Onko työpaikan parkkipaikka täynnä? Helpotusta olemassa!

Työnantaja voi niin sanotusti lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla edistämällä työmatkapyöräilyä ja/tai tarjoamalla työntekijöille joukkoliikenteen työsuhdematkalipun. Näillä keinoin voi saada säästöjä pysäköintipaikkatarpeen vähentyessä ja myös lisätä työntekijöiden hyvinvointia, kun heidän ei tarvitse istua henkilöauton kuljettajana aamu- ja iltapäiväruuhkissa ja lisäksi saa työmatkoissa kustannussäästöä. Työsuhdematkalippu on vaivaton kannuste viisaaseen liikkumiseen. Myös mielikuva paranee sellaisesta yhteiskuntavastuullisesta toimijasta, joka aktiivisesti vaikuttaa siihen, että ympäristökuormitus pienenee.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen työpaikoilla

Lyhyemmillä työmatkoilla sujuva tapa liikkua on pyöräillä. Pyöräilevä työntekijä jaksaa paremmin ja työnantaja hyötyy hyväkuntoisesta työntekijästä, jonka sairauspoissaolot ovat vähäiset.

Pyöriä lumisessa säässä pienen katoksen alla rivissä.

Kuva 1: Katos ja runkolukitusmahdollisuus nostavat pyöräpysäköinnin laatua.

Työnantajan lisäksi myös työntekijät voivat olla aloitteellisia ja esittää toivomuksensa työnantajalle pyöräilyn edistämisestä työssä ja työmatkoilla. Toteutuessaan vähimmäistoimenpiteinä voidaan pitää:

  • pyöräpysäköinnin parantaminen,
  • suihku- ja vaatteidenvaihtotilojen järjestäminen ja
  • työaikana käytettävien työpaikkapyörien hankkiminen.
Kuvassa osaksi rakennusta on tety suojainen pyöräkatos.

Kuva 2: Pyöräpysäköintiin on panostettu reilusti Vaasan keskussairaalan alueella.

Lisätoimenpiteinä voi lisäksi olla autopaikan hinnoittelu, työsuhdepyörät tai pyörähuollon tarjoaminen työntekijöille.

Esimerkkejä työsuhdematkalipun käyttöönottotavoista

Työsuhdematkalippu on kätevä tapa tukea työntekijöiden työmatkoja.

Lippu on hankittavissa usein suoraan matkakorttina paikalliselta joukkoliikennetoimijalta tai vaihtoehtoisesti joukkoliikennetoimijan toimittamina työmatkaseteleinä. Työntekijät ostavat itsenäisesti seteleillä haluamansa lipputuotteet, esimerkiksi kausi- tai arvolipun. Mikäli setelien arvo ei riitä työntekijän haluamaan lipputuotteeseen, voi hän maksaa erotuksen itse. Toimintamalli on helppo työnantajalle ja joustava työntekijälle. Työmatkaseteli toimii samankaltaisesti kuin lounasseteli.

Työsuhde-etuja (muun muassa lounassetelit, kulttuurisetelit) välittävät palveluntarjoajat tarjoavat puolestaan sähköisiä työsuhdelippupalveluita. Sähköisten palveluiden etuna on niiden toimiminen koko Suomessa ja ilman sidonnaisuutta tiettyyn liikenteen palveluntarjoajaan. Fyysisiin, joukkoliikennetoimijakohtaisiin työmatkaseteleihin nähden etu onkin siinä, ettei työnantaja joudu tilaamaan eri alueilta tuleville työntekijöille eri joukkoliikenteen järjestäjien seteleitä.

Työsuhdematkalippu verotuksessa

Työsuhdematkalippu on verotuksessa edullinen sekä työntekijälle että työnantajalle. Alle 300 € suuruisena etuus on työntekijälle kokonaan verovapaa, jolloin myöskään palkan sivukuluja ei etuudesta mene. Tätä suuremmassa etuudessa 301–750 € välinen osuus on verollista ja 751 € suurempi taas verotonta 3400 € asti. Lisäksi työnantajalle koko summa on verovähennyskelpoinen. Työnantaja voi itse päättää kuinka merkittävästi tukee työntekijöiden joukkoliikenteellä matkustamista.

Kuviossa kuvataan työsuhdematkalipun käyttöönottoa.

Kuva 3: Työsuhdematkalipun käyttöönotto.

Kuvitelkaa, miten valtava loikka kestävän kehityksen suuntaan tehtäisiin, jos etätyö jatkossakin olisi vahvasti osa työaikaa ja lisäksi työpaikka tarjoaisi edullista joukkoliikennematkustamista ja puitteet työmatkapyöräilylle olisivat kunnossa.

Kiinnostuithan? Tarkemmat tiedot löydät täältä:

https://www.fiksustitoihin.fi/

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/ansiotulot/tyosuhdeedu/

Anders Pulkkis
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vt 3 Helsingby – Laihia välin ympäristövaikutustenarviointiselostus on valmis

ELY-keskuksen liikennevastuualue on jättänyt valtatien 3 Helsingby – Laihia -hankkeen ympäristövaikutustenarviointiselostuksen yhteysviranomaiselle, joka arvioi menettelyn lainmukaisuutta sekä selvitysten asianmukaisuutta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomaisena on tässä hankkeessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat – vastuualue. Prosessin lopuksi yhteysviranomainen antaa perustellun päätelmän YVA – menettelystä kesällä 2020. Arviointiselostus kokoaa hankkeen keskeiset vaikutukset, jotka on arvioitu arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon perusteella.

Ympäristövaikutustenarviointimenettelyssä on tutkittu viisi eri linjausvaihtoehtoa ja niitä on verrattu nykyiseen valtatiehen, joka on ollut niin sanottu vertailuvaihtoehto. Kaikki linjausvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia arvioinnin perusteella.

Arviointimenettelyssä on tutkittu eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia mm. ihmisiin ja ympäristöön. Arvioitavat vaikutukset on esitetty alla olevassa kuvassa.Kaaviokuva YVA-arviointimenettelyssä tutkituista asioista.

Arviointimenettelyssä vertailun tarkoitus on tukea päätöksentekoa kuvaamalla eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja eri näkökulmasta. Arvioiduista ympäristövaikutuksista myönteiset vaikutukset olivat eri linjausvaihtoehdoissa liikenteelle sekä alueen teollisuudelle ja palveluille. Myös kuntien maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta vaikutukset olivat myönteisiä. Kielteisiä vaikutuksia syntyi eri vaihtoehdoissa erilaisia mm. tulvavesivaikutuksia, tien sijoittuminen avoimille peltoalueille sekä rakennusten jääminen tien alle tai lähelle. Lisäksi YVA- menettelyn aikana on selvitetty mahdollisuudet haitallisten vaikutuksen lieventämiseen ja torjuntaan, esimerkiksi melusuojaukset.

HankIhmiset pohtivat tiehankkeen ympäristövaikutuksia pöydän ääressä.keen YVA – menettelyn aikana on alueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä ollut mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Näkemyksiä hankkeesta on kerätty koko YVA – menettelyn ajan. Toinen työpaja on pidetty YVA – selostusluonnoksen valmistumisen jälkeen 23.2.2020. Työpajassa keskusteltiin pienryhmissä alustavia vaikutusten arvioinnin tuloksia ja kuultiin osallistujien näkemyksiä ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista.

 

 

Ihmisiä pöytien ääressä pohtimassa tiehankkeen ympäristövaikutuksia.Ihmisiä pohtimassa pöytien ympärillä tiehankkeen vaikutuksia.

 

Harmillisesti koronaviruksen takia ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ei ollut mahdollisuutta pitää yleisötilaisuutta. Hankkeen arviointiselostuksesta on kuitenkin koottu esitys ja digitaalinen alusta, jotka löytyvät ympäristö.fi sivustolta.

Tavoitteena on, että yhteysvälille löydetään YVA-menettelyn kautta mahdollisimman hyvä kokonaisratkaisu. Yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman perustellun päätelmän jälkeen tehdään päätös valittavasta vaihtoehdosta tämän vuoden heinä – elokuussa. Valitusta vaihtoehdosta tehdään liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukainen yleissuunnitelma, jonka on tarkoitus valmistua joulukuun loppuun mennessä. Yleissuunnitelma on tarkoitus lähettää vuoden 2021 alussa hyväksyttäväksi Traficomiin. Ennen hankkeen rakentamista laaditaan vielä tiesuunnitelma ja rakentamisen yhteydessä rakennussuunnitelma, jotka vaativat rahoituspäätöksen eduskunnalta.

Eeva Kopposela
Johtava liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Liikenneturvallisuuden kehittäminen Kauhavalla

Kauhavan (Alahärmä, Kortesjärvi, Kauhava ja Ylihärmä) liikenneturvallisuussuunnitelma on nyt valmistunut.  Edellinen suunnitelma oli vuodelta 2005, joten olikin aika jo päivitystyölle. Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta on noin vuoden kestävä poikkihallinnollinen prosessi, jossa vuoropuhelu kaupungin työntekijöiden ja päättäjien sekä alueen asukkaiden ja sidosryhmien kanssa on tärkeää. Vuoropuhelu tuottaa tietoa suunnitteluun sekä edistää eri tahojen sitoutumista työn lopputuloksiin. Kaupungin ja ELY-keskuksen edustajien lisäksi suunnitelman laadintaan osallistuivat poliisi ja Liikenneturva.

Liikenneturvallisuussuunnitelma on kuvaus konkreettisista tavoitteista, toimenpiteistä ja toimintatavoista, joilla kaupungin ja sen asukkaiden liikenneturvallisuutta parannetaan. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa kuvataan alueen liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytilanne haasteineen ja arvioidaan liikenneturvallisuustyön nykytilaa ja kehittämistarpeita. Nykytilan kartoitus käsitti seuraavat teemat:
– liikenneonnettomuudet
– tiedot nykytilasta ja olemassa olevat suunnitelmat
– väestön kehitys
– koettu liikenneturvallisuus ja ongelmat
– kauhavan liikenneturvallisuustyön nykytila.

Työn alussa toteutettiin myös asukas- ja koululaiskyselyt. Niiden avulla selvitettiin suunnittelualueella asuvien käsitystä Kauhavan vaaranpaikoista, liikenneturvallisuuden ja liikenneympäristön puutteista ja kehittämistarpeista (esimerkiksi kevyen liikenteen väylätarpeista, vaarallisista ylityksistä jne.). Myös liikkumiseen, liikennekäyttäytymiseen ja esimerkiksi erilaisten turvavälineiden (esim. pyöräilykypärä) käyttöön liittyvien perustietojen selvittäminen on keskeistä turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämiseksi.

Liikenneympäristön toimenpiteet on raportoitu toimenpidelistana ja karttaesityksenä. Lähtökohtana oli toimenpiteiltään ja kustannuksiltaan realistinen lista, jossa keskityttiin ongelmallisimpien ja onnettomuusherkimpien kohteiden parantamiseen.
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Kauhavan alueella:

– Läntisen yhdystien (mt 733) / Kosolantien (mt 17771) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Jylhäntien (mt 17761) ja Ruotsalantien (mt 17709) kevyen liikenteen väylän rakentaminen
– Jylhäntien (mt 17761) / Mäki-Passintien liittymän turvallisuuden parantaminen
– Hemmingintien (mt 17766) kevyen liikenteen väylän rakentaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Härmäntien (mt 17826) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Yliviitalantien (mt 17770) / Pirintien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Voltintien (mt 738) / Pirttisentien (mt 17837) liittymästä 200 m länteen, huomion kiinnittäminen nopeusrajoitukseen
– Päämajantien / Vanha Vaasantien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Liinamaantien (mt 17788) / Leinosentien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Vaasantien (mt 725) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Taajamien nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen.

Konkreettisten liikenneympäristöä parantavien toimenpiteiden lisäksi liikenneturvallisuutta ehdottomasti parantava (ellei jopa tehokkaampi) tekijä on vaikuttaminen teillä liikkujien omiin asenteisiin.

Hopean värinen auto on pysähtynyt suojatien eteen.

Kauhavan kaupungille perustettiin eri hallintokunnista muodostuva liikenneturvallisuustyöryhmä, joka jatkaa toimintaansa suunnitelman valmistumisen jälkeen. Ryhmä valvoo, että toimenpideluetteloa toteutetaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Sen lisäksi jokaisella hallintokunnalla on oma vuosikellonsa, jota he seuraavat ja noudattavat. Vuosikelloon on laadittu vuoden liikenneturvallisuustapahtumat kerrallaan. Siitä löytyvät niin valtakunnalliset tapahtumat kuin myös hallintokunnan omat kuntakohtaiset tapahtumat. Omalla toiminnallaan ja esimerkillään ryhmä pyrkii vaikuttaan asukkaiden asenteiseen ja turvalliseen liikkumiseen.

Kaaviokuva Kauhavan liikenneturvallisuustyön vuosikellosta. Eri ajanjaksoille on suunniteltu erilaisia toimenpiteitä.

Kauhavan liikenneturvallisuussuunnitelmaa voit tarkemmin tarkastella ELY-keskuksen nettisivuilla osoitteessa:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/liikenneturvallisuussuunnitelmat
(Suunnitelmat löytyvät sivun keskipalstalta alareunasta, kun valitset aluevalinnaksi Etelä-Pohjanmaa)

Kauhavan liikennturvallisuussuunniteman esitteeseen pääset tästä.

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Muutama fakta talvikauden tiestöstämme

Harmaana päivänä otettu kuva, jossa autoja ja traktori mutkaisella tiellä.

Kuva: Mikko Käkelä

Jokainen tielläliikkuja on huomannut, että päällystetty tiestö on reikiintynyt pahasti tänä talvikautena. Pakko on puhua talvikaudesta, sillä tämä ajanjakso on ollut niin poikkeuksellinen säiden suhteen, ettei oikein talvestakaan voida puhua, ainakaan täällä pohjalaismaakuntien alueella. Onhan leutoja talvia ollut toki ennenkin, mutta yleensä välissä on ollut kuitenkin pakkasjaksoja.

Kun talvella sataa vettä…

Talvella teitä suojaa se, että tien runko on jäätynyt normaalisti ja päällä on kenties lumikerros. Tällainen olisi normaali talvikeli. Mutta tänä talvena on satanut paljon vettä ja lämpötila on sahannut 0 asteen molemmin puolin ja ollut pitkiä jaksoja kokonaan plussan puolella. Lunta on tainnut olla viikon verran pisimmillään kerrallaan, kunnes taas ovat tulleet vesisateet.

Pimeälla otettu kuva liikenteestä, näkyy autojen valoja ja pimeyttä.

Kuva: Mikko Käkelä

Kun vesisateita on paljon, pääsee vesi luikertelemaan tiestön halkeamiin päällysteen alle. Autojen renkaat tehostavat veden pääsemistä päällysteeseen painamalla vettä vielä syvemmälle päällysteen rakoihin. Kun sää sitten pakastuu, paisuu tien alle päässyt vesi poksauttaen päällysteestä irti paloja. Myös nastarenkaiden vaikutus tiestöön on merkittävä, kun tie on märkä, tuolloin tiestö kuluu myös renkaista johtuen.

Pikaisia ratkaisuja ei valitettavasti ole

Reikiä on tullut tänä talvikautena niin paljon, ettei tällaista talvea ole muistissa monillakaan. Mutta suurempia korjaustoimia joudumme pääsääntöisesti odottamaan kevääseen. Talvella ja kostealla kelillä ei ole pysyviä ja kustannustehokkaita paikkaustekniikoita olemassa. Tiestöä voidaan paikata ja liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät toki paikataankin, mutta paikka ei tule pysymään tiessä kiinni. Siksi paikkauksia päästään kunnolla tekemään vasta keväämmällä. Toinen asia on se, että riittävätkö rahat kaikkiin reikiin kaikilla teillä? Se onkin monimutkaisempi asia.Tie, joka on paikattu moneen kymmeneen kertaan, tie on ihan laikukas.

Tiestön rahoituksesta

Alueellinen ELY-keskus vastaa tiestön kunnosta ja saa siihen rahoituksen Väylävirastolta ja edelleen valtion budjetista LVM:n osuudesta. Tämä rahoitus sisältää mm. tienpidon, mikä sisältää tiestön hoidon ja kunnossapidon rahoituksen. Talvella tämä tarkoittaa mm. lumen aurausta, liukkaudentorjuntaa, kesällä sorastusta, tiestön kuivatuksesta huolehtimista, pölyn sidontaa, lanausta jne. Usein kuulee ihmeteltävän, että ”kyllä tällaisina leutoina talvina on ainakin lumenaurauksesta rahaa säästynyt”. Mutta se ei pidä paikkansa. Ensinnäkin tällaisina talvina liukkauden torjuntaa joudutaan tekemään normaalia enemmän ja toisekseen hoitourakat ovat pitkäaikaisia sopimuksia. Ne tehdään urakoitsijan kanssa esimerkiksi viideksi vuodeksi kerrallaan ja rahat sidotaan sopimuskausiksi kerrallaan. Näin ollen rahaa ei ole säästössä aurauksista. Ne vauriot, joita tällaisina leutoina talvina tiestölle aiheutuu, täytyy maksaa lisäksi normaaleista päällysterahoista. Korjauksien jälkeen nähdään, paljonko rahaa jää itse päällystämiseen ja tiemerkintöjen korjaukseen. Joten, vaikka rahoitusta onkin saatu nostettua viime vuoden, harvinaisenkin alhaiselta, tasolta nyt vähän ylöspäin, ei se välttämättä näy heti tänä kesänä kovinkaan paljon tiestöllä. Ensin on katsottava talven ”jäljet” ja korjattava niitä ja sen jälkeen nähdään, miten paljon päällysterahaa jää käyttöön päällysteohjelmaamme. Tulevina vuosina näyttäisi päällysteraha kuitenkin pysyttelevän vähän korkeammalla tasolla verrattuna esimerkiksi viime vuoteen.

Kuvassa suoralla tiellä kaksi isoa kuoppaa asfaltissa.

Helppoja ja nopeita ratkaisuja ei oikein siis ole. Viime vuosina on puhuttu paljon korjausvelasta eli siitä, mitä tiestön peruskunnolle on tapahtunut, kun rahoitus on pyritty saamaan riittämään edes välttämättömiin korjauksiin. Kun pitkään on tehty vähäisellä rahoituksella mm. päällysteitä, ei niiden kunto tahdo tällaista talvikautta kestää.

Kesän 2020 päällystysohjelmasta tiedotamme vähän myöhemmin lisää. Nopeita parannuksia ei kuitenkaan heti saada, mutta teemme parhaamme käytettävissä olevalla rahoituksella. Tienkäyttäjiltä vaaditaan malttia ja kärsivällisyyttä kuitenkin vielä pitkään.

Palautetta tiestöltä voi antaa ja vaarallisista kuopista ilmoittaa.

Turvallisia kilometrejä kaikille kulkijoille!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Rati riti ralla- eipä tullut halla

Eletään tammikuun puolta väliä ja maa on musta, vettä sataa, päivät ovat harmaita. Ei tietoakaan talvesta – narisevasta pakkaslumesta, paksusta lumipeitteestä, kirpsakkaista aurinkoisista pakkapäivistä. Olisipa tämä talvi poikkeus!

Marras- joulukuussa oli lyhyt pakkasjakso, jonka myötä pienet lammet jäätyivät ja maa oli jäässä. Sen jälkeen tulivat sateet, päivästä toiseen jatkuvat sateet. Sadevesistä alkoi muodostua ongelmia, koska maa oli jäässä eikä se silloin ime vettä. Porissa kaupunki nosti tulvasuojelun varautumistasoa tulvavaaran takia, Lounais-Suomessa Loimijoella ja Lapuan Liinamaalla vesi nousi pelloille, Tikkurilassa Keravanjoki tulvi kävelytielle, Salossa tulvavesi katkaisi kadun ja Vallilassa kerrostalon kellariin päätyi tuhansia litroja vettä. Mitä kaikkea muuta, mikä ei ole päätynyt tiedotusvälineisiin, sateet ovat aiheuttaneetkaan?Musta viljelyspelto ja taustalla metsää ja edessa vihreää nurmikkoa. Kuva otettu tammikuussa 2020, eikä lunta näy missään.

Ilmastonmuutoksen eteneminen tuo haasteita hulevesien kanssa

Ilmastomuutoksen todetaan lisäävän säiden ääri-ilmiöitä, kesät ovat kuumia ja kuivia ja sateet lisääntyvät sekä yleistyvät etenkin talvella. Lämpötilan noususta johtuen sateet tulevat useimmiten vetenä. Olettaa saattaa, että tulevaisuudessa meillä on entistä enemmän haasteita sade- ja sulamisvesien eli hulevesien kanssa. Keskustoissa ja tiiviillä alueilla vesien hallinta on haasteellisempaa, koska tilaa on vähän ja rakentaminen on kallista. Perinteisesti hulevedet on johdettu putkissa vesistöihin. Olemassa oleva verkosto jää auttamatta tulevaisuudessa pieneksi ja vesien määrän ennustaminen on entistä hankalampaa.

Vesipuro kulkee keskellä vehreää puistomaisemaa.

Maankäytön suunnittelussa tulisi tehdä hulevesiä varten uusia ratkaisuja

Miten sitten tulisi varautua ennalta arvaamattomiin sateisiin ja suuriin vesimääriin sekä niistä aiheutuviin haasteisiin? Maankäytön suunnittelu ja ajatusten päivittäminen hulevesien suhteen ovat mielestäni avainroolissa ennaltaehkäisemään hulevesistä aiheutuvia ongelmia tulevaisuudessa. Hulevesien johtaminen tulisi nähdä toisinkin kuin perinteisenä putkiratkaisuna.

Vesien pidättäminen ja johtaminen avoimissa luonnonmukaisissa uomissa parantaa varautumista suurten yllättävien vesimäärien hallitsemiseksi. Mielestäni monessa tilanteessa putkiratkaisun ja maanpinnallisia ratkaisuja yhdistämällä saataisiin aikaan järjestelmä, jolla voitaisiin paremmin varautua yllättäviin virtaamiin. Sade- ja sulamisvesien johtaminen, pidättäminen maaperään ja viivyttäminen vaativat fyysistä tilaa, josta kilpailee kaupunkirakenteessa moni muukin toiminto. Viheralueet olisi hyvä suunnitella siten, että niihin voitaisiin toteuttaa hulevesilammikoita, -uomia ja avoimia vesipintoja, jotka ovat parhaimmillaan varsin viihtyisiä virkistäytymisalueita. Hulevettä johtavan verkoston täytyy olla jatkuva ja usein myös varsin laaja, jotta vettä voidaan johtaa eteenpäin. Perinteinen maan alla oleva putkiverkosto on usein laaja ja monihaarainen. Sade- ja sulamisvesien kuljettamiseksi ja viivyttämiseksi maanpinnalla, tulisi mielestäni suunnitella maankäytön suunnittelun yhteydessä vastaavan tyyppinen verkosto, esimerkiksi viheralueita hyödyntäen. Yleispiirteisen maanpäällisen hulevesiverkoston aluevaraukset on hyvä osoittaa yleiskaavassa, josta ilmenee myös helposti verkoston jatkuvuus. Yleiskaavassa hulevesille varattujen alueiden tarkempi suunnittelu toteutetaan yksityiskohtaisemmassa vaiheessa.

Hulevesien johtamiseen, viivyttämiseen ja pidättämiseen liittyy rajoituksia ja suosituksia, jotka tulee muistaa huomioida suunnittelun yhteydessä. Esimerkiksi hulevesiä ei saa johtaa pohjavesialueille pilaantumisriskin takia eikä maanteiden kuivatusojiin tierakenteiden vettymisvaaran takia.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tilannut työn, jossa on tutkittu viiden kunnan yleiskaavasta, miten hulevesien hallinta on niissä huomioitu.
Oheinen työ löytyy linkistä.


Anu Schulte-Tigges
Maankäytön asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus