Asiakasinformaatioon kannattaa panostaa

Joukkoliikenteen menestykseen vaikuttavat useat eri osatekijät, joista yksi kriittisimmistä on joukkoliikenteestä tarjolla oleva asiakasinformaatio. Matkustajan harkitessa mahdollisuuksiaan liikkua paikasta toiseen, ilman paikkaansa pitävää ja helposti saatavilla olevaa asiakasinformaatiota, kulkuvälineeksi valikoituu helposti jokin muu kuin joukkoliikenneväline. Ajantasainen ja helposti saatavilla oleva informaatio madaltaakin kynnystä joukkoliikenteen käyttöön sekä lisää käytön luotettavuutta.

Kaksi henkilöä linja-autossa. Miespuolinen henkilö istuu taka-alalla ja toinen henkilö seisoo pitäen kaiteesta kiinni.
Joukkoliikenteestä helposti saatavilla oleva ajankohtainen asiakasinformaatio madaltaa kynnystä joukkoliikenteen käyttöön.

Reittiopas asiakasinformaation lähteenä

Luotettavien reitti- ja aikataulutietojen löytymisessä yhdestä reittioppaasta on ollut ongelmia ELY-keskuksen järjestämässä joukkoliikenteessä Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Joukkoliikennettä koskevassa palvelutasomäärittelyssä vuosille 2019–2022 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tunnistikin tärkeimmäksi laadulliseksi kehityskohteekseen reaaliaikaisen informaation parantamisen. Tämän jälkeen asiakasinformaation parantamisen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä. Tavoitteenamme on ollut parantaa reitti- ja aikataulutiedon sekä hintatietojen saavutettavuutta ja tähän nykypäivänä parhaimpia välineitä ovat reittioppaat. Reittioppaat ovat digitaalisen tiedon lähteitä, jotka tarjoavat kaiken oleellisen matkaan tarvittavan tiedon koottuna yhdestä paikasta mobiilisovelluksen tai verkkosivun välityksellä.

Olemme kevään aikana tehneet suuren työn, että hankkimamme joukkoliikenteen reitit ja aikataulut löytyisivät luotettavasti yhdestä reittioppaasta, joka on tässä tapauksessa valtakunnallinen reittiopas opas.matka.fi. Työ pitää sisällään suuren määrän liikenteenharjoittajien kanssa yhdessä läpikäytyjä reittejä, aikatauluja sekä näiden digitoimista käytössämme olevaan Vallu-järjestelmään, josta tiedot siirtyvät eteenpäin reittioppaaseen. Vaikka haasteita tiedon siirtymisessä Vallu-järjestelmän ja reittioppaan välillä on vielä elokuussa ollut, niin nyt työ alkaa kantamaan hedelmää ja informaation pitäisi olla luotettavasti saatavilla kyseisestä reittioppaasta. Kiitokset tästä kuuluvat myös liikenneohjauspalveluita tarjoavalle Finntraffic Oy:lle, jonka kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä!

Reittioppaan etusivu.
Reittioppaan löydät osoitteesta https://opas.matka.fi/.

Reittiopas pitää sisällään useita eri toiminnallisuuksia. Reittioppaassa voi hakea lähtö- ja määränpääpaikkoja käyttämällä paikkakuntien, asemien ja pysäkkien nimiä sekä omaa sijaintiaan. Myös esimerkiksi linjatunnuksilla tai laituritiedoilla voi etsiä haluamiaan vuoroja. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on nimennyt hankkimansa joukkoliikenteen vuorot linjatunnuksin, jotka kertovat myös vuoron lähtölaiturin, jos matka alkaa maakunnan keskuskaupungista. Linjatunnukset ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kolmenumeroisia, joista keskimmäinen numero kertoo lähtölaiturin.

Vaikkakin reittioppaiden monipuolisuus ja käytännöllisyys on kovaa valuuttaa joukkoliikenteen asiakasinformaation lähteenä, ei se silti korvaa fyysisiä informaatiovälineitä kokonaan. Fyysisiä informaation lähteitä ovat muun muassa pysäkillä olevat aikataulutiedot ja linjanumeroinnit sekä reittikuvaukset. Matkustajien erilaiset tarpeet saatavilla olevan informaation suhteen tulevatkin parhaiten huomioiduksi, kun sekä fyysistä että digitaalista asiakasinformaatiota kehitetään yhdessä rinnakkain toisiaan tukien.

Kehitystyö jatkuu

Asiakasinformaation parantamisen eteen tehty työ ei suinkaan ole valmis, vaan useat eri kehitystyöt ovat parhaillaan käynnissä. Joko ideoinnin tasolla tai jo toteutuksessa. Tarkoitus olisi, että reittioppaan avulla pystyisi jatkossa myös seuraamaan meidän hankkimaamme liikennettä reaaliaikaisesti kartalla. Lisäksi kuluvan vuoden aikana reittioppaasta pitäisi pystyä saamaan reittihaun yhteydessä tieto myös siitä, mitä autosta ostettavan kertalipun hinta enimmillään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämässä joukkoliikenteessä.

Valtteri Massenko
Joukkoliikenteen projektipäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus                         

Palauteväylä vai tienkäyttäjän linja? 

Suomen sää ja maanteiden kunto ovat molemmat käypiä small talk -aiheita tuntemattomien ihmisten kanssa, kun ei keksi muuta puhuttavaa tai jaksa jauhaa kahvin hinnasta ja menoveden kalleudesta. Sen lisäksi, että näistä saa aikaiseksi salonkikelpoisia keskustelunavauksia, kulkevat nämä kaksi aihetta jonkun verran käsi kädessä. Kelin vaikutus teiden kuntoon on valitettava totuus näin lähellä napapiiriä. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja tienpidon määrärahojen väheneminen nostavat väistämättä huonokuntoisten teiden määrää ja riski kohdata pari muuttujaa ajoväylillä kasvaa. 

Kesäinen hiekkatie. Tien reunassa oikealla vehreän ojan puolella varoituskyltti kelirikosta.
Palauteväylää pitkin kulkeutuu teiden hoitoon liittyvät kiireettömät asiat, jotka eivät aiheuta liikenteelle välitöntä vaaraa.

Kansalaiset, medborgare, teiden ritarit, muut ammattiautoilijat ja väylien kulkijat. Kun sitten joskus (toivottavasti ette koskaan tai edes harvoin) valtion tiestöllä ajaudutte tilanteeseen, jossa edessä ei nyt varsinaisesti nouse tie pystyyn, mutta jotain ongelmaa ilmaantuu, voi asiasta ilmoittaa pariakin kanavaa pitkin. Vaihtoehdoista esittelen tässä ensiksi verkossa olevan Väyläviraston, Fintrafficin ja ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelun yhteisen Palauteväylän.

Palautevayla.fi on kanava, josta kulkeutuu viesti teiden kunnossapitoon. Tätä väylää pitkin kannattaa ilmoittaa teiden hoitoon liittyvistä kiireettömistä asioista kuten kuopista sorateillä, tukkeutuneesta tierummusta tai vesakonraivaustarpeesta. Sellaisista teiden kunnossapitoon liittyvistä aiheista, joista ei aiheudu välitöntä vaaraa liikenteelle.

Palautevayla.fi -sivuille on koottu vastauksia kysytyimpiin kysymyksiin ja siellä olevaa tietojen arkkua kannattaa penkoa. Näin voi hyvällä tuurilla välttyä tarpeelta jättää oma palaute, ehdotus tai kysely. Nopeusrajoituksiin ja muihin liikenneturvallisuutta parantaviin ideoihin voi jättää ehdotuksen palauteväylässä. Saman palautevayla.fi -sivuston karttapalvelusta voi selailla jo ilmoitettuja kohteita ja niiden käsittelyn etenemistä. Myös lupa-asioista löytyy tietoa samaiselta sivulta.

Mikäli nousee tarve ottaa yhteyttä tietyn alan asiantuntijaan, on ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelukeskus tässäkin oikea kanava. He ottavat vastaan tietopyyntöjä ja pyrkivät vastaamaan niihin suoraan. Vaihtoehtoisesti he välittävät tiedon oikealle taholle, jolloin kansalaisen ei tarvitse itse käyttää aikaansa oikeaa asiantuntijaa etsiäkseen.

ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelun puhelinpalvelu 0295 020 600 ja chat ovat auki arkisin kello 9–15.

Kiireellisissä tapauksissa voi soittaa numeroon 0200 2100

Tienkäyttäjän linjaan vastataan 24/7 Fintrafficin tieliikennekeskuksista eri puolilta Suomea. Entisessä työssäni 10 vuotta tienkäyttäjän linjaa kuunnelleena haluaisin antaa pari vinkkiä sinne soittaville. Sijainnin merkitystä ei voi liikaa korostaa ja on ensisijaisen tärkeä ilmoittaa se havaitun ongelman lisäksi. Tien nimen tai numeron selvittäminen kannattaa tehdä jo ennen puhelua. 112-sovelluksen kautta tienkäyttäjän linjaan soittaminen ratkaisee sijantiepäselvyyksiin kuluvat minuutit, sillä edellytyksellä, että on puhelun alkaessa edelleen havaitun ongelman esiintymispaikalla.

Vaikka kuinka houkuttaisi avautua nimismiehenkiharalla olevasta soratiestä, ja brutaalin rehellisesti kertoa kuinka tekohampaat eivät pysy suussa voimasanoja ja volyymiä säästämättä, ei tunteilla puhuminen herätä mitään seisovia suosionosoituksia luurin toisessa päässä. Antoi palautteen tien kunnosta sitten missä muodossa tahansa (kirjallisesti tai suullisesti), arvostaa vastaanottaja suuresti tasalämpöistä kieliasua äkkijyrkän ulostulon sijaan. Ja uskallan myös väittää, että tämä pätee ihan kaikkiin asiakaspalvelukontakteihin.

Knoppitietona kerrottakoon vielä, että vaikka tienkäyttäjän linjan puhelun alussa kerronkin, että kaikki puhelut nauhoitetaan, niin itse nauhoite ei lähde eteenpäin urakoitsijalle. Puheluun vastannut operaattori välittää viestin eteenpäin vasta sen jälkeen, kun on suodattanut sen sopivaan muotoon. Usein viesti välittyykin valmiiksi luotuna fraasina. Toisenkin kuplan joudun valitettavasti puhkomaan. Tienkäyttäjän linjalle soittamiseen liittyy edelleen vahvasti uskomus, että toimenpiteet alkavat välittömästi puhelun päätyttyä, etenkin jos on ymmärtänyt sellaista vaatia ja tarkan aikarajauksenkin vaatimukselleen asettaa. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole varsinkaan, jos asia koskee tien normaalia kunnossapitoa.

Puhelu tienkäyttäjän linjalle ei ole työtilaus. Viesti asiasta lähtee urakoitsijalle tiedoksi, mutta urakoitsija toimii hoitoluokan mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä ja hoito-ohjelmaa noudattaen. Ja koska Fintrafficin operaattorilla ei ole työnjohdollista roolia hoitourakoitsijaan nähden, he eivät voi määrätä urakoitsijaa tarttumaan toimeen välittömästi. Vaaraa aiheuttavat tapaukset ovat luonnollisesti poikkeus, ne hoidetaan kiireellisinä.

Kuvituskuva. Kesäinen soratie. Tien laidalla punainen mökki.
Katuja ja yksityisteitä koskevat ilmoitukset tulee välittää kunnan, kaupungin tai tieyhdistyksen tietoon.

Liikenteen asiakaspalvelu ja tienkäyttäjän linja palvelevat valtion tieverkkoon liittyvissä asioissa

Linjauksen tekeminen, minne ottaa yhteyttä missäkin tilanteessa, saattaa olla välillä haastavaa. Palautevayla.fi on tarkoitettu ei kiireellisiin teiden kunnossapitoon liittyviin yhteydenottoihin, kuten soratien tasaus tai pölynsidonta, auraus tai hiekoitus talvella. Tienkäyttäjän linjaan tulee soittaa, jos tiellä on esimerkiksi runsaasti vettä tai nopeasti ilmaantunut reikä tai jotain muuta, minkä voisi kuvitella aiheuttavan välitöntä vaaraa. Eläimistä tiealueella, etenkin isoista sellaisista, tulee ilmoittaa hätäkeskukseen. Hoitourakoitsijalla ei ole samanlaista kapasiteettia kuin poliisilla häätää esimerkiksi hirvieläimiä tiestöltä.

Ohjeet siitä, mihin numeroon ja missä tilanteessa tulisi ottaa yhteyttä. Samat neuvot kiteytetty vielä kertaalleen kuvaan.

Liikenteen asiakaspalvelun löydät nyt myös somesta! Palautteet kuitenkin edelleen palautevayla.fi -verkkosivujen kautta.

Aurinkoista kesää!

Petra Latvasalo
Tiestötietovastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Päällystevaurioita siellä sun täällä

Kevät on taas talven jäljiltä tuonut tullessaan merkittäviä päällystevaurioita pohjalaismaakuntien tiestölle. Tiessä on routaheittoja, halkeamia, uria, reikiä ja ties mitä. Näin ollen ei ole ihme, että tienkäyttäjän kärsivällisyyttä koetellaan ja kyllähän myös kalusto saa siinä samassa oman osansa. Itsekin kovana tienkäyttäjänä olen huomannut, että useat eri päällystevauriot saavat tunteet pintaan sekä moittimaan meidän maanteiden kuntoa ja arvioimaan myös eri turvallisuusnäkökohtia. Ei kuitenkaan suurempaa hätää, sillä asian ytimessä ollaan! Nimittäin yksi työtehtävieni osa-alue on paikkaustoiminnan suunnittelu- ja ohjelmointi. Näin ollen haluankin omalta osaltani tehdä kaikkeni, jotta alueemme tiestön kunto paranisi ja liikkuminen tiestöllä olisi turvallista sekä miellyttävää.

Paikkausauto kulkee maantiellä edellä ja työmies tulee takana lapion kanssa tasoittaen paikkaa. Tien pinnalta nousee höyryä. Etualalla näkyy tuore paikka.
Miehet asialla!

Edeltävät kaksi talvea on kohdellut tieverkkoa helläkätisesti, koska talvet ovat olleet pitkiä ja kylmiä. Tätä kautta tiestö on säästynyt jatkuvilta sulamis- jäätymisvaiheilta, jotka usein johtavat päällystevaurion syntymiseen. Tästä huolimatta päällystevauriot ovat lisääntyneet ja nousujohteinen suuntaus näyttäisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Alempi luokkaisilla teillä, joilla liikenne on vähäisempää, päällyste on monin paikoin elinkaarensa päässä, joten haaste on todella iso.

Tästä huolimatta parasta lyödään pöytään! Paikkausmenetelmät ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana ja yhteistyö on vahvistunut eri urakoitsijoiden välillä. Tämän lisäksi olemme perustaneet nykyisen urakan sisälle paikkaustoiminnan ohjausryhmän, joka viikoittain käsittelee ja kehittää päällystevaurioihin liittyviä asioita sekä optimoi paikkaustoimintaa. Tämä luo positiivista pohjaa tulevaisuuteen ja näin toivottavasti tyytyväisyys alueemme tiestöön paranee entisestään.

Maanteiden päällysteiden paikkaustoimintaan sisältyvät ura- ja reikäpaikkaukset. Laajamittainen ennakoiva reikäpaikkaustoiminta on aloitettu alueellamme huhtikuussa ja urapaikkaustyöt toukokuussa. Tämän lisäksi talven aikana on korjailtu pahimpia päällystevaurioita.

Tyylikäs paikkaus VT8 tiellä.

Tiestön huonosta kunnosta tulee palautetta viikoittain, jopa päivittäin, ja palautteiden esitystavat vaihtelevat erinomaisesta erittäin huonoon. Itsekin tiukkaa palautetta antaneena, voisi oma palautteeni meille kaikille tienkäyttäjille olla se, että maailmassa on isompiakin murheita kuin reikä tiessä. Tässäkin asiassa asiallinen palaute on siis hyvinkin suotavaa. Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä on ensisijainen palauteväylä tien kuntoon liittyvissä asioissa. Ilmoita liikennettä vaarantavista ongelmista suoraan Tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 (24/7).

Marko Kantanen
Johtava tienpidon asiantuntija, Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri

Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet 2021 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä

Henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia (heva-onnettomuudet) ovat kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet liikenneonnettomuudet yhteensä. Vuonna 2021 tapahtuneista, poliisin tietoon tulleista, onnettomuuksista 22 johti kuolemaan (23 henkilöä menehtyi ja 11 loukkaantui) ja 150 loukkaantumiseen (206 henkilöä loukkaantui). Heva-onnettomuuksia oli näin 172 kpl.

Vuonna 2021 tapahtui (omaisuusvahingot mukaan lukien) yhteensä 763 liikenneonnettomuutta (vuonna 2020 luku oli 746). Heva-onnettomuudet Etelä-Pohjanmaan ELYn maanteillä ovat vähentyneet tasaisesti vuoden 2015 jälkeen ja ovat vuoden 2017 jälkeen Väyläviraston asettaman tavoitteen alla.

Diagrammi-kuva näyttää, miten henkilövaihinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella.
Henkilövahinko-onnettomuudet vuosina 2012- 2021, maanteillä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen alueella.

Sen sijaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole pystytty vähentämään tarpeeksi, vaan esimerkiksi vuosi 2021 oli näiden onnettomuuksien osalta erittäin huono.

Maanteiden onnettomuuksista tapahtui pääväylillä eli valta- ja kantateillä 54 % (89 kpl) ja alempiluokkaisilla teillä 46 % (77 kpl). Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tapahtuivat useimmiten hyvissä olosuhteissa. Onnettomuushetkellä sää oli kirkas tai pilvipoutainen 78 % (134 kpl) onnettomuuksista. Vesisateella tapahtui 10 % (17 kpl) onnettomuuksista, lumi, rae- tai räntäsateella 7 % (12 kpl) ja sumulla 1 % (1 kpl).

Yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuus, joita oli 34 % (58 kpl) kaikista onnettomuuksista. Seuraavaksi yleisimmät onnettomuusluokat olivat peräänajo-onnettomuus (12 %, 20 kpl) ja kohtaamisonnettomuus (10 %, 18 kpl). Eläinonnettomuuksista 5 % (12 kpl) johti henkilövahinkoihin.
Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista jalankulkijaonnettomuuksia oli 2 % (3 kpl), polkupyöräonnettomuuksia 5 % (8 kpl) ja mopo-onnettomuuksia 6 % (10 kpl).

Kuvituskuva 50 kilometriä tunnissa liikennemerkki ja liikkeessä oleva auto.

Onnettomuudet aiheuttavat inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Suomessa käytössä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan, liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat, henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa, noin 308 800 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 2 200 euroa (Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen, Trafi 2016). Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin 15-20 % muun muassa pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen menoina aikaisempien tutkimusten mukaan (mm. Valmixa 2006). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä tapahtuneet onnettomuudet maksoivat vuonna 2021 noin 54,4 miljoonaa euroa, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on noin 10,8 miljoonaa euroa.

Lue lisää:
Liikenneonnettomuudet 2017-2021 kartalla (https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/poliisi/)

Blogikirjoittajan kuva ja vieressä nopeusrajoitusmerkki ja hirvivaaramerkki.

Kjell Lind
Liikenneturvallisuusvastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kevään kelirikkokausi on jälleen alkanut

Maaliskuun lopun sekä huhtikuun alun talviset kelit viivästyttivät kevään kelirikkokauden alkamista. Nyt säätila on kuitenkin alkanut lämmetä ja pintakelirikkoa on alkanut esiintyä jo laajemmin alueemme soratiestöllä. Kelirikko etenee tyypillisesti myös tänäkin keväänä alkaen rannikolta sisämaata kohti.

Kevään sää on yksittäinen merkittävin tekijä, joka vaikuttaa kelirikon muodostumiseen. Tuuliset ja aurinkoiset säät auttavat tierakenteen kuivumista. Myös yöpakkaset kuivattavat tienpintoja. Vesi- ja räntäsateet puolestaan pahentavat tilannetta, sillä vesi ei usein pääse poistumaan tieltä pientareella olevan lumen ja jään takia.

Liejuinen soratie kuvattuna läheltä tien pintaa.

Kun soratien sulaminen alkaa keväällä, ensimmäisenä sulaa tien pintakerros ja tämän vaikutuksena siinä voi esiintyä liejuuntumista ja pehmeyttä. Tätä kutsutaan pintakelirikoksi. Sulaminen etenee vaiheittain. Mikäli syvemmälle tierakenteeseen on päässyt jäätymään vettä ja mikäli vesi ei pääse haihtumaan tierakenteesta, voi syntyä runkokelirikkoa, joka aiheuttaa merkittävää haittaa liikenteelle. Runkokelirikon esiintyminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin pintakelirikon.

Hiekkatiellä näkyy pintakelirikkoa eli tien pinta on liejuinen.

Pintakelirikko on hyvin tuttu näky pohjalaissorateillä keväisin sekä syksyisin sateiden aikaan. Ilmastonmuutoksen myötä pintakelirikkoa voi esiintyä jopa talvikuukausina pitkinä leutoina ajanjaksoina etenkin vesisateiden seurauksena.

Pahimpia kelirikkokohtia pystytään vuosittain korjaamaan kesäisin tierakenteiden kuivuttua nykyisen rahoituksen puitteissa noin 10 km matkalla koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Sorateitä on yhteensä 2600 kilometriä, joten korjattavia kohteita riittää jatkossakin.

Kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on pystytetty alueen soratiestölle, sekä kelirikkomurskeita on ajettu paikoittain

Kelirikon hoito aiheuttaa haasteita tienpitäjälle ja siitä pyritään varoittamaan tienkäyttäjiä liikennemerkein. Kelirikkoa voidaan hoitaa ainoastaan ajamalla kelirikkomursketta pahiten pehmenneisiin tieosuuksiin, sekä kevyesti lanaamalla tien pintaa. Kelirikon pehmentämillä soratieosuuksilla normaalit soratien pintakunnon laatuvaatimukset eivät ole voimassa, vaan tiet pyritään pitämään liikennöitävässä kunnossa. Viimeisenä toimenpiteenä voidaan kelirikon vuoksi joutua asettamaan tielle painorajoitus.

Tiehöylä tekee kevään muokkaustöitä soratiestöllä.

Tulevien viikkojen säät näyttävät joudutaanko asettamaan tiestölle tämän kevään aikana painorajoituksia kelirikosta johtuen. Toivomme aurinkoisten ja tuulisten kevätsäiden jatkuvan, jotta kelirikosta selvittäisiin vähäisillä tienhoidollisilla toimenpiteillä. Kelirikon vuoksi painorajoituksia tiestölle ei ole toistaiseksi pohjalaismaakunnissa jouduttu asettamaan (tilanne 12.4.2022).

Alla olevasta linkistä pääset seuraamaan ajankohtaista painorajoitusten tilannetta tiestöllä, sekä muita liikennetietoja:
Painorajoitusten tilanne kartalla, Fintraffic (liikennetilanne.fintraffic.fi)

– Painorajoitusten ajankohtaisen tilanteen näet valitsemalla oikealta pudotusvalikosta ”painorajoitukset”

Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä (www.palautevayla.fi/aspa) on ensisijainen palauteväylä tienkuntoon liittyvissä asioissa. Ilmoita liikennettä vaarantavista ongelmista suoraan Tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 (24/7).

Blogikirjoittajan kuva,

Ville-Petteri Luomanen
Tienpidon asiantuntija,
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus,
liikenne ja infrastruktuuri