Linja-autopysäkkikatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa

Pohjalaismaakuntien teiden varsilla olevat linja-autopysäkkien katokset ovat, sekä ELY-keskuksen, että kuntien ylläpitämiä. Katosten uusiminen ja korjaaminen kuuluvat lähtökohtaisesti tienpitäjälle, joka vastaa tien ylläpito- ja hoitotoimista. Mikäli kunta on rakentanut katoksen valtion maantielle omalla kustannuksellaan, voi hoitovastuu olla määritetty valtion ja kunnan kesken erillisellä sopimuksella.

ELY-keskuksen hallinnoimat tiet näkyvät kätevästi esimerkiksi Väylän tienumerokartasta (www.vayla.fi).

ELY-keskusten hoito-ja ylläpitovastuulla olevien bussipysäkkien katosten välittömistä korjaustoimista vastaavat maanteiden hoitourakoitsijat. He myös huolehtivat tarvittaessa katosten mahdollisista siirtämisistä uusille pysäkeille. Pääosin uusista katostarpeista pyritään huolehtimaan siten, että kyytiin nousijoiden määrän muuttuessa käyttämättömänä oleva katos siirretään paikkaan, jossa on tarve uudelle katokselle. Määrärahojen niukkuuden vuoksi uusia linja-autopysäkkikatoksia rakennetaan ELY-keskusten toimesta vain yksittäisissä tapauksissa.

Lähtökohtaisesti kunta vastaa koulumatkaliikennettä koskevasta katosten lisäämisestä, kun taas ELY-keskus vastaa kauko- ja seudullista liikennettä varten lisättävien pysäkkien katoksista silloin, kun pysäkiltä on vähintään 30 nousijaa päivässä. Uusien pysäkkikatosten lisäämistarpeesta tulee olla yhteydessä kuntaan, joka tekee tarvittaessa hakemuksen ELY-keskukselle katosten lisäämisestä.

Ilkivalta sekä tiesuola hajottavat linja-autopysäkkikatoksia ennenaikaisesti

Valitettavasti bussipysäkkikatokset joutuvat usein ilkivallan kohteeksi, ja toisinaan katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon. Hyvin usein tekijöitä ei saada kiinni ja lasku joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle.

Lasinen sivuseinä on hajoitettu linja-autopysäkin katoksesta.
Kuva 1. Ylistarossa Pelmaan liittymän kohdalla linja-autopysäkki katoksesta on hajotettu sivulasi. 

Valta- ja kantateiden varrella tiesuolan käytön on huomattu romuttavan puurakenteisia katoksia, jopa puolet nopeammin kuin metalli- ja peltirunkoisia. Sijaintipaikasta riippuen tavanomaisen metallirunkoisen katoksen käyttöikä on noin 30 vuotta.

Huonoon kuntoon mennyt bussipysäkin puinen sinipunaisen värinen katos.
Kuva 2.  Kuvassa pysäkkikatos, joka on vaurioitunut suolauksen rasituksen takia valtatien 3 varrella Jalasjärvellä.

Mikäli havaitset maantieverkolla katoksessa korjaustarvetta tai kaatuneen katoksen, ensisijainen kanava kertoa siitä on Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä. Sen kautta tehty ilmoitus tai kysely tavoittaa hoitourakoitsijan tai palautteeseen vastaavan tahon.

Anna palautetta katoksiin liittyen palauteväylän kautta (https://liikenne.palautevayla.fi/feedback).

Ville-Petteri Luomanen
Tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Marko Kantanen
Johtava tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Kansalaisten liikenneturvallisuushavainnot osana liikenneturvallisuustyötä

ELY-keskuksilla on valtakunnallisesti käytössä palauteväylä, jonka kautta voi ilmoittaa ongelmista, antaa palautetta tai tehdä ehdotuksia maanteihin sekä rata- ja vesiväyliin (valtion omistamat väylät) liittyen. Katuverkkoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä oman kunnan asiakaspalveluun tai palautekanavaan. Keskitetty asiakaspalvelukeskus Tampereella vastaanottaa kaikki yhteydenotot. Tampereelta palautteet ja toimenpide-ehdotukset ohjataan eteenpäin paikallisten ELY-keskusten asiantuntijoille.

Yhteydenottoja tulee vuosittain kaikkiin ELY-keskuksiin yhteensä noin 1500 kpl. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osuus tästä on noin 100 kpl. Jokainen yhteydenotto käydään läpi ja sen pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Aina palaute ei johda toimenpiteisiin, mutta tällaistenkin tilanteiden tulee olla perusteltuja.

Kaavio, jossa pystyakselilla on ELY:n nimi ja vaaka-akselilla jätettyjen aloitteidin määrä. Kunkin ELY:n aloitteet on jaoteltu vuosittain 2018-2021. Keskimäärin palkit ovat pidempiä Uudenmaan ELY:n kohdalla, toiseksi pisimmät Varsinais-Suomella, sitten Pohjois-Savolla, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY:llä sekä Pohjanmaalla ja lyhyimmät Lapin, Keski-Suomen , Kaakkois-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELYillä.
Saapuneiden aloitteiden määrä ELY-keskuksissa. Eniten aloitteita viime vuosina on jätetty Uusimaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueilla. Suurimmassa osassa ELY-keskuksia aloitteiden määrä on noussut vuosittain.

Asiakkaiden palautteet ja toimenpide-ehdotukset ovat meille arvokasta tietoa. Keskiössä on asiakkaalta saadun tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa. Arvioimme ja toteutamme akuuteimmat parantamista odottavat kohteet ja kustannustehokkaimmat toimenpiteet.

Aiheet, joita palautteet pääasiassa koskevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ovat:

  • nopeusrajoitusasiat
  • liikenneympäristön turvallisuus
  • liikennevalot, liikennemerkit, viitoitus ja opasteet
  • päällysteiden kunto
  • kävely- ja pyöräilyväylät

Suurin osa yhteydenotoista koskee nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitusehdotukset tarkastetaan aina maastokäynnillä. Nopeusrajoitukseen vaikuttaa moni asia: liikennemäärä, raskaan liikenteen määrä, tien leveys, liittymätiheys, tienvarsiasutus, tien geometria, näkemät, koulut/päiväkodit, kävely- ja pyöräilyväylät, tieosuudella olevat palvelut. Jos nopeusrajoitus muuttuu tarkastelun jälkeen, tehdään siitä päätös. Nopeusrajoitusmuutos astuu voimaan kuukauden sisällä päätöksestä, kun merkit on saatu pystytettyä maastoon.

Valokuvan edustalla on 50 km/h nopeusrajoitusmerkki. Taustalla menee tie, jossa ajaa sininen henkilöauto.
Nopeusrajoitukset ovat yleisin yhteydenottojen ja liikenneturvallisuusaloitteiden aihe. Ennen rajoituksen muuttamista on kuitenkin otettava huomioon monia asioita, ja kohteet tarkistetaan aina ennen päätöstä paikan päällä.

Liikenneympäristön turvallisuus sisältää paljon erilaisia asioita. mm. erilaiset hidasteet ja korotukset, keskisaarekkeet, suojatiet, alikulut, kiertoliittymät, kääntymiskaistat, liikennepeilit, liittymien parantamiset, riista-aidat, tievalaistukset, teiden leventämiset, uudet kaiteet ja näkemien parantamiset. Koska ulottuvuuksia ja huomioitavia asioita on paljon, eivät tapaukset ole aina yksiselitteisiä. Ehdotuksia ja yhteydenottoja onkin tarkasteltava tapauskohtaisesti, jotta toimenpiteiden vaikutus koko liikenneympäristöön voidaan huomioida.

Jos palautteen tarkastelun jälkeen maastosta löytyy epäkohtia ja katsotaan, että toimenpide-ehdotus parantaa liikenneturvallisuutta, se toteutetaan. Tämä koskee pieniä ja kustannustehokkaita liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä. Esimerkiksi liikennemerkkimuutokset maksavat muutamia satoja euroja, päällystyksen yhteydessä toteutettu korotettu suojatie noin 7000 €, keskisaareke noin 10 000 € ja välkyt suojatielle noin 2500 €. Lisäksi esimerkiksi suojateiden välkkyihin liittyy ylläpitokustannuksia. Liikennepeilin yksityistien liittymään voi tien omistaja/tiekunta hankkia ja pystyttää itse, kun vain hankkii maksuttoman työluvan ELY-keskukselta. Vuositasolla tällaisen mittakaavan liikenneturvallisuustoimiin käytetään karkeasti arvioituna 100 000 €.

Palautteet ja toimenpide-ehdotukset liikenneturvallisuustoimista voi jättää Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylän kautta. Palauteväylä löytyy osoitteesta www.palautevayla.fi.

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Väyläviraston investointiohjelman anti alueellamme

Eduskunta hyväksyi kesällä 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelman. Heti sen jälkeen Väylävirasto julkaisi luonnoksen investointiohjelmasta vuosille 2022–2029.  Kyseessä on siis ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista seuraavan 8 vuoden ajalle. Tämä ohjelma on nyt lausuntokierroksella 15.9. asti. 

Liikenne 12 -suunnitelmassa on kuvattu liikenneverkon strategista tilannekuvaa ja asetettu tavoitteet valtion väyläverkolle. Keskeinen tavoite on, että liikennejärjestelmä takaa alueiden saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Tavoitteena on myös antaa ihmisille mahdollisuuksia valita kestävämpiä kulkumuotoja, erityisesti kaupunkiseuduilla. Tärkeä tavoite on myös liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden parantuminen. Liikenne 12 -suunnitelma asettaa myös taloudelliset raamit väyläverkon kehittämiselle. 

Näistä lähtökohdista investointiohjelma on koottu. Hankkeiden valintaan on vaikuttanut niiden suunnitelmavalmius eli se, onko hanke toteutuskelpoinen lähivuosina. Lisäksi valintaan vaikuttaa hankkeiden vaikuttavuus Liikenne 12 – suunnitelman väyläverkon tavoitteisiin peilattaessa. Väylävirasto on käynyt tiiviitä keskusteluja ELY-keskusten kanssa kartoittaakseen kaikki mahdolliset tieverkon hankkeet investointiohjelmaan. Alueiden tarpeet ylittävät kuitenkin investointiohjelman ajanjakson ja rahoitustason tarjoamat resurssit, eikä kaikkiin tarpeisiin pystytä siksi vastaamaan. 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle kohdistuu useita hankkeita 

No, mitä näistä lähtökohdista alueellemme siunaantuu? Ratapuolella Kokkolan ratapiha uusitaan 13 M€ budjetilla. Raidejärjestelyjen lisäksi rakennetaan alikulkutunneli ratapihan alitse. Vesipuolella Vaasan meriväylää sekä syvennetään 10 metriin että levennetään. Tähän on suunniteltu käytettäväksi yhteensä 8 M€. Molemmat hankkeet ovat olleet alueen toivelistoilla jo kauan. 

Tieverkon puolella ohjelma sisältää useita hankkeita, jotka kaikki tukevat alueen kehittämistä, parantavat saavutettavuutta alueella ja liikenneturvallisuutta tien päällä. Koska aikajänne on vain 8 vuotta ja talousraamit kohtalaisen tiukat, on hyväksyttävä, ettei kaikkia alueen tieasioita laiteta kuntoon siinä ajassa. Mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden saavuttamiseksi ohjelma sisältää useita erityyppisiä hankkeita. On sekä isoja että pienempiä tieverkon kehittämishankkeita mutta myös perusparantamishankkeita. 

Valtatiehen 8 kohdistuu useita hankkeita. Teemassa kaupunkiympäristöjen liikenteen pullonkaulojen poistaminen sekä Vaasan Yhdystie (1. vaihe, 37 M€) että Kokkolan kohta (1. vaihe, Eteläväylä, 9 M€) ovat saamassa rahoitusta. Molemmat väylät on tarkoitus rakentaa nelikaistaiseksi. Liikenteen sujuvuuden parantamiseksi rakennetaan ohituskaistaparit Kovjoen, Kolpin ja Kruunupyyn kohdalle (13 M€). Näiden lisäksi valtatien 8 rakennevauriot välillä Tiukka – Metsälä korjataan (6,5 M€). Eli puhutaan erityyppisistä hankkeista, jotka yhdessä luovat vaikuttavuutta. 

Myös valtatien 3 vuosikausia vireillä olleet hankkeet ovat vihdoin saamassa rahoitusta. Valtateiden 3 ja 19 vilkasliikenteinen liittymä Jalasjärvellä on pitkään ollut ongelmallinen. Liikennemäärä Seinäjoelta Tampereen suuntaan on sen verran iso, että ajoneuvoilla on suuria ongelmia päästä valtatielle 3. Nyt tämä liikennevirta ohjataan valtatien alitse toiselle puolelle, jossa heille järjestetään oma kiihdytyskaista Tampereen suuntaan (10 M€). Jalasjärven eteläpuolella valtatien sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan rakentamalla ohituskaistaparit Koskuen ja Rajalanmäen kohdalle (10 M€). 

Eli summa summarum, investointiohjelma sisältää alueemme kannalta paljon kauan odotettuja investointeja. Niiden ajoituksesta ei vielä ole mitään tietoa, sillä ohjelmaluonnos odottaa vielä hyväksymistä. Lausuntoaikaa ohjelman kommentoimiseen on vielä jäljellä. Lisäksi on todennäköistä, että rakentamispäätökset tehdään vuosi kerrallaan valtion budjettia seuraten.  

Meidän alueellamme, kuten kaikkialla Suomessa on tämän ohjelman ulkopuolelle jääneitä hyviä infrahankkeita odottamassa toteutusta. Toivotaan siis, että ohjelman talousraamit pysyvät suunniteltuina, eikä niitä lähdetä ainakaan supistamaan. Me ELY-keskuksessa teemme parhaamme, että nämäkin hankkeet saadaan hyvän suunnitelmavalmiuden avulla toteutuskelpoisiksi. 

Väyläviraston uutinen investointiohjelman lausuntokierroksesta (vayla.fI)

Anders Östergård
Johtaja
Liikenne ja infrastruktuuri

Suunnitelmasta päällysteeksi – Näin valitaan tulevan kesän päällystyskohteet

Olet ehkä joskus ajanut tiellä, joka mielestäsi kaipaisi korjausta ja ihmetellyt, millä perusteilla teitä kunnostetaan. Teiden kunnossapito ja korjaus ovat osa monitasoista prosessia, joka perustuu laajalle suunnittelu- ja kartoitustyölle. Pääsääntöisesti ongelmalliset tieosuudet ovat kyllä tienpitäjän tiedossa, mutta rahoitussyistä vain osa huonokuntoisista päällysteistä voidaan kunnostaa vuosittain. 

Valtakunnalliset linjat luovat pohjan päällysteiden ohjelmoinnille 

Ylimpänä päällysteiden kunnostuksen ohjelmoinnin prosessia ohjaa laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Laki asettaa tienpidolle muun muassa erilaisia vaatimuksia ja tavoitteita, joita noudatetaan valtakunnallisesti. Varsinainen päällysteiden ohjelmointi perustuu jaotteluun, jossa tiet jaetaan kolmeen luokkaan merkityksensä ja asemansa perusteella. Prioriteettilistan kärjessä ovat tiet, joiden käyttöaste on korkein tai sijainti merkittävä. 

Päällysteiden kunnolle asetetaan myös tavoitteita, jotka määrittävät huonokuntoisten teiden enimmäismäärän. Päällysteiden kuntoa seurataan vuosittain esimerkiksi mittaamalla urasyvyyksiä ja päällysteen tasaisuutta. Lisäksi päällysteiden vaurioita kuten halkeamia, reikiä ja painaumia kartoitetaan kolmen vuoden välein. Vilkkailla teillä vaaditaan parempaa tien kuntoa, kun taas alempiin kuntoluokkiin kuuluvilla hiljaisemmilla teillä päällysteen ei edellytetä olevan uuden veroinen. Vaikka päällysteessä olisi halkeamia ja epätasaisuutta, se voi silti täyttää päällysteen kunnolle määritellyt vaatimukset.  

Suurempien nopeusrajoitusten pääteillä pienimmätkin päällystevauriot, kuten urat, aiheuttavat suuren onnettomuusriskin erityisesti märillä ajokeleillä. Vähäliikenteiset tiet eivät uraudu samalla tavalla kuin vilkkaat valtatiet, mutta ajan myötä päällysteeseen tulee erilaisia vaurioita, kuten halkeamia ja kuoppia, epätasaisuutta ja kantavuuspuutteita. Liikennettä vaarantavat urat ja vauriot korjataan kuitenkin parin viikon kuluessa päällysteen paikkaamisella. 

Uudelleenpäällystämisen sijaan teitä voidaan kunnostaa tarvittaessa paikkaamalla.

ELY-keskus valitsee korjattavat kohteet

Päällysteiden ohjelmoinnin suurimmat linjat määritellään valtakunnallisella tasolla. Varsinaiset korjauskohteet valitaan kuitenkin paikallisesti ELY-keskuksien toimesta. ELY-keskuksen päällysteasiantuntijat tekevät suunnitteluvaiheessa yhteistyötä useiden eri asiantuntijoiden kanssa, jotta kokonaisuus pystytään huomioimaan mahdollisimman monipuolisesti. Asiantuntijoiden näkemysten lisäksi valintojen taustalla on strategisia ohjauksia kuten Väyläviraston linjaukset ja tavoitteet. Käytännön tasolla kohteiden valinnassa on otettava huomioon tiestön kunto, liikenneturvallisuus, kustannukset ja pidemmän aikavälin kuntotavoitteet.  

Osa päällystysohjelman kohteista voi jäädä priorisoinnissa ohjelman ulkopuolelle teknisistä ja taloudellisista syistä. Vaikka päällystysten ohjelmointia tehdään vuosittain, katsotaan prosessissa aina myös tulevaisuuteen; tietylle alueelle voidaan esimerkiksi kerätä useampi kohde, jotka otetaan työn alle vasta seuraavana vuonna. Kustannusten suhteen pyritään aina tekemään pitkän aikavälin kannalta taloudellisia ratkaisuja. Seuraavan vuoden kohde-ehdokkaiden valinta alkaa keväällä maastotarkastusten ja mittausten jälkeen. Tässä vaiheessa tuloksena syntyy laaja kohdejoukko, jota muokataan prosessin seuraavassa vaiheessa.

Päällystysohjelman ulkopuolelle jääville kohteille voidaan tehdä esimerkiksi paikkaustoimenpiteitä, jotka siirtävät päällystyksen tarvetta myöhemmälle tulevaisuuteen. Jos alemman prioriteetin tien kunto heikkenee rajusti, eivätkä resurssit riitä kunnostamiseen, voidaan päällysteiden purkamista ja tien palauttamista soratieksi harkita. 

Marko Kantanen  
Johtava tienpidon asiantuntija, Tienpidon suunnittelu  
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri  
 

Katsaus tienpitoon

Hallitus halusi vuonna 2020 satsata ekstraa infrastruktuuriin. Hyvä näin, koska korjattavaa ja parannettavaa riittää. Tällä vuosituhannella on infran rahoitus valtion budjetissa ollut selvästi alimitoitettua. Infraan on syntynyt mittava korjausvelka. Lisätalousarviot näyttivät, että hallitus haluaa tähän tarttua.

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä astui voimaan elokuussa 2019. Lakiin tuli ensimmäistä kertaa määräyksiä pääväylien palvelutasosta. Ensimmäiseen palvelutasoluokkaan kuuluvien pääväylien tulee olla korkealuokkaisia. Nopeustason tulee olla vähintään 80 km/h ja turvallisuuteen tulee näillä teillä kiinnittää erityistä huomiota. Turvallisia ohitusmahdollisuuksia tulee olla määrävälein.

Kun tarkastelee viime vuoden lisätalousarvioiden infrahankkeita meidän ELY-keskuksemme alueella, niin huomaamme, että rahaa kohdistetaan nimenomaan alueemme ensimmäisen palvelutasoluokkaan kuuluville pääväylille. Tavoitteena on kohentaa niiden palvelutasoa lain edellyttämälle tasolle.

Valtatien 8 parantaminen välillä Vassor­­–Ölis on käynnistynyt viime vuoden puolella. Tie täyskorjataan sekä pysty- että vaakasuunnassa ja rakennetaan ohituskaistat molempiin suuntiin. Kustannusarvio on 12 milj. €. Remontin jälkeen meillä on turvallinen tiejakso, jossa on turvalliset ohitusmahdollisuudet lain hengen mukaisesti.

Vassor-Ölis -hankkeessa työmaa käynnissä Aittamäen riistasillan kohdalla.

Valtatie 19 välillä Nurmo–Lapua on alueemme vilkkaimpia pääteitä. Kaksikaistaisena tienä se ei pysty palvelemaan tiellä kulkevaa liikennemäärää lain tarkoittamalla tavalla. Tänä vuonna aloitamme välin ensimmäisen vaiheen rakennustyöt kustannusarvioltaan 25 milj. €. Sillä rahalla rakennetaan kaksi ohituskaistaparia sekä parannetaan Atrian eritasoliittymää. Toisen vaiheen suunnitteluun on myös myönnetty rahoitusta. Suunnitelmassa tulemme esittämään koko välin rakentamista nelikaistaiseksi.

Kolmas alkava rakennushanke on valtatiellä 8 Pedersöressä. Edsevön eritasoliittymään rakennetaan puuttuva neljäs ramppi. Samassa hankkeessa uusitaan kantatiellä 68 Kolpin risteyssilta rautatien yli.

Aittamäen riistasillalle pystytetään pilarimuotteja.

Turvallisia ohitusmahdollisuuksia pääväylillämme on paikoin heikonlaisesti. Kun liikennemäärät ovat suuret, vastaan tulee jatkuvasti autoja. Ohittaminen on tällöin vaikeaa. Viime vuoden lisätalousarviot antoivat tähänkin apua. Valtatie 8 välillä Vaasa–Kokkola sai rahaa ohituskaistojen suunnitteluun. Parhaillaan selvitämme mihin kohtiin ohituskaistat rakennetaan ja kuinka monta ohituskaistaparia myönnetyllä rahalla pystymme suunnittelemaan.

Suunnittelurahaa myönnettiin myös valtatielle 18 välille Laihia–Seinäjoki. Tiejakson ongelmat ovat ohituskaistojen puute sekä useita turvattomia tasoliittymiä, esimerkiksi Halkosaaressa. Parhaillaan selvitämme, mitkä ovat tiejaksolla ne tehokkaimmat toimenpiteet, johon suunnitteluraha kannattaa käyttää.

Kaikki yllä olevat hankkeet ovat askel siihen suuntaan, että turvallisuustaso vilkkaimmilla pääväylillämme nousee lain tarkoittamalla tavalla.

Suomen liikenneturvallisuuden parantamiseksi on vielä kuitenkin tekemistä. Viime vuonna liikennemäärät vähenivät meidän teillämme keskimäärin 10 % pandemian takia. Kuolonkolareiden määrä ei kuitenkaan vähentynyt. Suomessa sattuukin väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa enemmän kuolonkolareita kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Siellä päätieverkolle on rakennettu ohituskaistoja ja keskikaiteita, jotka tehokkaasti estävät kohtaamisonnettomuuksia. Samaan suuntaan Suomikin on menossa, mutta tahti on melko verkkainen.

 

 

Anders Östergård
Johtaja
Liikenne ja infrastruktuuri