Kolmoissiirtymä

Joku saattaa muistaa 1990-luvun alun elokuvaväritrilogian. Kolme elokuvaa (Sininen, Valkoinen ja Punainen), jotka ohjasi Krzysztof Kieślowski. Meillä Suomessa on parhaillaan meneillään vähän toisenlainen trilogia nimeltään kolmoissiirtymä.

Aloitetaan vihreästä siirtymästä

Fossiilisista energialähteistä luopuminen on Suomen kannalta todellinen mahdollisuus. Varsinkin Pohjalaismaakuntien osalta voitaisiin sanoa jopa onnenpotku. Pohjalaismaakunnissa on vireillä ja toteutuksessa kymmeniä tuulivoimahankkeita sekä maalla että merellä. Meillä riittää tuulta sekä harvaanasuttuja alueita. Myöskään puolustusvoimien kielteiset lausunnot eivät meillä juurikaan ole hankkeiden esteenä. Aurinkokennovoimaloitakin on tulossa huomattava määrä. Lisäksi energian siirtoon ja varastointiin on tekeillä monenlaisia tuotteita ja palveluita niin vetytalouteen kuin akkuarvoketjun eri vaiheisiin. Alueemme yritykset tuottavat teknologiaa, jolla vihreää siirtymää toteutetaan. Keliberin kaivos ja rikastamo aloittelevat toimintaansa Kaustisilla ja litiumjalostamo Kokkolassa. Vaasan ja Mustasaaren Laajametsän alueelle on tulossa ainakin akkumateriaalitehdas ja akkukennotehdas. Lisäksi Pohjalaismaakunnissa on vireillä useita vihreän vedyn hankkeita. Puuperäiset polttoaineet ja biokaasu ovat vahvoja uusiutuvan energian lähteitä. Nämä vihreän siirtymä mukanaan tuomat investoinnit kompensoivat moninkertaisesti turpeesta luopumisen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Myös suomalainen elintarvikeketju on ottanut isoja loikkia vihreän siirtymän ja vastuullisuuden tiellä. Jotta asiat eivät kuitenkaan näyttäisi kannaltamme liian hyvältä, on meillä meneillään yhteiskuntamme kannalta haastava harmaa siirtymä.

Mikä ihmeen harmaa siirtymä?

Harmaa siirtymä tarkoittaa sitä, että 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä kasvaa. Suomessa harmaa siirtymä etenee nopeaan tahtiin. Vihreä siirtymä näyttäisi hyödyntävän Pohjalaismaakuntien taloudellista kasvua suhteessa koko maan keskiarvoa enemmän. Harmaa siirtymä taas tuntuu haastavan Pohjalaismaakuntia suhteellisen kovasti, koska ennusteiden mukaan nuorempien ihmisten muuttosuunta on etelän suuriin kaupunkeihin ja työperäinen maahanmuuttokin suuntautuu enemmän etelän suurempiin kaupunkeihin. Mikäli emme pysty vastaamaan harmaan siirtymän vaikutuksiin, uhkaa meiltä mennä käsistä myös vihreän siirtymän tuomat tulovirrat. Vihreä siirtymä tarvitsee tekijänsä. Tarvitsemme Pohjalaismaakuntiin osaavaa työvoimaa. Teollisuusinvestointien tekijöiden on voitava luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavana jatkossakin. Meidän on saatava huomattava määrä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa kompensoimaan väestön vanhenemista ja työvoimapulaa. Lisäksi meidän on varmistettava, että paikallinen nuorempi väki jää kotimaakuntaan eikä ihmisten muutto muualta Suomesta tänne lakeuksille haittaisi meitä ollenkaan.  Tarvitsemme veto-, pito ja lumovoimaa. Tarvitsemme ilmapiirin, johon kaikkien on helppo tulla ja helppo olla. Tarvitsemme rohkeutta uusiutua.

Mitä tuo digisiirtymä?

Trilogiastamme on mainitsematta vielä yksi osa: digisiirtymä. Digisiirtymä etenee koko ajan siten, että monet nykyiset ammatit ja työtehtävät poistuvat keinoälyn ja robotisaation hoitaessa hommat. Digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät vääjäämättä ihmisen tekemän tuotannollisen työn määrää. Poistuvien työtehtävien tilalle syntyy vastaavasti kokonaan uusia tehtäviä, joita emme vielä kaikilta osin osaa edes kuvitella. Näissä uusissa työtehtävissä korostuvat yhä enemmän uuden ideointi ja luovuus. Tarvitaan psykologista turvallisuutta, että luovuus kukoistaa työyhteisöissä. Digitalisaatio on jo tuonut alueellemme uutta työtä ja uusia investointeja. Esimerkiksi Epec ja Danfoss ovat tahoillaan kehittäneet uusia teknologiaratkaisuja, joissa digitaaliset ratkaisut ovat keskiössä. Uskonkin, että juuri luovien yritysideoiden kautta voimme kompensoida digitalisaation seurauksena lakkautuneita työtehtäviä ja olla myös digitalisaation voittajia. Pohjalaismaakunnissa on suhteellisen paljon yrittäjiä ja yrittäjyys kiinnostaa pohjalaisia. Tässä meillä on suuri luovuuden lähde käytettävissä. Yrittäjät ovat tulevaisuudessakin tärkeä osa yhteiskuntarakennettamme. Yrittäjätyöpaikkojen on ennustettu tulevaisuudessa lisääntyvän suhteessa enemmän kuin palkkatyön. Tarvitaan kuitenkin lisää yrittäjiä ja yrityksiä, jotka suuntaavat vientiin, koska Suomi elää viennistä.  

Minusta on äärimmäisen motivoivaa työskennellä ELY-keskuksessa, koska voin olla edistämässä vientiä, yrittäjyyttä, maahanmuuttoa, kansainvälisyyttä, vihreää siirtymää, huoltovarmuutta sekä turvallista ja terveellistä elintarvikeketjua. Nytpä taidan kuitenkin sulkea läppärin kannen ja katsoa uusintana tuon Kolme väriä Sinisen. Jännittää oliko se kuitenkaan niin hyvä elokuva, kuin muistelen.

Timo Saari
E-vastuualueen johtaja ja ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

“Olen asiakkaalle toinen ihminen, en virkamies”

 ”Kuuntelen asiakasta ja hänen ongelmaansa, puhun ystävällisesti, koitan luoda rennon ilmapiirin, pyrin ratkaisemaan ongelman ja ohjaamaan eteenpäin.” 

 ”Puhun ystävällisesti, kuuntelen tarkkaan asiakasta. Pyrin hoitaman hänen asiansa mahdollisimman nopeasti. Pyrin antamaan selkeitä ohjeita ja neuvoja.” 

”Olen asiakkaalle toinen ihminen, en virkamies…” 

Siinä vastauksia, kun kysyin työyhteisössämme, miten asiantuntijamme tekevät asiakkaalle erityisen hyvän asiakaskokemuksen.  

Vastauksissa yhdistyy hyvän asiakaskokemuksen perusasiat: kuuntelu, ystävällisyys, nopeus, eteenpäin ohjaus, ihminen ihmiselle.  

Myös julkisissa organisaatioissa on alettu puhumaan asiakaskokemuksesta. Niin meilläkin. Asiakaskokemus on otettu ELY-keskuksissa keskiöön toiminnan kehittämisessä ja asiakkuusstrategiassamme.  

Digitaalinen palvelukokemus  

ELY-keskuksia koskettava massiivinen digikehitysohjelma pyrkii monin eri keinoin tekemään asiakkaan asioinnista helppoa ja sujuvaa. Eli pyrkimys on entistä parempaan asiakaskokemukseen. Digikehittämisessä tulossa on ainakin asiakaskokemuksen mittaamisen parantamista, asiakastiedon kehittämistä ja monen monta muuta asiakkaan digitaaliseen palvelupolkuun liittyvää asiaa.  

Tähän väliin vielä muutama kommentti asiantuntijoiltamme: 

”En puhu liian virallisesti” 

”Puhun asiakkaan kieltä: en virkakieltä, enkä käytä meidän lyhenteitä.”

”Käyn läpi lopuksi yhteenvedon ja tiedustelen, onko hän / minä ymmärtänyt asian.”

”Hoidan asian niin nopeasti, kuin mahdollista.”

  

Tällä viikolla perjantaina julkaisemme palvelutyytyväisyyskyselymme tulokset. Ne koskettavat pientä osaa ELY-keskuksen palveluita, mutta jokainen palaute on kultaakin kalliimpi. Se palaute on juuri sen yksittäisen asiakkaan palaute omasta palvelukokemuksesta. Palautteet ovat mukavaa luettavaa. Ystävällisyys, auttamisen halu ja asiantuntijuus korostuvat palautteissa. Toki kehittämiskohteina nähtiin mm. sähköiset järjestelmät ja ohjeiden epäselvyys.  

Mitattavien palveluidemme kokonaiskeskiarvo huitelee kuitenkin edelleen yli 4,5 (asteikko 1-5)   

”Ystävällinen palvelu, neuvonta ja auttaminen aina tarvittaessa, huolehtiminen siitä että asiakas ymmärtää tehdyt päätökset riittävin perusteluin (päätöksen lopputuloksesta huolimatta) ja myös palautteen käsittely asian mukaisesti ymmärrettävällä tavalla.” -Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntija- 

Voisin todeta, että asiantuntijoillamme on sydän paikallaan – ihmiseltä ihmiselle.   

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) toteuttavat vuosittain palvelutyytyväisyyskyselyn, joka on suunnattu ELY-keskusten rahoitus-, maksatus-, lupa- ja valvontapalveluja käyttäville asiakkaille. Tulokset uutisoidaan perjantaina 21.4.2023. Kokonaistyytyväisyys on edelleen pysynyt hyvällä tasolla.  

Soile Kauttio 
Kehittämisasiantuntija, asiakkuusvastaava 
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus  

ELY-keskuksissa tehdään merkityksellistä työtä

Luin taannoin maakuntalehdestämme kiinnostavan artikkelin siitä, mitä nuoret sukupolvet työelämältä odottavat. Työelämässä on kuulemma arvojen vallankumous käynnissä. Nuorille ei riitä enää se, että heillä on työ, josta saa palkkaa. Nuoret haluavat tehdä merkityksellistä työtä, joka vastaa heidän arvojaan. He myös odottavat, että heitä arvostetaan työntekijänä ja työkaverina. Luettuani jutun ajattelin, että onpa mahtavaa, meillä he pääsevät tekemään juuri kaipaamaansa merkityksellistä työtä!

Vuosituhannen vaihteen lapset haluavat, että työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa, vaikkei välttämättä täysin erillään toisistaan. Nykynuoret eivät myöskään ajattele, että työpaikka on lopuksi elämää yksi ja sama. Ja joustavuuttakin he arvostavat sekä työterveyshuoltoa, työsuhde-etuja ja kouluttautumismahdollisuuksia.

Ihan mahtavaa, me pystymme vastaamaan tähän!

ELY-keskukset työllistävät tällä hetkellä paljon myös uusia työntekijöitä. Avoinna on ihan vakituisia asiantuntijan paikkoja, pitkiä määräaikaisuuksia ja tehtäviä on kaikilla vastuualueilla eli elinkeinoissa, liikenteessä ja ympäristössä ja ympäri Suomea. Myös kesäksi on käynnissä paljon rekrytointeja eli harjoittelupaikkoja.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus palkkaa kesäksi yli 20 korkeakouluopiskelijaa. Niin olemme tehneet jo useana kesänä. Olemme myös edellisvuosina kyselleet nuorilta, miten he ovat meillä viihtyneet ja mikä on ollut parasta. Vastauksissa on aina näkynyt nämä:
– mielenkiintoiset ja monipuoliset työtehtävät tärkeiden asioiden parissa,
– mukava työyhteisö, johon on ollut helppo päästä mukaan,
– apua saa aina ja perehdytys on hyvää,
– sopivasti on tarjolla vastuuta ja joustavuutta
– moni on kiitellyt myös mahdollisuutta oppia paljon uutta ja kehittyä työurallaan.

Tulee siis väistämättä mieleen, että ELY-keskus vastaakin erinomaisesti nuorten sukupolvien haasteeseen. Toki on myönnettävä, että onhan meilläkin vielä tekemistä. Voimme toki parantaa entisestään esihenkilötyötä ja perehdytystä. Järjestelmätkin voisivat joskus toimia paremmin ja nopeammin. Eikä työyhteisökään ole ehkä entisensä, jos vertaa koronaa edeltävään aikaan. Mutta perusasiat meillä on kunnossa. Palautteen mukaan olemme myös koronan aikana pystyneet olemaan rennompi työpaikka, kuin nuoret odottivat ja värikkäämpi virasto kuin harmaita virkamiehiä vastaansa odottanut kesätyöntekijä oletti ja byrokratiaakin oli vähemmän kuin he odottivat.

Kiinnostaako sinua tietää, että millainen työpaikka ELY-keskus voisi olla? Lue lisää meillä työskentelystä (ely-keskus.fi). Lue lisää myös viime vuoden harjoittelijoiden kokemuksista (ely-keskus.fi). Jos haluat tutustua tarkemmin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen harjoittelijoiden työhön, niin löydät mm. blogeja ja videoita täältä (ely-keskus.fi).
Avoimet työpaikkamme löytyvät valtiolle.fi:stä (valtiolle.fi).

Olisiko mukava viettää työpäivää tällaisissa maisemissa?

Kesäharkkareiksi hakeneille alkaa vähitellen tulla haastattelukutsuja ja odotettuja puheluita valituille henkilöille. Toivotankin kaikki uudet työntekijät meille tarvetulleeksi ja hymyillään, kun tavataan! Vietetään yhdessä kiva kesä näiden tärkeiden töidemme parissa. ELY-keskus tekee töitä jokaisen ihmisen arjen hyväksi, joten tervetuloa mukaan porukkaan!

Camilla Juntunen
Päällikkö, johdon tuki ja viestintä
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

On hyvä varautua ja valmistautua, vai mitä?

Ympärillämme tapahtuu sellaisia asioita, joita meistä kukaan ei olisi voinut edes kuvitellakaan tapahtuvan vielä muutama vuosi sitten. Ensin maailman yli pyyhkäisi pandemia ja nyt Suomen lähistöllä, Euroopan tällä laidalla, käydään järkyttävää sotaa. Molempien kriisien välittömät seuraukset näkyvät ja tuntuvat jokaisen suomalaisen arjessa ja elämässä. Lieneekö syy viimevuosien maailmanlaajuisissa kriiseissä vai missä, mutta varautuminen- ja valmius -termit ovat yhä enemmän kaikkien meidän huulillamme.

ELY-keskusten rooli ja tehtävät ovat valmiudessa ja varautumisessa merkittävät

ELY-keskuksille on normaalin lainsäädännön ja tulosohjauksen kautta määritelty monia varautumistehtäviä, kuten esimerkiksi tiestön käytön ja logistiikan turvaaminen, ajoneuvojen ja työkoneiden varaaminen, varautuminen ympäristö- ja luontovahinkoihin, vesihuollon turvaaminen, tulvariskien hallinta sekä patoturvallisuus. Tehtävämme vain lisääntyvät, jos tutkitaan valmiuslain (www.finlex.fi) kautta ELY-keskusten tehtäviä ja vastuita.

Kriisit eivät tunne yleensä rajoja

Pandemiat, ympäristöonnettomuudet, tulvat, rajuilmat, sodat, poikkeustilanteet ja muut kriisit harvoin tuntevat rajoja. Ei pandemia tai tulva yleensä pysähdy kunnan tai maakunnan rajalle. Siksi varautumisessakin on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä yli maantieteellisten rajojen ja myös ehdottomasti eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten ja TE-toimistojen johtoa ja valmiuspäällikkö Jaakko Pukkinen vasemmalla.

ELY-keskukset ovat ottaneet yhteistyössä aimo harppauksen pohjalaismaakunnissa. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksille ja TE-toimistoille palkattiin viime vuonna yhteinen valmiuspäällikkö Jaakko Pukkinen. Pari viikkoa sitten vietimme oikein valmiustyön viikkoa. Ensin kokoonnuimme valtakunnallisinkin voimin Vaasaan pohtimaan maatalouden huoltovarmuutta ja sitä, millaisia suunnitelmia siihen sektoriin olisi syytä luoda mahdollisia poikkeusoloja varten. Samalla viikolla kokoonnuimme lisäksi Kauhavan lentosotakoululle valmiusseminaariin. Yhdessä pohjalaisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen väen kanssa pohdimme niitä, ihmisten arkipäivään vaikuttavia, asioita, jotka ELY-keskuksen ja TE-toimiston vastuulle kuuluisivat poikkeusoloissa valmiuslain mukaan. ELY-keskusten ja TE-toimistojen johdon ja asiantuntijoiden yhteistyöryhmissä pohdimme konkreettisia toimia erilaisiin tilanteisiin ja skenaarioihin liittyen.

Todelliset kriisit koettelevat aina organisaatioita ja henkilökuntaa. Jotta voimme hoitaa laissa määrätyt tehtävämme, on meidän mietittävä johtamisketjut, sijaistukset, käytännön järjestelyt ja muut suunnitelmat kuntoon. Yksi seminaarien tärkeitä tavoitteita oli myös löytää ne kysymykset ja kohdat, joihin ei ole vielä ratkaisua tai joihin täytyy löytää ratkaisut ja vastaukset ylemmältä taholta, kuten ohjaavilta ministeriöiltämme. Valmiuslakia ollaan päivittämässä, joten nyt on hyvä hetki miettiä yhdessä, miten sitä tulisi päivittää ja missä kysymyksissä täytyy yhdessä pohtia järkeviä ratkaisuja.

Hyvin suunniteltu on puoliksi hoidettu

Myös viestintä on kriisien hoidossa aivan avainasemassa. Miten viestit moderneilla välineillä ja nykyaikaisissa kanavissa, jos sähköt ja tietoliikenneyhteydet ovat poikki. Pakko myöntää, että vaikeaa on, mutta tällaisia asioita täytyy silti pohtia. Kriisitilanteissa saattavat myös viestien kohderyhmät vähän normaalista poiketa. Ja viestinnälle voi tulla monenlaisia rooleja pelkän tiedotuksen ja tiedon välityksen lisäksi.

Vaikka kysymyksiä valmiusseminaareista jäi paljonkin auki, olivat yhteiset pohdinnat äärettömän hyödyllisiä myös viestinnälle. Vaikka emme olekaan vielä täysin valmiita, olemme kuitenkin pidemmällä kuin aiemmin.  Sanotaanhan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kyllä me pohjalaiset pärjätään, kun käytetään maalaisjärkeä ja hoidetaan hommat kuntoon yhdessä. Se, mitä voidaan suunnitellaan etukäteen ja loput sovelletaan, kuten viisaammat ovat todenneet.

Camilla Juntunen
Johdon tuen ja viestinnän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kahdeksan etuoikeutettua vuotta aluekehittämisessä

Vuoden vaihtuessa tulee minulla täyteen kahdeksan vuotta ELY-keskuksen ylijohtajana ja elinkeinot-vastuualueen johtajana. Kun samalla työni keskuksen johdossa päättyy, on aika kiitoksille ja kenties myös pienille muisteloille.

ELY-keskukset perustettiin vuonna 2010 valtion monialaisiksi aluekehittäjäorganisaatioksi. Monialaisuus toi yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikennejärjestelmän kehittämisen. Tämä päätös, yhdistää eri hallinnonalojen toiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja poikkihallinnolliseksi toiminnaksi, on erinomaisen kantava edelleen ja oikeastaan sen merkitys on entisestään korostunut. Tätä monialaisuuden periaatetta ja eri toimintojen yhteensovittamista olemme pyrkineet vaalimaan. Kantavana tavoitteena on ollut vastuualueiden yhteistyön kehittäminen ja yhteisten tekemisten parantaminen. Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä yhteisestä tekemisestä on ilmastonmuutoksen torjunta, jonka tehtävän eteen vastuualueemme on yhdessä valjastettu. Uskallankin tässä kohtaa todeta, että olemme pystyneet aluetasolla yhdistämään paikoin hajanaisenkin toimintojen ohjaamisen ELY-keskusten alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi, monialaiseksi toiminnaksi.

ELY-keskus on monialainen alueellinen kehittäjäorganisaatio. Yhdessä kumppaneiden kanssa vaikutamme sinunkin arkeesi eli maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Kehittämistehtävässään ELY-keskus ei onnistuisi ilman vahvaa kumppanuutta muiden alueellisten ja paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Elintärkeä yhteistyökumppani ja oikeastaan ELY-kokonaisuuden osa on TE-toimisto, jonka kanssa yhdessä olemme työvoiman kehittämistehtävää hoitaneet. Aluekehittämistehtävässään ELY-keskusten toiminta on vahvasti kytketty maakuntien liittojen toimintaan, jolloin toimiva yhteistyö on edellytys molempien organisaatioiden toiminnalle yhdessä ja erikseen. Olen kokenut tuon yhteistyön mutkattomaksi kaikkien pohjalaismaakuntien kanssa ja erityisen tiivistä ja hedelmällistä se on ollut Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa kytkeytyen omaan tehtävääni E-vastuualueen johtajana. Erinomaisen tärkeä on myös toimiva yhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa, jotka ovat kumppanuuden lisäksi ELY-keskusten tärkeitä asiakkaita. ELY-keskuksen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu viranomaisten kanssa käytävään yhteistyöhön, vaan toimimme tiiviisti oppilaitosten, alueellisten yrityspalveluiden, palveluntuottajien, yritysten sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteemme on ollut yhteistyön tiivistäminen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja voinkin todeta, että yhdessä olemme tehneet erittäin hyvää työtä maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Toimivan yhteistyön rakentajat ja menestyksellisen toiminnan turvaajat ovat asiantuntevat työntekijämme. Aluehallintoa on ELY-keskusten toiminta-aikana ”myllätty” jo moneen kertaan. Olemme olleet monien säästötoimien kohteena ja organisaatiotamme on muutettu tehtävien keskittämisillä ja hallintorakenteiden muutoksilla. Näistä muutoksista huolimatta olemme pystyneet mitattua sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan. Tästä kiitos kuuluu sitoutuneille työntekijöillemme, jotka eivät ole antaneet muutoksen vaikuttaa itse työn tekoon. Olemme myös onnistuneet saamaan osaavia työntekijöitä poistuneiden tilalle, josta voitaneen vetää johtopäätös ELY-keskuksesta hyvänä ja haluttuna työpaikkana. Nyt siirtyessäni sivuun ELY-tehtävistäni haluan osoittaa erityskiitoksen henkilöstöllemme saamastani tuesta omassa työssäni.

ELY-keskuksen henkilöstölle Mika Soininen lähettää erityiskiitokset. Tässä kuvassa osa porukasta keväisellä retkellä. Kuva: Tuomo Saarinen/ ELY-keskus

Virallinen eropäiväni on 1.3.2023. Olen nyt kuitenkin jo jäänyt lomailemaan ja tammi-helmikuun ajan johtajatehtäviä hoitavat Anders Östergård ylijohtajana ja Ritva Rintapukka E-vastuualueen johtajana. 1.3. mennessä on sitten selvillä uusi johtaja E-vastuualueelle ja ylijohtaja koko ELY-keskukselle.

Koen olleeni etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut toimia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdossa kuluneet kahdeksan vuotta.

Parhaat kiitokset ja menestystä pohjalaismaakuntien kehittämisessä!

Mika Soininen
Ylijohtaja, E-vastuualueen johtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus