Liikenteen sähköistyminen ja sähköautot ovat aiheita, jotka tuntuvat herättävän voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Sähköautoihin liittyen ihmisillä on usein myös paljon virheellistä tai vanhentunutta tietoa, joka voi vaikuttaa niiden luomiin mielikuviin. Käyn tässä blogissa karkealla tasolla läpi liikenteen sähköistymisen nykytilannetta ja tämän hetken sähköautokannan ominaisuuksia pyrkien oikaisemaan ainakin joitain virheellisiä käsityksiä. Blogissa käsittelen vain täyssähköautoja ja siten hybridit ja muut vaihtoehtoiset käyttövoimat jätetään tarkastelun ulkopuolelle.
Sähköautot ovat viime vuosina nousseet keskusteluun erityisesti sen vuoksi, että niiden avulla voidaan vähentää liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja muita palamisreaktiossa syntyviä lähipäästöjä. Suomessa onkin määritelty tavoitteeksi vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä noin 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tieliikenne synnyttää liikenteen päästöistä 94 %, joista 54 % syntyy henkilöautoliikenteestä. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja siihen liittyvässä fossiilittoman liikenteen tiekartassa autokannan sähköistyminen onkin nähty yhdeksi keskeisistä keinoista päästöjen vähentämisessä ja siten autokannan sähköistymiselle on luotu kovia odotuksia. Mutta millaisia nykyajan sähköautot sitten ovat, ja millaiset tarpeet niillä voi tyydyttää?
Sähköautojen kantama, eli range
Yllättävän yleinen harhaluulo vaikuttaisi olevan, että sähköautojen kantama olisi yhdellä lautauksella vain kymmeniä kilometrejä. Todellisuudessa lähes kaikilla nykyisillä sähköautoilla kantama on useita satoja kilometrejä yhdellä latauksella. Sähköautojen kantama ilmoitetaan usein WLTP-mittaustavan mukaisesti. Nykyisissä sähköautoissa tyypillinen WLTP-mittauksen mukainen kantama yhdellä latauksella on noin 300-700 km.
On kuitenkin syytä huomioida, että WLTP-mittaustapa ei aina kerro koko totuutta kantamasta ja todellisuudessa kantama voi poiketa jonkin verran ilmoitetusta lukemasta. Esimerkisi Tesla Model 3 Long range sähköauton WLTP-kantama on 614 km, mutta EV-database sivuston mukaan todellinen kantama vaihtelee 355–710 km välillä riippuen sääolosuhteista ja ajoympäristöstä. Lyhimmillään sähköautojen kantama on kylmällä säällä moottoritieajossa ja vastaavasti pisimmillään kantama on lämpimällä kelillä kaupunkiajossa. Vastaavasti edullisemmasta hintaluokasta esimerkiksi Volkswagen ID.3 Pro sähköauton WLTP-kantama on 426 km ja EV-database sivuston mukaan todellinen kantama vaihtelee 250–520 km välillä. EV-database (ev-database.org) on sivusto, jonne on kerätty perustietoa markkinoilla jo olevista ja lähiaikoina tulevista sähköautomalleista. Sivustolla voi vertailla kattavasti eri valmistajien ja sähköautomallien teknisiä tietoja. Sivustolla olevat tiedot vaikuttaisivat luotettavilta, joskaan blogitekstin kirjoittajalla ei ole tarkemmin tietoa sivuston toiminnasta ja tietolähteistä, joten sivustolla olevat tiedot kannattaa aina varmistaa valmistajien omista esitteistä ennen ostopäätöstä.
Lataaminen ja energiatehokkuus
Sähköautojen lataamisen ytimen muodostaa kotilataaminen tai auton lataaminen esimerkiksi työpaikalla. Myös kotilataamiseen liittyy yleinen harhaluulo, että koteihin tulisi asentaa useita tuhansia euroja maksava latauslaitteisto. Todellisuudessa valtaosalle ihmisistä riittää kotona ns. hidaslataus, johon riittää edullisimmillaan tavallinen 8A virralla toimiva suko-pistorasia. Pistorasian kunto ja liitännät kannattaa kuitenkin tarkistuttaa ja tarvittaessa vaihdattaa ammattilaisella, sillä erityisesti vanhemmat pistorasiat eivät välttämättä kestä pitkäaikaista jatkuvaa lataamista. Usein jo muutaman satasen investointi riittää kuitenkin siihen, että sähköautoa voi ladata turvallisesti kotioloissa.
Käytännössä 8A virta tarkoittaa, että auton akkuja ladataan 1,8 kW teholla. Tällöin kotilatauksessa saadaan hidaslatauksellakin ladattua energiaa yön (~10 tuntia) aikana 18 kWh. Kuinka paljon tämä sitten on kilometreinä? Yleensä sähköautojen kulutuksesta käytetään perusarvoa 20 kWh / 100 km. Todellisuudessa sähkönkulutus on usein jonkin verran tätä arvoa pienempi, mutta on kuitenkin hyvin riippuvainen mm. ajotavasta, sääolosuhteista ja lataushäviöistä, joten käytetään tässä esimerkissä oletusta 20 kWh / 100 km kulutuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yön aikana sähköautoon on mahdollista ladata lähes 100 km ajoa vastaava määrä energiaa jo pelkällä suko-pistorasiasta tapahtuvalla hidaslatauksella. Ja panostamalla hieman enemmän kotilatauslaitteeseen, voidaan latausteho nostaa moninkertaiseksi.
Kun tämä suhteutetaan siihen, että keskimäärin Suomessa autoilla ajetaan noin 50 km päivässä, voidaan todeta jo pelkän kotona tapahtuvan hidaslataamisen riittävän monille. Aina kotilataaminen ei kuitenkaan ole mahdollista tai esimerkiksi matkan pituuden vuoksi riittävää. Tällöin sähköautoja tulee ladata julkisilla latauspisteillä. Julkisia latauspisteitä ja niissä saatavilla olevia lataustehoja voi tarkastella esimerkiksi latauskartta.fi-sivustolta. Parhaimmillaan julkisissa latauspisteissä päästään nykyisin jo satojen kilowattien lataustehoon, joskin suurin osa nykyisistä latureista tukee pienempiä lataustehoja. Esimerkinomaisesti 100 kW keskimääräinen latausteho ja sähköauton 20 kWh / 100 km kulutus tarkoittavat, että tunnissa sähköautoon voidaan ladata energiaa noin 500 km ajomatkan edestä.
Vaikka sähköautojen lataamisen perustana on usein kotilataaminen tai työpaikalla lataaminen, on sähköautoilu mahdollista myös pelkästään julkisia latauspisteitä hyödyntämällä. Kotilataamisen mahdollisuutta kannattaa kuitenkin kartoittaa, sillä se tekee sähköautoilusta huomattavasti vaivattomampaa suhteessa pelkästään julkisen latausverkon varassa olemiseen. Tampereen teknillisellä yliopistolla tehdyn tutkimuksen (sciencedirect.com) mukaan valtaosa suomalaisten tekemistä matkoista olisikin tehtävissä sähköautolla pelkällä kotilatausmahdollisuudella ilman julkisia latauspisteitä.
Sähköautot ovat myös merkittävästi energiatehokkaampia kuin perinteiset polttomoottoriautot, vaikka sähköautot ovatkin akuston vuoksi keskimäärin jonkin verran painavampia kuin vastaavan kokoiset polttomoottoriautot. Esimerkiksi 5 l / 100 km kuluttava dieselauto kuluttaa energiaa noin 50 kWh / 100 km ja 8 l / 100 km kuluttava bensiiniauto kuluttaa noin 72 kWh / 100 km. Kun huomioidaan, että usein sähköauton kulutus on alle 20 kWh / 100 km, voidaan sähköautojen todeta olevan moninkertaisesti energiatehokkaampia kuin perinteisten polttomoottoriautojen.
Sähköautoilun kustannukset
Sähköautot ovat edelleen hankintahinnaltaan jonkin verran kalliimpia kuin vastaavan tasoiset polttomoottoriautot, joskin on arvioitu, että muutaman vuoden kuluttua valmistuskustannukset voisivat olla samalla tasolla. Sähköautoilun ajokustannukset ovat kuitenkin hyvin edulliset suhteessa polttomoottoriautoihin ja lisäksi valtion tarjoamat hankintatuet ja veroedut tekevät sähköautoilla ajamisesta selvästi edullisempaa kuin polttomoottoriautoilla ajamisesta. Sähköautojen ja polttomoottoriautojen kustannuksia voi vertailla kätevästi Suomen Ilmastopaneelin tuottaman laskentatyökalun avulla (ilmastopaneeli.fi).
Esimerkinomaisesti 35 000 € maksavan polttomoottoriauton ja 50 000 € maksavan sähköauton elinkaarikustannukset ovat samalla tasolla kymmenen vuoden aikajaksolla, kun autoilla ajetaan noin 15 000 km vuodessa. Ja mitä enemmän sähköautolla ajaa, sen edullisemmaksi se muuttuu suhteessa polttomoottoriautoon. Nykyisillä hankintahinnan eroilla onkin jo usein taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto ostaa hieman kalliimpi sähköauto, sillä sen elinkaarikustannukset ovat pienemmät kuin polttomoottoriautolla. On kuitenkin huomioitava, että laskelmat kuvastavat nykytilannetta ja muutokset esimerkiksi polttoaineen hinnassa tai autojen verokohtelussa voivat muuttaa tilannetta tulevaisuudessa.
Nykyisin sähköautojen hankintahinnat ovat vielä pääosin melko korkeita, koska autokannan sähköistäminen on pääsääntöisesti alkanut ”premium-luokan” autoista. On kuitenkin huomioitava, että edullisempiakin sähköautoja on jo tullut markkinoille ja halvimmillaan uuden sähköauton voi saada Suomessakin alle 20 000 eurolla. Lisäksi uusia sähköautomalleja tulee jatkuvasti markkinoille ja vastaavasti käytettyjen sähköautojen markkina on kasvussa, minkä vuoksi sähköautot todennäköisesti yleistyvät tulevina vuosina kaikissa hintaluokissa.
Soveltuvuus ihmisille
Nykyiset sähköautot soveltuvat ominaisuuksiensa puolesta jo valtaosalle ihmisistä. Sähköautoilijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä tekemäänsä valintaan, ja huomionarvoista onkin, että kyselyiden mukaan valtaosa sähköauton ostaneista ei edes harkitse siirtymistä takaisin polttomoottoriautoihin. On kuitenkin huomioitava, että ihan kaikille sähköautoa ei vielä ole järkevin valinta. Mikäli henkilö ajaa hyvin usein sähköauton kantamaa pidempiä matkoja, ei sähköauto välttämättä ole optimaalinen ratkaisu. Vastaavasti mikäli henkilöllä ei ole mahdollisuutta säännölliseen lataamiseen esimerkiksi kotona, työpaikalla tai muuten lähellä tyypillistä elinympäristöä, ja ajokilometrejä kertyy paljon vuodessa, ei sähköauto välttämättä ole soveliain ratkaisu. Toisaalta, mikäli pitkät matkat rajoittuvat muutamaan kertaan vuodessa, ei niiden taittaminen nykyistä julkista latausverkostoa ja pikalatausasemia hyödyntämällä ole mikään ongelma, eli yksittäisiä pitkiä matkoja ei kannata pitää perusteena sähköautojen hylkäämiselle.
Erityisesti vanhemmilla tai pienemmillä sähköautoilla ei ole usein vetomassaa, mutta nykyisin yhä useammilla uusilla sähköautoilla on myös vetomassa. Parhaimmillaan sähköautoilla voi vetää jo lähes 2000 kilon kuormaa, joskin keskimäärin vetomassa on selvästi pienempi.
Yhteenvetona todettakoon, että sähköautoa mietittäessä kannattaa tutustua niiden todellisiin ominaisuuksin sekä kartoittaa omia tarpeita ja punnita vaihtoehtoja sitä kautta. Vaikka sähköautot eivät vielä sovellu kaikille tai kaikkiin käyttötarkoituksiin, ovat ne jo useimmille erinomainen vaihtoehto. Kannustankin kaikkia uutta autoa etsiviä harkitsemaan ja koeajamaan myös sähköautoja ennen hankintapäätöksen tekemistä.
Timo Liljamo
Johtava liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 