Maanteiden ylläpidon kuulumisia Pohjalaismaakunnissa

Kirjoitin viimeksi päällysteaiheisen blogitekstin noin kaksi vuotta sitten. Silloin olimme tilanteessa, jossa korona alkoi kevättalvella ja olimme omaksuneet melko nopeasti uuden digitaalisen ajan. Kun aiemmin lähes poikkeuksetta siirryimme aamutuimaan toimistolle työskentelemään, muuttui tilanne lähes päälaelleen ja lähes kaikki koneen ääressä tehtävä työ siirtyikin kotioloihin. Tämä ei ole toimintaamme kuitenkaan juurikaan vaikuttanut, vaan tienpito on toiminut normaalisti ja rahoitus on saatu ohjattua tehokkaasti toimintalinjojen mukaisiin kohteisiin. Työtä teemme tällä hetkellä sekä toimistolla että kotona eli toimimme niin sanotusti hybridimallilla.

Rahoituksen pitkäjänteinen ennustettavuus olisi erittäin tärkeää alalle

Korona toi merkittävän lisärahoituksen vuonna 2020 ja sen ansiosta saimme mukavasti korjattua huonokuntoista päällystettyä tieverkkoa. Keskustelin kuitenkin juuri erään, valtakunnallisesti merkittävän markkinaosuuden omaavan, urakoitsijan edustajan kanssa, ja hän totesi koronan olleen heidän onnensa tuona vuonna. Muuten, hänen näkemyksensä mukaan nimittäin, ei välttämättä olisi saatu palkattua riittävää määrää työvoimaa päällystystöihin. Korona oli vienyt monelta työt ja siksi tehtäviin saatiin tekijöitä, mikä normaalitilanteessa ei välttämättä olisi onnistunut. Tämän vuoksi peräänkuulutan rahoituksen määrärahojen pysyvyyttä ja ennustettavuutta. Töitä kyllä riittää, kun korjausvelka kuitenkin kasvaa. Mutta on erittäin tärkeää alalle, että rahoitus pysyisi suurin piirtein samana vuodesta toiseen ja mieluummin ainakin tuossa 2020 vuoden tasossa. Tämä toisi pitkäjänteisyyttä urakoitsijoiden investointeihin ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä työntekijöiden pysyvyyteen alalla.

Tien päällystyskone työssään aurinkoisena päivänä. Autojono odottaa ohitusta.

Päällystettyjen teiden tulevaisuus näyttää aika huonolta

Päällystetyn tieverkon tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä ruusuiselta. Kuluvana vuonna olemme päällystäneet alle 200 km maanteitä ja vuoden 2023 päällystysohjelma on vain 110–120 km. Kun tuo ”koronavuoden” lukema oli 470 km, on pudotus lähes katastrofaalinen. Tilanteen ei arvioida parantuvan tulevinakaan vuosina.

Pylväskaaviokuva perusväylänpidon rahoituksen muutoksesta 2021-2032.
Perusväylänpidon rahoitus 2021–2032 kaikki väylämuodot (Liikenne 12)

Parin vuoden takainen lukema kuitenkin olisi vain hyvä alku. Sillä saimme korjausvelan pysähtymään eli käytännössä se ei vielä tuona vuonna pienentynyt. Jos haluaisimme kerralla päästä huonokuntoisista päällysteistä eroon pohjalaismaakunnissa, voisi sen hintalappu olla karkean arvion mukaan jossain 150–200 miljoonan euron haarukassa. Jos erityisesti vilkkaasti liikennöidyllä tieverkolla uudelleen päällystäminen tulee lähinnä urautumisen vuoksi eteen jo noin 4–7 vuoden kuluttua on selvää, että ensi vuoden rahoituksella, joka näillä näkymin on noin 7–8 miljoonaa euroa, tulee korjausvelka kasvamaan hurjasti.

Kaaviokuva kertoo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päällystysohjelmien ja maanteiden huonokuntoisten päällysteiden pituudet sekä päällysteisiin käytetyt määrärahat (milj.€) vuosina 2013-2020 sekä ennusteet 2021-2022.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Päällystysohjelmien ja maanteiden huonokuntoisten päällysteiden pituudet sekä päällysteisiin käytetyt määrärahat (milj.€) vuosina 2013-2020 sekä ennusteet 2021-2022.

