Siltojen peruskorjaukset

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen maantiesillat

Uusien siltojen suunniteltu käyttöikä perustuu kantavien rakenteiden laatuvaatimusten mukaiseen rakentamiseen sekä säilyvyyden varmistavaan hyvään päivittäiseen kunnossapitoon ja ylläpitoon.

Vanhojen siltojen suunnitellun käyttöiän perusteena on käytetty yleisesti 50 vuotta. 1980–1990-luvuilla sillan suunnittelukäyttötavoitteeksi asetettiin 70 vuotta. Nykyään siltojen suunniteltu käyttöikä on betonisilloilla 100 vuotta. Puusiltojen käyttöiäksi on määritelty 100 vuotta. Tieverkolle rakennettavien teräksisten putkisiltojen käyttöikä on noin 50 vuotta, uusimpien putkien käyttöiäksi on määritetty jopa 100 vuotta. Aikaisemmin 1970-luvulla rakennettujen putkien käyttöiäksi määritettiin 30 vuotta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on maantiesiltoja noin 1400 kpl, joista on vuosi- ja yleistarkastuksien perusteella luokiteltu huonoiksi 82 kpl. Huonokuntoiseksi luokiteltu silta on kuitenkin vielä tasoltaan liikenteen tarpeet tyydyttävä.

Edellisessä blogissani kerroin siltojen tarkastuksista. Siltojen kuntoluokitus ohjaa siltojen peruskorjausten ohjelmointia. Päätiestön sillat ovat etusijalla ja tietysti ohjelmointiin vaikuttaa keskeisesti rahoitus. Optimaalisin ajankohta sillan peruskorjaukselle on, kun sillan kuntoluokka on tyydyttävä, jolloin korjauksen hinta on huomattavasti pienempi kuin huonojen tai erittäin huonojen siltojen osalta.

Peruskorjaus

Betonisen sillan peruskorjaus määräytyy rakenneosien perusteella. Reunapalkin käyttöikä on suolarasituksessa 40 vuotta ja ilman suolarasitusta 50 vuotta. Sillan kannen vedeneristyksen käyttöikä vaihtelee eri pinnoitteella 30 – 40 vuotta. Joissain tapauksissa siltojen kannet laakeroidaan irti perustuksista, että sillan lämpölaajeneminen pääsee tapahtumaan vapaasti. Laakereiden käyttöikä vaihtelee eri laakereilla 50 vuodesta 70 vuoteen. Puusiltojen rakenneosista puukannen käyttöikä on kulutuksesta johtuen 20 – 25 vuotta.

Betonisiltojen korjaussuunnitelma perustuu erikoistarkastuksessa ilmenneisiin puutteisiin ja vaurioihin. Tyypillinen korjaussuunnitelma sisältää reunapalkin uusimisen lisäksi mahdollisen kannen piikkauksen rapautuneen betonin poistamiseksi sekä halkeamien injektoinnin. Reunapalkki poistetaan piikkaamalla, jonka jälkeen lisätään suunnittelijan määrittämät tartuntateräkset. Tämän jälkeen tehdään muotit raudoitukset sekä lopuksi valu.

Kuvassa näkyy Moksunjoen sillan (Ähtärissä) korjausta. Reunapalkki on poistettu ja lisätartunnat ovat vielä asentamatta. Kansi on avattu ja vesipiikattu.

Moksunjoen sillan (Ähtäri) reunapalkki on poistettu ja lisätartunnat ovat vielä asentamatta. Kansi on avattu ja vesipiikattu.

Kannesta otetaan vetokoe, jolla selvitetään betonin kunto. Lisäksi kannesta otetaan klodridinäyte mahdollisen suolan kulkeutumisesta betoniin. Betonisiltojen vahvistaminen on sitten oma lukunsa.

Puukantisten siltojen korjaukset ovat selväpiirteisimpiä. Liikenne joudutaan useasti katkaisemaan työn ajaksi. Kevyt liikenne yritetään yleensä järjestää.

Kansi on tehty joko pitkästä puusta tai se on elementtirakenteinen. Pitkästä tavarasta tehty kansilankutus on joko pitkittäinen tai poikittainen lankutus. Teräspalkkisissa silloissa kansilankutuksen alle asennetaan pelkat kuormituksen tasaamiseksi palkeille. Liimapuupalkkien päälle ei asenneta pelkkoja. Liimapuu-elementit ovat poikittain liimattuja n. 80cm leveitä. Kansilankkujen koko on usein 100 tai 150 x 50. Kannen vaihdon yhteydessä huolletaan teräspalkkien ylälaippa tai uusitaan palkit. Painorajoitetuissa kohteissa lisätään palkkeja tai ne uusitaan järeämmillä painorajoituksen poistamiseksi.

Kuvassa Göstasin sillan (Teerijärvi) kannen uusinta. Olemassa olevat palkit on huoltokäsitelty ja maalattu sekä siniset palkit (2 kpl keskellä) lisätty painorajoituksen poistamiseksi. Kansilankutuksen alle tulevien pelkkojen asennus on käynnissä.

Kuvassa Göstasin sillan (Teerijärvi) kannen uusinta. Olemassa olevat palkit on huoltokäsitelty ja maalattu sekä siniset palkit (2 kpl keskellä) lisätty painorajoituksen poistamiseksi. Kansilankutuksen alle tulevien pelkkojen asennus on käynnissä.

Huonokuntoiset putkisillat yleensä uusitaan. Korjausvaihtoehtona on putken puolipohjaus. Tätä menetelmää käytetään silloin, kun putki on syvällä tai tien päällyste on hyvä ja sitä ei haluta rikkoa. Lisäksi edellytyksenä on, ettei vanhan putken yläosassa ole ruostetta. Tällöin putken sisään ujutetaan putken alaosa, joka on noin 5 cm olemassa olevaa putken halkaisijaa pienempi. Ujutuksen jälkeen väli täytetään betonilla.

Kuvassa näkyy Mietaan (Kurikassa) putkisillan puolipohjaus.

Mietaan (Kurikka) putkisillan puolipohjaus.

Teräsristikkosiltojen korjaukset sisältävät teräsristikoiden hiekkapuhalluksen ja uusintamaalauksen. Lisäksi tulee laakerien huoltotyöt sekä maatukiin liittyvät toimenpiteet kuten halkeamien injektointi tai betonin piikkaus ja betonipinnoitus.

Tässä blogissani olen kertonut siltojen peruskorjauksista päällisin puolin. Tarkempi selostus olisi vaatinut jo pitemmän selostuksen.

Jukka Ylimäki
Siltainsinööri
ELY-keskus

 

Kiinni työelämään -hanke tukee yritysten rekrytointia sekä kuntien työllisyydenhoitoa ensi syksystä alkaen

Kuvassa ihmisiä tekemässä yhteistyötä.Maakunnan yritykset ovat nostaneet keskeisiksi ongelmiksi työvoiman saatavuuden, rekrytointihaasteet sekä Etelä-Pohjanmaan reuna-alueiden yritysten erityiset ongelmat saada osaavaa työvoimaa. On arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 400 henkilöä olisi sellaisia, jotka räätälöidyillä TE-palveluilla ja oikeanlaisella polutuksella voisivat työllistyä alueemme yrityksiin. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi TE-toimistossa haastavia ryhmiä ovat rakennetyöttömät ja ne nuoret, joilla on puutteellinen koulutus ja vähän työkokemusta.

Asiakasta tuetaan koko ajan matkalla kohti palkkatyösuhdetta

Kiinni työelämään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on tukea asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja kehittää kohderyhmän työllistymistä tukevaa verkosto- ja yritysyhteistyötä. Hankkeessa oleva asiakas kulkee aktiivisesti tuettuna hankepolkua pitkin kohti palkkatyösuhdetta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien työllisyyspalvelujen, muun työllisyydenhoidon verkoston sekä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää hankkeessa työote, jossa asiakkaan kanssa tapahtuu koko ajan jotakin. Hankkeessa hyödynnetään palveluja järkevästi ja pitkäkestoisesti, mikä johtaa asiakkaan työllistymiseen.

Tukimuotojen yhdistämisellä kehitystä osaamiseen

Hankkeen toisena tavoitteena on etsiä työvoiman saamisesta ja rekrytointiongelmista kärsivien yritysten tarpeisiin sopivia työntekijöitä. Viimeisimmän PK-barometrin mukaan joka kymmenes eteläpohjalainen yritys pitää rekrytointiongelmia merkittävänä yrityksen kasvun esteenä. Tähän ongelmaan tulee vastata nopeasti. Hankkeessa keskitytään pääsääntöisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Uravalmennus, työvoimakoulutus, työkokeilu ja palkkatuki ovat asiakkaan hankepolulla ne keinot, joilla asiakkaan osaamista voidaan parantaa työnantajien tarpeita vastaavaksi. Näin madalletaan yrityksen kynnystä työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön.

Hankkeessa kokeillaan myös Toppis-mallin tyyppistä käytäntöä, jossa yhdistetään työvoimakoulutusta ja palkkatukea vahvistaen asiakkaan ammatillista osaamista yrityksen osaamistarpeisiin vastaavaksi. Hankkeessa kehitetään myös sidosryhmäyhteistyötä sekä asiakas- että yritysyhteistyöhön liittyen. Hankkeen kokonaisvaltainen toiminta sekä kehittämispäivät tukevat yhteistyön tiivistämistä ja yhdessä kehittämistä.

Hankkeessa luodaan uusi konkreettinen työote ja toimintamalli niille työnhakijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja intensiivistä tukea työttömyydestä ja palveluista kohti avoimia työmarkkinoita. Nykyisellään palvelujärjestelmä saattaa vaikuttaa työnhakijan näkökulmasta pirstaleiselta ja palveluista palveluihin siirtymät epäjohdonmukaisilta – työmarkkinoille siirtymisen korkeasta kynnyksestä puhumattakaan. Räätälöidyillä ratkaisuilla ja työnhakijan potentiaaliin uskoen saadaan aikaan onnistumisia eli työllistymisiä palkkatöihin.

Kuntouttavan työtoiminnan piiristä avoimille työmarkkinoille

Hankkeessa syvennetään yhteistyötä työllisyydenhoidon verkostojen kanssa etenkin pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden osalta. Osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista henkilöistä on sellaisia, joilla olisi resursseja työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta nykykäytännöt eivät tue riittävästi heidän tavoitteellista etenemistään avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia yhteistyön muotoja, joilla asiakkaiden polutus palkkatyösuhteeseen paranee.

Työnantajille tietoa TE-palvelujen mahdollisuuksista

Hankkeessa kehitettävällä uudenlaisella toimintatavalla vastataan alueen työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen. Näin mahdollistetaan yritysten kasvuedellytykset ja rekrytoinnit työvoimapulasta huolimatta.

Työnantajat eivät tunne riittävästi TE-palvelujen eri mahdollisuuksia, esimerkiksi palkkatukea. Hankkeessa käytetään useita TE-palveluja yritysten rekrytoinnin tukemiseksi. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös palveluista tiedottamiseen yrityksille sekä laajennetaan palkkatuen käyttöä henkilöstöpalveluyrityksiin.

ELY-keskus käynnistää kesän aikana kolmen hanketyöntekijän rekrytoinnin ja Kiinni työelämään -hanke aloittaa toimintansa syyskuussa.


Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Se on kesä nyt

Alkaa oleen taas se aika vuodesta, et tiestöllä on kaikenlaisia häiriötekijöitä mm. päällystystyöt, nuo liikenteen häiriköt, jotka kunnostavat teitä teille.Kuva päällystetyömaasta.

Nopeusrajoitukset parantavat turvallisuutta

Tietyömaa on aina turvallisuusriski tiellä työskenteleville ja liikkuville. Tietyömaiden turvallisuus paranee eniten nopeusrajoituksia noudattamalla. Hiljainen ajonopeus on tarpeen, jotta sekä auton kuljettajalla, että tietyömaalla työskentelevillä on aikaa reagoida erityistilanteisiin. Oman turvallisuutensa vuoksi ohi ajavan kannattaa hiljentää vauhtia myös, koska tietyömaiden ympäristö muuttuu alati.

Työmaiden nopeusrajoitukset

Tietyömaiden nopeusrajoitukset ovat autoilijan etu. Niiden ansiosta tietä ei tarvitse sulkea kokonaan tietöiden ajaksi, vaan toinen kaista voidaan pitää auki. Matkanteko on sujuvaa, kun tietyömaihin varautuu jo automatkaa suunnitellessaan. Työmaiden kohdalla on alennettuja nopeusrajoituksia, joita on noudatettava niin kauan kuin merkit ovat pystyssä.

Kuvassa on päällystetyömaan koneita ja saattoauto.

Kuva: Asfalttikallio – saattoauto päällystetyömaalla.

Saattoauto

Yksiajorataisilla vilkasliikenteisillä päällystyskohteilla (mm. valta- ja kantatiet) on käytössä saattoauto. Saattoauton avulla työmaan ohittaminen on turvallisempaa ja selkeämpää. Saattoauto myös varmistaa nopeusrajoitusten noudattamisen työkoneiden ja työntekijöiden kohdalla. Saattoauto noutaa sulkuaidalta autojonot mukaansa ja vetää autojonot työmaan ohi. Työmaan lopussa saattoauto ajaa pois edestä ja päästää autot jatkamaan matkaa. Saattoauton valotaululla annetaan ohjeita autoilijoille.

1.    Älä hikeenny jos päällystystyö osuu kohdallesi.
2.    Noudata työmaasta varoittavia liikennemerkkejä ja nopeusrajoituksia.
3.    Älä kettuile liikenteenohjaajalle, hän on syytön työmaahan.
4.    Aja koneiden ohi varovaisuutta noudattaen, vaikka koneet ovat isoja siellä on myös jalkaisin työskenteleviä. Jos osut jonon ensimmäiseksi eikä ole saattoautoa käytössä, sinä vastaat yleensä nopeudesta, jolla koneet ohitetaan sekä työntekijöiden ja itsesi turvallisuudesta.
5.    Turvallista matkaa.

Lue lisää päällysteistä tiedotteestamme.

Blogikirjoittajan Timo Kulmalan kuva.
Timo Kulmala
Projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Yritysneuvojan päivä

Kaunis maaliskuun aamu, kirkas aurinko herättää aamu-unisemmankin. Aamupuuhissa mietin päivän kulkua. Olen ehtinyt edellispäivänä suunnitella reittini, pari sähköpostiakin tapaamisajan sopimiseksi, mutta muutoin menen oman aikataulun mukaan tuttuihin yrityksiin. Nyt jo tiedän, että tästä tulee hyvä päivä. Ensimmäinen pysäkkini sijaitsee Kuortaneen Mäyryssä. Matkan aikana ehdin miettiä tämän päivän viestiäni yrityksille. Uusien ideoiden näkökulmasta nämä ajomatkat ovat oikein tuottoisia. Auton lisäksi tarvitsen työssäni roppakaupalla rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja uteliaisuutta astuakseni päivittäin uusille maaperille tunnustelemaan, miten yrityksillä menee ja miten voisimme yritystä auttaa. Vaatii luottamuksellisen suhteen luomista ja hyviä kuuntelutaitoja pystyäkseen auttamaan yrityksiä heidän tarvitsemallaan tavalla.

Tie ja tiekyltti

Tänä aamuna ei kynnystä ole aloittaessani tutussa yrityksessä Kutepa Rubber Service Oy:llä. Yritys on erikoistunut metalli- ja muiden pintojen pinnoittamiseen. Lisäksi yritys hankki MS-Pinnoitus Oy konkurssipesän konekannan ja varastot viime syksynä ja näin toiminta laajeni maansiirto- ja työkonerenkaiden pinnoituksiin ja korjauksiin. Toimitusjohtaja Harri Alaviitala kertoo, että uusi toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Osa MS-Pinnoituksen henkilöstöstä siirtyi Kutepa Rubber Servicen palvelukseen, ja näin osaamista ja tietotaitoa on pystytty siirtämään Kuortaneelle sujuvasti. Kutepa Rubber Service Oy:lle löytyi viime syksynä uusi tekijä Jamin Palvelut Oy:ltä hankkimastamme Metallialan jatko- ja täydennyskoulutuksesta ja yritys työllisti uuden osaajan heti koulutuksen päätyttyä. Keskustelimme Harrin kanssa yleisesti työmarkkinatilanteesta ja kävimme läpi TE-palvelut, tämän kevään työllistämispalkkiota unohtamatta.

Keskusteluja yrityksen nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista

Seuraavaksi kurvaan Kuortaneen Teollisuuspalvelu Oy:lle, jossa tapaan toimitusjohtaja Juha Katteluksen, jonka kanssa käymmekin pitkään keskustelua yrityksen nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista. Yrityksessä on jatkuva pula ammattimiehistä. Vaikkakin kasvu on taittunut ja varovaisuutta on ilmassa, näyttää tämä vuosi suhteellisen hyvältä. Kutepa toimittaa materiaalinkäsittely- ja varastointijärjestelmät teollisuuden käyttöön. Yrityksessä tehdään myös osavalmistusta ja konepajatyötä, asennusta ja kunnossapitoa sekä kuljetuskaluston (SITE) valmistusta. Tällä hetkellä akuuteimmat tarpeet ovat autosähköasentajasta sekä alumiinihitsarista. Ottavat myös raskaskalustoasentajia, aina kun alan osaajia löytyy. Sovimme, että laitetaan paikat hakuun TE-palvelut.fi –sivuille ja selvittelen myös autosähköasentajan (raskaskonepuolen) täydennyskoulutusmahdollisuutta Osaajia yrityksiin -rekrykoulutuksessa mukana olevilta koulutuksen toteuttajilta.

Yrityksen kehittämispalvelut kiinnostavat

Palokatkosuunnittelua tekevä Insinööritoimisto Pasto on seuraava pysäkkini. Kati kertoo yrityksen kasvaneen 100% viime kuukausien aikana, kun yritykseen on palkattu ensimmäinen työntekijä. Samalla toimintaa on laajennettu myös savunpoistosuunnitteluun sekä palotekniseen suunnitteluun. Keskustelemme Yritysten Kehittämispalveluista ja Kati toteaakin, että voisi harkita ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä, jotta saisi näkökulmia myös ”laatikon ulkopuolelta”. Kati on Kuortaneen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja keskustelemme myös mahdollisesta vierailustani yrittäjien aamupalalla kertomassa ajankohtaisia terveisiä TE-palveluista. Sovimme palaavamme tähän viimeistään alkusyksystä.

Syödäkin pitää ja tänään päätän pysähtyä matkan varrella Pizza-kebab-burger Rozaan maukkaalle lounaalle. Lounaan lomassa vaihdamme Georgi Gerasimovin kanssa kuulumisia. Georgi muistelee Suomeen muuttoaan liki 15 vuotta sitten ja antaa kiitosta TE-palveluille alkutaipaleestaan. Nyt hän on toiminut yrittäjänä noin 12 vuotta. Työvoiman tarvetta ei yrityksessä tällä hetkellä ole, mutta Georgi haluaa tarjota työkokeilumahdollisuuden, jos jollakin työnhakijalla on sellainen tarve.

Seuraavaksi ajan Kuortaneen Leppälänkylään Pohjanmaan Erikoispurku Oy:lle. Aluksi keskustelen varatoimitusjohtaja Sami Vainion kanssa. Sami kertoo, että korjausrakentaminen näyttäisi lisääntyvän uudisrakentamisen hieman hiipuessa. Kevään mittaan yrityksen työvoiman tarpeet tulee lisääntymään ja tulevana kesänä on isoja työmaita myös Seinäjoella alkamassa. Osaavia purkutyöntekijöitä on haastava löytää, ja tämän takia olemmekin järjestäneet yrityksen kanssa rekrykoulutuksen, joka päättyi noin vuosi sitten. Kävimme läpi vaihtoehtoja uuden työvoiman hankintaan, kun toimitusjohtaja Ari Ämmälä saapui paikalle. Päätettiin laittaa Konemiehen/autokuskin ja Rakennusmestarin paikat tässä vaiheessa hakuun ainakin, kartoittavat tarkemmin purkumiesten tarvetta vielä ennen niiden paikkojen auki laittamista, palaamme niihin parin viikon päästä. Kehittämistarpeitakin yrityksessä olisi, lupaan heittää liidin ELY-keskuksen Kari Välimäelle. Pohjanmaan Erikoispurku Oy:n tytäryhtiö Peprec Oy on jätehuoltoyritys, joka toimii samalla tontilla. Toiminta on käynnistynyt vasta noin vuosi sitten, ja edelleen tehdään infraa. Puuta ja betonia tulee tällä hetkellä hyötykäyttöön ja yritys työllistää noin 4 henkilöä. Saan mukaani joulukuussa Facebookissa voittamani hienon Peprec-pipon.

Leppälänkylästä ajan sovittuun tapaamiseen Kuortaneen Urheiluopistolle toimitusjohtaja Jussi Töyrylää tapaamaan. Kuortaneen Urheiluopistolla on tällä hetkellä käynnissä historiansa suurimmat investoinnit; vuosien 2017-2022 aikana noin 20 miljoonaa euroa, joista Urheiluopiston osuus noin 16-17 miljoonaa euroa ja kunnan osuus 3-4-miljoona euroa. Palloiluhalli valmistuu tämän kevään aikana ja uuden telinevoimisteluhallin rakentaminen alkaa toukokuussa. Ravintolan laajentaminen on ensi keväänä tavoitteena ja uuden hotellin rakentaminen alkaa 2-3 vuoden sisällä. Kaikkiaan Kuortaneen Urheiluopisto työllistää 150 henkilötyövuotta, viime vuoden aikana maksettiin palkkaa jopa yli 500 henkilölle. Valmentajat löytyvät alan verkostojen kautta, mutta ravintola, joka työllistää tällä hetkellä 35 henkilöä ja siivoustoimiala, joka työllistää liki 10 henkilöä, tullee tulevaisuudessa kärsimään työvoimapulasta. Tällä hetkellä on vastaanottovirkailijan paikka haussa ja ravintola- ja siivoustyön paikat tulevat hakuun vielä kevään mittaan.

Hirsirakennus ja hirsityöntekijä

Saaren Hirsitalot, Hirsityöntekijä Niko Mäkipelto

Seuraavaksi ajan Saaren Hirsitalot Oy:n tapaamaan toimitusjohtajaa. Raimon kanssa ollaan tuttuja yritysneuvoja-urani alkupuolelta. Kohtaaminen oikeaan aikaan oikeassa paikassa johti ehdokashaun kautta työntekijän löytymiseen Raimolle. Niko Mäkipelto työskentelee edelleen yrityksessä. Viimeksi ovat työllistäneet viime kesänä oppisopimuksella uuden tekijän. Tällä hetkellä yrityksessä ei ole työvoiman tarvetta, mutta Raimon sanoin, hän tietää, kehen ottaa yhteyttä, jos tarvetta ilmenee.

Tämän päivän saldona kahdeksan miellyttävää kohtaamista kuortanelaisten yrittäjien Tyttö mainospipo päässään.kanssa. Hyviä keskusteluja, tiedon, näkemysten vaihtoa. Uskonpa, että kaikille jäi jotain uuttakin tapaamisista. Kotiin ajan täysin kuivalla tiellä auringon paistaessa edelleen. Jo kotimatkalla palailen pikkuhiljaa perheenäidin rooliin lasten soitellessa suunnitelmiaan. Peprec-pipo löytää uuden omistajan viskarilaisen päästä, jossa se pysyi illalla jopa Duudsonit Activity Parkin tempuissa. Kuten aamulla uumoilin, tästä tuli hyvä päivä.


Johanna Olsson
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto