Mitä merkitsee hyvä työyhteisö?

Olen vuosia ihaillut äitini ”ompeluseuraporukan” ystävyyttä. Naiset ovat entisiä työkavereita työhallinnosta ja iältään reilusti yli seitsemänkymppisiä. Eläköitymisestä huolimatta, heidän yhteytensä on säilynyt tiiviinä. He tapaavat säännöllisesti kerran kuussa vuorotellen jokaisen kotona, syövät ja juovat kahvia, päivittävät kuulumisia, eikä kukaan taida enää ommellakaan tapaamisissa mitään. Ryhmässä täytyy olla jotain erikoisen hyvää ystävyyttä. Siihen sisältyy paljon hyviä yhteisiä muistoja työajoilta, mutta se on kuitenkin paljon enemmän kuin työtoveruutta.

Monesti olen toivonut, että olisipa minullakin sitten joskus tuollainen ystäväporukka ympärilläni. Kun työvuosia tässä on nyt karttunut, olen onnekseni huomannut, että sellainen korvaamattoman ihana naisporukka onkin ympärilläni. Olemme entisiä ja nykyisiä työkavereita, meitä voisi kutsua vaikka ”Liikenne Ladyiksi”.

Ryhmäkuva naisporukasta Riisitunturin kansallispuistossa.

Mistä elementeistä hyvä työyhteisö koostuu?

Ihmiset tekevät hyvän työyhteisön. Töissähän ei sinänsä aina välttämättä ole kivaa ja kaikki työtehtävät eivät välttämättä ole yhtä innostavia. Ja pitääkö ollakaan? Tärkeintä on, että vaikeistakin tilanteista selviää, saa apua ja sinua kuunnellaan. On hienoa, jos aamulla töihin meno tuntuu mukavalta, haasteet sellaisilta, että niistä selviää. Hyvän työyhteisön perusta on ihmisten arvostus työtään, muiden työtä, työkavereitaan ja itseään kohtaan. Arvostus on tärkeä pohja myös muille hyvän työyhteisön tärkeille asioille, kuten yhdenvertaisuudelle, tasa-arvon toteutumiselle ja oikeudenmukaisuudelle. Kun arvostat työtäsi ja muiden työtä sekä työtovereita ja työnantajaasi, käyttäydyt luultavasti työyhteisössä oikeudenmukaisesti.

Kuva suon ylityksestä pitkospuita pitkin.

Minulle rento ilmapiiri ja työn joustavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Kavahtaisin sellaista työilmapiiriä, jossa pitäisi koko ajan miettiä, että kuulunko porukkaan. Säännöt ja niiden noudattaminen helpottavat työarkea, mutta sääntöjä voidaan myös yhdessä muuttaa. Kun minä joustan, toivon työnantajankin tai esimiehen ja muun työyhteisön tarvittaessa vähän joustavan. Silloin työelämän ja muun elämän yhteen sovittaminen on mutkattomampaa. Kun työntekijä voi hyvin, hän on myös tehokas ja aikaansaava työyhteisön jäsen.

Hyvän työyhteisön perusarkeen kuuluvat hyvät huomenet ja muut ystävälliset sanat. Ovenkin voi avata ja kehua vaikka uutta paitaa. Hymykin voi pelastaa vaatekaapilla, jos työkaveri on nukkunut huonosti yönsä ja on siksi väsynyt. Työpäivän katkaisee mukavasti kahvit ja iloinen lounasseura. Hyvät työkaverit tietävät sinusta muutakin kuin työasiat, kahvilla puhutaan muustakin kuin työarjesta, vaikka myös paljon siitä.

Hyvässä työyhteisössä pysytään ja siihen sitoudutaan

Riisijoen ylitys.Hyvä ja toimiva työyhteisö on laadukkaan työn ja työssä pysymisen edellytys, siksi se on niin tärkeää työpaikoilla. Suomessa on tällä hetkellä jo tilanne, että työntekijöistä taistellaan tietyillä aloilla yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tuskin palkka on enää ainut tai edes tärkein vaikuttava tekijä, kun työntekijä valitsee kiinnostavaa työpaikkaa. Väittäisin, että vähän pehmeämmät arvot ohjaavat tulevaisuuden työmarkkinoita. Kauaa ei työntekijä viitsi nauttia palkasta, joka tulee kurjan työfiiliksen myötä, mutta saattaa pysyä pitkäänkin työpaikassa, jossa on hyvä fiilis ja kiva porukka. Työhyvinvointiin onkin panostettu monilla työpaikoilla ja se kyllä kannattaa.

Omaa työyhteisöä voi aina itsekin kehittää ja parantaa

Kuvassa värikäs puromaisema.Pohdin nykyään usein, mikä minua työssä motivoi? Mitä itse voisin tehdä työni ja työyhteisöni kehittämiseksi? Välillä turhaudun, kun monet asia tulevat ylhäältä pyydettynä ja joskus jopa annettuna ja aidosti työyhteisö ei voi niihin vaikuttaa. Toisaalta itsekin sorrun liian usein ongelmakeskeiseen ajatteluun ja vuorovaikutukseen, enkä pääse läheskään aina ratkaisukeskeiseen, vaikka sillä tavalla vaikuttaminen olisi tehokkaampaa. Totuus on, että jokainen meistä voi vaikuttaa, edes siihen yhteen yksittäiseen työpäivään tai yhteen ainoaan kohtaamiseen työpaikallaan. Tehdään edes siitä yhdessä vähän parempi. Haluaisin sanoa, että positiivisuuden kautta on aina parempi tapa, mutta ei se aina ole helppoa, kuten ei vuorovaikutus muutenkaan.

  Ryhmäkuva naisista Myllykosken kuohujen luona.

… entä sitten ne ”Liikenne Ladyt”?

Palatakseni vielä ”Liikenne Ladyihin”… mikä meitä sitten yhdistää? Olemme kaikki työskennelleet liikenneasioiden parissa joko Vaasan tiepiirissä ja/tai nykyisin ELY-keskuksessa. Meillä on siis jonkinlainen ammatillinen verkosto sen aiheen ympärillä, mutta tapaamisemme eivät yleensä keskity tieasioiden ympärille. Ne ovat virkistystä, kuulumisten vaihtoa, hyvää ruokaa ja juomaa, saunomista…Tai kuten viimeisin reissumme, jonka teimme Rukan ympäristöön teemalla ”Lepoa ja Lenkkiä”. Sen pidennetyn viikonlopun aikana huiputimme niin Valtavaaran kuin Riisitunturinkin sekä kiersimme pienen karhunkierroksen ja ylitimme sen kuohuvat kosket yhdessä. Samalla reissulla maailma parani ison harppauksen. Jokaisen ammatilliset ja muut murheet olivat hetken syrjässä. Nautimme iloista ja jaoimme huoliakin, mutta lopputuloksena oli taas kerran lujittunut porukka, jonka yhteys säilyy toivottavasti läpi elämän. Ja kaikki odottavat jos seuraavaa reissua.

Kiitos naiset, että olette ja saan olla osa teitä!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.