Päällystysala kehittyy ja käytössä on vaihtoehtoisia menetelmiä

Ainakin reilun vuosikymmenen jatkunut alhainen rahoitustaso on omalta osaltaan edesauttanut alan kehittymistä. Päällystystoimintaan on tullut useita vaihtoehtoisia menetelmiä, joissa hyödynnetään tien nykyistä päällystettä, sekoitetaan siihen vähän uutta massaa ja tiivistetään uudeksi pikipinnaksi. Lisäksi on kehitetty vanhojen päällysteiden kierrätystä, paikkausmenetelmät ovat kehittyneet ja paljon muuta. Tämä tie alkaa olemaan kuitenkin läpikäytynä ja osaksi nämä moneen kertaan esim. Remixer -käsittelyn saaneet tiet tarvitsevat välillä uuden päällystelaatan eli kovin monta kertaa ei kyseistä menetelmää voi käyttää.

Urapaikkausta tekeviä työkoneita aurinkoisena päivänä.

Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy ensi vuonna

Arviomme mukaan huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä tulee lisääntymään vuoden 2023 aikana alueellamme noin 250 km:llä, jolloin niiden kokonaismäärä tulee olemaan yli 1300 km eli noin 22 % päällystetystä tieverkostamme. Moni maantie ei enää ole kunnossapidettävissä paikkaamalla ja siksi tulemme purkamaan muutamia tieosuuksia ja muuttamaan ne sorateiksi. Tämä on pakon sanelemaa ja muun muassa liikenneturvallisuuden sekä talvikunnossapidon onnistumisen kannalta välttämätöntä. Osaksi saamamme palaute talvikunnossapidon huonosta laadusta johtuukin epätasaisesta tien pinnasta, jota voi olla käytännössä mahdotonta saada pohjaa myöten aurattua.

Tienpidon suunnittelussa toimimme valtakunnallisesti yhdessä Väyläviraston kanssa sopimiemme tavoitteiden, päällysteiden toimintalinjojen ja saamamme rahoituksen mukaan. Kohteet valitaan tehokkaasti käytössämme olevat tieverkon kuntotiedon ja maastokatselmusten pohjalta. Virkamiehinä meidän tehtävänämme on priorisoida hankkeet parhaisiin kohteisiin ja käyttää rahat mahdollisimman tehokkaasti. Poliitikkojen tehtävänä on taas priorisoida rahoituksen käyttö koko valtakunnan tasolla ja rahareikiä varmasti riittää. Helppo tehtävä ei sekään ole! Toimiva liikenneinfra on kuitenkin koko yhteiskunnan toiminnan kannalta erittäin tärkeää ja kilpailukyvyn perusta, jolle on hyvä rakentaa.

Turvallisia talvikelejä ja malttia liikenteeseen kaikille tienkäyttäjille!

Blogikirjoittajan kuva.

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vuorovaikutus ja viestintä tiesuunnitelmaa laadittaessa

Vuorovaikutus on tärkeä osa tiesuunnitelman laatimista. Tiesuunnittelun aikaisella vuorovaikutuksella pyritään antamaan ja keräämään tietoa, lisäämään hankkeen hyväksyttävyyttä ja kuulemaan osallisia. Vuorovaikutustilaisuuksissa on mahdollisuus mm. tutustua hankkeeseen, esittää kysymyksiä ja saada perusteluja miksi on päädytty juuri kyseiseen ratkaisuun. Vuorovaikutus antaa myös hyvää lisätietoa suunnitteluun, sillä alueen asukkaat ovat oman asuinympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Keskusteluissa tulee esiin esimerkiksi ihmisten liikkumistarpeet, joita pyritään sovittamaan hankkeen muihin tavoitteisiin. Saatu tieto on arvokasta ja parantaa suunnitelmien laatua.

Tiesuunnitelman laatiminen käynnistyy

Tiesuunnitelman laatiminen perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maantiestä (LjMTL). Lain mukaisesti tiesuunnitelmia laativat pääsääntöisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), mutta merkittävän tiesuunnitelman voi ottaa laadittavakseen myös Väylävirasto. ELY-keskukset toimivat Väyläviraston ohjauksessa ja Väylävirasto myös tarkastaa ELY-keskuksen laatimat tiesuunnitelmat. 

Ihmisiä on kerääntynyt pöytien ääreen tutkimaan tiesuunnitelmakarttoja.

Kun tiesuunnitelman laatiminen aloitetaan, kuulutetaan siitä ELY-keskuksen (www.ely-keskus.fi/kuulutukset) ja Väyläviraston (www.vayla.fi/kuulutukset) internetsivuilla ja kuulutus lähetetään myös hankealueen kunnalle/kunnille. Lisäksi kuulutus julkaistaan alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Aloituskuulutus antaa LjMTL 16§ mukaisesti tutkimusoikeuden eli oikeuden liikkua kiinteistöjen alueella ja tehdä niillä tutkimustöitä, kuten esimerkiksi maastomallin mittauksia ja maaperätutkimuksia. Maastotutkijat ilmoittavat lisäksi kirjeitse asiasta niiden kiinteistöjen omistajille, joiden kiinteistöjen alueella liikutaan. Kuulutuksissa on aina myös yhteystiedot, mihin voi olla yhteydessä, jos kysyttävää ilmenee. Usein aloituskuulutuksen yhteydessä julkaistaan myös tiedote hankkeen käynnistymisestä. ELY-keskuksen tiedotteet löytyvät STT:n tiedotepalvelusta (www.sttinfo.fi), josta tiedotteita voi tilata myös omaan sähköpostiin.

Suunnittelutyön aikainen vuorovaikutus

Hankkeen laajuus vaikuttaa osittain vuorovaikutuksen määrään ja tapaan, jolla se toteutetaan. Hankkeen aikana saattaa ELY-keskuksen projektipäällikkö tai tiesuunnitelmaa laativa konsultti lähestyä kiinteistönomistajia kirjeitse, puhelimitse tai tavata kiinteistönomistajia maastossa. Isoimmilla hankkeilla on myös omat internetsivut, jotka löytyvät Väyläviraston internetsivuilta suunnittelu ja rakentaminen -osiosta hankehaun kautta (https://vayla.fi/suunnittelu-rakentaminen).  Internetsivuja päivitetään suunnittelun päävaiheissa. Tiedotteita julkaistaan usein myös hankkeen edetessä esimerkiksi ennen yleisötilaisuutta tai suunnitelman valmistuessa. Kiinteistöomistajien lisäksi vuorovaikutuksen osapuolia ovat muun muassa alueen muut asukkaat, väylän käyttäjät, järjestöt, yritykset, elinkeinonharjoittajat, media ja eri viranomaistahot, kuten esimerkiksi museot ja maakuntien liitot. Suunnittelun aikana yhteistyötä tehdään lisäksi hankealueen kunnan/kuntien kanssa ja sisäisesti ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa.

Yleisötilaisuudessa Laihian monitoimitalolla oli runsaasti yleisöä.

Suunnittelun aikaisia luonnoksia esitellään vuorovaikutustilaisuudessa. Perinteisesti suunnitelmaluonnoksia on esitelty läsnä pidettävässä yleisötilaisuudessa esimerkiksi kunnan-/kaupungintalolla tai paikallisella koululla. Koronapandemia esti välillä täysin nämä perinteiset läsnä pidettävät yleisötilaisuudet ja haastoi keksimään uusia toteutusmalleja vuorovaikutukselle. Näitä tilaisuuksia korvaamaan tulivat verkossa järjestettävät vuorovaikutustilaisuudet. Suunnitelmaluonnoksiin pääsi tutustumaan verkossa ja hankkeista tehtiin lisäksi esittelyvideoita. Osassa hankkeita järjestettiin myös verkon välityksellä esim. teamsin kautta niin sanottuja live-tapahtumia, jossa hanketta esiteltiin tiettynä ajankohtana ja osallistujat pääsivät esittämään kysymyksiä. Rajoituksien poistuessa järjestettiin vuorovaikutustilaisuuksia myös hybridimallilla eli osallistujat pystyivät itse valitsemaan saapuvatko paikan päälle vai osallistuvatko verkon välityksellä etänä.

Viime aikoina on pääosin palattu läsnä paikan päällä pidettäviin vuorovaikutustilaisuuksiin, mutta lisäksi suunnitelmaluonnoksiin on useasti ollut mahdollisuus tutustua myös verkkosivujen kautta ja palautetta on voinut antaa myös sähköpostitse. Joissain hankkeissa on käytössä myös karttapalautejärjestelmä, jossa suunnitelmaan voi tutustua karttapohjaisesti ja palautteen voi kohdistaa tiettyyn suunnitelman kohtaan tai piirtää kartalle esitettävän muutoksen. Yleisötilaisuuksien jälkeen palataan suunnittelupöydän ääreen ja käydään saatu palaute läpi. Tutkitaan, mitä muutoksia palaute aiheuttaisi suunnitelmaan ja voidaanko suunnitelmaa muuttaa niin, että palaute huomioidaan. Isommissa hankkeissa yleisötilaisuuksia voi olla myös useita.

Nelikaistaisella tiellä ajaa useita autoja molempiin suuntiin.

Valmis tiesuunnitelma

Kun tiesuunnitelma on valmis, asetetaan se virallisesti nähtäville. Tästä kuulutetaan jälleen ELY-keskuksen ja Väyläviraston internetsivuilla ja alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Suunnitelma-alueen kiinteistönomistajille lähetetään myös kirjeellä tieto nähtäville asettamisesta. Samaan aikaan lähetetään myös lausuntopyyntö kunnalle, maakunnan liitolle ja muille mahdollisille viranomaisille. Kuulutuksessa ilmoitetaan myös mahdollisuudesta tehdä muistutuksia suunnitelmasta. Kuulutuksesta löytyy verkko-osoite, jossa valmiiseen suunnitelmaan on sähköisesti mahdollista tutustua 30 päivän ajan.

Nähtävillä oloajan jälkeen mahdolliset muistutukset ja lausunnot käsitellään sekä tehdään tarvittaessa vielä muutoksia suunnitelmaan. Viimeistelyn jälkeen tiesuunnitelma lähetetään hyväksyttäväksi Liikenne- ja viestintävirastoon eli Traficomiin. Kun Traficom on hyväksynyt tiesuunnitelman, kuulutetaan tiesuunnitelman hyväksymisestä jälleen ELY-keskuksen ja Väyläviraston internetsivuilla ja paikallisessa sanomalehdessä. Asiasta ilmoitetaan myös muistutuksen tehneille ja viranomaisille, joilta on pyydetty lausunto.

Tiesuunnitelman laatiminen pitää sisällään laajaa ja eri tavoin toteutettavaa vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksella pyritään siihen, että osalliset saavat oikeaa tietoa sekä perusteluja, miksi jotkut ratkaisut ovat mahdollisia ja toiset eivät. Vuorovaikutuksessa saadun tiedon avulla pystytään myös toteuttamaan laadukkaampia suunnitelmia.

Blogikirjoittajan kuva.

Hanna Kauppila
Projektipäällikkö, tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Liikenteen ja maankäytön yhteenkytkentä

Liike kuuluu erottamattomana osana kaikkeen elämään maapallolla. Ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa käytetään termiä liikenne. Liikennejärjestelmä taas on käsite, joka sisältää myös ympäröivän kokonaisuuden ja kattaa liikenneväylät, liikennevälineet ja ohjausjärjestelmät. Laajalle kattokäsitteelle on tarve, sillä liikenteen yhtymäkohdat ympäröivään yhteiskuntaan ovat merkittävät. Liikennejärjestelmää ei kehitetäkään tyhjiöön eikä sillä ole itseisarvoa, vaan sen tulee aina palvella sitä käyttäviä ihmisiä ja sen varaan tukeutuvia toimintoja.

