Utlokaliserat nordiskt samarbete

I höstas öppnades en möjlighet att ta sig en närmare titt på det nordiska samarbetet eftersom kollegan Jens tog studieledigt och det behövdes någon som skötte hans uppgifter som koordinator för Nordiska Ministerrådets arbetsgrupp för Miljö och Ekonomi. Uppdraget är utlokaliserat till en nationell myndighet. I detta fall till Närings-, trafik-och miljöcentralen i Södra Österbotten. Lön och resekostnader för koordinatorn står Nordiska Ministerrådet för. Arbetsuppdraget definieras från Nordiska Ministerrådets sekretariat i Köpenhamn och i arbetsgruppen är alla nordiska länder, samt självstyrelseområdena Grönland och Åland, representerade. De flesta länder har utsett medlemmar till arbetsgruppen från både miljöministeriet och finansministeriet.

NME mandat och arbetssätt

Enligt det mandat som Nordiska ministerrådet gett arbetsgruppen är vår överordnandemålsättning att bidra till att det miljöekonomiska perspektivet inkluderas i miljö-, finans-, närings-, forsknings- och innovationspolitik och därmed i samhällsutvecklingen. Därtill skall vi bidra till att utveckla en kostnadseffektiv miljö- och klimatpolitik genom utveckling och analyser av ekonomiska styrmedel, som t.ex. miljöskatter och avgifter. Vi skall bidra till att genomföra det nordiska samarbetsprogrammet för miljö och klimat 2019-2024 och de frågor och projekt vi driver skall vara relevanta, politiskt prioriterade och aktuella.

Arbetet består främst i att fundera ut utredningar och analyser som uppfyller ovanstående kriterier och sedan via öppna utlysningar hitta konsulter/organisationer som kan göra utredningarna för arbetsgruppens och Nordiska Ministerrådets räkning. Just nu jobbar vi med teman som kolinlagring, miljöskatter och grön finansiering. Rapporter på frågor som arbetsgruppen jobbat med hittas på hemsidan: https://www.norden.org/en/organisation/nordic-working-group-environment-and-economy-nme

Gemensamt språk eller ändå inte?

Från första stund, då jag tog över jobbet har jag fascinerats av att kunna skicka iväg mail ut till de nordiska länderna, självstyrelseområdena inte att förglömma, och få svar på en blandning av skandinaviska språk som alla förstår! Förstås, måste man komma ihåg att undvika finlandismer som kiva, palaver, sakkännare, utan använda trevligt, möte och expert istället. Och så skall man kanske inte i förstahand bjuda svenskarna på örfilar…

Sedan har vi de klassiska orden som har olika betydelse i de olika länderna. Semester har vi bara i Finland och Sverige. På andra håll i norden är man på ferie. När dansken eller norrmannen ber dig vara rolig, så uppmanar han dig inte att dra en vits utan att ta det lite lugnare. Vilket i mitt fall kan behövas. Tålamod är inte min starka sida. Orden stad, by, bygd och landsbygd kan skapa stor förvirring i nordiska sammanhang. En svensk eller finlandssvensk by är en dansk eller norsk stad, typ Köpenhamn. Medan stad lätt misstas för sted som är det allmänna ordet för ställe eller plats i Norge och Danmark. Landsbygd är vanligen en liten by på danska, medan norrmännen anammat samma betydelse för ordet som i Finland och Sverige. Och så har vi då överkursen när det gäller möjliga missförstånd. Norrmannen som meddelar ”Jeg får dessverre ikke anledning til å delta på møtet” betyder inte att han på ett bryskt sätt meddelar att mötet är onödigt utan att han helt enkelt inte har MÖJLIGHET att delta. Det viktigaste i detta sammanhang är dock inte skillnader eller riskerna till missförstånd utan hur lika våra språk är och hur väl det fungerar bara man VILL förstå varandra, TROTS skillnaderna. När det kommer till isländskan är det förstås lite mera komplicerat. Då kanske det behövs en kurs.

Språkkursutbud i Reykjavi

Likheter och olikheter – Intressant och lärorikt

Det nordiska samarbetet är absolut mera än historisk ”belastning”! Vi har i många frågor liknande utmaningar. Alla nordiska länder har satt upp ganska ambitiösa mål när det gäller minskningen av CO2-utsläppen. Även om utmaningarna ser väldigt olika ut för t.ex., Norge som oljeproducerande land, Island med sina varma källor, eller platta Finland utan olja. Avfallshantering är en annan fråga som förenar, men där lösningarna kan och i vissa fall måste vara olika. Hur fixar man t.ex. avfallshanteringen på Grönland med en befolkning på 57 000 i ca 65 byar/städer och med en yta på 2 miljoner kvadratkilometer, UTAN vägar.

Ur ett större perspektiv har man också insett styrkan i nordiskt samarbete i förhållande till resten av världen. Med en enad nordisk front i förhållande till EU t.ex. är man starkare än det enskilda nordiska landet, då man vill driva frågor med gemensamt intresse.

Vårmöte i Reykjavik

Flygbild över Reykjavik

En av de mera spännande upplevelserna som t.f. koordinator för nordiska arbetsgruppen för Miljö och Ekonomi (NME) var arbetsgruppens vårmöte i Reykjavik. Lite nervöst var det förstås. Första mötet med många av arbetsgruppsmedlemmarna. Fungerar videomötestekniken? Hur var det med tidsskillnaderna? Tre timmars skillnad mellan Helsingfors och Reykjavik innebär att man tänker till lite extra i samband med planeringen av agendan och tidsplanen.

Men mötestekniken fungerade, inte helt perfekt, men ok. Mötesutrymmena stod det isländska miljöministeriet för. Utsikten var det inget att klaga på, trots att det inte plaskade några valar i viken.

Utsikt från mötesrummet

Valar utanför kontorsfönstret var arbetsgruppens grönländska medlems naturaförmån. Efter en och en halvdag av intensivt möte, några beslut och många nya planer och  projektidéer var NME:s vårmöte i hamn och det var dags för mig som t.f. koordinator att packa ihop dator, mötespapper och mig själv och påbörja hemresan. Trött men samtidigt full av energi och ivrig att fortsätta arbetet. Fick dessutom i farten det sista nordiska landet ”avbockat”. Kvarstår nu självstyrelseområdena. Åland är redan avklarat, kvar är Grönland och Färöarna…

Vårhälsningar från Reykjavik där krokusarna höll på att blomma ut den 9.4., då snöstormen rasade hemma i Vasa.

Krokusar

Lotta Eklund
Koordinator, Nordiska arbetsgruppen för Miljö och Ekonomi (NME)
NTM-centralen i Södra Österbotten

 

 

Nu är det vattnens tur

Hur står det till med vattendraget i ditt närområde? Har det varit problem med algblomningar eller bekymrar igenväxning? I många vattendrag behöver närings- och partikelbelastningen från land minskas och restaureringsåtgärder vidtas för att förbättra tillståndet i vattendraget. Restaurering av sjöar, åar och kust- och småvatten är nu högaktuellt i och med statens program för effektiverat vattenskydd.

Foto om en sjö

För att uppnå god vattenstatus behövs gemensamma projekt tillsammans med kommuner, områdets invånare, företag, föreningar och andra lokala sammanslutningar. Understöd för restaureringsprojekt kan sökas via NTM-centralen senast 10.5.2019. Anslaget kan beviljas som prövningsbaserat understöd för projekt, som lokalt eller regionalt främjar målen för vatten- och havsvården i betydande utsträckning. Effektiveringsprogrammet stöder i synnerhet vattenrestaureringsprojekt som förbättrar status i övergödda (eutrofa) sjöar, havsvikar och rinnande vatten, viktiga vattenrestaureringsprojekt med avsikt på bevarandet av arter och mångfald samt projekt som stöder verksamheten i och utvecklingen av regionala nätverk för vatten- och havsvård. Understödet är i allmänhet ca 50 % av projektets godkända totalkostnader.

Lokala exempel på restaureringar och praktiska tips inför ansökan presenterades på informationsmötet om understödsmöjligheter som arrangerades av NTM-centralen i Södra Österbotten i mitten av april. Eeva-Maija Savola från Evijärvi kommun berättade om de omfattande restaureringar som gjorts och fortfarande planeras i sjön Evijärvi. Bl.a. har våtmarker skapats för att minska partikel- och näringsbelastningen från land och vattenväxter har avlägsnats med hjälp av slåtter i vikar som håller på att växa igen. Heli Jutila och Satu Järvenpää från Österbottens vatten och miljö rf. berättade om olika restaureringsprojekt som föreningen varit med och initierat i regionen inom ramen för projektet Kolmen VYYHTI. Deltagarna fick också ta del av resultat från olika spetsprojekt som genomförts i olika delar av landet då Jenni Jäänheimo från miljöministeriet presenterade ett urval av dem.

Foto från infomöte

Konkreta åtgärder och nya metoder har tagits fram inom regeringens spetsprojekt för vatten- och havsvården. Spetsprojekten och projekt gällande återvinning av näringsämnen har gett goda resultat och erfarenheter, skapat nätverk och nätverksmodeller, och de här kan användas då nya projekt planeras och genomförs. Förslag på restaureringsåtgärder i regionens vattendrag finns också i åtgärdsprogrammen för vatten- och havsvården för åren 2016-2021. I åtgärdsprogrammen finns även annan användbar information om exempelvis belastningen i området.

Sök understöd från NTM-centralen!

Passa på att göra något konkret för ert närområdes vattendrag och sök understöd från NTM-centralen. Understödsansökan kan göras elektroniskt på webben och då är det möjligt att följa hur ansökan behandlas inom NTM-centralen. Länk till ansökan och mera information finns på webbsidan http://www.ely-keskus.fi/sv/web/ely/avustukset-vesiensuojelun-tehostamisohjelman-toteuttamiseen. Nuvarande ansökningstid går ut 10.5.2019 och följande ansökningstid startar på hösten 2019.

Information om effektiveringsprogrammet för vattenskydd finns här https://www.ym.fi/sv-FI/Natur/Ostersjon_och_havsvarden/Nytt_program_ska_satta_fart_pa_vattensky(49642)

Information om spetsprojekten finns här https://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Itameri_ja_merensuojelu/Ohjelmat_ja_strategiat/Vesien_ja_merenhoidon_karkihanke/Hankkeet (på finska).

Åtgärdsprogrammen finns på den här webbsidan https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa/EtelaPohjanmaa_Pohjanmaa_ja_KeskiPohjanmaa/Toimenpideohjelmat/Toimenpideohjelmat_ja_toimenpiteiden_tot(12815) (på finska).

 

Anna Bonde
Vattenhushållningsexpert
NTM-centralen i Södra Österbotten

Maatalouden tulevaisuus mietityttää

Lähiajan näkymät

Luomutilojen on jatkossa mahdollista liittää luomusitoumukseensa lisäalaa minä tahansa sitoumusvuonna enintään 5 hehtaaria. Tänä vuonna määrärahaa lisäalan liittämiseen on vain tilusjärjestely alueilla siten, että korvauskelvottomat alueet saavat kelpoisuuden uusjakosuunnitelmassa enintään 5 hehtaariin asti. Lisäksi uusjakosuunnitelman mukaan poistuneita korvauskelpoisia aloja, voidaan vaihtaa uusjaossa saaduilla korvauskelpoisilla alueilla. Korvauskelpoista alaa on mahdollista lisätä sitoumukseen enintään yhtä paljon kuin viljelijän hallinnasta on poistunut luomusitoumuspeltoa. Muutos helpottaa uusjakoalueiden luomutilojen pinta-alan säilymistä. Muiden alueiden luomutilojen korvauskelpoisten peltojen muuttuessa vuokrasopimusten vaihdoksissa tilan sitoumusala vähenee, koska uusia vuokramaita ei pysty sisällyttämään sitoumuksiin. Myös avomaan vihannesviljelijät voivat joutua tänä vuonna tyytymään pienempiin korvauksiin, koska saneerauskasvi-toimenpiteessä ei huomioida vuoden 2018 juurikkaiden viljelyä ja näin uutta saneerauskasveille kelpoista alaa ei saa.

Vuonna 2020 hehtaarikohtaiset tukimäärät näyttävät pienenevän ympäristösitoumuksen jatkovuoden haun yhteydessä. Ennakkoarvioissa on esitetty ympäristökorvauksen pienentämistä 37 €/ha ja joidenkin toimenpiteiden tilakohtaisia maksuprosentteja pienennettäisiin. Samoin luonnonhaittakorvaus vähenisi n. 25 €/ha. Vuonna 2020 viljelijät voivat sitoumusehtojen muutoksen yhteydessä valita haluavatko jatkaa sitoumuksia. Luomukorvausta nämä valinnat eivät koske, koska luomun sitoumusehdot eivät muuttune 2020. Pitäisikö näin ollen vuoden 2020 viljelyn kantavaksi voimaksi valita tuottava maatalous?

Tulevaisuuden haasteet

Taloudellisesti vaikuttavinta tuotanto on silloin, kun panoksia käytetään monipuolisesti peltolohko ja ympäristöolosuhteet huomioiden. Vain harvoja perusmaataloustuotteita voi tuottaa kilpailukykyisesti verraten Euroopan tuotanto-olosuhteisiin. Suomen lyhyt kasvukausi aiheuttaa työhuippuja, joista selviäminen vaatii kalliita koneinvestointeja. Olisiko tähän ratkaisuna koneiden ja rakennusten yhteiskäyttö sekä tilojen yhdistetyt viljelykierrot?

Miten myyntituottoja saisi maatiloille? Voisivatko maatilat ottaa mallia yrityksiltä hakemalla tuottoja perinteisen maataloustuotannon lisäksi hiilen sidonnasta? Teknologiaa ja laskentatapoja jo löytyy, mutta miten järjestelmästä saadaan oikeudenmukainen ja järkevä, jopa kuluttajien hyväksymä? Viljelysmaa on erityisen keskeinen resurssi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei näy välttämättä takapihalla, mutta se saattaa näkyä lautasella ja kukkarossa. Näitä asiakokonaisuuksia sisältynee seuraavan kauden maatalouspolitiikkaan.

Maataloustuotantoon liittyvät kysymykset voidaan ratkaista kestävästi niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, elintarvikkeiden puhtauden kuin ruokaturvankin osalta. Se vaatii päättäväisiä toimia kuluttajien lisäksi myös poliitikoilta ja muilta toimijoilta. Päätöksiä EU:n maatalouspolitiikasta tarvittaisiin nopeasti, koska rahoituskehys on vielä päättämättä ja uuden kauden pitäisi alkaa vuonna 2021. Rahoitusneuvottelut alkanevat vasta, kun uusi parlamentti ja komissio aloittavat kautensa. Viljelijöitä mietityttää, miten ennustettavana politiikka pystytään pitämään ja voiko brändäämällä maatalous saada markkinoilta tuloa.

Maatalouspolitiikalla on roolinsa viljelijöiden tukemisessa, mutta tärkeämpää viljelijöille ovat markkinointiosaaminen ja uudet innovaatiot.

Pekka Länsivierto
Asiantuntija, Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kauhavan liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys 2019-2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on, että joka kunnassa ELY-keskuksen toiminta-alueella on ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma. ELY-keskuksilla liikenneturvallisuus maanteillä onkin tärkeimpiä tienpidon tavoitteita, joita LVM ja Väylävirasto (entinen Liikennevirasto) asettaa. Liikenneturvallisuussuunnitelmat laaditaan noin 10 vuoden aikajänteellä. Edellinen Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelma on vuodelta 2005, joten se on jo kovasti päivityksen tarpeessa. Kauhavan kaupungin alue käsittää Kauhavan, Kortesjärven, Ylihärmän ja Alahärmän kunnat. Kaupungin ja ELY-keskuksen lisäksi suunnitelman laatimiseen osallistuvat Liikenneturva ja poliisi. Konsulttina toimia Linea Konsultit sekä alikonsulttina Ramboll.

Työ lähtee käyntiin nykytilanteen selvittämisellä. Asukkaille ja koululaisille teetetään kyselyt, joihin toivotaan aktiivista vastaamista. Kyselyt aukeavat tänään 2.4 ja ovat auki huhtikuun ajan. Mitä useampi vastaa, sitä kattavammin saadaan tietoa missä on parantamisen varaa ja minne vähäiset resurssit kannattaa ohjata.

Viimeisen viiden vuoden aikana on Kauhavan kaupungin alueella sattunut 294 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 4 johti kuolemaan ja 98 loukkaantumiseen. Yhteensä onnettomuuksissa kuoli 4 henkilöä ja 143 loukkaantui.

Niukan rahoituksen vallitessa fyysisen liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä. Priorisoimalla pyritään löytämään ja toteuttamaan vaarallisimmat ja vaikuttavimmat kohteet. Parantamistoimissa painottuvat taajamat ja päätiet, koska niihin kohdistuvien toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset ovat tehokkaimpia.

Aikuiset esimerkkeinä myös liikenteessä

Asenteisiin vaikuttaminen on myös erittäin tärkeää. Aikuisten asenteet ja tapa toimia liikenteessä toimivat esimerkkinä ja mallina seuraavalle sukupolvelle. Lapsena ja nuorena sisäistetty malli esimerkiksi autolla ajamiseen on juurtunut todella vahvasti mieleen ja se ohjaa meitä liikenteessä todella paljon. Esim. turvavyön ja pyöräilykypärän käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen ja se, miten suhtaudutaan muihin tiellä liikkujiin, ovat tällaisia kasvatuksellisia asioita. Muistetaan siis toimia hyvänä esimerkkinä omille lapsillemme ja muille kanssaliikkujille.

Kyselyyn voi vastata 28.4 saakka osoitteessa https://app.maptionnaire.com/fi/4077. Linkki kyselyyn löytyy myös Kauhavan kaupungin nettisivuilta http://www.kauhava.fi . Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan viisi päiväranneketta PowerParkiin.


Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Rasvaa kuntakaavoituksen rattaisiin

ELY-keskuksen tehtävä kuntien kaavahankkeiden valvojana on keventynyt viimeisimpien MRL-muutosten myötä. Lausuntoasioissa painopiste on siirtynyt maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävien asioiden näkökulmaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ELY-keskuksen tehtävien määrittelyssä on kuitenkin säilynyt lause ”Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä.” Mitä tuo edistäminen tarkalleen ottaen on, sitä eivät lait ja asetukset kerro. Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä lainsäätäjän ajatus tuosta MRL:iin kirjatusta edistämistehtävästä oli asiantuntija-apu, ajankohtaiskoulutus, ennakollinen viranomaisyhteistyö ja kaavoitustoimen kehittämishankkeet.

Perinteistä edistämistehtävän täyttämiseksi tulkittavaa ELY-keskuksen toimintaa ovat vuosittaiset kehityskeskustelut kuntien ja viranomaisten välillä sekä ELY:n järjestämät rakennetun ympäristön neuvottelupäivät. Molempien avulla on mahdollista välittää tietoa uusimmista lakimuutoksista, kehityshankkeista, valtakunnallisista suosituksista ja oikeustapauksista. Niissä liikutaan kuitenkin yleisellä tasolla menemättä kuntakohtaisiin pullonkauloihin.

Kunnissa maankäytön suunnittelu on arkipäivää, ja monet asiat sujuvat varmasti rutiinilla. Toisaalta kutistuvissa kunnissa resurssit pienenevät, hartiat kapenevat ja työpaikkojen houkuttelevuus osaajien keskuudessa kevenee sitä mukaa kun väki vähenee. Lääkkeitä tähän tulisi etsiä aktiivisesti esimerkiksi tiiviimmästä kunta- ja viranomaisyhteistyöstä. ELY-keskuksessakin on asiantuntijoita, joiden osaamista ja työpanosta voisi hyödyntää enemmänkin, mikäli kunnat näkevät tämän tarpeelliseksi ja mielekkääksi.

Kunnat odottavat ELY-keskukselta uutta tietoa

Maakunnan kuntien tarpeita ja toiveita on pyritty selvittämään kyselyn avulla. Reilun tusinan vastauksen perusteella selvästi tärkeimmäksi maakunnan järjestämän yhteistyön muodoksi nousi informaation välittäminen. Sen koki melko tai erittäin tarpeelliseksi 100% vastaajista! Kaavoittajien ja rakennusvalvontojen keskustelutilaisuuksia sekä (yleis-)kaavojen viranomaisneuvotteluja pidettiin myös melko tarpeellisina. Annetuista vaihtoehdoista hännän huipuksi tarpeellisuudessa päätyi MRL:n mukaiset kehityskeskustelut.

Kuva tehdystä kyselystä kertoo maakunann järjestämän yhteystyön tarpeellisuudesta eri yhteistyömuodoissa.

Etelä-Pohjanmaan kunnat näyttäisivät tekevän varsin vähän yhteistyötä alueiden käytön suunnittelussa. Maankäytön kysymykset ovat usein paikallisia ja ne halutaan ratkaista paikallisesti. Arkista työtä haittaavia pullonkauloja voi kuitenkin olla, joten teknisellä ja resurssitasolla yhteistyö kuntien välillä sekä kuntien, ELY:n ja maakuntaliiton välillä voisi tukea maankäytön suunnitteluprosessien sujuvuutta. Etelä-Pohjanmaan liitto on edistänyt kuntien, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton alueidenkäytön työntekijöiden verkostoitumista järjestämällä kahtena vuonna yhteisen opintomatkan. Tästä soisi päästävän vielä pidemmälle käytännönläheiseen yhteistyöhön ja resurssien jakamiseen edellyttäen, että kunnat näkevät yhteistyön mielekkääksi.

Avuksi osaamisyhteistyö ja tekniset keskustelut

Edellä tulkitun kyselyn tulosten sekä omien kuntakaavoittajan kokemuksieni pohjalta nousee visio kuntiin, maakuntaliittoihin ja ELY-keskukseen hajaantuneen osaamisen tehokkaammasta hyödyntämisestä tiiviimmän yhteistyön avulla. Voisiko ELY edistää kuntakaavoitusta esimerkiksi auttamalla kuntien alueidenkäytön asiantuntijoita pysymään kartalla vaikkapa julkisten paikkatietopalveluiden ja tietolähteiden tarjonnassa? Prosessiin ja sitä sujuvoittavaan tietopohjaan – mukaan lukien MRL-tulkinnat – keskittyvien kuntakohtaisten keskustelujen avulla ELY-keskuksen ylitarkastajat voisivat osaltaan auttaa uusimman tiedon ja osaamisen leviämistä kaikkiin kuntiin. Samalla voitaisiin keskustella alueidenkäytölle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden huomioimisesta kuntien maankäytössä, kuntien itsemääräämisoikeutta loukkaamatta.


Marketta Nummijärvi
Ylitarkastaja
Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työharjoittelu pähkinänkuoressa

Talven taittuessa ovat avautuneet myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten harjoittelijahaut.

Kaikki vastuualueet ja johdon tuki ovat tänäkin vuonna tarjoamassa, pitkälle toistakymmentä harjoittelupaikkaa Aarresaaren- ja Valtiolle.fi sivuston kautta. Osa harjoittelupaikoista tarjotaan yhteistyössä mm. Seinäjoen kaupungin maataloustoimen kanssa.

Moni ammattiin valmistuva onkin vuosittain tarttunut tähän mahdollisuuteen saada opiskelussa tarvittavaa työharjoittelua ja hankkia samalla arvokasta työkokemusta.

Harjoittelun sisältö

Meille on kunnia-asia, että harjoittelijat saavat tehdä ”oikeita töitä”.  Tarjoamme harjoittelijoille tehtäviä, joissa he voivat aidosti soveltaa opintojaan ja hankkia käytännön työn kautta jatko-opiskelua ja työllistymistä tukevia taitoja. Harjoittelijoille tarjottavissa tehtävissä huomioidaan eri koulutusasteet ja opiskelun etenemisvaihe, jolloin tarjottava tehtävä ja harjoittelijan opiskeluvaihe ja mahdollinen työkokemus voidaan huomioida. Huolellisella etukäteissuunnittelulla pyritäänkin takaamaan harjoittelun onnistuminen.

Toisinaan voimme myös tarjota harjoittelujakson jälkeen mahdollisuutta lopputyön tekemiseen. Tästä syystä harjoittelijan kannattaa rohkeasti ottaa asia puheeksi esimiehensä kanssa.

Palkkaus

Harjoittelun lisäbonuksena on harjoitteluajalta saatu palkka, joka on mukava lisä muuten niin tiukkaan opiskelijabudjettiin. Palkkauksessa noudatamme yleisiä valtionhallinnon harjoittelijoiden palkkataulukoita, joissa otetaan huomioon koulutusaste, opiskelujen etenemisvaihe ja mahdollinen aikaisempi kokemus ko. tehtävistä. Eli, riippumatta mihin valtionhallinnon virastoon pääsee harjoitteluun, palkkaehdot ovat samat.

Perehdyttäminen

Harjoittelijoille järjestettävän valtakunnallisen perehdyttämistilaisuuden lisäksi pidetään omia perehdyttämistilaisuuksia ja nimetään työtehtäviin perehdyttämisestä vastaava.

 

Perehdyttäminen ei ole vain yksipuolista, joten harjoittelijoita rohkaistaan aktiivisesti itse selvittämään ja kyseenalaistamaan asioita. Harvinaista ei ole, että harjoittelijoiden ”uusin silmin” esiin tuoma käytännön ongelma, tai työskentelytavan kyseenalaistaminen onkin muuttanut työskentelytapoja meillä.

Työpaikkaedut

Harjoittelijoille tarjotaan samat työpaikkaedut kuin muillekin. Työantajan tukema lounas, kulttuuri- ja liikuntaetu (EPassi), työterveyshuollon palvelut ja liukuvan työajan käyttömahdollisuus kuuluvat myös harjoittelijalle. Työssä tarvittavat työvälineet, kuten läppärit ja puhelimet hankitaan myös harjoittelujakson ajaksi.

Harjoittelujakson vaikutus työllistymiseen

Harjoittelijoille tehdyissä lähtöhaastatteluissa erityistä kiitosta on saanut mielekkäät työt ja hyvä työyhteisö. Apua on aina saanut tarvittaessa, kynnys kysymyksiin on matala ja harjoittelijat ovat kokeneet kuuluvansa työyhteisöön tasavertaisena jäsenenä. Tästä syystä moni onkin toivonut työllistymistä meille jatkossakin.

Valtionhallinnon rekrytoinnit ovat hyvin maltillisia, mutta mahdollisuus palkata määräaikaista henkilöä avautuu toisinaan. Tuota kautta monelle harjoittelijalle on auennut meille pidempi työmahdollisuus. Esimerkiksi maaseutuyksikössä on yli puolen kymmentä entistä harjoittelijaa eri tehtävissä.

ELY-keskuksen harjoittelu/määräaikainen työsopimus on myös kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Toisinaan matka meiltä onkin jatkunut muihin valtion virastoihin, tai yksityisiin työpaikkoihin (esim. konsultit). Eli, meiltä saatu harjoittelu- tai määräaikainen työkokemus on vaikuttanut valintaan positiivisesti.

Harjoittelujakson onnistuminen parhaimmillaan

Onnistunut, hyvin suunniteltu ja toteutettu harjoittelujakso palvelee niin harjoittelijaa, kuin meitäkin. Kumpikin voittaa.

Harjoittelija saa tarvitsemaansa työkokemusta, pystyy hyödyntää opiskelutietojaan ja hankkii tarvittavia työelämätaitoja. Me puolestamme saamme uusien työtovereiden myötä apua työtehtäviin ja kaupan päälle uusia, raikkaita ajatuksia ja ideoita.


Merja Luhtala
Johtava henkilöstöasiantuntija
Rekrytointitiimi
Keha-keskus

(Keha-keskus on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto)

 

Mietteitä maataloudesta

Olen jollakin lailla ollut tekemisissä maatalouden kanssa lähes koko ikäni. Synnyin ja kasvoin savolaisella maitotilalla, tein töitä navetassa ja pelloilla heti kun kykenin ja polkimille yletyin. Jossakin vaiheessa kuitenkin kyllästyin lannan hajuun ja tein päätöksen, että mikä ammatti tahansa on ok, kunhan sillä ei ole mitään tekemistä maatalouden kanssa. Elämä kaupungissa tuntui trendikkäältä.

Jonkin aikaa meni hyvin, mutta sitten iski keväällä halu saada taas multaa kynsien alle. Kaipuu maalle kasvoi ja jätin biokemian opinnot kesken. Päätin vaihtaa maisemia ja sormi kartalla osui Etelä-Pohjanmaalle, jossa en ollut koskaan aiemmin käynyt. Aloitin ummikko-savolaisena agrologiopinnot Ilmajoella ja sillä reissulla olen vieläkin.

Opintojen jälkeen jatkoimme mieheni kanssa maitotilan pitoa. Elämä eteni vauhdikkaasti, lapset kasvoivat ja tilaa laajennettiin. Halusin vielä lisää haastetta ja tilanpidon ohella siirryin töihin neuvontajärjestöön talousasiantuntijaksi. Sitä kesti aikansa ja nyt olen päätynyt töihin maaseutuhallintoon, rahoituksen asiantuntijaksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen.

Maataloudessa tapahtunut suuri muutos 1990-luvuta tähän päivään

Olen siis nähnyt maatalouden murrosta ja kehittymistä kolmessa eri roolissa: yrittäjänä sekä asiantuntijana neuvontajärjestössä ja nyt valtion hallinnossa. Kun aloitimme tilanpidon ja maidontuotannon vuonna 1993, keskilehmäluku tilaa kohti oli n. 12 lehmää ja vuonna 2017 lähes 44 lehmää/tila ja nousussa koko ajan. Tilat ovat kasvaneet rajusti koko EU-ajan. Muistan opiskeluaikoina osallistuneeni johonkin seminaariin, jossa silloinen Maatilahallituksen pääjohtaja Kalevi Hemilä ennusti, että maatilojen lukumäärä putoaa 40 000 – 50 000 tilaan. Sitä ennustetta pidin silloin yliarvioituna, mutta oikeassa hän oli. Vuonna 2017 oli n. 48 500 maatilaa, mikä on yli 50 % vähemmän kuin vuonna 1995 ja samalla tilojen keskikoko on kasvanut yli kaksinkertaiseksi, ollen tällä hetkellä liki 50 hehtaaria/tila.

Tilakoon kasvu on tuonut uusia haasteita maatilayrittäjille. Huomion painopiste on pitkään ollut tuotannossa ja substanssiosaamisessa, mutta talousosaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Yhä suurempi rooli on myös johtamistaidoilla ja organisointikyvyllä. Strategisella tasolla on kyettävä luomaan selkeä visio ja hahmottamaan toiminnan tavoitteet. Operatiivisella tasolla on sitten pystyttävä toteuttamaan ne asettamansa tavoitteet. Ittellisten isäntien on osattava nykyisin myös verkostoitua sekä opeteltava usein toistellut englanninkieliset termit management ja benchmarking.

Maatalouden kannattavuudesta

Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu paljon maatalouden kannattavuudesta. LUKE:n tuoreen arvion mukaan vuonna 2018 maatalouden kannattavuus oli heikoin koko 2000-luvulla. Syynä tähän on pääasiassa erittäin huono ja vaihteleva sato, mutta myös jatkuva tuotantopanosten hintojen nousu. Yrittäjätuloa jäi keskimäärin 7 200 €/tila, mikä on 40% vähemmän kuin edellisvuonna. Vähintään puolet viljelijöistä eivät saa korvausta työlleen ja omalle pääomalleen. Siitä huolimatta osa viljelijöistä pärjää hyvin ja yli puolet on vastannut tutkimuksessa näkevänsä tilansa kannattavuuden lähitulevaisuudessa melko hyvänä tai hyvänä. Olennaista olisi nyt varmaan ottaa selvää, miten hyvin pärjäävät oikein toimivat ja mitä he tekevät toisin. Toivonkin, että menestymistarinoita ja onnistumisia nostetaan jatkossa entistä enemmän esille, jotta saadaan uusia ja innokkaita nuoria mukaan ruokabisnekseen.

Keskustelu maatalouden tulevaisuudesta on paikoin hyvinkin synkkää, täällä Etelä-Pohjanmaalla riittää kuitenkin innokkuutta tilojen kehittämiseen. Viime vuonna ELY-keskus myönsi rakennetukia yli 70 miljoonaa euroa avustuksina ja korkotukilainoina ja tahti tuntuu jatkuvan tänä vuonna lähes yhtä kiivaana. Tammikuussa päättyneelle ensimmäiselle hakukierrokselle tuli n. 100 investointitukihakemusta ja 13 nuoren viljelijän aloitustukihakemusta. Näillä investoinneilla pohjalaiset tilat turvaavat kotimaista elintarviketuotantoa.

Vaikka ajat ovat haastavia, niin toivon, että kaikki maatalouden parissa ja ympärillä työskentelevät muistavat pitää huolta myös oman päänsä pääomasta:

”50% onnellisuudestasi on luonnon määräämää,
10% ympäristön tuomaa ja
40% on omissa käsissäsi”.

 


Anja Norja
Asiantuntija, maatalouden rahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus