On hyvä varautua ja valmistautua, vai mitä?

Ympärillämme tapahtuu sellaisia asioita, joita meistä kukaan ei olisi voinut edes kuvitellakaan tapahtuvan vielä muutama vuosi sitten. Ensin maailman yli pyyhkäisi pandemia ja nyt Suomen lähistöllä, Euroopan tällä laidalla, käydään järkyttävää sotaa. Molempien kriisien välittömät seuraukset näkyvät ja tuntuvat jokaisen suomalaisen arjessa ja elämässä. Lieneekö syy viimevuosien maailmanlaajuisissa kriiseissä vai missä, mutta varautuminen- ja valmius -termit ovat yhä enemmän kaikkien meidän huulillamme.

Kaksi lentokonetta, jotka ovat Kauhavan lentosotakoulun pihamaalla.

ELY-keskusten rooli ja tehtävät ovat valmiudessa ja varautumisessa merkittävät

ELY-keskuksille on normaalin lainsäädännön ja tulosohjauksen kautta määritelty monia varautumistehtäviä, kuten esimerkiksi tiestön käytön ja logistiikan turvaaminen, ajoneuvojen ja työkoneiden varaaminen, varautuminen ympäristö- ja luontovahinkoihin, vesihuollon turvaaminen, tulvariskien hallinta sekä patoturvallisuus. Tehtävämme vain lisääntyvät, jos tutkitaan valmiuslain (www.finlex.fi) kautta ELY-keskusten tehtäviä ja vastuita.

Kriisit eivät tunne yleensä rajoja

Pandemiat, ympäristöonnettomuudet, tulvat, rajuilmat, sodat, poikkeustilanteet ja muut kriisit harvoin tuntevat rajoja. Ei pandemia tai tulva yleensä pysähdy kunnan tai maakunnan rajalle. Siksi varautumisessakin on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä yli maantieteellisten rajojen ja myös ehdottomasti eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken.

Kuusi henkilöä virastojen johtajia kokoontunut kuvaan valmiusseminaarissa.
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten ja TE-toimistojen johtoa ja valmiuspäällikkö Jaakko Pukkinen vasemmalla.

ELY-keskukset ovat ottaneet yhteistyössä aimo harppauksen pohjalaismaakunnissa. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksille ja TE-toimistoille palkattiin viime vuonna yhteinen valmiuspäällikkö Jaakko Pukkinen. Pari viikkoa sitten vietimme oikein valmiustyön viikkoa. Ensin kokoonnuimme valtakunnallisinkin voimin Vaasaan pohtimaan maatalouden huoltovarmuutta ja sitä, millaisia suunnitelmia siihen sektoriin olisi syytä luoda mahdollisia poikkeusoloja varten. Samalla viikolla kokoonnuimme lisäksi Kauhavan lentosotakoululle valmiusseminaariin. Yhdessä pohjalaisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen väen kanssa pohdimme niitä, ihmisten arkipäivään vaikuttavia, asioita, jotka ELY-keskuksen ja TE-toimiston vastuulle kuuluisivat poikkeusoloissa valmiuslain mukaan. ELY-keskusten ja TE-toimistojen johdon ja asiantuntijoiden yhteistyöryhmissä pohdimme konkreettisia toimia erilaisiin tilanteisiin ja skenaarioihin liittyen.

Todelliset kriisit koettelevat aina organisaatioita ja henkilökuntaa. Jotta voimme hoitaa laissa määrätyt tehtävämme, on meidän mietittävä johtamisketjut, sijaistukset, käytännön järjestelyt ja muut suunnitelmat kuntoon. Yksi seminaarien tärkeitä tavoitteita oli myös löytää ne kysymykset ja kohdat, joihin ei ole vielä ratkaisua tai joihin täytyy löytää ratkaisut ja vastaukset ylemmältä taholta, kuten ohjaavilta ministeriöiltämme. Valmiuslakia ollaan päivittämässä, joten nyt on hyvä hetki miettiä yhdessä, miten sitä tulisi päivittää ja missä kysymyksissä täytyy yhdessä pohtia järkeviä ratkaisuja.

Kuvituskuva, jossa on Nälkä-harjoitukseen osallistuvien tahojen logoja.

Hyvin suunniteltu on puoliksi hoidettu

Myös viestintä on kriisien hoidossa aivan avainasemassa. Miten viestit moderneilla välineillä ja nykyaikaisissa kanavissa, jos sähköt ja tietoliikenneyhteydet ovat poikki. Pakko myöntää, että vaikeaa on, mutta tällaisia asioita täytyy silti pohtia. Kriisitilanteissa saattavat myös viestien kohderyhmät vähän normaalista poiketa. Ja viestinnälle voi tulla monenlaisia rooleja pelkän tiedotuksen ja tiedon välityksen lisäksi.

Vaikka kysymyksiä valmiusseminaareista jäi paljonkin auki, olivat yhteiset pohdinnat äärettömän hyödyllisiä myös viestinnälle. Vaikka emme olekaan vielä täysin valmiita, olemme kuitenkin pidemmällä kuin aiemmin.  Sanotaanhan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kyllä me pohjalaiset pärjätään, kun käytetään maalaisjärkeä ja hoidetaan hommat kuntoon yhdessä. Se, mitä voidaan suunnitellaan etukäteen ja loput sovelletaan, kuten viisaammat ovat todenneet.

Camilla Juntunen
Johdon tuen ja viestinnän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kevättä ja valoa kohti CAP:n kanssa

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) tavoitteilla pyritään kehittämään EU:n maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla ottaen huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja edistäen maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Viljelijätukien lisäksi myös maaseudun kehittämistukien rahoituskokonaisuus tulee olemaan Etelä-Pohjanmaalla merkittävä.

Alueemme on yksi koko maan maatalous- ja maaseutuvaltaisimmista maakunnista. Maaseudun kehittämisrahoitus tarjoaa jatkossakin hyvät rahoitusmahdollisuudet niin maatalouden kuin maaseudunkin kehittämistoimiin. Rahoituksen avulla tuetaan maatilojen kilpailukykyä vahvistavia investointeja, ympäristö- ja energiainvestointeja sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviä investointeja, maaseudun yritysten kasvua ja kehitystä, työllisyyden edistämistä sekä maaseudun harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomista maaseutukylille. Leader ryhmien rahoitus on merkittävä osa maaseudun paikallista kehittämistyötä.

Rahoituksen tavoitteena on myös helpottaa uuden teknologian hyödyntämistä niin maatiloilla, yrityksissä kuin kylien palvelujen kehittämisessäkin.

Kuvituskuvapiirroksessa on taloja ja teitä.

Toimeenpano alkaa…

Uudistetun maaseutupolitiikan toimeenpano alkaa vaiheittain talven ja kevään aikana. Kansallinen säädösvalmistelu on edennyt, CAP kautta koskevat lakiesitykset on eduskunnassa hyväksytty ja valtioneuvoston asetusluonnoksia valmistellaan. Valtioneuvoston asetusten tultua voimaan tiedämme eri tukijärjestelmien tarkemmat ehdot.  Toimeenpanon valmistelu on Ruokavirastossa hyvässä vauhdissa ja tukien hallinointiin käytettäviä tietojärjestelmiä päivitetään vastaamaan uusia tukijärjestelmiä.  Paperihakemukset jäävät historiaan, jatkossa tuet haetaan ainoastaan sähköisesti VIPU ja HYRRÄ järjestelmissä.

Tuen hakijoilla ja hallinnolla on uuden oppimisen aika ja samalla vanhojen tukijärjestelmien ehdoista pois oppiminen. Suurimmat uudistukset koskevat viljelijätukijärjestelmää. Kokonaisuus on valtavan iso pelto- ja eläintukia koskevine tukijärjestelmineen. Kehittämis- ja rahoitustukien osalta muutokset ovat kohtuullisen pieniä, lähinnä toimintaa selkeyttäviä ja toivon mukaan ”yksinkertaistavia”. Ruokavirasto käynnisti aluehallinnon, ELY-keskusten ja Leader ryhmien koulutukset jo loppusyksyn aikana ja koulutukset jatkuvat koko talven ja kevään ajan.

Kuvituskuvapiirroksessa on laskukone ja paperia sekä kynä.

Maatilojen investointituet, asetusluonnos 22.12.2022

Maatilojen investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien haku alkaa kevään kuluessa. Investointitukea myönnetään 1) maatalouden kilpailukyvyn kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen, 2) ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin 3) maatilojen energiainvestointeihin ja 4) eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviin investointeihin.

Tuen hakijan ikää ja määräysvaltaa koskevat ehdot säilyvät ennallaan. Ammattitaitoa koskeva edellytys on jatkossa vain maatalouden kilpailukykyä kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa. Näissä investoinneissa on tuen myöntämisen ehtona liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Tuen hakijan on kuitenkin hyvä, erityisesti isoimmissa investoinneissa, esittää liiketoimintasuunnitelma tukihakemuksen yhteydessä. ELY-keskus voi myös harkintansa mukaan edellyttää liiketoimintasuunnitelman laatimista.

Kaikissa investointitukitoimissa on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys. Maatalouden yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan. Hankkeen voi omalla riskillään aloittaa, kun tukihakemus on jätetty vireille. Enää ei siis tarvitse odottaa tukipäätöksen antamista.

Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain. Kaikki hankkeet valitaan rahoitukseen valintamenettelyn kautta. Käytössä olevat valtakunnalliset valintakriteerit vahvistetaan tammikuun lopussa.

Kuvituskuvassa on kädessä oleva viljan tähkä.

Käytössä olevat tukimuodot ovat: avustus, tuotantorakennusinvestoinneissa lisäksi korkotukilaina ja mahdollisuus valtion takaukseen. Tukitasoja tulee käyttöön aikaisempaa vähemmän. Maatalouden kilpailukyvyn kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa avustuksen enimmäismäärä tukikelpoisista kustannuksista olisi arvion mukaan 25 tai 35 %, ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistävissä investoinneissa 40 % ja  energiainvestoinneissa 40-50 %. Rakentamiskustannusten laskentaperusteena olevat yksikkökustannukset tullaan tarkistamaan siten, että ne vastaavat paremmin nykyistä kustannustasoa.

Tukikohteet ja käytettävät tukitasot tulevat sisältymään valmisteilla olevaan kohdentamisasetukseen. Kilpailukyvyn kehittämistä ja maatalouden nykyaikaistamista edistävissä investoinneissa nuorilla viljelijöillä on mahdollisuus korotettuun investointiavustukseen nykyisen 5 vuoden sijasta 7 vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta.

 

Kuvituskuvapiirroksessa on lehmä.

Nuorten viljelijöiden aloitustuki, asetusluonnos 22.12.2022

Tuen tavoitteena on parantaa nuorten viljelijöiden asemaa ja saada alalle uusia maatalousyrittäjiä, joilla on mahdollisuus kannattavan toiminnan harjoittamiseen ja tilojen kehittämiseen. Tuen ehdot, jotka koskevat nuoren viljelijän ikää, määräysvaltaa ja ammattitaitoa, vastaavat aikaisempia ehtoja. Yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan ja tiloilla on oltava jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys.

Avustuksen enimmäismäärä tulee olemaan 40 000 tai alemman tason aloitustuen osalta 10 000 euroa. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Maksatusta on jatkossa haettava eli sitä ei enää makseta automaattisesti. Avustuksen lisäksi on mahdollisuus korkotukilainaan ja varainsiirtoverovapauteen aivan kuten aikaisemminkin. Uutena tukemisen muotona otetaan käyttöön valtiontakaus. Jos maataloutta harjoitetaan maatalousyhtymänä tai hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö, jossa on useita tuen edellytykset täyttäviä osakkaita, aloitustuki voidaan myöntää kullekin tuenhakijalle.

Investointitukien tavoin rahoitettavat hankkeet valitaan valintamenettelyn kautta. Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain, Tukijaksot ovat jatkossa samat kuin investointituissa.

ELY-keskus tulee järjestämään rahoitustuista koulutusta rahalaitoksille ja neuvojille sekä viljelijöille myöhemmin kevään aikana.

Julkaisemme säännöllisesti Uutisjyvät-uutiskirjettä, jossa kerromme ajankohtaisia asioita CAP:iin, maaseutuun ja maatalouteen liittyen. Tilaa ihmeessä kirjeemme omaan sähköpostiisi täältä (keha.viestitys.fi).

Blogikirjoittajan kuva.

Ritva Rintapukka
Maaseutuyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Verkostoista voimaa ja lisäarvoa yrityksille

Verkostoituminen nähdään tänä päivänä jo liki elinehtona yrityskentällä. Yritys voi verkostoitua niin saman toimialan yritysten, toistensa palveluihin ja tuotteisiin lisäarvoa tuottavien yritysten, alihankintayritysten, ns. veturiyritysten kuin erilaisten muiden palvelujen tuottajayritysten kanssa. Verkostojen kautta halutaan oppia, kehittää uutta, toimia joustavammin ja vastata asiakkaiden tarpeisiin kokonaisvaltaisesti.

Yrityksille motiiveja verkostoitumiseen voivat olla esimerkiksi:

  • joustavuuden ja tehokkuuden parantaminen
  • kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen
  • kustannussäästöjen luominen
  • pyrkimys hankkia lisää kapasiteettia ja liikevaihtoa
  • riskien jakaminen.
Viisi miestä seisovat nauraen rakennuksen oviaukolla.

Sopivien verkostojen etsiminen ja ylläpitäminen

Erilaisiin tapahtumiin osallistuminen on hyvä mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Tapahtumiin kannattaakin osallistua tavoitteellisesti, miettien, mistä tapahtumista hyötyisi eniten. Tapahtumissa aktiivisuus on valttia. Pitkän tapahtumakaranteenin jälkeen erilaiset verkostoitumistapahtumat ja -messut ovatkin nousseet aivan uuteen arvoonsa!

Joustavat ja moniulotteiset verkostoitumisalustat löytyvät sosiaalisen median kanavista. Se, mikä yrityksellesi olisi paras kanava, riippuu toimialasta ja tarpeista. LinkedIn on maailman suosituin työelämän kanava, ja siksi erityisen hyödyllinen juuri ammatillisten verkostojen luomiseen. Muita suosittuja kanavia ovat Facebook, Instagram, Twitter ja esim. nuorten suosimista kanavista TikTok.

Muita mahdollisuuksia verkostoitumiselle on esimerkiksi liittyminen sopiviin yhteisöihin. Saman toimialan yrityksillä saattaa olla yhteenliittymiä, kuten yrittäjäyhteisöjä. Yhteistyöskentelytilat voivat olla vaihtoehto kotitoimistolle, ja sitä kautta tarjota luontevan tavan verkostoitua, saada vertaistukea ja sparrausapua. Verkostotyön ytimessä ovat tunteminen, luottamus ja sitoutuminen. On totta kai tärkeää pohtia omia motiiveja verkostoitumiselle, mutta aivan yhtä tärkeää on pohtia sitä, mitä annettavaa minulla on tälle verkostolle, sillä verkostotyö on vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Miten voisin auttaa toista yritystä tai yhteistyökumppania onnistumaan? Jos toivot saavasi apua muilta, sinunkin tulee olla valmis antamaan apua muille. Hyvä vuorovaikutus on verkostoitumisessa avainasemassa.

Kuusi henkilöä seisovat järven rannalla portaissa aurinkoisena kesäpäivänä.

Eteläpohjalaiset yrityspalvelutoimijat yritysten tukena kasvussa ja uudistumisessa

Tiiviissä verkostossa toimivat myös eteläpohjalaiset julkiset yrityspalvelutoimijat. Yrityspalveluverkostojen tavoitteena on ennen kaikkea tuottaa arvoa oman alueensa yrityksille tuntemalla toistensa palvelut, jolloin asiakasohjaus sujuvoituu. Toimijat järjestävät yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia alueilla, ja tietävät myös toistensa tulevat tapahtumat. Tässä työkaluna on eteläpohjalaisten toimijoiden yhteinen yritystapahtumakalenteri https://www.ely-keskus.fi/web/yrityspalvelut-etela-pohjanmaa/tapahtumat (ely-keskus.fi), joka kannattaa ottaa seurantaan!

Kuvaan on koottu monia Etelä-Pohjanmaan laajan yritysverkoston toimijoiden logoja.

Yllä olevaan kuvaan on koottu Etelä-Pohjanmaan laaja yrityspalveluverkosto, ja kuten kuvasta näkyy, toimijoita on valtavasti. Tämä on tietenkin yritysten etu, elinkaarensa eri vaiheissa tiet kohtaavat takuulla joidenkin meistä kanssa. Toisaalta se asettaa haasteita meille toimijoille, meidän täytyisi osata ohjata asiakas joka kerta tarpeidensa mukaisten palveluiden piiriin, ja se edellyttää todella laajan palveluvalikoiman tuntemusta ja palveluista ajan tasalla pysymistä.

Erityisesti yhteistyö kasvupotentiaalisten ja kansainvälistyvien yritysten tukemiseksi on tärkeää. Kullakin toimijalla on oma tehtävänsä tukiessaan yritystä kehittämisen polulla, ja saumaton yhteistyö mahdollistaa sujuvan palveluprosessin, joka helpottaa yrityksen palveluiden piiriin pääsyä. Tehokasta on esimerkiksi yhteisyrityskäynnit, joita on tehty kunnallisten elinkeinotoimijoiden tai kehitysyhtiöiden, TE-palveluiden yritysasiantuntijoiden sekä ELY-keskuksen kehittämis- ja kansainvälistymispalveluiden välillä. Nämä yhteisyrityskäynnit ovat yrityksen näkökulmasta tehostaneet palvelutarpeeseen vastaamista ja yritys on välttynyt useilta eri yhteydenotoilta saman tarpeen osalta. Kutsu sinäkin toimijat tutustumaan yritykseesi ja kuulemaan tulevaisuudensuunnitelmistanne. Riittää, kun olet yhteen meistä yhteydessä! Yhteystiedot YrityspalvelutEP -väkeen (ely-keskus.fi).

Blogikirjoittajan kuva.

Johanna Olsson
yrityspalvelupäällikkö
Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kahdeksan etuoikeutettua vuotta aluekehittämisessä

Vuoden vaihtuessa tulee minulla täyteen kahdeksan vuotta ELY-keskuksen ylijohtajana ja elinkeinot-vastuualueen johtajana. Kun samalla työni keskuksen johdossa päättyy, on aika kiitoksille ja kenties myös pienille muisteloille.

ELY-keskukset perustettiin vuonna 2010 valtion monialaisiksi aluekehittäjäorganisaatioksi. Monialaisuus toi yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikennejärjestelmän kehittämisen. Tämä päätös, yhdistää eri hallinnonalojen toiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja poikkihallinnolliseksi toiminnaksi, on erinomaisen kantava edelleen ja oikeastaan sen merkitys on entisestään korostunut. Tätä monialaisuuden periaatetta ja eri toimintojen yhteensovittamista olemme pyrkineet vaalimaan. Kantavana tavoitteena on ollut vastuualueiden yhteistyön kehittäminen ja yhteisten tekemisten parantaminen. Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä yhteisestä tekemisestä on ilmastonmuutoksen torjunta, jonka tehtävän eteen vastuualueemme on yhdessä valjastettu. Uskallankin tässä kohtaa todeta, että olemme pystyneet aluetasolla yhdistämään paikoin hajanaisenkin toimintojen ohjaamisen ELY-keskusten alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi, monialaiseksi toiminnaksi.

Kolmen kuvan kokonaisuus, jossa on vesistöä, ihmisiä käytävällä ja päällystystyömaan kuvaa.
ELY-keskus on monialainen alueellinen kehittäjäorganisaatio. Yhdessä kumppaneiden kanssa vaikutamme sinunkin arkeesi eli maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Kehittämistehtävässään ELY-keskus ei onnistuisi ilman vahvaa kumppanuutta muiden alueellisten ja paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Elintärkeä yhteistyökumppani ja oikeastaan ELY-kokonaisuuden osa on TE-toimisto, jonka kanssa yhdessä olemme työvoiman kehittämistehtävää hoitaneet. Aluekehittämistehtävässään ELY-keskusten toiminta on vahvasti kytketty maakuntien liittojen toimintaan, jolloin toimiva yhteistyö on edellytys molempien organisaatioiden toiminnalle yhdessä ja erikseen. Olen kokenut tuon yhteistyön mutkattomaksi kaikkien pohjalaismaakuntien kanssa ja erityisen tiivistä ja hedelmällistä se on ollut Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa kytkeytyen omaan tehtävääni E-vastuualueen johtajana. Erinomaisen tärkeä on myös toimiva yhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa, jotka ovat kumppanuuden lisäksi ELY-keskusten tärkeitä asiakkaita. ELY-keskuksen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu viranomaisten kanssa käytävään yhteistyöhön, vaan toimimme tiiviisti oppilaitosten, alueellisten yrityspalveluiden, palveluntuottajien, yritysten sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteemme on ollut yhteistyön tiivistäminen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja voinkin todeta, että yhdessä olemme tehneet erittäin hyvää työtä maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Toimivan yhteistyön rakentajat ja menestyksellisen toiminnan turvaajat ovat asiantuntevat työntekijämme. Aluehallintoa on ELY-keskusten toiminta-aikana ”myllätty” jo moneen kertaan. Olemme olleet monien säästötoimien kohteena ja organisaatiotamme on muutettu tehtävien keskittämisillä ja hallintorakenteiden muutoksilla. Näistä muutoksista huolimatta olemme pystyneet mitattua sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan. Tästä kiitos kuuluu sitoutuneille työntekijöillemme, jotka eivät ole antaneet muutoksen vaikuttaa itse työn tekoon. Olemme myös onnistuneet saamaan osaavia työntekijöitä poistuneiden tilalle, josta voitaneen vetää johtopäätös ELY-keskuksesta hyvänä ja haluttuna työpaikkana. Nyt siirtyessäni sivuun ELY-tehtävistäni haluan osoittaa erityskiitoksen henkilöstöllemme saamastani tuesta omassa työssäni.

Monia ihmisiä kerääntyneenä yhteiskuvaan luontokohteessa, jossa takana näkyy joen uoma.
ELY-keskuksen henkilöstölle Mika Soininen lähettää erityiskiitokset. Tässä kuvassa osa porukasta keväisellä retkellä. Kuva: Tuomo Saarinen/ ELY-keskus

Virallinen eropäiväni on 1.3.2023. Olen nyt kuitenkin jo jäänyt lomailemaan ja tammi-helmikuun ajan johtajatehtäviä hoitavat Anders Östergård ylijohtajana ja Ritva Rintapukka E-vastuualueen johtajana. 1.3. mennessä on sitten selvillä uusi johtaja E-vastuualueelle ja ylijohtaja koko ELY-keskukselle.

Koen olleeni etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut toimia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdossa kuluneet kahdeksan vuotta.

Parhaat kiitokset ja menestystä pohjalaismaakuntien kehittämisessä!

Blogikirjoittajan kuva.

Mika Soininen
Ylijohtaja, E-vastuualueen johtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kansainvälisestä yhteistyöstä voimaa oman alueen kehittämiseen

Tiesitkö, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työn jäljet eivät ulotu vain lähimaakuntiin, vaan rajojen yli lähialueille ja kauaskin Eurooppaan. Kansainvälisen yhteistyön edut on ymmärretty hallinnonaloilla jo vuosikymmeniä sitten. Harvoin ongelmat ja haasteet ovat niin paikallisia, ettei vastaavasta olisi kokemusta muuallakin. Yksin ei kannata murehtia viranomaistyössäkään.

ELY-keskuksella on nimensä mukaisesti kolme vastuualuetta, elinkeino-, liikenne ja ympäristövastuualueet, ja kaikilla näillä kansainväliset yhteydet ja yhteistyö ovat lähes tulkoon välttämättömiä alueellisten kehittämistehtävien hoidossa. Työstä saadaan eväitä asiantuntijoiden päivittäisiin tehtäviin; neuvonta- tai valvontatyöhön, toimenpiteiden suunnitteluun ja rahoituksen myöntämiseen.

Lipputankoja ja lippuja rivissä kirkkaana ja aurinkoisena päivänä.
Copyright Nordisk Råd og Nordisk

Edunvalvontaa

Yhteistyö ei ole vain ilon pitoa, vaan meillä on yhteisiä haasteita ratkaistavana. Useimmat toimijat törmäävät seuraaviin kysymyksiin alueesta tai maasta riippumatta:

  • Kenen intressi? Kuka maksaa? Kuka koordinoi?
  • Kuinka saada sidosryhmät ajoissa mukaan?
  • Kuinka kilpailevat tavoitteet yhteensovitetaan?

Yhteistyön kautta pääsemme hyödyntämään toisten kokemuksia ja jakamaan omaa osaamistamme. Parhaassa tapauksessa saamme konkreettisia resursseja alueemme kehitykseen. Vuosien kuluessa olemme saaneet nostaa esiin omia näkemyksiämme, lisäten samalla alueemme tunnettuutta. Laajempi yhteistyö, verkostot ja hankkeet eivät ole vain mukava lisä virkamiehen arkeen, vaan ennemminkin edellytys onnistumisille. Yhteisellä keskustelulla saamme hyväksyntää tarpeille ja toimenpiteille.

Riskien ehkäisyä

Keskustelua käydään erilaisten verkostojen kautta. Liikennepuolella ollaan aktiivisia Nordisk vägforumin työryhmissä (nvfnorden.org) ja ympäristöpuolella esimerkiksi vesienhoidon asiantuntijat tapasivat tänä syksynä Nordic water framework directive -konferensissa (vatn.is). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on myös, ainoana ELY-keskuksista, jäsen Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristö- ja taloustyöryhmässä (norden.org). Muu kansainvälinen yhteistyö ympäristöpuolella on kattanut lukuisia EU-hankkeita mm. LIFE- ja Interreg-ohjelmien kautta, joilla edistetään vesien ja ympäristön hyvää tilaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut koordinoimassa useita näistä ja uusia hankkeita käynnistyy myös tulevana vuonna.

Ruostunut metallinen tynnyri kauniin vihreässä ruohikossa.
Nedskräpning i fjällmiljö. Nordland Norge. Copyright Nordisk Råd og Nordisk

Ympäristövastuualueella on tehty viime aikoina uusia avauksia kansainvälisyyteen; tarkoitus on syventää Pohjanmaan ja Västerbottenin välistä suoraa viranomaisyhteistyötä. Esimerkiksi ympäristöriskeihin ja onnettomuuksiin liittyvä tiedonvaihto, yhteinen edunvalvonta merialueeseen liittyen, ilmastokysymykset sekä luonnonvarojen hyödyntäminen ovat aiheita, joissa yhteistyölle on selkeä tarve.

Globaalit muutokset eivät ohita meitä. Meidän on selvittävä energiantuotannon, teollisuuden ja liikennejärjestelmien murrosten läpi. Meillä on tehtävänä sekä ilmastonmuutoksen hillintä että sopeutuminen, ja meidän on edistettävä luonnon monimuotoisuutta ja kestävää vesien käyttöä, kuten Y-vastuualueen johtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys muistutti taannoin Y-vastuualueen päivässä. Pohjalaismaakunnat eivät pärjää yksin, vaan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta kehitetään ottamalla vastuuta yhteisistä haasteista.

Kuva infotilaisuudesta, jossa näkyy kaksi henkilöä ja seinällä on heijastettu värikäs kuva globaaleista muutoksista ja siitä, miten ne vaikuttavat ELY-keskuksen Y-vastuualueella 2022.

Yhteisiä suuntaviivoja EU:sta

ELY-keskuksen elinkeinovastuualueen tehtäviin kuuluvat mm. maaseutuasiat, työllisyys ja yrityspalvelut. EU:n maatalouspolitiikan kehitystä seurataan tiiviisti. EU toimii rahoittajana, paitsi erilaisten tukien muodossa, myös erilaisten hankkeiden kautta. Yhteistyön mukana meillä on käynyt kansainvälisiä vieraita, jotka ovat päässeet tutustumaan meidän toimintatapoihimme. Huolimatta yhteisistä suuntaviivoista, käytännön toiminta eri maissa on järjestetty hyvin eri tavoin.

EU:n tarjoamat verkostot ja rahoitusmahdollisuudet ja esimerkiksi edistämistoimet työvoiman liikkumiseen ovat tärkeä osa toimintaa koko elinkeinopuolella. Myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvät tehtävät kuuluvat vastuualueelle. Yrityspalvelukeskus (ely-keskus.fi) aktivoi ja rahoittaa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Lisäksi yrityspalvelukeskuksesta käsin hoidetaan alueellista Team Finland -koordinointia. Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto, joka auttaa yrityksiä kehittämään ja edistämään vientitoimintaa.

Näköala laajenee

Kansainvälistyminen on tuonut meille uutta osaamista. Meiltä löytyy asiantuntijoita, jos esimerkiksi tarvitset työkaluja yrityksen kansainvälistymiseen (etelapohjanmaanely.wordpress.com) tai haluat saada selvyyttä maatalouden EU-tukikoukeroihin (etelapohjanmaanely.wordpress.com) tai haluat vaikka torjua vieraslajeja (ely-keskus.fi).

Kansainväliset yhteydet tarjoavat näköalaa asioihin ja avartunut maailma tuo kykyä toimia uusissa tilanteissa!

Blogikirjoittajan kuva.

Mari Lappalainen
hankekoordinaattori ja ilmastoasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus