsprojekt som föreningen varit med och initierat i regionen inom ramen för projektet Kolmen VYYHTI. Deltagarna fick också ta del av resultat från olika spetsprojekt som genomförts i olika delar av landet då Jenni Jäänheimo från miljöministeriet presenterade ett urval av dem.

Foto från infomöte

Konkreta åtgärder och nya metoder har tagits fram inom regeringens spetsprojekt för vatten- och havsvården. Spetsprojekten och projekt gällande återvinning av näringsämnen har gett goda resultat och erfarenheter, skapat nätverk och nätverksmodeller, och de här kan användas då nya projekt planeras och genomförs. Förslag på restaureringsåtgärder i regionens vattendrag finns också i åtgärdsprogrammen för vatten- och havsvården för åren 2016-2021. I åtgärdsprogrammen finns även annan användbar information om exempelvis belastningen i området.

Sök understöd från NTM-centralen!

Passa på att göra något konkret för ert närområdes vattendrag och sök understöd från NTM-centralen. Understödsansökan kan göras elektroniskt på webben och då är det möjligt att följa hur ansökan behandlas inom NTM-centralen. Länk till ansökan och mera information finns på webbsidan http://www.ely-keskus.fi/sv/web/ely/avustukset-vesiensuojelun-tehostamisohjelman-toteuttamiseen. Nuvarande ansökningstid går ut 10.5.2019 och följande ansökningstid startar på hösten 2019.

Information om effektiveringsprogrammet för vattenskydd finns här https://www.ym.fi/sv-FI/Natur/Ostersjon_och_havsvarden/Nytt_program_ska_satta_fart_pa_vattensky(49642)

Information om spetsprojekten finns här https://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Itameri_ja_merensuojelu/Ohjelmat_ja_strategiat/Vesien_ja_merenhoidon_karkihanke/Hankkeet (på finska).

Åtgärdsprogrammen finns på den här webbsidan https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa/EtelaPohjanmaa_Pohjanmaa_ja_KeskiPohjanmaa/Toimenpideohjelmat/Toimenpideohjelmat_ja_toimenpiteiden_tot(12815) (på finska).

 

Anna Bonde
Vattenhushållningsexpert
NTM-centralen i Södra Österbotten

Maatalouden tulevaisuus mietityttää

Lähiajan näkymät

Luomutilojen on jatkossa mahdollista liittää luomusitoumukseensa lisäalaa minä tahansa sitoumusvuonna enintään 5 hehtaaria. Tänä vuonna määrärahaa lisäalan liittämiseen on vain tilusjärjestely alueilla siten, että korvauskelvottomat alueet saavat kelpoisuuden uusjakosuunnitelmassa enintään 5 hehtaariin asti. Lisäksi uusjakosuunnitelman mukaan poistuneita korvauskelpoisia aloja, voidaan vaihtaa uusjaossa saaduilla korvauskelpoisilla alueilla. Korvauskelpoista alaa on mahdollista lisätä sitoumukseen enintään yhtä paljon kuin viljelijän hallinnasta on poistunut luomusitoumuspeltoa. Muutos helpottaa uusjakoalueiden luomutilojen pinta-alan säilymistä. Muiden alueiden luomutilojen korvauskelpoisten peltojen muuttuessa vuokrasopimusten vaihdoksissa tilan sitoumusala vähenee, koska uusia vuokramaita ei pysty sisällyttämään sitoumuksiin. Myös avomaan vihannesviljelijät voivat joutua tänä vuonna tyytymään pienempiin korvauksiin, koska saneerauskasvi-toimenpiteessä ei huomioida vuoden 2018 juurikkaiden viljelyä ja näin uutta saneerauskasveille kelpoista alaa ei saa.

Vuonna 2020 hehtaarikohtaiset tukimäärät näyttävät pienenevän ympäristösitoumuksen jatkovuoden haun yhteydessä. Ennakkoarvioissa on esitetty ympäristökorvauksen pienentämistä 37 €/ha ja joidenkin toimenpiteiden tilakohtaisia maksuprosentteja pienennettäisiin. Samoin luonnonhaittakorvaus vähenisi n. 25 €/ha. Vuonna 2020 viljelijät voivat sitoumusehtojen muutoksen yhteydessä valita haluavatko jatkaa sitoumuksia. Luomukorvausta nämä valinnat eivät koske, koska luomun sitoumusehdot eivät muuttune 2020. Pitäisikö näin ollen vuoden 2020 viljelyn kantavaksi voimaksi valita tuottava maatalous?

Tulevaisuuden haasteet

Taloudellisesti vaikuttavinta tuotanto on silloin, kun panoksia käytetään monipuolisesti peltolohko ja ympäristöolosuhteet huomioiden. Vain harvoja perusmaataloustuotteita voi tuottaa kilpailukykyisesti verraten Euroopan tuotanto-olosuhteisiin. Suomen lyhyt kasvukausi aiheuttaa työhuippuja, joista selviäminen vaatii kalliita koneinvestointeja. Olisiko tähän ratkaisuna koneiden ja rakennusten yhteiskäyttö sekä tilojen yhdistetyt viljelykierrot?

