Uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen

Toinen ohjelmakausi menossa 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toista kautta on nyt toteutettu vajaa 1½ vuotta. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinnepitoisten biomassojen prosessointia, jotta niistä saadaan ravinteet talteen ja uudelleen kiertoon. Ohjelmasta on mahdollista hakea tukea tutkimus- kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin sekä investointeihin. Kyseessä on valtakunnallinen ohjelma ja rahoitus on pääasiassa tarkoitettu pk-yrityksille. Mitään rajausta toimialaan ei ole, vaan rahoitusta voi saada, kunhan kehittäminen tai investointi edistää ravinnekiertoa. 

Perustavoitteena ohjelmalla on, että se tarjoaa ravinnekiertoon keskittyville yrityksille mahdollisuuden kehitykseen, tutkimukseen ja pilotointiin, jotta yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet olisivat uskottavia ja testattuja. Nimensä mukaisesti kokeiluohjelma tarjoaa rahoituskanavan ja mahdollisuuden kokeiluille, jotka ovat uusia ja innovatiivisia. Hankkeiden tulokset eivät siis aina voi olla täysin ennakoitavissa. 

Toisen ohjelmakauden ensimmäiset hankepäätökset tehtiin lokakuun lopulla 2020 ja tähän mennessä on tehty myönteinen tukipäätös 24:lle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeelle sekä neljälle investointihankkeelle. Tukea niihin on sidottu yhteensä 6,68 miljoonaa euroa. Hakemuksia on tullut yhteensä 66 kappaletta, joten tieto rahoitusmuodosta on saavuttanut hanketoimijat, vaikka koronapandemian vuoksi kaikki seminaarit ja muut live-kontaktit on peruttu. 

Kuvituskuva, jossa käsi on avoinna ja siinä kasvaa piirretty kasvi.

Sparraaja hanketoimijoiden tukena

Kokeiluohjelman rinnalla on syksyn aikana aloittanut erillinen Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -hanke (MARIKA). Sitä toteuttaa ProAgria Keskusten Liitto ja sen päätarkoitus on tiedottaa ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvistä asioista sekä auttaa yrittäjiä löytämään oikea rahoitusvaihtoehto ja sparrata heitä hankesuunnitelmien laatimisessa. Ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvien toimijoiden kenttä on hyvin hajanainen ja MARIKA-hankkeella pyritään luomaan todellista yhteistoimintaa eri yritysten ja yhteisöjen välillä. Yhdessä pyrimme aktivoimaan toimijoita, jotta uudet kehitysideat pääsisivät esille.

Neljä lehmää laitumella joen varressa.

Mielenkiintoisia innovaatioita ympäri Suomea

Suomessa muodostuu vuosittain suuret määrät erilaisia ravinnepitoisia orgaanisia lietteitä, jätteitä ja sivuvirtoja, joiden ravinteita päätyy edelleen päästöinä ympäristöön. Näistä sivuvirroista jalostettavien kiertoravinteiden merkitys on tänä syksynä noussut erityisesti esille, kun mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet jopa 50 % verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan siis lisää tekijöitä ja yhteistyötä eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken. Jäteperäisten ravinteiden hyödyntämiseen liittyy myös riskejä, sillä jätemateriaalit voivat sisältää erilaisia haitta-aineita. Tietoa tarvitaan myös sivuvirtojen ja jätemateriaalien koostumuksesta, jotta kiertolannoitteet ovat turvallisia käyttää.

Työssäni olen päässyt tutustumaan todella mielenkiintoiseen ravinnekierrätyksen maailmaan, jossa uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Kuluvalla ohjelmakaudella on  myönnetty tukea 28 tärkeälle hankkeelle, joissa yritetään löytää keinoja erotella, jalostaa tai hyödyntää  erilaisten sivuvirtojen ravinteita. Hankkeiden teemat vaihtelevat suuresti. Niitä ovat esimerkiksi turpeen korvaaminen kasvualustana ja kuivikkeena, järviruo’on keräys ja prosessointi, taajama-alueiden tallien hevosten lannan käsittely sekä erilaisten menetelmien testaus, joilla biokaasutuksen sivuvirtoja voidaan jalostaa ravinnetuotteiksi.

Puhtaamman ympäristön ohella uusilla ravinnekierrätyksen ratkaisuilla luodaan myös uutta liiketoimintaa. Sekä kierrätyslannoitteilla että niiden jalostamiseen liittyvällä teknologialla on kysyntää kansainvälisiä markkinoita myöden.

Oheisella videolla Mikko Rahkola kertoo, kuinka LAB Ammattikorkeakoulun Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti -hankkeessa kehitetään ravinnekierrätystä.

Anja Norja
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.