Hiilensidonnallako maatilat ilmastonmuutosta vastaan?

Ilmastonmuutos ja hiilensidonta, siinä sanapari, jonka kuulee nykyään erittäin usein, ehkä jopa kyllästymiseen asti. Ilmastonmuutoksen tuomat seuraukset tuovat tuskaa maanviljelijälle siinä missä kuluttajallekin. Ovathan viljelijä ja kuluttaja liitossa keskenään, ilman toista ei olisi toista. Maatilalla viljelijän reaktio asiaa kohtaan voi olla niin täystyrmäys, kuin utelias mielenkiinto. Hiilensidonta, miten minun maatilani voisi toteuttaa sitä tulevaisuudessa?

Usein epäluuloa asiaa kohtaan saattaa helposti aiheuttaa usko siihen, ettei tiedä tarpeeksi ilmastonmuutoksesta ja hiilensidonnasta. Silloin se voi muodostaa esteen sille, miksei itse toteuta ilmastotoimia. Myös tiukka taloustilanne saattaa estää toimenpiteiden toteuttamisen, vaikka halua ja tietoa niiden toteuttamiseen olisikin. Hiilensidonnasta on ollut ja on käynnissä monia tutkimuksia ja hankkeita, joten tulevaisuudessakin tietoa on saatavilla useista eri lähteistä.

Peltomaisema, jossa nurmikkoa ja viljaa.

 

Mikä hiilensidonta?

Hiilensidonnassa hiilidioksidi poistuu ilmasta ja varastoituu maaperään kasvien yhteyttämisen kautta. Yhteyttämisessä kasvit käyttävät osan hiilestä omaan kasvuunsa ja osan ne kuljettavat juuriensa kautta maaperään pieneliöiden käyttöön.

Nyt taidamme elää aikaa, jolloin on annettava tilaa uusille ajatuksille ja työtavoille. Peltojen pitäminen ympärivuotisesti kasvipeitteisinä vaatii uudenlaista suhtautumista perinteisiin maanmuokkauksen tapoihin. Voihan olla, ettei tulevaisuudessa syksyisin näe mustia kynnöspeltoja lainkaan. Onhan hiiltä sitovan viljelyn pääosassa hyvinvoiva kasvi. Eli mitä perusteellisemmin pellot ovat kasvien peitossa, sitä enemmän ne pystyvät siirtämään hiilidioksidia ilmasta maahan.

Ilmastonmuutoksen lisäksi viljelijät saattavat ryhtyä niin sanotuiksi hiiliviljelijöiksi mm. ympäristön monimuotoisuuden heikkenemisen ja maaperästä karkaavien ravinteiden vuoksi. Hiiltä sitovilla viljelymenetelmillä kun saa parannettua satomääriä sekä maaperän viljelyominaisuuksia, ja samalla viljelyn kannattavuus paranee. Hiiliviljelyä voi halutessaan toteuttaa, vaikka kasvattamalla osalla pelloista nurmea ja lisäämällä työskentelytapoihin esim. kasvinvuorottelun, muokkauksen vähentämisen tai suorakylvön. Ympäristökorvaus taas tarjoaa ympäristötoimiksi tällä hetkellä mm. kasvipeitteisyyttä, valumavesien käsittelyä, ravinteiden kierrätystä ja peltoluonnon monimuotoisuutta.

Sänkipellolta on viljat jo puitu.

Se millaisia ympäristötoimia tulevan ohjelmakauden CAP-suunnitelma tarjoaa, on vielä epävarmaa. Vaikka maatalousmaan hiilensidonta on yksi maatalouden avainkeinoista ilmastonmuutoksen hillinnässä, on kuitenkin muistettava, että viljelijöiden päätehtävänä on tuottaa ruokaa.


Essi Kiili
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.