Kulttuuriympäristön vaaliminen osa arkea

Kulttuuriympäristö kuulostaa juhlalliselta sanalta, joka helposti yhdistetään merkittäviin valtakunnallisiin kohteisiin ja monumentteihin. Määritelmän mukaan se on kuitenkin ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa syntynyttä ympäristöä, johon kuuluvat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat, perinnebiotoopit sekä niihin liittyvä aineeton kulttuuriperintö. Kulttuuriympäristö kuuluu kaikille – jokainen meistä elää jossakin muuttuvassa kulttuuriympäristössä. Sen arvoon ja merkittävyyteen vaikutamme kaikilla arkisilla teoillamme, toiminnallamme, päätöksillämme ja valinnoillamme.

Vastuu sen hoidosta kuuluu meille kaikille. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää alueen elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä sekä tutkitusti myös henkistä ja fyysistä terveyttä. Investoinnit ja toimet sen parantamiseksi edesauttavat myös uusien elinkeinojen syntymistä, kehittymistä ja vahvistavat alueiden vetovoimaisuutta ja identiteettiä.

Kuvassa vanha pihapiiri rakennuksineen eli Salon pihapiiri Kourassa

Salon pihapiiri Koura Kuva: Kauko Salo

ELY-keskusten edistämis- ja valvontatyössä kulttuuriympäristö ja sen huomioiminen koskettaa jokaista vastuualuetta hieman eri painotuksin, mutta alueidenkäytön osalta kulttuuriympäristön tilaa ohjaavina viranomaistehtävinä voidaan pitää kuntien maankäyttö, kaavoitus- ja lupamenettelyn valvonta-, ohjaus-, neuvonta- ja dokumentointitehtäviä ja rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukaiset tehtävät sekä suojelupäätökset ja niiden valvonta.

Tuulimylly

Södersunds Kvarn Sundom Kuva: Kjell Nybacka.

Rakennetun kulttuuriympäristön osalta tehtävät eivät onneksi ole kuitenkaan rajoittuneet pelkkään valvontaan ja ohjaukseen, vaan olemme voineet myös osallistua ja rahoittaa kuntien kulttuuriympäristöselvitysten laadintaa. Laadittuihin ohjelmiin voi tutustua tarkemmin sivustolla: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen kulttuuriympäristöohjelmat. Samoin ELY-keskus jakaa elinkeinotukien lisäksi vuosittain erillisellä budjettirahoituksella tukea yksittäisten kansalaisten, järjestöjen sekä yritysten rakennusperintöhankkeisiin.

Vuodelle 2019 osoitettiin alueellemme opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön budjetista rakennusperintö- ja ennallistamisavustuksia yhteensä noin 250 000 € ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle samana vuonna jätettyjen 70:n avustushakemuksen kokonaiskustannusarvio oli 2,7 milj.

Hankkeiden etuoikeusjärjestys päätetään vuosittain Kulttuuriympäristön hoidon yhteistyöryhmässä ja avustusten jakoperusteena käytetään korjauskohteiden kulttuurihistoriallista arvoa ja merkitystä osana omaa kulttuuriympäristöään, kohdetta mahdollisesti koskevaa kaavasuojelua, korjaustoimenpiteiden kiireellisyyttä rakennuksen/kohteen säilymisen kannalta sekä avustushakemuksen sisältöä ja hakemuksessa esitettyjä toimenpiteitä. Avustuksia pyritään myöntämään mahdollisimman monelle kohteelle (kuluvana vuonna 42 kohteelle), joten yksittäiset avustussummat ovat olleet keskimäärin 3000 – 5 000 €.

Kuvassa pihapiiri Närpiöstä

Benvikin kartano Närpiö Kuva: Riitta Jaakkola

Rakennusperintöavustusten vaikutuksia on selvitetty

Vuoden 2018 lopussa valmistui Ympäristöministeriön MDI Public Oy:llä teettämä rakennusperintöavustusten vaikutuksia koskeva selvitys, jonka tarkoituksena oli tutkia avustusmuodon taloudellisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia kulttuuriympäristön hoidon kannalta.

Selvitystyötä koskeva aineisto koski vuosina 2016 ja 2017 myönnettyjä avustuksia ja taustamateriaalina käytettiin sekä viranomaisilta (ELY-keskukset, Museovirasto, Maakuntamuseot ja KEHA-keskus) saatua materiaalia, mutta ennen kaikkea avustusten saajilta nettikyselynä annettua palautetta. Kysely lähetettiin yli 300 avustuksen saajalle ja sen vastausprosentti oli yli 50%, mitä selvityksen tekijät pitivät poikkeuksellisen kattavana määränä.

Selvityksessä tarkasteltiin rakennusperintöavustusten kohdentumista, vaikuttavuutta avustettavien kohteiden kuntoon ja käyttöön sekä taloudellista vaikuttavuutta avustuksen kohteena oleville rakennetuille ympäristöille sekä niiden sijaintialueille. Alla esitetyt selvityksen tulos/kohdetiedot ovat täysin vertailukelpoisia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen osalta:

Kaaviokuva kertoo tutkittujen kohteiden käyttötarkoituksesta ja korjauskohteesta ja sen iästä

Kaaviokuva kertoo tutkittujen kohteiden saamista avustussummista.

Valtakunnallisesti sekä meidän alueella keskimääräiset avustussummat olivat 2500-5000 € ja toteutuneet rakennuskustannukset keskimäärin 7000 -20000 €. Avustuksen saajista vain 23 % olisi toteuttanut työt ilman avustusta ja 60%:lla saajista työ olisi joko viivästynyt tai sitä ei olisi toteutettu niin laajana. Huomioiden hankkeisiin käytetty kokonaisrahoitus avustussumma palautui valtiolle 1-1½ kertaisena eriluontoisina veroina ennen avustusten maksua.

Selvityksen johtopäätöksessä todetaan, että Museoviraston ja ELY-keskusten avustusmuodot täydentävät hyvin toisiaan ja avustusten lisäarvo syntyy siitä, että kohteita kunnostetaan laadukkaammin ja oikea-aikaisesti. Avustukset lisäävät resursseja kulttuurihistoriallisten kohteiden ylläpitoon, innostavat rakennusten omistajia korjaamiseen sekä edistävät laajempien taloudellisten ja muiden vaikutusten saavuttamista. Kohteen omistajille taloudellisia vaikutuksia syntyy mm. kohteiden käyttöiän pidentyessä, käyttökustannusten alentuessa sekä erityisesti kohteiden taloudellisen arvon noustessa. Lisäksi avustuksilla on positiivinen vaikutus materiaalitoimittajien ja yritysten liiketoimintaan ja työllisyyteen. Laajempia pitkäaikaisvaikutuksia syntyy mm. säästöinä rakennetun kulttuuriympäristön hoidossa, kun rakennuksia korjataan säännöllisesti ja uudisrakentamiseen ei tarvitse tehdä suuria kertaluontoisia taloudellisia panostuksia.

Taloudellisia vaikutuksia keskeisempänä nähtiin kuitenkin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja ympäristöjen säilyminen sekä kohteiden ylläpitoon liittyvän ymmärryksen, osaamisen paraneminen. Korjaustoiminnalla nähdään kokonaisuutenaan olevan myös uudisrakentamista positiivisemmat ekologiset vaikutukset. Selvitykseen voi tutustua tarkemmin linkin Rakennusperintöavustusten taloudelliset vaikutukset kautta.


Juhani Hallasmaa
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

Yleishyödyllisillä investoinneilla lisätään maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja alueellista vetovoimaa

Haastattelin opintoihini liittyen 10 hanketoimijaa, jotka olivat saaneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta rahoitusta yleishyödyllisiin investointeihin sekä kuluvalla ohjelmakaudella 2014-2020 että edellisellä ohjelmakaudella 2007-2013 ja osa myös tätä aiemminkin – eli yli 20 hanketta.

Tarkoituksenani oli selvittää yleishyödyllisten investointien vaikuttavuutta pidemmältä aikaväliltä ja kerätä hanketoimijoiden kokemuksia. Tässä hieman yhteenvetoa tuloksista:

Yleishyödyllisillä investoinneilla saadaan aikaan paljon hyvää

Yhteisiä vaikutuksia ovat mm. tiloja ja alueita harrastuksille, kokoontumisille ja monen tyyppisille tilaisuuksille, yhteisöllisyyden ja me-hengen lisääntyminen, ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen, yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntyminen, yhteisön ja alueen virkistyminen ja toiminnan jatkuminen ja mahdollisesti uusien hankeideoiden syntyminen. Hanke voi olla myös alkusysäys jollekin suuremmalle!

Seinäjoen Monitoimihalli

Kuva Seinäjoen Monitoimihalli: https://www.facebook.com/monitoimihalli

Seinäjoen Monitoimihalli Oy perustettiin, kun kolme urheiluseuraa (Seinäjoen Sisu, Seinäjoen Seudun Urheilijat ja Seinäjoki Crocodiles) yhdistivät voimansa ja toteuttivat hankkeina monitoimihallin rakentamisen, kaluston hankinnan sekä lämmitysmuodon muutoksen. Hankkeet olivat alkusysäys Bullerintien liikunta-alueen kehittymiselle ja harrastusmahdollisuuksien lisääntymiselle ja vuoroja löytyy monipuoliseen toimintaan kaikenikäisille edistäen liikkumista ja hyvinvointia. Lämmitysmuodon muutos loi säästöjä ja edistää ekologisuutta.

”paras mittari on se tunne ja ilme!”

Luontotalo Käpälikkö

Kuva Luontotalo Käpälikkö: http://www.elamysliikunta.fi

Lakeuden Elämysliikunta ry on kehittänyt Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven reitistöaluetta sekä hankkein että omin toimin. Hankkeena toteutetaan Jouppilanvuoren Elämysportaat sekä aiempia hankkeita on ollut mm. Luontotalo Käpälikkö, sen sisustus ja grillikota. Käpälikkö toimii reitistön lähtö- ja informaatiopaikkana ja sitä myös vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin. Idearikas yhdistys edistää toimillaan elämyksiä ja esteettömyyttä sekä korostaa luonnon tärkeyttä. Tietämystä ja kokemusta jaetaan aktiivisesti eteenpäin.

”esteettömyys oli alusta lähtien se ykkösasia ja sitten tuli mieleen että elämyksiä pitää ihmisten saada, se oli toinen, joka on nyt tähän asti kulkenu mukana”

Jyrkän kesäteatteri

Kuva Jyrkän kesäteatteri : https://sites.google.com/site/kainasto

Ylistaron Kainaston Nuorisoseura ry on toteuttanut hankkeilla mm. kesäteatterin ja sen katsomon katoksen, ympäristön kehittämisen sekä nuorisoseurantalon peruskorjauksen. Kesäteatteri tarjoaa kulttuurielämyksiä laajallekin alueelle ja peruskorjattu nuorisoseurantalo tarjoaa hienon kokoontumis-, koulutus- ja juhlapaikan ympäristöineen. Hankkeilla on mahdollistettu mm. vanhan seurantalon pelastaminen, seuran toiminnan aktivoituminen, kylän vireyden ja harrastajien lisääntyminen.

”tarve oli selkeä, pitää pelastaa tämä paikka ja toiminta, kyse oli vain siitä että pitää uskaltaa lähteä liikkeelle”

Asemanseudun kehittämisyhdistys ry on toteuttanut hankkeilla mm. monitoimihallin ja kylätalon sekä kunnostanut liikuntaradan. Pieni yhdistys aktivoitui ja loi rohkeasti matalan kynnyksen lähiliikuntapaikan, jolle löytyy monipuolista käyttöä laajemminkin lisäten yhteistyötä myös kylien kesken. Halli mahdollistaa myös esim. liikunta-alan yrittäjille toiminta-alustan, josta hyötyvät kaikki. Kylätalo mahdollistaa esim. kylän tilaisuuksien ja kerhojen pitämisen. Liikuntarata lisää myös luonnossa liikkumista ja hyvinvointia.

”mutta kyllä kiitos kuuluu top kympin talkooväelle, että se on se ydin, joka on koko ajan tekemisissä ja sitten tuloo toki lisääkin väkeä, jos on joku hektinen vaihe jossakin asiassa, uskomattomia tuntimääriä”

Asemanseudun Monitoimihalli

Kuva: Asemanseudun Monitoimihalli https://www.ylistaroas.net/monitoimihalli/

Kitinojan kyläseura ry on toteuttanut hankkeilla mm. kylätalon/liikuntasalin, urheilukentän laajennuksen, valokuituverkon, elämysreitistön ylläpidon ja entisen koulurakennuksen lämmitysmuodon muutoksen. Kylätalo/liikuntasali ja kunnostettu kenttä mahdollistivat kylälle mm. vahvan pesäpalloharrastuksen, joka johti tytöt Superpesis-tasolle saakka. Kolmen kylän yhteinen valokuituverkko edesauttaa mm. yrittämistä ja osaamista kylällä. Moottorikelkalla pidetään kylän latureitti kunnossa, mikä lisää kyläläisten liikkumista. Lämmitysmuodon muutos toi säästöjä ja edistää ekologisuutta.

itinojan kylätalo ja ympäristö

Kuva: Kitinojan kylätalo ja ympäristö https://www.liiveri.net/kitinojan_kylatalo

”se on hyvä mittari, vaikka sieltä on koulukin lopetettu, niin silti sinne rakennetaan, se on elinvoimainen kylä ja nämä kaikki (hankkeet) edesauttaa sitä”

 

 

 

 

Jalasjärven Jalas ry ja Kurikan kaupunki ovat yhteistyössä toteuttaneet hankkeena Kiuaskalliolle asfaltoidun kunto/rullahiihtoradan sekä Jalasjärven Jalas toteutti aiemmin hankkeena huoltorakennuksen kahvioineen ja pukutiloineen. Hankkeilla on kehitetty Kiuaskallion monipuolista ja kaikenikäisille soveltuvaa liikunta-aluetta ja mahdollistettu myös laskettelutoiminnan jatkuminen. Asfaltoitu rata mahdollistaa monipuolisen liikkumisen huomioiden myös esteettömyyden.

”no se liikuttaa vauvasta vaariin ja jos ajatellaan että täällä (rinteessä) on kaks-kolmevuotiaat melkeen laskettelemassa, sitten kun mennään tuonne (radalle) päin niin siellä on ysikymppiset hiihtämäs ja sitte vielä rullatuolit ja kaikki sellaset erityisryhmät kesällä varsinkin, ja paljon tää merkittee nuorille, tosi paljon”

Kiuaskallion huoltorakennus

Kuva: Kiuaskallion huoltorakennus http://www.rinnekahvila.fi

Jalasjärven Moottorikerho ry on toteuttanut hankkeina kahdessa vaiheessa Murtoharjun radan rakentamisen ja sen kehittämisen harjoitusradasta kilpailukeskukseksi. Hankkeet ovat mahdollistaneet rataharrastuksen lisäksi kilpailujen järjestämisen jopa kansainvälisellä tasolla, lisäten myös alueen palvelujen käyttöä mm. majoituksen ja ruokapaikkojen osalta ja tuoden vireyttä sekä alueelle että yhdistyksen toimintaan. Myös lapsille järjestetyt kerhot mikroautoilla ovat saaneet valtavan suosion.

”tämä oli kyllä me-henkien kuningas, äijät otti tämän heti omakseen”

Murtoharjun moottorirata

Kuva: Murtoharjun moottorirata https://www.facebook.com/Murtoharju

Jalasjärven Sos.-Dem. Työväenyhdistys ry on toteuttanut hankkeina Jalasrannan kunnostuksen ja lämmitysjärjestelmän uusimisen. Vanhan hienon rakennuksen kunnostus mahdollisti monipuolisen aktiivisen toiminnan jatkumisen, esim. suositut yli 30 v. jatkuneet bingoillat sekä vuokraustoiminnan esim. juhlat, huutokaupat ja nuortenkin tilaisuudet. Uusi ekologinen lämmitysmuoto toi säästöjä ja tasasi lämpöä.

”Tämäkin rakennus, alkuperäinen, tää on 1906 vuodelta, elikkä tää on niin vanha ja täällä on tehty niitä pikkuremonttia pitkän ajan sisällä ja tää on kesälato ollut ensiksi. Nyt täällä käy 10000-12000 ihmistä vuodessa”

 

 

 

Ilmajoen Moottoripyöräilijät ry on toteuttanut hankkeina Nuijaladon ja sen pihan pykäyksen sekä Motocross-radan kunnostuksen. Nuijalato on ”yhdistysten talo”, joka oli ratkaisu usean yhdistyksen toimitilojen puuttumisen ongelmaan. Talo tarjoaa moottoripyöräilijöiden oman toiminnan lisäksi vuokratiloja myös muille yhdistyksille sekä käyttöä riittää myös kokoontumis-, koulutus- ja juhlapaikkana. Radan kunnostuksella mahdollistettiin rataharrastus ja lisättiin sen turvallisuutta.

Nuijalato Yhdistysten talo


Kuva: Nuijalato Yhdistysten talo http://www.anvianet.fi/nuijalato/

”kyllä kun sitä miettii vuositasolla kuinka paljon siellä on kävijöitä, niin se nousee se vaikuttavuus, jos sitä niinku sillai mittaa, niin se nousee jopa tuhansiin ihmisiin joihinka se jollain tapaa vaikuttaa”

 

 

Voimistelu- ja Urheiluseura Huissin Kisailijat ry on toteuttanut hankkeina kahdessa vaiheessa Huissin Urheilutalon kunnostamisen, joissa on myös liitytty kunnalliseen jätevesiviemäriin ja uusittu lämmitysjärjestelmää sekä päällystetty pihaa. Hankkeella on saatu vanha hieno rakennus kuntoon ja mahdollistettu monipuolinen aktiivinen toiminta. Talon tapahtumiin sisältyy esim. tanssiryhmiä, liikuntaryhmiä ja vuokrauksia esim. erilaisiin juhliin. Lämmitysjärjestelmä muutettiin ekologisemmaksi tuoden säästöjä sekä pihan asfaltointi teki paikan myös osaltaan viihtyisämmäksi ja siistimmäksi.

Huissin Urheilutalo Kylvölä

Kuva: Huissin Urheilutalo Kylvölä https://www.liiveri.net/kylvola

”nämä hankkeet on parantanu talon käytettävyyttä ja kustannuksia laskenu sen energiankulutuksen myötä”

 

 

 

Yleishyödyllisten investointihankkeiden vaikuttavuus on laajaa yhteisön sisällä, alueella ja myös yhteiskunnallisesti. Rahoituksella on tärkeä merkitys ja sitä tarvitaan myös tulevalla ohjelmakaudella.

 

 

 

Paula Nelimarkka
Maksatusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelman kuulumisia

Hankkeisiin ja yritystukiin vielä rahoitusta

Kuluva EU:n ohjelmakausi on kääntynyt loppusuoralle. Hanke- ja yritystukiin on vielä tänä vuonna käytettävissä mukavasti rahoitusta, ensi vuoden ollessa rahoitusmäärältään vaatimattomampi. Kannustaisinkin jalostamaan hyvät hanke- ja yritystuki-ideat tänä vuonna hakemuksiksi saakka. Seuraavat hankkeiden valintajaksot tänä vuonna ovat toukokuun ja lokakuun lopussa. Yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja lokakuun lopussa. Ensi vuoden osalta valintajaksoihin on tulossa hiukan muutoksia. Hankkeiden valintajaksot vuonna 2020 ovat maaliskuun ja syyskuun ja yritystukien valintajaksot ovat tammikuun, huhtikuun, heinäkuun ja syyskuun lopussa. Tukipäätöksiä voidaan tehdä 2020 vuoden loppuun saakka ja hankkeiden toteutusaika voi näillä näkymin olla 31.12.2022 saakka.

Väliarvioinnin havainnot

Maaseutuohjelman mahtisatoa, tuloksia ja vaikuttavuutta, juhlittiin viime viikolla lähes 180 henkilön voimin. Maaseutujuhlassa saimme kuulla hienoja vaikuttavuustarinoita siitä, mitä merkitystä maaseuturahaston tuella on ollut ihmisten, yhteisöjen ja yritysten elinvoimaan.

Kuva maaseutujuhlasta

Mahtisatoa -vaikuttavuusprosessin lisäksi olemme toteuttaneet alkuvuodesta yhdessä Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa yhteisen alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarvioinnin. Siinä Etelä-Pohjanmaan tunnuspiirteiksi nousivat yritystukien hyvä maakunnallinen kattavuus sekä teollisten yritysten tukeminen ja uuden yritystoiminnan edistäminen. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaalla panostetaan yleishyödyllisiin vapaa-ajan investointeihin.

Hankkeiden keskeisiä tuloksia ovat kohderyhmän osaamisen nostaminen, tietomateriaalin tuottaminen kohderyhmälle sekä toteuttajaorganisaation osaamisen paraneminen. Hankkeilla on myös edistetty yhteistyöverkostojen syntymistä ja alueiden väliset hankkeet koetaan onnistuneiksi. Yritystukien merkittävimmiksi tuloksiksi todetaan yrityksen toiminnan laadun koheneminen, työllisyyden säilyminen sekä uudet tuotteet tai palvelut. Pidemmällä aikavälillä hankkeiden vaikutuksia arvioidaan näkyvän lisäinvestointeina, yrityksien uudistumisena ja kannattavampana toimintana.

Arviointi suosittaa, että jatkossa tulee kiinnittää huomioita maaseudun kehittämistyön julkisuuskuvan parantamiseen, hankkeiden kohderyhmien tarkempaan määrittelyyn ja vaikuttavuuden parantamiseen esimerkiksi kytkemällä kehittämistoimia vahvemmin yritysten omiin kehittämisprosesseihin. Näin uusien toimintatapojen juurruttaminen olisi todennäköisempää.

Lue lisää väliarvioinnista.

Alueelliset painopisteet ohjelmakaudelle 2020-2027

Helmi-maaliskuussa kokosimme maaseutuohjelman keskeisiltä toimijoilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä ja kommentteja tulevan ohjelmakauden tarpeista ja painopisteistä. Sähköisten kyselyjen lisäksi järjestimme kaksi keskustelutilaisuutta.

Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen keskeiset tarpeet liittyvät maatalouden kannattavuuden tukemiseen, maaseudun infrastruktuuriin ja asumisen edellytyksiin, osaamisen lisäämiseen ja siinä erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen, maaseudun yritystoiminnan edistämiseen, kestävään metsätalouteen, energia- ja ympäristöasioiden sekä kestävän kehityksen huomiointiin.

Näiden perusteella esitimme Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen tuleviksi painopisteiksi:

1) Ruokaprovinssin kehittäminen
2) Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen
3) Maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi
4) Osaamisen lisääminen

Läpileikkaavina teemoina: ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Näiden painopisteiden sisältöjä tullaan tarkentamaan tulevan syksyn aikana, olette tervetulleita tähän työhön mukaan!

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

Rakentamista edistetään julkisella (mm. ely) ja yksityisellä puolella

Olen viimeiset puoli vuotta ollut virkavapaalla ELY-keskuksesta ja toiminut rakennuttajainsinöörinä Vaasa Parksilla Runsorissa. Vaasa Parksin tehtävänä on toimia Vaasan kaupungin ja lähiseudun kuntien yritysten toimitilahaasteiden ratkaisijana ja uudisrakentajana sekä toimitilapalvelujen tuottajana. Yhtiö ei ensisijaisesti toimi kiinteistösijoittajana, minkä takia kohteen valmistumisen jälkeen rakennukset voidaan myydä kiinteistösijoittajille.

Mitä rakennuttaminen on sitten? MRL:ssa (luku 17) säädetään rakennushankkeeseen ryhtyvän (rakennuttajan) lakisääteisistä vastuista, mutta mitä muuta? Rakennuttaminen on yksi osa rakentamisen prosesseista, joka usein on virheiden korjausta, päätösten odottelua ja suunnitelmien muuttamista. Usein mielletään rakennuttajat ahneiksi ja suunnittelu kalliiksi ja virheelliseksi. Myös talonrakentaminen mielletään kalliiksi ja laadultaan huonoksi. Rakennuttaminen tähtää kohteen (rakennuksen tai infran) suunnitteluun ja rakentamisen laadunohjaukseen sekä projektin onnistuneeseen läpivientiin, joka tarkoittaa aikataulussa pysymistä ja kustannusten hallintaa sekä oikeusriidoilta välttymistä.

Kuva rakennustyömaastaRakennuttamisen keskeisiä tehtäviä ovat hankkeen tavoitteenasettelu, hankkeen organisointi ja johtaminen, suunnitteluttaminen ja suunnittelunohjaus sekä rakentamisen ohjaus ja valvonta. Tämä edellyttää mm. projektijohtamisen osaamista, prosessien hallintaa, organisointia sekä aikataulujen, talouden ja riskien hallintaa. Rakennusprojektissa korostuu monia asioita mm. suunnitteluttamisen osaaminen, tiimityön hallinta, sopimusosaaminen sekä erilaisten toteutusmuotojen, sopimusmenettelyjen ja -asiakirjojen hallinta. Verkostoituminen, asiakasosaaminen ja paikallistuntemus ovat myös tärkeitä osa-alueita. Sopimuskumppaneiden valinta ja etenkin suunnittelijoiden valinta on yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Ongelmat suunnittelussa johtavat myös ristiriitoihin ja ongelmiin hankkeissa. Rakennuttajan tehtävä on torjua näitä riskejä suunnittelunohjauksella. Ohjaus pyrkii varmistamaan, että suunnitteluprosessi johtaa asetettuihin tavoitteisiin. Lopputuloksena tulisi olla toiminnallisesti, taloudellisesti, esteettisesti, teknisesti, ja ympäristön kannalta hyväksyttävät suunnitelmat ja samat kriteerit omaava rakennus.

Rakentamisen edistämisessä ELY-keskuksella on tärkeä viranomaisrooli. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen tarkoituksena on tutkia tietyn alueen mahdollisuuksia ja edellytyksiä tietyille maankäyttömuodolle. Samalla yhteen sovitetaan eri tarpeita ja intressejä. Tärkeintä on ratkaista olennaiset kysymykset ja luoda edellytykset maankäytölle. Kannattaa panostaa edellytysten luomiseen sekä alueiden kehittymiseen ja elinvoimaan tulevaisuudessa. Yksityiskohdat ja detaljit ratkaistaan sitten jatkosuunnitteluvaiheessa esimerkiksi rakennusluvassa.

Kaavoituksen yhteydessä määritellyt reunaehdot vaikuttavat alueelle toteutettavien rakennusten ulkomuotoon ja miten rakennukset istuvat esimerkiksi jo rakennettuun ympäristöön. Samalla on hyvä pitää mielessä, että näillä reunaehdoilla (kaavamääräyksillä) on suuri vaikutus rakennuksen toteuttamiskustannuksiin ja näin ollen vaikutus myös vuokratasoon tai ostohintaan.

Kuvassa näkyy nostokurkia ja rakennustyömaata.

MRL:n kokonaisuudistustyö on käynnissä. Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja kehittämään rakentamisen ohjausta. Uudistuksella on monia hyviä kehittämistavoitteita, jotka liittyvät rakennuksen elinkaareen ja vähähiilisyyteen, rakentamisen vastuukysymyksiin, digitaalisiin työkaluihin, tulevaisuuden rakennusvalvontaan ja rakentamisen luvitukseen. Mielenkiintoista tulevaisuudessa nähdä, minkälainen rooli ELY-keskukselle syntyy näistä tavoitteista.


John Öst
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Alueiden käyttö ja vesihuolto