Miten myyntituottoja saisi maatiloille? Voisivatko maatilat ottaa mallia yrityksiltä hakemalla tuottoja perinteisen maataloustuotannon lisäksi hiilen sidonnasta? Teknologiaa ja laskentatapoja jo löytyy, mutta miten järjestelmästä saadaan oikeudenmukainen ja järkevä, jopa kuluttajien hyväksymä? Viljelysmaa on erityisen keskeinen resurssi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei näy välttämättä takapihalla, mutta se saattaa näkyä lautasella ja kukkarossa. Näitä asiakokonaisuuksia sisältynee seuraavan kauden maatalouspolitiikkaan.

Maataloustuotantoon liittyvät kysymykset voidaan ratkaista kestävästi niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, elintarvikkeiden puhtauden kuin ruokaturvankin osalta. Se vaatii päättäväisiä toimia kuluttajien lisäksi myös poliitikoilta ja muilta toimijoilta. Päätöksiä EU:n maatalouspolitiikasta tarvittaisiin nopeasti, koska rahoituskehys on vielä päättämättä ja uuden kauden pitäisi alkaa vuonna 2021. Rahoitusneuvottelut alkanevat vasta, kun uusi parlamentti ja komissio aloittavat kautensa. Viljelijöitä mietityttää, miten ennustettavana politiikka pystytään pitämään ja voiko brändäämällä maatalous saada markkinoilta tuloa.

Maatalouspolitiikalla on roolinsa viljelijöiden tukemisessa, mutta tärkeämpää viljelijöille ovat markkinointiosaaminen ja uudet innovaatiot.

Pekka Länsivierto
Asiantuntija, Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kauhavan liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys 2019-2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on, että joka kunnassa ELY-keskuksen toiminta-alueella on ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma. ELY-keskuksilla liikenneturvallisuus maanteillä onkin tärkeimpiä tienpidon tavoitteita, joita LVM ja Väylävirasto (entinen Liikennevirasto) asettaa. Liikenneturvallisuussuunnitelmat laaditaan noin 10 vuoden aikajänteellä. Edellinen Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelma on vuodelta 2005, joten se on jo kovasti päivityksen tarpeessa. Kauhavan kaupungin alue käsittää Kauhavan, Kortesjärven, Ylihärmän ja Alahärmän kunnat. Kaupungin ja ELY-keskuksen lisäksi suunnitelman laatimiseen osallistuvat Liikenneturva ja poliisi. Konsulttina toimia Linea Konsultit sekä alikonsulttina Ramboll.

Työ lähtee käyntiin nykytilanteen selvittämisellä. Asukkaille ja koululaisille teetetään kyselyt, joihin toivotaan aktiivista vastaamista. Kyselyt aukeavat tänään 2.4 ja ovat auki huhtikuun ajan. Mitä useampi vastaa, sitä kattavammin saadaan tietoa missä on parantamisen varaa ja minne vähäiset resurssit kannattaa ohjata.

Viimeisen viiden vuoden aikana on Kauhavan kaupungin alueella sattunut 294 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 4 johti kuolemaan ja 98 loukkaantumiseen. Yhteensä onnettomuuksissa kuoli 4 henkilöä ja 143 loukkaantui.

Niukan rahoituksen vallitessa fyysisen liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä. Priorisoimalla pyritään löytämään ja toteuttamaan vaarallisimmat ja vaikuttavimmat kohteet. Parantamistoimissa painottuvat taajamat ja päätiet, koska niihin kohdistuvien toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset ovat tehokkaimpia.

Aikuiset esimerkkeinä myös liikenteessä

Asenteisiin vaikuttaminen on myös erittäin tärkeää. Aikuisten asenteet ja tapa toimia liikenteessä toimivat esimerkkinä ja mallina seuraavalle sukupolvelle. Lapsena ja nuorena sisäistetty malli esimerkiksi autolla ajamiseen on juurtunut todella vahvasti mieleen ja se ohjaa meitä liikenteessä todella paljon. Esim. turvavyön ja pyöräilykypärän käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen ja se, miten suhtaudutaan muihin tiellä liikkujiin, ovat tällaisia kasvatuksellisia asioita. Muistetaan siis toimia hyvänä esimerkkinä omille lapsillemme ja muille kanssaliikkujille.

Kyselyyn voi vastata 28.4 saakka osoitteessa https://app.maptionnaire.com/fi/4077. Linkki kyselyyn löytyy myös Kauhavan kaupungin nettisivuilta http://www.kauhava.fi . Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan viisi päiväranneketta PowerParkiin.


Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus