Vieraslajeja ja eroosiota Lapuanjoella etsimässä

Toimistosta vieraille vesille

Kesän alussa kaksi harjoittelijaa seurasi vierestä, kun heille kerrottiin kanootin käytön saloista ja parhaista melontatekniikoista Kyrkösjärven uimarannalla. Kun suunniteltu kartoitusalue kuvattiin melontaohjaajalle, alkoi epätoivo vähitellen hiipiä molempien mieleen – niin monta varoitusta joidenkin osuuksien haastavuudesta ja turvallisuusriskeistä saatiin. Illalla nukkumaan mennessä mielessä pyörivät kauhukuvat uutisista kahdesta vesille kadonneesta ELY-keskuksen harjoittelijasta.

Kaikeksi onneksi todellisuus ei vastannut kuvitelmia. Maastopäivät käynnistyivät heinäkuun alussa, kun aloitimme Lapuanjoen vieraskasvilaji- ja eroosiokartoituksen Lapuan taajamasta. Vaikka pieni tihkusade, autolla eksyminen keskelle työmaata sekä melontakokemuksen vähäisyydestä johtuva kanootin mutkittelu joen laidasta laitaan aiheuttivatkin omat haasteensa, osoittautui kartoitustyö lopulta helpommaksi kuin ensin olimme luulleet. Mukana kanootissa meillä oli mukanamme käsi-GPS, jolla otimme vieraskasvilajiesiintymien ja eroosioalueiden sijainnit ylös erillisille lomakkeille. Alun hitauden ja epävarmuuden tilalle kehittyi ajan kanssa rivakka ja järjestelmällinen työtapa, kun kokemusta karttui. Kartoituksen loppuvaiheilla maastopäivät tuntuivatkin jopa rentouttavilta vapaa-ajan melontaretkiltä. Ainakin välillä.

Yhteensä kartoitimme Lapuanjokea noin 55 kilometrin verran. Alue ulottui Kuortaneenjärveltä Lapuan poikki Kauhavalle Liinamaan sillalle asti. Parissa kohtaa jokivartta totesimme, että menemällä kanootilla veteen aiheuttaisimme vain kesän alussa uimarannalla syntyneiden kauhukuvien toteutumisen. Paikoitellen Kuortaneenjärveltä alajuoksulle päin virtaus oli nimittäin sen verran voimakkaampaa ja joki kivikkoisempaa, että jätimme kyseiset kohdat suosiolla välistä. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan käymään näillä alueilla jalan ja kartoittamaan jokitörmät kiikaroiden rannoilta tai silloilta.

Kuva joesta

Lapuanjoki osoittautui (suurimmaksi osaksi) leppoisaksi melontakohteeksi.

Tulokset selkeitä

Vieraskasvilajien osalta tulokset olivat melko yksiselitteisiä: jättipalsami (Impatiens glandulifera) oli levinnyt jokivartta pitkin laajalle alueelle. Isoimmat kasvustot sijaitsivat molemmin puolin Lapuan taajamaa: Tiistenjoen alueelta Lapuan taajaman läpi Alajoen lintutornille asti. Tämän osuuden molemmin puolin, eli kartoitetun jokiosuuden ylä- ja alaosassa, vieraslajeja esiintyi sen sijaan selvästi vähemmän. Jättipalsamin lisäksi toinen selkeästi yleinen vieraskasvilaji oli valkokarhunköynnös (Convolvulus sepium), joka oli monin paikoin kietoutunut muun kasvillisuuden ympärille peittäen sen kokonaan. Näiden sijaan muita kartoituksessa huomioituja vieraskasvilajeja – etelänruttojuurta (Petasites hybridus), kurtturuusua (Rosa rugosa), komealupiinia (Lupinus polyphyllus) ja jättiputkiryhmää (Heracleum persicum -ryhmä) – löytyi selvästi vähemmän. Näitä lajeja havaittiin seuraavasti: 10 etelänruttojuuri-, 3 kurtturuusu- ja 2 komealupiinikasvustoa sekä yksi jättiputkikasvusto.

Tulosten perusteella jättipalsami ja valkokarhunköynnös ovat siis hyödyntäneet Lapuanjokea levittäytymisessään. Kuitenkin myös hyväkuntoisia rantoja löytyi erityisesti Kuortaneenjärveltä alavirtaan päin. Siementen leviäminen jokea pitkin on tehokasta virtauksen ja ajoittaisten tulvien vuoksi. Luultavasti runsaampi asutus ja ihmistoiminta ovat osaltaan olleet edesauttamassa jättipalsamin leviämistä Lapuan taajaman suunnilla. Esimerkiksi jokivarren läheisyyteen kipatut puutarhajätteet aiheuttavat riskin jättipalsamin leviämiselle. Kartoitustulosten avulla voidaan entistä tehokkaammin järjestää esimerkiksi kuntien tai kyläyhdistysten kautta jättipalsamin torjuntatalkoita.

Kuvassa jättipalsamikasvustoa.

Jättipalsamikasvusto ja siihen kietoutunutta valkokarhunköynnöstä Tiistenjoen alueella.

Eroosiokartoituksessa havaittiin vedenrajassa esiintyviä törmien syöpymiä, maansortumia sekä maankäytöstä aiheutuvaa eroosiota. Syöpymät vesirajassa olivat yleisin eroosiojälki ja niitä esiintyi lähes koko kartoitusalueella. Ajan kanssa syöpymät voivat aiheuttaa maansortumia. Maansortumia havaittiin yhteensä vain kolme, mutta ne olivat kaikki laajoja. Kaikki maansortumat sijaitsivat alueilla, joissa vedenvirtaus oli voimakkaampaa sekä jokitörmä korkea ja hyvin jyrkkä. Maankäytöstä johtuvia eroosiohaittoja havaittiin myös runsaasti. Laidunmaat ulottuivat paikoitellen suoraan jokeen, jolloin karja oli juomaan mennessään kuluttanut jokitörmää. Taajama-alueilla maata oli muokattu paikoitellen hyvin runsaasti, jolloin maa oli paljaana ja näin ollen altis eroosiolle.

Lapuanjoen vallitsevina olevien hienojakoisten maalajien, paikoitellen jyrkkien joen törmien sekä virtauksen voimakkuuden ja vedenpinnan korkeuden suuren vaihtelun vuoksi eroosiolta on mahdotonta välttyä. Myös laajalle levinneet jättipalsamikasvustot lisäävät jokitörmien eroosioherkkyyttä, koska lajin hennot juuret eivät sido maata monivuotisten kasvilajien tavoin. Vaikka eroosio on luonnollinen tapahtuma, se voi aiheuttaa mittavia vahinkoja, minkä vuoksi eroosion torjuminen on kannattavaa. Eroosiohaittoja oltiinkin torjuttu Lapuanjoella mm. jättämällä suojavyöhykkeitä peltojen ja joen väliin sekä verhoamalla jokirantoja kivin ja tukein.

Kuvassa joen törmällä on kivikasa, joka sitoo maa-ainesta.

Eroosiosuojaus tämäkin!

Takana opettavainen kesä

Kaiken kaikkiaan kulunut kesä on ollut innostava ja monella tapaa hyödyllinen. Luotto meihin harjoittelijoihin on ollut kova, sillä olemme saaneet itse suunnitella työmme alusta loppuun itsenäisesti. Tästä huolimatta on voinut luottaa siihen, että kyllä aina jostain toimistohuoneesta löytyy vastaus kysymykseen kuin kysymykseen. Kesän aikana pelokkaista aloittelijoista kehkeytyikin lopulta kelpo kartoittajia ja – ainakin alkutasoon verrattuna – suorastaan huippumelojia. Ennen kaikkea kesästä jäi käteen isompi määrä rohkeutta ja luottoa omaan osaamiseen!

Loppukesän terveisin

Blogin toisen kirjoittajan Marjut Mähösen kuva.Marjut Mähönen
Harjoittelija
Lapuanjoen vieraskasvilaji- ja eroosiokartoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Blogin toisen kirjoittajan Panu Palosen kuva Panu Palonen
Harjoittelija
Lapuanjoen vieraskasvilaji- ja eroosiokartoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

1 thought on “Vieraslajeja ja eroosiota Lapuanjoella etsimässä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.