Rakennetun ympäristön suunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 15 a § mukaisesti ”jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua”. Suomessa liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan valtakunnallisesti (Liikenne12) ja maakunnallisesti. Rajatummalta maantieteelliseltä alueelta liikennejärjestelmätason vaikutuksia arvioidaan erilaisissa esiselvityksissä ja -suunnitelmissa, joita myös ELY-keskus tekee. Yksityiskohtaisempaa suunnittelua tehdään yleissuunnitelmassa ja siitä edelleen tie/rata- ja rakentamissuunnitelmissa, joiden tarve ja sisältö on laissa säädetty. Esiselvitysten tarve ja sisältö ei ole samalla tavoin lakisääteinen, mutta ihanteellisessa tilanteessa liikennejärjestelmätason vaikutuksia on selvitetty ennen tarkempien suunnitteluvaiheiden aloittamista.

Rakennusten ja toimintojen sijoittelusta käytetään käsitettä maankäyttö. Aikojen saatossa ihmisten rakentama ympäristö on kohdistunut otollisiksi katsotuille sijainneille. Pohjalaismaakunnissa esimerkiksi asutusta on kohdistunut nauhamaisesti jokivarsille. Tänä päivänä maankäyttöä ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavoituksella ja valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla. Maankäyttö raamittaa ihmisten liikkumista, sillä liikkumisen tarve syntyy pitkälti maankäytössä osoitettujen toimintojen välillä, kuten asuinalueella sijaitsevasta kodista työpaikalle ja palveluihin.

Kokonaisuus huomioon

Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen takaa eri vaikutukset huomioivaan suunnitteluun perustuvan rakennetun ympäristön kehittämisen. Yksi haaste yhteensovittamisessa on toisinaan ristiriitaiset intressit, sillä käyttäjäryhmiä tarpeineen on erilaisia. Esimerkiksi pitkämatkaiselle liikenteelle tärkeät maantiet voivat houkutella varrelleen uutta maankäyttöä kaupallisille toiminnoille. Tämä on ymmärrettävää, koska runsasliikenteinen tie tarkoittaa samalla runsasta potentiaalia asiakasvirroissa. Liikennejärjestelmän toimivuudelle tällainen uusi maankäyttö voi kuitenkin synnyttää ongelmia, sillä olemassa olevat ratkaisut eivät välttämättä sovellu uuden maankäytön vaatimuksiin. Tällöin syntyy tarve liikenneyhteyksien, joko uusien tai olemassa olevien, kehittämiseen.

Liikennejärjestelmän ja maankäytön muutoksissa ELY-keskuksen liikennevastuualueen tehtävä on arvioida, että maantieliikenteen kokonaisuus toimii eri käyttäjäryhmille. Edellä kuvatussa esimerkissä tulee huomioida muun muassa pitkämatkaisen liikenteen sujuvuus, liittymien toimivuus ja liikenneturvallisuus. Vastuualue huomioi liikenteen lainsäädännön, asetukset ja ohjeistukset sekä Liikenne12:n tavoitteet ja arvioi suunniteltujen muutosten vaikutuksia näissä esitettyjen määräysten, periaatteiden ja suositusten valossa. Vastaavasti ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue arvioi muutoksia maankäytön ja ympäristöarvojen näkökulmista. ELY-keskuksen tehtävä on toimia ihmisten ja alueiden parhaaksi, ja eri näkökulmat huomioimalla saadaan muodostettua liikenteen ja maankäytön kokonaisnäkemys käsittelyssä olevasta asiasta. Liikennejärjestelmän ja maankäytön muutoksissa avoin vuoropuhelu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettuna takaa parhaat edellytykset sille, että liikenteen ja maankäytön yhteensovitus onnistuu.

Mikko Vallbacka
Liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Asiakasinformaatioon kannattaa panostaa

Joukkoliikenteen menestykseen vaikuttavat useat eri osatekijät, joista yksi kriittisimmistä on joukkoliikenteestä tarjolla oleva asiakasinformaatio. Matkustajan harkitessa mahdollisuuksiaan liikkua paikasta toiseen, ilman paikkaansa pitävää ja helposti saatavilla olevaa asiakasinformaatiota, kulkuvälineeksi valikoituu helposti jokin muu kuin joukkoliikenneväline. Ajantasainen ja helposti saatavilla oleva informaatio madaltaakin kynnystä joukkoliikenteen käyttöön sekä lisää käytön luotettavuutta.

Kaksi henkilöä linja-autossa. Miespuolinen henkilö istuu taka-alalla ja toinen henkilö seisoo pitäen kaiteesta kiinni.
Joukkoliikenteestä helposti saatavilla oleva ajankohtainen asiakasinformaatio madaltaa kynnystä joukkoliikenteen käyttöön.

Reittiopas asiakasinformaation lähteenä

Luotettavien reitti- ja aikataulutietojen löytymisessä yhdestä reittioppaasta on ollut ongelmia ELY-keskuksen järjestämässä joukkoliikenteessä Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Joukkoliikennettä koskevassa palvelutasomäärittelyssä vuosille 2019–2022 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tunnistikin tärkeimmäksi laadulliseksi kehityskohteekseen reaaliaikaisen informaation parantamisen. Tämän jälkeen asiakasinformaation parantamisen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä. Tavoitteenamme on ollut parantaa reitti- ja aikataulutiedon sekä hintatietojen saavutettavuutta ja tähän nykypäivänä parhaimpia välineitä ovat reittioppaat. Reittioppaat ovat digitaalisen tiedon lähteitä, jotka tarjoavat kaiken oleellisen matkaan tarvittavan tiedon koottuna yhdestä paikasta mobiilisovelluksen tai verkkosivun välityksellä.

Olemme kevään aikana tehneet suuren työn, että hankkimamme joukkoliikenteen reitit ja aikataulut löytyisivät luotettavasti yhdestä reittioppaasta, joka on tässä tapauksessa valtakunnallinen reittiopas opas.matka.fi. Työ pitää sisällään suuren määrän liikenteenharjoittajien kanssa yhdessä läpikäytyjä reittejä, aikatauluja sekä näiden digitoimista käytössämme olevaan Vallu-järjestelmään, josta tiedot siirtyvät eteenpäin reittioppaaseen. Vaikka haasteita tiedon siirtymisessä Vallu-järjestelmän ja reittioppaan välillä on vielä elokuussa ollut, niin nyt työ alkaa kantamaan hedelmää ja informaation pitäisi olla luotettavasti saatavilla kyseisestä reittioppaasta. Kiitokset tästä kuuluvat myös liikenneohjauspalveluita tarjoavalle Finntraffic Oy:lle, jonka kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä!

Reittioppaan etusivu.
Reittioppaan löydät osoitteesta https://opas.matka.fi/.

Reittiopas pitää sisällään useita eri toiminnallisuuksia. Reittioppaassa voi hakea lähtö- ja määränpääpaikkoja käyttämällä paikkakuntien, asemien ja pysäkkien nimiä sekä omaa sijaintiaan. Myös esimerkiksi linjatunnuksilla tai laituritiedoilla voi etsiä haluamiaan vuoroja. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on nimennyt hankkimansa joukkoliikenteen vuorot linjatunnuksin, jotka kertovat myös vuoron lähtölaiturin, jos matka alkaa maakunnan keskuskaupungista. Linjatunnukset ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kolmenumeroisia, joista keskimmäinen numero kertoo lähtölaiturin.

Vaikkakin reittioppaiden monipuolisuus ja käytännöllisyys on kovaa valuuttaa joukkoliikenteen asiakasinformaation lähteenä, ei se silti korvaa fyysisiä informaatiovälineitä kokonaan. Fyysisiä informaation lähteitä ovat muun muassa pysäkillä olevat aikataulutiedot ja linjanumeroinnit sekä reittikuvaukset. Matkustajien erilaiset tarpeet saatavilla olevan informaation suhteen tulevatkin parhaiten huomioiduksi, kun sekä fyysistä että digitaalista asiakasinformaatiota kehitetään yhdessä rinnakkain toisiaan tukien.

Kehitystyö jatkuu

Asiakasinformaation parantamisen eteen tehty työ ei suinkaan ole valmis, vaan useat eri kehitystyöt ovat parhaillaan käynnissä. Joko ideoinnin tasolla tai jo toteutuksessa. Tarkoitus olisi, että reittioppaan avulla pystyisi jatkossa myös seuraamaan meidän hankkimaamme liikennettä reaaliaikaisesti kartalla. Lisäksi kuluvan vuoden aikana reittioppaasta pitäisi pystyä saamaan reittihaun yhteydessä tieto myös siitä, mitä autosta ostettavan kertalipun hinta enimmillään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämässä joukkoliikenteessä.

Valtteri Massenko
Joukkoliikenteen projektipäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus                         

Palauteväylä vai tienkäyttäjän linja? 

Suomen sää ja maanteiden kunto ovat molemmat käypiä small talk -aiheita tuntemattomien ihmisten kanssa, kun ei keksi muuta puhuttavaa tai jaksa jauhaa kahvin hinnasta ja menoveden kalleudesta. Sen lisäksi, että näistä saa aikaiseksi salonkikelpoisia keskustelunavauksia, kulkevat nämä kaksi aihetta jonkun verran käsi kädessä. Kelin vaikutus teiden kuntoon on valitettava totuus näin lähellä napapiiriä. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja tienpidon määrärahojen väheneminen nostavat väistämättä huonokuntoisten teiden määrää ja riski kohdata pari muuttujaa ajoväylillä kasvaa. 

Kesäinen hiekkatie. Tien reunassa oikealla vehreän ojan puolella varoituskyltti kelirikosta.
Palauteväylää pitkin kulkeutuu teiden hoitoon liittyvät kiireettömät asiat, jotka eivät aiheuta liikenteelle välitöntä vaaraa.

Kansalaiset, medborgare, teiden ritarit, muut ammattiautoilijat ja väylien kulkijat. Kun sitten joskus (toivottavasti ette koskaan tai edes harvoin) valtion tiestöllä ajaudutte tilanteeseen, jossa edessä ei nyt varsinaisesti nouse tie pystyyn, mutta jotain ongelmaa ilmaantuu, voi asiasta ilmoittaa pariakin kanavaa pitkin. Vaihtoehdoista esittelen tässä ensiksi verkossa olevan Väyläviraston, Fintrafficin ja ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelun yhteisen Palauteväylän.

Palautevayla.fi on kanava, josta kulkeutuu viesti teiden kunnossapitoon. Tätä väylää pitkin kannattaa ilmoittaa teiden hoitoon liittyvistä kiireettömistä asioista kuten kuopista sorateillä, tukkeutuneesta tierummusta tai vesakonraivaustarpeesta. Sellaisista teiden kunnossapitoon liittyvistä aiheista, joista ei aiheudu välitöntä vaaraa liikenteelle.

Palautevayla.fi -sivuille on koottu vastauksia kysytyimpiin kysymyksiin ja siellä olevaa tietojen arkkua kannattaa penkoa. Näin voi hyvällä tuurilla välttyä tarpeelta jättää oma palaute, ehdotus tai kysely. Nopeusrajoituksiin ja muihin liikenneturvallisuutta parantaviin ideoihin voi jättää ehdotuksen palauteväylässä. Saman palautevayla.fi -sivuston karttapalvelusta voi selailla jo ilmoitettuja kohteita ja niiden käsittelyn etenemistä. Myös lupa-asioista löytyy tietoa samaiselta sivulta.

Mikäli nousee tarve ottaa yhteyttä tietyn alan asiantuntijaan, on ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelukeskus tässäkin oikea kanava. He ottavat vastaan tietopyyntöjä ja pyrkivät vastaamaan niihin suoraan. Vaihtoehtoisesti he välittävät tiedon oikealle taholle, jolloin kansalaisen ei tarvitse itse käyttää aikaansa oikeaa asiantuntijaa etsiäkseen.

ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelun puhelinpalvelu 0295 020 600 ja chat ovat auki arkisin kello 9–15.

Kiireellisissä tapauksissa voi soittaa numeroon 0200 2100

Tienkäyttäjän linjaan vastataan 24/7 Fintrafficin tieliikennekeskuksista eri puolilta Suomea. Entisessä työssäni 10 vuotta tienkäyttäjän linjaa kuunnelleena haluaisin antaa pari vinkkiä sinne soittaville. Sijainnin merkitystä ei voi liikaa korostaa ja on ensisijaisen tärkeä ilmoittaa se havaitun ongelman lisäksi. Tien nimen tai numeron selvittäminen kannattaa tehdä jo ennen puhelua. 112-sovelluksen kautta tienkäyttäjän linjaan soittaminen ratkaisee sijantiepäselvyyksiin kuluvat minuutit, sillä edellytyksellä, että on puhelun alkaessa edelleen havaitun ongelman esiintymispaikalla.

Vaikka kuinka houkuttaisi avautua nimismiehenkiharalla olevasta soratiestä, ja brutaalin rehellisesti kertoa kuinka tekohampaat eivät pysy suussa voimasanoja ja volyymiä säästämättä, ei tunteilla puhuminen herätä mitään seisovia suosionosoituksia luurin toisessa päässä. Antoi palautteen tien kunnosta sitten missä muodossa tahansa (kirjallisesti tai suullisesti), arvostaa vastaanottaja suuresti tasalämpöistä kieliasua äkkijyrkän ulostulon sijaan. Ja uskallan myös väittää, että tämä pätee ihan kaikkiin asiakaspalvelukontakteihin.

Knoppitietona kerrottakoon vielä, että vaikka tienkäyttäjän linjan puhelun alussa kerronkin, että kaikki puhelut nauhoitetaan, niin itse nauhoite ei lähde eteenpäin urakoitsijalle. Puheluun vastannut operaattori välittää viestin eteenpäin vasta sen jälkeen, kun on suodattanut sen sopivaan muotoon. Usein viesti välittyykin valmiiksi luotuna fraasina. Toisenkin kuplan joudun valitettavasti puhkomaan. Tienkäyttäjän linjalle soittamiseen liittyy edelleen vahvasti uskomus, että toimenpiteet alkavat välittömästi puhelun päätyttyä, etenkin jos on ymmärtänyt sellaista vaatia ja tarkan aikarajauksenkin vaatimukselleen asettaa. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole varsinkaan, jos asia koskee tien normaalia kunnossapitoa.

Puhelu tienkäyttäjän linjalle ei ole työtilaus. Viesti asiasta lähtee urakoitsijalle tiedoksi, mutta urakoitsija toimii hoitoluokan mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä ja hoito-ohjelmaa noudattaen. Ja koska Fintrafficin operaattorilla ei ole työnjohdollista roolia hoitourakoitsijaan nähden, he eivät voi määrätä urakoitsijaa tarttumaan toimeen välittömästi. Vaaraa aiheuttavat tapaukset ovat luonnollisesti poikkeus, ne hoidetaan kiireellisinä.

Kuvituskuva. Kesäinen soratie. Tien laidalla punainen mökki.
Katuja ja yksityisteitä koskevat ilmoitukset tulee välittää kunnan, kaupungin tai tieyhdistyksen tietoon.

Liikenteen asiakaspalvelu ja tienkäyttäjän linja palvelevat valtion tieverkkoon liittyvissä asioissa

Linjauksen tekeminen, minne ottaa yhteyttä missäkin tilanteessa, saattaa olla välillä haastavaa. Palautevayla.fi on tarkoitettu ei kiireellisiin teiden kunnossapitoon liittyviin yhteydenottoihin, kuten soratien tasaus tai pölynsidonta, auraus tai hiekoitus talvella. Tienkäyttäjän linjaan tulee soittaa, jos tiellä on esimerkiksi runsaasti vettä tai nopeasti ilmaantunut reikä tai jotain muuta, minkä voisi kuvitella aiheuttavan välitöntä vaaraa. Eläimistä tiealueella, etenkin isoista sellaisista, tulee ilmoittaa hätäkeskukseen. Hoitourakoitsijalla ei ole samanlaista kapasiteettia kuin poliisilla häätää esimerkiksi hirvieläimiä tiestöltä.

Ohjeet siitä, mihin numeroon ja missä tilanteessa tulisi ottaa yhteyttä. Samat neuvot kiteytetty vielä kertaalleen kuvaan.

Liikenteen asiakaspalvelun löydät nyt myös somesta! Palautteet kuitenkin edelleen palautevayla.fi -verkkosivujen kautta.

Aurinkoista kesää!

Petra Latvasalo
Tiestötietovastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus