Maisemanhoito – näkymän sommittelua vai managementtia?

Minulle tarjoutui loppuvuodesta 2019 mieleenpainuva mahdollisuus seurata väitöstilaisuutta, jossa väitöstutkimuksen kohteena oli kolme ensimmäistä luonnonsuojelulain nojalla perustettua valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Aihe on henkilökohtainen, sillä olin yhden alueista perustamishankkeen projektipäällikkönä, ja maisemanhoitoalueen perustamisen jälkeen olen ollut intensiivisesti mukana alueen maisemanhoitoon tähtäävässä toiminnassa myös ELY-keskuksen edustajana. Oli kihelmöivää kuulla väitöstutkija Matti Riihimäen analyysi maisemanhoidon näkemyksistäni. Tässä blogissa jatkan tarinaa.

Ilmakuva peltomaisemasta, jota halkoo tie ja myös asutusta näkyy ja metsiä.

Riihimäki oli pannut merkille, että maisemanhoito-sana herättää Suomessa usein harmittavan kapean mielikuvan: laitetaan työhaalarit päälle ja lähdetään risusavottaan. Tutkijan mukaan mielikuvan laajentamista vaikeuttaa mm. tietyt puutteet sopivissa termeissä suomen kielessä. Ollapa ytimekäs suomen kielen vastine kokonaisvaltaista monimutkaisten prosessien hallintaa kuvaavalle englannin kielen sanalle management ja kernaasti myös sanalle landscape (vrt. view, scenery), niin olisi helpompi laajentaa käsitystä maisemanhoidosta näkymien hoitamisesta prosessien hallintaan.

Museo vai muutos?

Maisemanhoito ei ole varsinaisesti myöskään sommittelutehtävä tai museaalista toimintaa. Maisema on elävä systeemi ja prosessi, jota ei voi sijoittaa tarkoin kontrolloituihin olosuhteisiin ja säilyttää konservoiden, kuten arvokasta taulua. Elävää maatalousmaisemaa on lähes mahdotonta entisöidä, kuten vanhaa rakennusta yhden aikakauden tyyli-ihanteiden ja tekniikoiden mukaisesti, paitsi pienialaisessa ulkomuseossa. Ihmisen luoma kulttuurimaisema on väistämättä vuorovaikutuksessa sitä ylläpitävien elinkeinojen, ympäröivän yhteiskunnan ja luonnonprosessien kanssa. Maisemanhoito on siten muutoksen hallintaa ja jatkuvaa arvoyhteyksien pohtimista pikemmin kuin kehityksen pysäyttämistä tai valmiiksi suunnittelua. Maiseman ilmiasun takana on niin maaseudulla kuin urbaanissa ympäristössäkin monimuotoinen toimintojen verkosto.

Kuvassa on näkvissä rakennuksia ja niiden vieressä hulevesille varattua viheraluetta ja puistoa.

Kulttuurimaisema on niin laaja käsite, että siitä puhuttaessa tarvitaan täsmentävä etuliite: maaseudun kulttuurimaisema, urbaani kulttuurimaisema, liikenteen kulttuurimaisema jne. Maaseudun kulttuurimaiseman hoitopyrkimyksissä tulisi mielestäni pitää prioriteetit selvänä: maaseudun maisemaa ylläpitää parhaiten elävä maatalous, muu on hienosäätöä. Maisemanhoidon nimissä ei siten tulisi vaikeuttaa maatalouselinkeinojen harjoittamista tai kehittymistä. Sitä vastoin muu maankäyttö maiseman piirteiden säilyttämisen ja maatalouden toimintamahdollisuuksien säilyttämisen näkökulmasta voi tarvita tarkempaa ohjausta. Erityisesti taajamien läheisillä alueilla, joihin kohdistuu monenlaisia maankäytön odotuksia, tämä voi edellyttää valintojen tekemistä ja tarpeiden yhteensovittamista.

Viranomaisten maisemanhoidolliset tehtävät korostuvat alueilla, jotka on nimetty tavalla tai toisella arvokkaiksi. Jotta viranomainen voisi valvoa maiseman arvojen huomioimista esimerkiksi maankäyttö- ja infrahankkeissa, tulisi statusointivaiheessa tuottaa riittävän selkeät kuvaukset niistä arvoista ja piirteistä, joita halutaan vaalia. Siten tarjotaan eväitä järkevään muutoksen hallintaan, erilaisten tarpeiden yhteensovittamiseen ja ratkaisujen kestävään perusteluun.

Maisemakuva, jossa asutuksen ja kävelytien keskellä on pieni lampi. Näin voidaan viihtyisästi kaupungeissa johtaa hulevedet.

Hulevesistä urbaania maisemaa

Myös urbaani maisema on elävä ihmistoiminnan tulos ja kulutuksen kohde. Viime syksynä sain tutustua Oslossa innostaviin esimerkkeihin rakennetuista maisemista, joissa erilaiset yhdyskunnan tarpeet oli valjastettu palvelemaan toisiaan.  Urbaaneissa viher-, asuin- ja katuympäristöissä hulevesien käsittelyn ja johtamisen ratkaisut näyttäytyivät viihtyisinä viheralueiden ja julkisen tilan elementteinä sekä katutilojen yksityiskohtina. Hulevesien johtaminen maan alle putkiin on onneksi epämuodikasta, ja hienoista hulevesiratkaisuista kannattaa inspiroitua Suomessakin.

Kuvassa on hulevdet johdettu lampeen, jossa on betonireunus. Seinämässä on henkilöiden kuvia ja hiukset niissä on sammalta.

Maisema ja ilmastonmuutos

Maiseman, niin urbaanien toimintojen kuin maaseudun elinkeinojenkin, sopeutumista ilmastomuutokseen sekä roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä pohdittiin viime vuoden aikana kansainvälisessä AELCLIC-hankkeessa. Hankealueita oli 16 yhdeksässä maassa, joista yksi, Kauhajoen Hyypänjokilaakso, Etelä-Pohjanmaalla. Hankealueet toivat esille maiseman ilmastonmuutokseen mukautumisen haasteet eri puolilla Eurooppaa. Sään ääri-ilmiöt tuottavat uhkia paitsi ihmisille ja yhdyskunnille myös viherympäristölle ja maataloustuotannolle. Hyypässä monipuolisesti koottu yhteistyöryhmä pohti ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalousalueella, ja sijoittikin tarkastelun keskiöön alku- ja energian tuotannon, low-tec-jatkojalostuksen sekä maaseudun ja luonnon ekosysteemipalvelut. Isoissa kaupungeissa korostuivat hulevesien hallinta sekä kuumuuden ja kuivuuden tuottamat haasteet kaupunkivihreälle ja ihmisten asuinolosuhteille.

Puiston keskellä virtaa pieni joki tai puro, hohon on tehty ylikulkusilta betonista.

Maisemanhoito on siis todentotta managementtia: rakentamisen ohjausta, infrastruktuurin fiksua sovittamista elinympäristöön, luonnonprosessien hallintaa, arvoyhteyksien ylläpitämistä ja vahvistamista, elinkeinotoimintaa, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.


Marketta Nummijärvi
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Nuori, sinä onnistut!

Näin me kaikki nuorisotakuun toimijat haluamme uskoa. Nuorisotakuun toimijoita on useita eri hallinnonaloilla ja keskeinen tavoite meillä kaikilla on, että jokainen alle 25-vuotias nuori ja alle 30-vuotias vastavalmistunut saa työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.

Etelä-Pohjanmaalla on hyvä työllisyystilanne. Samaan aikaan meillä on myös valtakunnan korkein nuorisotyöttömyys. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä on 16,5%. Vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria on työnhakijoina noin 1000 ja kokonaan työttömänä noin 500 henkilöä. Näiden nuorten TE-palveluihin tai omaehtoiseen opiskeluun ohjaaminen on haasteellista. Osa nuorista on myös kokonaan viranomaistoiminnan ulkopuolella.

Kuvassa on asetettu aurinkolasit polven päälle.

Kun kuuntelen nuorten kanssa työtä tekeviä ammattilaisia kunnissa, oppilaitoksissa, Kelalla tai TE-palveluissa niin käy ilmi, että nuorten työllistymisen haasteet ovat kirjavia. Isona haasteena ovat lisääntyneet mielenterveysongelmat. On myös nuoria, jotka eivät ole edes aloittaneet toisen asteen opintoja tai heitä, joilla on jäänyt yksi tai useampi koulutus kesken. Keskeyttämisen syitä on useita: väärä alavalinta, nuori ei jaksa keskittyä opintoihin ja koulu menee huonosti. Haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori tarvitsee turvallista aikuista, joka rohkaisee ja kulkee rinnalla. Erityisesti TE-palvelujen, opintojen ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen nivelvaiheet ovat niitä kohtia, joissa on hyvä olla nuoren tukena riittävän pitkään ja varmistaa, että nuori kiinnittyy palveluun tai opintoihin eikä ne keskeydy.

On paljon hyviä kokemuksia siitä, miten nuorten työllistymistä on pystytty tukemaan. Työpajojen työtehtäviä on opinnollistettu ja siellä on voinut suorittaa tutkinnon osia ja myös kokonaisia tutkintoja. Pienet onnistumiset motivoivat nuorta itseään eteenpäin. Työpaikoilla suoritettava oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto koulun penkillä istumiselle. Työttömän nuoren työllistämiseen tarjottava palkkatuki helpottaa myös yrityksiä taloudellisesti rekrytointitilanteissa. Myös kuntien palkkatukityössä on voitu suorittaa tutkinnon osia.

Talvinen laituri aurinkoisena päivänä.

Vastavalmistuneet nuoret työllistyvät Etelä-Pohjanmaalla todella hyvin. Nuorissa on meidän alueen tärkein työvoimapotentiaali. Nuoret hakeutuvat opiskelemaan ja muuttavat työn perässä usein isoille paikkakunnille, myös oman maakunnan ulkopuolelle. Janne Antikainen (MDI) kysyi osuvasti syksyllä OSMO-hankkeen päätösseminaarissa, että tuleeko nuorten pysyä alueella? Ei. Nuorten tulee hakea oppia ja kokemuksia muualta. Tärkeää on luoda kotiseudulle kipinätekijä, joka laittaa nuoret palaamaan takaisin!

Nuoret keskiössä myös 2020 tulostavoitteissa ELY-keskuksessa

Nuorten työllistymisen edistäminen on nostettu nyt ELY-keskuksen tulossopimuksen erityisteemaksi. Haasteeseen voidaan vastata ainoastaan kumppaneiden kanssa yhdessä tekemällä ja hyödyntämällä nuorten kohtaamisessa ja työllistymisen tukemisessa alueella jo olevia palveluja.

Mitä nuorisotakuun tavoitteet ja niissä onnistuminen sitten edellyttävät nuorelta itseltään? Ainakin oikeanlaista asennetta haasteista huolimatta. Tanssija, yritysvalmentaja ja kouluttaja Johannes Hatsolo Hattunen tiivistää oikeanlaisen tai hyvän asenteen seuraavaan neljään asiaan:

  1. Ilmesty paikalle
  2. Tee parhaasi
  3. Ole hyvä tyyppi
  4. Hymyile.

Kuvassa jäätelötuutissa on keltaisella pohjalla mustalla silmät ja hymyilevä suu.

Lisätietoja:

https://nuorisotakuu.fi/etusivu

https://nuorisotakuuetelapohjanmaa.wordpress.com/

https://toimistot.te-palvelut.fi/etela-pohjanmaa/ohjaamo


Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

AIMO annos mahdollisuuksia

AIMO-palvelun logo.

AIMO on ollut työpäivieni sisältö keväästä asti. Kyseessä ei kuitenkaan ole työkaverini vaan Aikuisten Monialainen Ohjaamo, AIMO, joka on monialainen työllisyyspalvelu Seinäjoella ja yksi TEM:n käynnistämistä kumppanuuspiloteista. Toiminnan ydin, monialaisuus, tarkoittaa sitä, että useampi organisaatio toimii yhdessä, tuottaen työllisyyspalveluita työmarkkinatukea saaville, seinäjokisille työnhakijoille. Palvelua AIMOon toteuttavat yhdessä KELA, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, Seinäjoen kaupungin Sosiaali- ja Terveyspalvelut sekä Työllisyyspalvelut, Sedu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Verkostoon kuuluu lisäksi yksityisiä palvelun tuottajia, yhdistyksiä, hankkeita ja monia muita, asiakkaille palveluja tuottavia toimijoita. AIMOn kanssa samoissa tiloissa toimii myös Ohjaamo Seinäjoki, joten kyseessä on iso verkosto ja monipuolinen palvelukeskittymä. Alkutahdit tähän allianssipohjaiseen työllisyyspalveluun on soitettu jo vuonna 2018, kun toimintamallin valmistelu alkoi. Tänä vuonna on sitten päästy tekemään yhdessä konkreettisesti töitä ja kehittämään palvelua.

AIMOssa mukana olevien tahojen logot.

Mitä AIMOssa sitten tehdään?

AIMOn tavoitteena on tarjota työnhakijoille sujuvia, monipuolisia ja tehokkaita palveluja, jotta asiakkaan tilanne etenisi nopeasti kohti työllistymistä tai koulutusta. Samalla työtavoitteena on saada työlle tekijöitä. Työttömän asiakkaan kannalta AIMO on paikka, josta saa keskitetysti monia palveluja. Niin sanottua luukuttamista ei AIMOssa tapahdu, vaan asiakkaan tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja hänelle tehdään yksi suunnitelma, jota viedään eteenpäin tarvittavan verkoston tuella. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse kaikkia AIMOssa olevia palveluja, mutta varsinkin he, joilla on laajempi tuen tarve tai useampia selvitettäviä asioita ennen työllistymistä, hyötyvät palvelumallistamme.

Kokemuksia AIMOsta

Miltä palvelumme on asiakkaan silmin näyttänyt? Olemme koonneet syksyn aikana asiakkaita yhteen kehittämisraateihin ja keränneet heiltä myös asiakaspalautetta. Pääviesti asiakkailta on ollut se, että AIMO on helpottanut asioiden hoitoa. Sekä nuoret, että aikuiset asiakkaat arvostavat selkeää viestintää, aitoa kohtaamista ja ihmisiä palvelujen ja päätösten rinnalle. Henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen merkitys on myös suuri, digitaalisten palvelujen lisäksi.

Entäpä henkilöstömme, miten he ovat kokeneet AIMOssa työskentelyn? Työntekijöiden kannalta hyöty monialaisesta toimintamallista on ilman muuta ollut eri toimijoiden yhteistyön vaivattomuus. Aikaa asioiden selvittelyyn kuluu vähemmän, kun ollaan fyysisesti samassa paikassa. Samalla myös työnjako selkeytyy ja päällekkäinen työ poistuu. Työn kannalta on helppoa, kun Kela on samassa työhuoneessa TE-virkailijan kanssa tai terveydenhoitaja on sosiaaliohjaajan seinän takana. Eri organisaation kollegalta pääsee myös väkisinkin oppimaan uutta, kun työtä tehdään tiiviisti työparina ja tiimeinä. Parhaita hetkiä ovat tilanteet, kun asiakas pääsee eteenpäin; kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatuettuun työhön, työvoimakoulutuksesta suoraan töihin tai nuori asiakas löytää oman alansa ja motivoituu koulunpenkille.

Kuvassa on henkilöstöä, joka työskentelee AIMOssa.

Osa AIMOn henkilöstöstä kerääntyi yhteiskuvaan.

AIMO on vaatinut paljon työtä ja sitoutumista koko isolta verkostolta ja kehittäminen jatkuu konkreettisen toiminnan rinnalla. Yhteisten työtapojen ja toisaalta uusien toimintamallien kokeilu ja kehittäminen vievät aikaa ja vaativat kaikilta yhteistä tahtotilaa ja intoa. Uuden vuoden käynnistyessä puhaltavat työllisyydenhoidossa uudet tuulet, kun hallitus käynnistänee työllisyyden kuntakokeilut. Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan yhteinen hakemus on päässyt jatkovalmisteluun. AIMOn toimintamallin kokemukset ja tähän asti tehty kehittämistyö ovat tärkeä tukiranka myös työllisyyden kuntakokeilulle. Varmaa on, että jatkossakin tavoitteena ovat sujuvat ja tehokkaat palvelut osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.


Annukka Haapa-aho
Projektijohtaja AIMO
Monialainen työllisyyspalvelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

 

Mikä ihmeen ristiintarkastus?

Kuvassa näkyy hangella mm. jäniksen jälkiä.

Sen lisäksi, että eläintiloja käydään tarkastamassa paikan päällä, suoritetaan vuosittain myös niin sanottuja hallinnollisia tarkastuksia, joita kutsutaan ristiintarkastuksiksi, lyhyemmin Rt:ksi.

Kaikkia tarkastuksia ­- niin tilakäyntiä vaativia kuin hallinnollisia varten – luo Ruokavirasto valvonta-ajoja, jotka koskevat aina kyseistä tukivuotta ja tukityyppiä, minkä valvontaa varten ajo luodaan. Jokaiselle valvonta-ajolle annetaan oma numero.

Tarkemmin otannoista voi lukea: Eläintukien valvontaohje 2019 – Ruokavirasto

Mitä tarkoittaa nauta-tukien ristiintarkastus ja kuinka ne tehdään?

Ristiintarkastukset tehdään sen jälkeen, kun tukikelpoiset eläimet on poimittu eläinrekisteristä ja siirretty tukihakemuksille. Järjestelmästä ja eri rekistereistä saatavien tietojen perusteella poimiutuu eläinlajikohtaisiin ristiintarkastuksiin tilat tukea saavien eläinten tietojen mukaan.

Verrattavia tietoja ovat esimerkiksi Honkajoen raatokeräilyyn menneiden eläinten keräilypäivät verrattuna nautarekisteriin ilmoitetut eläinten poistopäivämäärät. Kyse voi siis olla siitä, että joko eläimelle on unohtunut kokonaan ilmoittaa poistopäivä rekisteriin tai poisto on ilmoitettu ajallaan, mutta vahingossa poistopäiväksi onkin ilmoitettu joku keräilypäivän jälkeinen päivä kuolin-, lopetus- tai teurastuspäiväksi.

Ristiintarkastus-ajolla oleva tuenhakija on maksukiellossa, kunnes valvontatulos on ELY:ssä selvitetty, tarkastuksen tiedot tallennettu järjestelmiin ja varmennettu. Poikkeuksena kansallisissa kotieläintuissa Rt-ajolla oleva tila ei ole maksukiellossa, vaikka valvonta olisi kesken.

Varmentaminen tarkoittaa sitä, että joku toinen henkilö vielä tarkastaa tallennetut tiedot, että ne täsmäävät tehtyyn tarkastuspöytäkirjaan ja vasta sen jälkeen hän varmentaa tarkastuksen tuloksen. Tämän jälkeen maksukielto purkaantuu tilan osalta.

Kuvassa näkyy vaalean lehmän turpa läheltä ja taustalla mustapilkkusen lehmän turpa.

Kuinka ristiintarkastukset selvitellään?

ELY:ssä ristiintarkastukset selvitellään hallinnollisesti eli toimistotyönä. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastaja selvittää tapaukset nautarekisterin tietojen perusteella niin pitkälle kuin pystyy, jonka jälkeen hän lähettää tilalle kuulemisen asiasta.

Etelä-Pohjanmaan ELY:ssä kuulemiset tiloille lähetetään sekä sähköpostilla, jos sellainen tilan tiedoista löytyy, että tavallisena postina. Tällä varmistetaan, että tila saa asiasta tiedon, vaikka ei lukisikaan sähköpostia. Koska Rt:t tehdään usein melko lähellä maksatusten alkamista, tällä menetelmällä pyritään varmistamaan myös se, ettei mikään tila olisi enää maksukiellossa maksatusten alkaessa. Pääosin tilat ovat korjanneet tiedot heti sähköpostin saatuaan ja asiat saadaan nopeasti päätökseen.

Kuulemiseen liitetään aina tarkemmat tiedot Rt:n osuneen eläimen tai eläimien osalta siinä muodossa, miltä tilanne rekisterin tietojen perusteella näyttää. Varsinkin tilojen välisen kaupan osalta olisi tärkeää, että kaupasta olisi tehty jonkinlainen kauppakirja, jossa eläimet olisi eriteltynä id-tunnuksineen. Tämä helpottaa asiassa silloin, jos eläinten ostaja ja myyjä ovat ilmoittaneet rekisteriin eri päivän kaupalle.

Luminen pensaan oksa, josta roikkuu kasvustoa.

Ristiintarkastuksen tulos ja sen seuraamukset?

Ristiintarkastuksessa eläin hylätään rekisterivirheen tai -puutteen takia, jos eläimen tiedot tukihakemuksella – eli eläimen rekisteritiedot eläinten rekisteristä hakemukselle poiminnan hetkellä – ovat virheelliset. Vaikka eläin olisi poimiutunut esim. nautapalkkion Rt-ajolle ja se hylätään rekisterivirheen vuoksi nautapalkkiosta, valvonta laajennetaan aina kaikkiin niihin tukiin, mihin eläin on oikeutettu sukupuolensa ja ikänsä perusteella tukivuonna. Eli jos tila on hakenut esimerkiksi eläinten hyvinvointikorvausta, tullaan eläin hylkäämään hyvinvointikorvauksesta kaikista niistä toimenpiteistä, mihin eläin tukivuonna on tai tulisi olemaan oikeutettu. Samoin jos tila on hakenut pohjoista kotieläintukea, eläin hylättäisiin myös siitä, jos se olisi siihenkin tukikelpoinen.

Tehdystä ristiintarkastus-pöytäkirjasta lähetetään aina kopio tilalle, jos eläimiä hylätään.

Ristiintarkastuksiin sattuneiden tapausten kirjo on moninainen. Harmittavimpia ovat tapaukset, joissa tapahtumasta on tehty rekisteriin ilmoitus ajallaan, mutta tapahtuman ilmoitetussa päivämäärässä on tullut virhe. Yhdenkin päivän virhe aiheuttaa seuraamuksen. Ikäviä ovat myös ne tapaukset, joissa esimerkiksi eläin on kuollut marraskuulla 2018, kuormattu Honkajoen raatokeräilyyn, poisto unohtunut tehdä rekisteriin ja tila poimiutuu ristiintarkastukseen alkuvuodesta 2019. Tällaisessa tapauksessa seuraamukset tulevat sekä tapahtumavuodelle 2018, että vuodelle 2019.

Seuraamusten suuruus yllättää niissä tapauksissa, joissa ison teuraserän poistoilmoitus on jäänyt joko kokonaan tekemättä tai ilmoitettu väärä poistopäivä. Asiaa ei siis käsitellä yhtenä ilmoituksena, vaan erän jokainen eläin hylätään rekisteripuutteen tai -virheen takia.

Säädösten mukaisesti tapahtumille on rekisteriin ilmoittamisaikaa seitsemän vuorokautta. Vuodesta 2013 alkaen ilmoituskohtaiset viiveet ovat olleet myös osa täydentävien ehtojen seuraamusten arviointeja. Ilmoittamisten ajantasaisuuden tärkeyttä ei siis voi liikaa korostaa.

Tarkastaja tarkastuskäynnillä, kuvassa näkyy myös lehmiä.
Arja Veikkolainen
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Onko yritystuilla vaikuttavuutta?

Miksi tästä blogista tuli vlogi eli videoblogi? Meillä oli halu todistaa, millaista Vanhan pappila Hetki Oy:n yrittäjää valmistellaan videokuvaukseen.vaikuttavuutta maaseudun yritysrahoituksella oikeasti on. Parhaiten sen kertovat ne yritykset, jotka ovat hyödyntäneet ELY-keskuksen tukimahdollisuuksia. Niinpä lähdimme paikanpäälle yrityksiin tekemään videoita, joissa yrittäjät pääsivät kertomaan, mikä merkitys tuella on osana liiketoiminnan kehittämistä. Rahallinen tuki on tärkeää, mutta se on paljon muutakin kehittymisen ja kasvun polulla.

Jokainen voi nähdä ja kuulla yrittäjien itse kertomana heidän toteutuneista unelmistaan ja onnistumisistaan.

 

 

Maaseudun yritystuet tarjoavat monipuolisen valikoiman mahdollisuuksia aloittaville ja laajentaville yrityksille toimintansa kehittämiseen. Yritystuet ovat tehokas työkalu rakentaessasi yrityksesi tulevaisuutta.

Pyrimme edistämään yrityksesi kasvua, uudistumista ja kilpailukykyä.

 

Reijo Kivimäki
Asiantuntija, yritysrahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
puh. 0295 027 570

 

Juha Koski
Asiantuntija, yritysrahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Puh. 0295 027 574

 

 

 

 

Maksatuksen hakemisen helppous vai vaikeus

ELY-keskus maksaa maaseutuohjelmasta myönnettyjä investointi- ja kehittämistukia miljoonia euroja vuodessa. Tukien turvin rakennetaan, hankitaan koneita ja laitteita ja tehdään monenlaista maaseudun kehittämistyötä ympäri Etelä-Pohjanmaata. On hienoa, kuinka Etelä-Pohjanmaalle myönnetyille varoille löytyy paljon käyttöä hyviin kohteisiin.

Tukihakemuksia toimitetaan monilta eri tahoilta, hakijoina ovat mm. maatila- ja muut yrittäjät eri yhtiömuotoineen, yhdistykset, seurat, oppilaitokset, kunnat, kuntayhtymät ja muut julkiset toimijat. Erilaisia hankkeita on käynnissä alueellamme paljon ja sen myötä myös maksuhakemuksia tulee ELY-keskuksen käsiteltäväksi päivittäin. Toimimme EU- ja kansallisten säädösten sekä Ruokaviraston ohjauksen perusteella ja hakemusten käsittelylle asetetuissa aikatauluissakin pitäisi pysyä.

Pöyröön -sarjakuva, jossa kerrotaan tukihakemuksen saamisesta ja maksatuksesta.

Ensin hanketta toteutetaan ja syntyneiden todellisten kulujen perusteella haetaan tuen maksatusta. Loppumaksatuksen yhteydessä useimmissa investoinneissa käydään paikan päällä. Hankkeilla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia yksittäisistä yrittäjistä kuntien asukkaisiin. Esimerkiksi luontoreitit, laavut, kodat ja viimeisimpänä uutuutena rinteisiin rakennetut kuntoiluportaat ovat kaikkien käytössä.

Puutteelliset maksuhakemukset suuri ongelma

Hakijat toivovat tietenkin nopeaa maksuhakemusten käsittelyä saadakseen rahat tililleen ja sitähän mekin haluaisimme. Mutta… törmäämme liian usein suureen ongelmaan; puutteellisiin maksuhakemuksiin. Vain yksittäiset maksuhakemukset ovat sellaisia, että ne pystytään käsittelemään kerralla loppuun. Mukaan mahtuu toki monia melkein täydellisiä hakemuksia eli tarvitsee pyytää vain vähäisiä täydennyksiä.

Varsinkin kehittämishankkeiden maksuhakemuksien kanssa olemme välillä pahemmassa kuin pulassa. Ja aivan erityisesti silloin, kun hankkeiden toteuttajana on julkinen toimija. Hankkeiden toteuttaminen sujuu, mutta maksatusasiat valitettavasti eivät niinkään. Tuntuu siltä, että melko useat julkiset toimijat eivät ole selkeästi vastuuttaneet maksuhakemusten laadintaa ja liitteiden kokoamista. Tarvittavia dokumentteja puuttuu, eikä riitä, että niitä pyydetään vain kerran tai kaksi, vaan täydennysten toimittamiset kestävät syystä tai toisesta viikkokausia. Monesti on vielä niin, että monen pyynnön jälkeen toimitetut täydennykset aiheuttavat vielä lisäkysymyksiä. Kustannusten hylkäyksiä joudutaan tekemään, jos tarvittavia selvityksiä ei toimiteta pyynnöistä huolimatta.

Pöyrööt-sarjakuva kertoo maksatushakemuksen tekemisestä oikein huumorin avulla.

Maksuhakemuksia toimitetaan myös myöhässä. Tänäkin syksynä olemme valitettavasti joutuneet tekemään useamman kielteisen maksupäätöksen. Olemme hylänneet pahimmillaan maksuhakemuksen, jossa lähes 20.000 euron tuki jäi kokonaan maksamatta, koska hakemus oli toimitettu myöhässä ilman tarpeeksi painavia syitä. Syntyneet kustannukset jäävät näissä tapauksissa tuen saajan vastattavaksi. Tukirahoille olisi varmasti ollut käyttöä.Pöyrööt-sarjakuva kertoo huumorin keinoin, että maksatushakemukseen on tullut lisätietopyyntö.

Hallintolain mukaan tuen hakijalle on varattava mahdollisuus täydentää hakemusta puutteiden osalta. Täydennyspyynnön jälkeen voisimme tehdä maksupäätöksen niillä tiedoilla mitkä ovat annettu, ilman toistuvia täydennyspyyntöjä. Olemme palvelualttiita ja ymmärtäväisiä ja joustamme lähes loputtomiin asti, että tuki pystyttäisiin maksamaan täysimääräisesti. Maksuhakemusten käsittelyajat venyvät.

Maksatuksen hakemisen ohjeet löytyvät tukipäätösten ehdoista ja Ruokaviraston nettisivuilta (www.ruokavirasto.fi). Lisäksi ELY-keskus järjestää hankkeiden aloituspalavereita tai ainakin tarjoaa sellaista pidettäväksi. Leader-ryhmien kautta rahoitetuissa hankkeissa neuvoja antaa ko. ryhmä. Ja soittaakin meille saa ja lähettää sähköpostia. Autamme mielellämme maksatusasioissa.

Kuvassa maksatuspäällikkö Anne Palokoski.Yhteistyöterveisin

Anne Palokoski
Maksatuspäällikkö
Maaseutuyksikön maksatusryhmä

 

Mittausta yläilmoista – dronejen käyttö vesivaratehtävissä

Monille dronet ovat varmasti tuttuja taivaalla pörrääviä kapistuksia, joilla voi ottaa valokuvia sekä videokuvaa yläilmoista. Dronejen eli RPAS-laitteiden (Remotely Piloted Aircraft System, kauko-ohjattavien ilma-alusjärjestelmien) käyttö on lisääntynyt huimasti viime vuosina sekä harraste- että ammattikäytössä. Uusia käyttösovelluksia kehitetään jatkuvasti ja niitä löytyy joka lähtöön defibrillaattoreita kuljettavista ensiapudroneista lähtien. RPAS-tekniikka soveltuu etenkin ympäristön havainnointiin, sillä yläilmoissa lentävä laite kartoittaa laajojakin alueita nopeasti ja yksityiskohtaisesti. Ympäristön muutokset ovat helposti havaittavissa eri ajankohtina otetuista ilmakuvista.

Drone-laite ilmassa ja taustalla näkyy pitkä rakennus.

Kokoluokaltaan pieniä, kilon tai pari painavia droneja on saatavilla suoraan kaupan hyllyltä. Näiden kuluttajatason laitteiden varustus on yleensä vakio; droneen on integroitu videota ja tarkkojakin valokuvia tuottava kamera. Entäpä jos kameran tilalle vaihdetaan toisenlainen mittalaite? Markkinoilla on tarjolla myös kustomoitavia droneja, joihin voidaan painorajoitusten puitteissa asentaa erilaisia lisälaitteita eri käyttötarpeiden mukaan. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikössä olemme selvittämässä, miten tällaista ammattitason kustomoitavaa RPAS-laitetta voidaan hyödyntää vesivaratehtävissä.

Droneja käyttävät mittaus- ja kartoitusmenetelmät voidaan jaotella yleisesti toimiviksi todetuiksi sekä sellaisiksi, jotka vaativat vielä lisätutkimusta ja kehittämistä luotettavien mittaustulosten saamiseksi. Perinteisillä kameroilla otettuja ilmakuvia on vesivaratehtävissä käytetty muun muassa tulvien seurannassa ja tilannekuvien luomisessa. Jokirantojen ilmakuvauksella voidaan kartoittaa muun muassa rantojen eroosio-ongelmia tai haitallisten vieraslajikasvien leviämistä. RPAS-toiminnassa on yleisesti käytössä perinteisten kameroiden lisäksi myös lämpökamerat, multi- ja hyperspektrikamerat sekä laserkeilaimet.

Lähikuva drone-laitteesta, joka on asfaltin päällä maassa.

Laserkeilaamalla tuotetaan tarkkoja digitaalisia maastomalleja, joita voidaan vesivaratehtävissä käyttää esimerkiksi maapatojen muodonmuutosten mittaamiseen. Maastomalleja voidaan tuottaa myös valokuvista niin kutsuttujen fotogrammetriaohjelmistojen avulla, kunhan valokuvilla on tarkka sijaintitieto. Sijaintitiedon riittämätön tarkkuus saattaa rajoittaa RPAS-tekniikoiden hyödyntämistä. Ammattitason kartoitusdroneissa paikannusjärjestelmiin on kuitenkin kiinnitetty erityistä huomiota, ja nykypäivän tekniikkaa hyödyntämällä tarkan ja luotettavan datan keruu on jo mahdollista.

Ilmasta otettu kuva maapadosta ja sen takana näkyvästä vesistöstä.

Euroopan komissio on tänä vuonna julkaissut koko EU:n kattavat drone-asetukset, joita ryhdytään pääsääntöisesti soveltamaan 1.7.2020 alkaen (Traficomin uutinen aiheesta>>). Uusissa asetuksissa RPAS-toimintaa on luokiteltu ja säädelty käyttötarkoituksen sekä operoinnin vaativuuden mukaisesti. Uudet asetukset tuovat selkeyttä RPAS-toimintaan ja luovat vakaan pohjan myös uusien tekniikoiden kehitykselle.

Kehittämistarpeita RPAS-toiminnassa ja -sovelluksissa löytyykin vielä paljon, onhan kyseessä varsin uusi tekniikka. Vesivaratehtäviin ja hydrologiseen seurantaan kuuluu esimerkiksi vesistöjen virtaamien sekä lumen vesiarvon mittaaminen. Miten droneja pystytään hyödyntämään näissä mittaustehtävissä? Siinä riittää vielä selviteltävää erilaisia mittalaitteita kokeilemalla.

Varmaa kuitenkin on, että dronejen käyttö kartoitus- ja mittaustehtävissä nopeuttaa ja helpottaa maastotöitä sekä antaa uusia näkökulmia ympäristön tarkkailuun. Ne myös mahdollistavat turvallisen työskentelyn vaikeakulkuisessa tai vaarallisessa maastossa. Erilaisia mittalaitteita kehitetään jatkuvasti pienemmiksi ja kevyemmiksi, jolloin myös dronet pystyvät niitä lennättämään. Uusien RPAS-tekniikoiden kehityksessä vain taivas on siis rajana – tai ainakin se ensi vuonna voimaan tuleva 120 metrin suurin sallittu lentokorkeus.

Lisätietoa dronen lennättämisestä: https://www.droneinfo.fi/fi

 

Katriina Keto
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus