Päivä tutustuen Lapväärtin-Isojoen kalastoseurantaan 

Kuvassa sillalta 2 miestä asettaa ritilää veteen.Muutama viikko sitten sain olla tutustumassa kalastoseurantaan Lapväärtissä. Päivän ohjelmaan kuului Villamon kalalaskurin asennus, käynti Peruksen koskella ja tutustuminen rysäpyyntiin. Aamupäivän vietin Isojoen Villamossa, kalalaskurin asennusta seuraten. Laskurin idea on, että se laskee kaikki kalat, jotka uivat siitä läpi. Laite lasketaan joen pohjaan ja siinä on kalterit ympärillä, jotka toimivat sillä tavalla, että isot kalat eivät mahdu uimaan kaltereiden läpi. Ne siis joutuvat uimaan laskimen läpi, milloin ne kuvataan. Laskimen sensorit toimivat infrapunavalon avulla ja ottavat kuvan kaikista kaloista, jotka uivat laskimesta läpi.

Kalalaskurin avulla seurataan erityisesti meritaimenten liikkeitä. Isojoki toimii meritaimenten kutualueena ja se on yksi Suomen merkittävimpiä meritaimenten lisääntymisjokia. Meritaimen lisääntyy makeissa vesissä, esimerkiksi puroissa ja joissa. Mutta se on vaelluskala, joten sieltä se vaeltaa mereen, jossa se kasvaa ja viettää suurimman osan elämästään. Kun taimen on syntynyt, se kasvaa yleensä noin kahden vuoden ajan makeissa vesissä. Sen jälkeen se vaeltaa mereen ja oltuaan siellä yhdestä kolmeen vuoteen, se palaa kutemaan kotijokeensa.

Ritilää asetellaan veteen kahde miehent toimesta.Iltapäivällä olin käymässä Peruksen koskella, joka on viimeinen paikka, jossa meritaimenten liikkeitä voi vielä seurata, ennen kuin ne uivat mereen, jossa niitä on vaikeampi seurata. Viimeiseksi kävin tutustumassa rysäpyyntiin. Ensin sain nähdä pyydystettyjä vaelluspoikasia ja sitten sain seurata, kun rysästä nostettiin ylös aikuisia meritaimenia. Tällä kertaa rysässä oli 3,6 kilon kokoinen meritaimen.

Jotta kaloja voidaan tutkia, ne nukutetaan ensin. Sitten niiltä mitataan pituus ja paino. Rasvaevän tarkistus on myös tärkeää, sillä istutetuilta kaloilta leikataan pois rasvaevä, joten pelkästään luonnonkaloilla on rasvaevä tallella. Rasvaevättömät taimenet ovat rauhoitettuja kaikilla merialueilla.

Kuvassa meritaimen alustalla, jossa tehdään mittauksia.

Kaloilta otetaan myös suomunäyte, sillä siitä näkee kalan iän. Taimenet myös merkataan mikrosirulla, mikäli ne eivät ole jo merkattuja. Mikrosiru eli radiolähetin, asennetaan kalan vatsaonteloon. Sitten kalat päästetään takaisin jokeen ja mikrosirujen avulla voidaan sitten seurata kalojen vaellusta ja levittäytymistä.

Ritilää asennetaan jokeen.

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle on tekeillä vesivisio

Kalastoseuranta Lapväärtin-Isojoella on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Kolme miestä asentaa ritilää sillalta jokeen.Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyötä, joka on osana Freshabit LIFE IP Pohjanmaan joet -osahanketta. Hankkeessa toteutetaan useita erilaisia toimenpiteitä, jotka pyrkivät parantamaan Isojoen vesistöalueen tilaa. Tällä hetkellä Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle on tekeillä vesivisio, joka on tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesistön silloin näyttäytyvän. Tällä hetkellä vesivisiosta voi lukea lisää ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelun kautta, mutta omat kotisivut vesivisiolle ovat suunnitteilla.

Verkkosivuilla lisää tietoa vesivisiosta >> (www.ympäristö.fi)

 

 

Ida-Maria Huuhka syksyisessä puistossa.Ida-Maria Huuhka
Viestintäharjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.