Viestintäharjoittelijoiden kesäseikkailu ELY:ssä

Koneella näpyttelyä, byrokratian pyörittelyä ja harmaita toimistoseiniä – tällainen saattaa olla monen nuoren mielikuva virastossa työskentelystä. Myönnettäköön, että toimistomme sisustuksesta löytyy myös harmaan sävyjä, mutta muilta osin meidän viestintäharjoittelijoiden kesä ei ole lainkaan muistuttanut tätä stereotypiaa. ELY-kesäämme on mahtunut muun muassa some-kampanjan suunnittelua, tiedotteiden kirjoittamista ja kuvien ja videoiden käsittelyä. Aiheet, joista olemme viestineet, ovat olleet kaikkea muuta kuin yksitoikkoisia. Lisäksi kesätyömme on vienyt meidät toimiston ulkopuolelle mitä erilaisimpiin maastokohteisiin.

Viestintäharjoittelijat ylittämässä jokea.

Eri yksiköiden töihin tutustuminen onkin ollut yksi antoisimmista asioista harjoittelussa. Mieleen on jäänyt erityisesti majavakartoittajien työn videokuvaus, jossa me siistiin sisätyöhön tottuneet humanistit pääsimme kunnolla testaamaan kestävyyttämme suolla ja umpiryteikössä tarpoessa. Selvisimme jopa joen ylityksestä (Todistusaineistona yllä oleva kuva 😉). Vieraslajitiedottajien opastuksella taas osallistuimme talkoisiin, joissa kitkimme pois haitallista jättipalsamikasvustoa.

Kuva jättipalsamitalkoista

Luontokohteiden lisäksi tutuiksi ovat tulleet muun muassa jätevedenpuhdistamo ja asfalttityömaa. Eipä sitä ollut ennen ajatellutkaan, kuinka monimutkaisista prosesseista näissä arkisilta tuntuvissa asioissa onkaan kyse. Juttukeikkojen merkeissä pääsimme myös haastattelemaan esimerkiksi tukityöllistettyjä nuoria sekä luomuviljelijöitä. Viestintätaitojen lisäksi harjoittelu on siis kartuttanut myös yleistietoa ja ymmärrystä ELY-keskuksen laaja-alaisesta toiminnasta.

Asfalttityökone

Kesän aikana osaamiseemme on luotettu, ja vakkareiden lomaillessa olemme saaneet vapaasti visioida ja toteuttaa omia ideoita. Työtehtävät ovat olleet mielekäs yhdistelmä säännöllistä päivittäisviestintää ja ex tempore -hengessä toteutettuja tehtäviä. Vaikka meillä molemmilla on ollut omat vastuualueet, on ollut kiva miettiä asioita myös yhdessä. Meidät on otettu hyvin vastaan, ja kahvitauot ovat kuluneet mukavissa merkeissä muihin työntekijöihin ja harkkareihin tutustuessa.

Näistä aineksista on koostunut opettavainen ja seikkailuntäyteinen kesä, jonka muistamme varmasti pitkään!

Viestintäharjoittelijoiden yhteiskuva

Iris Aarola ja Noora Lahti
Kesän 2019 viestintäharjoittelijat

Mitä merkitsee hyvä työyhteisö?

Olen vuosia ihaillut äitini ”ompeluseuraporukan” ystävyyttä. Naiset ovat entisiä työkavereita työhallinnosta ja iältään reilusti yli seitsemänkymppisiä. Eläköitymisestä huolimatta, heidän yhteytensä on säilynyt tiiviinä. He tapaavat säännöllisesti kerran kuussa vuorotellen jokaisen kotona, syövät ja juovat kahvia, päivittävät kuulumisia, eikä kukaan taida enää ommellakaan tapaamisissa mitään. Ryhmässä täytyy olla jotain erikoisen hyvää ystävyyttä. Siihen sisältyy paljon hyviä yhteisiä muistoja työajoilta, mutta se on kuitenkin paljon enemmän kuin työtoveruutta.

Monesti olen toivonut, että olisipa minullakin sitten joskus tuollainen ystäväporukka ympärilläni. Kun työvuosia tässä on nyt karttunut, olen onnekseni huomannut, että sellainen korvaamattoman ihana naisporukka onkin ympärilläni. Olemme entisiä ja nykyisiä työkavereita, meitä voisi kutsua vaikka ”Liikenne Ladyiksi”.

Ryhmäkuva naisporukasta Riisitunturin kansallispuistossa.

Mistä elementeistä hyvä työyhteisö koostuu?

Ihmiset tekevät hyvän työyhteisön. Töissähän ei sinänsä aina välttämättä ole kivaa ja kaikki työtehtävät eivät välttämättä ole yhtä innostavia. Ja pitääkö ollakaan? Tärkeintä on, että vaikeistakin tilanteista selviää, saa apua ja sinua kuunnellaan. On hienoa, jos aamulla töihin meno tuntuu mukavalta, haasteet sellaisilta, että niistä selviää. Hyvän työyhteisön perusta on ihmisten arvostus työtään, muiden työtä, työkavereitaan ja itseään kohtaan. Arvostus on tärkeä pohja myös muille hyvän työyhteisön tärkeille asioille, kuten yhdenvertaisuudelle, tasa-arvon toteutumiselle ja oikeudenmukaisuudelle. Kun arvostat työtäsi ja muiden työtä sekä työtovereita ja työnantajaasi, käyttäydyt luultavasti työyhteisössä oikeudenmukaisesti.

Kuva suon ylityksestä pitkospuita pitkin.

Minulle rento ilmapiiri ja työn joustavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Kavahtaisin sellaista työilmapiiriä, jossa pitäisi koko ajan miettiä, että kuulunko porukkaan. Säännöt ja niiden noudattaminen helpottavat työarkea, mutta sääntöjä voidaan myös yhdessä muuttaa. Kun minä joustan, toivon työnantajankin tai esimiehen ja muun työyhteisön tarvittaessa vähän joustavan. Silloin työelämän ja muun elämän yhteen sovittaminen on mutkattomampaa. Kun työntekijä voi hyvin, hän on myös tehokas ja aikaansaava työyhteisön jäsen.

Hyvän työyhteisön perusarkeen kuuluvat hyvät huomenet ja muut ystävälliset sanat. Ovenkin voi avata ja kehua vaikka uutta paitaa. Hymykin voi pelastaa vaatekaapilla, jos työkaveri on nukkunut huonosti yönsä ja on siksi väsynyt. Työpäivän katkaisee mukavasti kahvit ja iloinen lounasseura. Hyvät työkaverit tietävät sinusta muutakin kuin työasiat, kahvilla puhutaan muustakin kuin työarjesta, vaikka myös paljon siitä.

Hyvässä työyhteisössä pysytään ja siihen sitoudutaan

Riisijoen ylitys.Hyvä ja toimiva työyhteisö on laadukkaan työn ja työssä pysymisen edellytys, siksi se on niin tärkeää työpaikoilla. Suomessa on tällä hetkellä jo tilanne, että työntekijöistä taistellaan tietyillä aloilla yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tuskin palkka on enää ainut tai edes tärkein vaikuttava tekijä, kun työntekijä valitsee kiinnostavaa työpaikkaa. Väittäisin, että vähän pehmeämmät arvot ohjaavat tulevaisuuden työmarkkinoita. Kauaa ei työntekijä viitsi nauttia palkasta, joka tulee kurjan työfiiliksen myötä, mutta saattaa pysyä pitkäänkin työpaikassa, jossa on hyvä fiilis ja kiva porukka. Työhyvinvointiin onkin panostettu monilla työpaikoilla ja se kyllä kannattaa.

Omaa työyhteisöä voi aina itsekin kehittää ja parantaa

Kuvassa värikäs puromaisema.Pohdin nykyään usein, mikä minua työssä motivoi? Mitä itse voisin tehdä työni ja työyhteisöni kehittämiseksi? Välillä turhaudun, kun monet asia tulevat ylhäältä pyydettynä ja joskus jopa annettuna ja aidosti työyhteisö ei voi niihin vaikuttaa. Toisaalta itsekin sorrun liian usein ongelmakeskeiseen ajatteluun ja vuorovaikutukseen, enkä pääse läheskään aina ratkaisukeskeiseen, vaikka sillä tavalla vaikuttaminen olisi tehokkaampaa. Totuus on, että jokainen meistä voi vaikuttaa, edes siihen yhteen yksittäiseen työpäivään tai yhteen ainoaan kohtaamiseen työpaikallaan. Tehdään edes siitä yhdessä vähän parempi. Haluaisin sanoa, että positiivisuuden kautta on aina parempi tapa, mutta ei se aina ole helppoa, kuten ei vuorovaikutus muutenkaan.

  Ryhmäkuva naisista Myllykosken kuohujen luona.

… entä sitten ne ”Liikenne Ladyt”?

Palatakseni vielä ”Liikenne Ladyihin”… mikä meitä sitten yhdistää? Olemme kaikki työskennelleet liikenneasioiden parissa joko Vaasan tiepiirissä ja/tai nykyisin ELY-keskuksessa. Meillä on siis jonkinlainen ammatillinen verkosto sen aiheen ympärillä, mutta tapaamisemme eivät yleensä keskity tieasioiden ympärille. Ne ovat virkistystä, kuulumisten vaihtoa, hyvää ruokaa ja juomaa, saunomista…Tai kuten viimeisin reissumme, jonka teimme Rukan ympäristöön teemalla ”Lepoa ja Lenkkiä”. Sen pidennetyn viikonlopun aikana huiputimme niin Valtavaaran kuin Riisitunturinkin sekä kiersimme pienen karhunkierroksen ja ylitimme sen kuohuvat kosket yhdessä. Samalla reissulla maailma parani ison harppauksen. Jokaisen ammatilliset ja muut murheet olivat hetken syrjässä. Nautimme iloista ja jaoimme huoliakin, mutta lopputuloksena oli taas kerran lujittunut porukka, jonka yhteys säilyy toivottavasti läpi elämän. Ja kaikki odottavat jos seuraavaa reissua.

Kiitos naiset, että olette ja saan olla osa teitä!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työharjoittelu pähkinänkuoressa

Talven taittuessa ovat avautuneet myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten harjoittelijahaut.

Kaikki vastuualueet ja johdon tuki ovat tänäkin vuonna tarjoamassa, pitkälle toistakymmentä harjoittelupaikkaa Aarresaaren- ja Valtiolle.fi sivuston kautta. Osa harjoittelupaikoista tarjotaan yhteistyössä mm. Seinäjoen kaupungin maataloustoimen kanssa.

Moni ammattiin valmistuva onkin vuosittain tarttunut tähän mahdollisuuteen saada opiskelussa tarvittavaa työharjoittelua ja hankkia samalla arvokasta työkokemusta.

Harjoittelun sisältö

Meille on kunnia-asia, että harjoittelijat saavat tehdä ”oikeita töitä”.  Tarjoamme harjoittelijoille tehtäviä, joissa he voivat aidosti soveltaa opintojaan ja hankkia käytännön työn kautta jatko-opiskelua ja työllistymistä tukevia taitoja. Harjoittelijoille tarjottavissa tehtävissä huomioidaan eri koulutusasteet ja opiskelun etenemisvaihe, jolloin tarjottava tehtävä ja harjoittelijan opiskeluvaihe ja mahdollinen työkokemus voidaan huomioida. Huolellisella etukäteissuunnittelulla pyritäänkin takaamaan harjoittelun onnistuminen.

Toisinaan voimme myös tarjota harjoittelujakson jälkeen mahdollisuutta lopputyön tekemiseen. Tästä syystä harjoittelijan kannattaa rohkeasti ottaa asia puheeksi esimiehensä kanssa.

Palkkaus

Harjoittelun lisäbonuksena on harjoitteluajalta saatu palkka, joka on mukava lisä muuten niin tiukkaan opiskelijabudjettiin. Palkkauksessa noudatamme yleisiä valtionhallinnon harjoittelijoiden palkkataulukoita, joissa otetaan huomioon koulutusaste, opiskelujen etenemisvaihe ja mahdollinen aikaisempi kokemus ko. tehtävistä. Eli, riippumatta mihin valtionhallinnon virastoon pääsee harjoitteluun, palkkaehdot ovat samat.

Perehdyttäminen

Harjoittelijoille järjestettävän valtakunnallisen perehdyttämistilaisuuden lisäksi pidetään omia perehdyttämistilaisuuksia ja nimetään työtehtäviin perehdyttämisestä vastaava.

 

Perehdyttäminen ei ole vain yksipuolista, joten harjoittelijoita rohkaistaan aktiivisesti itse selvittämään ja kyseenalaistamaan asioita. Harvinaista ei ole, että harjoittelijoiden ”uusin silmin” esiin tuoma käytännön ongelma, tai työskentelytavan kyseenalaistaminen onkin muuttanut työskentelytapoja meillä.

Työpaikkaedut

Harjoittelijoille tarjotaan samat työpaikkaedut kuin muillekin. Työantajan tukema lounas, kulttuuri- ja liikuntaetu (EPassi), työterveyshuollon palvelut ja liukuvan työajan käyttömahdollisuus kuuluvat myös harjoittelijalle. Työssä tarvittavat työvälineet, kuten läppärit ja puhelimet hankitaan myös harjoittelujakson ajaksi.

Harjoittelujakson vaikutus työllistymiseen

Harjoittelijoille tehdyissä lähtöhaastatteluissa erityistä kiitosta on saanut mielekkäät työt ja hyvä työyhteisö. Apua on aina saanut tarvittaessa, kynnys kysymyksiin on matala ja harjoittelijat ovat kokeneet kuuluvansa työyhteisöön tasavertaisena jäsenenä. Tästä syystä moni onkin toivonut työllistymistä meille jatkossakin.

Valtionhallinnon rekrytoinnit ovat hyvin maltillisia, mutta mahdollisuus palkata määräaikaista henkilöä avautuu toisinaan. Tuota kautta monelle harjoittelijalle on auennut meille pidempi työmahdollisuus. Esimerkiksi maaseutuyksikössä on yli puolen kymmentä entistä harjoittelijaa eri tehtävissä.

ELY-keskuksen harjoittelu/määräaikainen työsopimus on myös kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Toisinaan matka meiltä onkin jatkunut muihin valtion virastoihin, tai yksityisiin työpaikkoihin (esim. konsultit). Eli, meiltä saatu harjoittelu- tai määräaikainen työkokemus on vaikuttanut valintaan positiivisesti.

Harjoittelujakson onnistuminen parhaimmillaan

Onnistunut, hyvin suunniteltu ja toteutettu harjoittelujakso palvelee niin harjoittelijaa, kuin meitäkin. Kumpikin voittaa.

Harjoittelija saa tarvitsemaansa työkokemusta, pystyy hyödyntää opiskelutietojaan ja hankkii tarvittavia työelämätaitoja. Me puolestamme saamme uusien työtovereiden myötä apua työtehtäviin ja kaupan päälle uusia, raikkaita ajatuksia ja ideoita.


Merja Luhtala
Johtava henkilöstöasiantuntija
Rekrytointitiimi
Keha-keskus

(Keha-keskus on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto)

 

Blogi lomailee pyhien aikana

Käynnistimme tämän asiantuntijablogin syksyllä 2015. Sillä on nyt siis reilun kolmen vuoden elämä. Ja olen siitä NIIN YLPEÄ.

Blogin perustaminen lähti siitä ajatuksesta, että harva tuntee ELY-keskusta kovinkaan hyvin, puhumattakaan meidän laajasta tehtäväkentästämme. Laaja ja monipuolinen tehtäväkenttä tarkoittaa tietenkin sitä, että meillä työskentelee hyvin erilaisissa asiantuntijatehtävissä hyvin erilaisia osaajia.

Välillä minä blogin julkaisijanakin olen hämmästynyt. Olen ollut iloinen hyvistä kirjoittajista, joita blogin myötä on talostamme paljastunut. Mutta olen ollut myös ilahtunut siitä, miten mielenkiintoisia aiheita olemme voineet blogin kautta nostaa esiin ja kaikkien tietoisuuteen.

Mistä sitten tämä blogi kertoo?

Blogimme kertoo osaamisesta ja laajasta tehtäväkentästä. Meillä on neuvottu akkujen ja muun ongelmajätteen keräämisen luvista. On kerrottu myös, miten kaloja merkataan T-ankkurilla. Totta kai on pureuduttu ajankohtaisiin tienpidon asioihin ja maaseutuhallinnon kiemuroihin, työllisyys- ja koulutusasioita unohtamatta. Kaikkia aihepiirejä ei voi tähän luetella, mutta tilaamalla blogin ja tutkimalla menneitä kirjoituksia pääsette kärryille ELY-keskuksen maailmasta ja työnteosta.

Mistä blogille kirjoittajia?

Miten sinä saat organisaatiostanne kirjoittajia ja blogitekstejä? Tätä minulta tiedustellaan säännöllisesti. Kiitos kuuluukin työyhteisöllemme ja johdolle, joka ymmärsi ja tuki blogi-ajatusta alusta asti. Kirjoittajia on alun jälkeen ollut vuosi vuodelta helpompi houkutella.  Olen ottanut tavaksi kertoa blogitilastoja aina välillä esimiehille, johdolle ja henkilöstöinfoissa. Annan kiitosta ja nostan esiin onnistumisia. Kehun ja arvostan aidosti kirjoittajia. Tänään hurrasin avokonttorissamme ihan ääneen. Sillä loppuvuodesta alkoi näyttää siltä, että tämän vuoden  osalta 20 000 näyttökertaa alkaa olla lähellä, mutta mahtaako kuitenkaan ylittyä. No olihan se ylittynyt, ihan huomaamattani! En ole vertaillut blogiamme muihin blogeihin, vaan olen vertaillut oman blogimme tilastoja vuosi vuodelta ja ollut tyytyväinen kunnon parannukseen aina edellisvuodesta.

Nyt kuitenkin blogi hiljentyy pyhien viettoon ja palaamme uusin aihein ensi vuonna. Tule sinäkin mukaan!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hellekesä – Suomi nauttii ja maapallo kärsii

Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen, kertoo vanha sananlasku. Tämä kesä on ollut poikkeuksellinen – tuntuu, kuin olisi saanut ilmaisen etelänmatkan kolmeksi kuukaudeksi. Helle on hellinyt ja hiki on virrannut. Osuihan se kaikkien aikojen kesä myös näille leveyspiireille!

Suomessa ei hirmuhelteisiin olla totuttu. Harva kuitenkaan tulee ymmärtäneeksi katsoa sen hellesumun taakse ja miettiä, mikä näiden ihoa käristävien kelien taustalla on. Se sama syy, minkä vuoksi suihkussa ei pitäisi lotrata eikä lihaa saisi syödä. Lentäminenkin on lähes kielletty, ja muovin heittämisestä sekajätteeseen saa paheksuvia katseita. Niin, kukapa nyt haluaisi ajatella elämää ikävästi rajoittavaa ilmastonmuutosta, saati alkaa torjua sitä samalla kun makaa kolmenkympin lukemissa rantapyyhkeen päällä.

En sano, että lämpimistä keleistä ei saisi nauttia. Eihän se ilmastonmuutosta pysäytä, että uhmakkaasti kieltäytyy nauttimasta auringosta ja mieluummin istuu villaneule päällä kotona tukahtumassa. Arvostaisin kuitenkin kovasti, jos itsensä grillaamisen tai helteistä valittamisen sijaan hetken mietittäisiin myös, miten tähän pisteeseen on päädytty. Olisihan se kiva, jos luontoäiti olisi vain hyvää hyvyyttään suonut pohjolaan kivat kelit, eivätkä ne olisi merkki maapallon oireilusta.

Pahinta on huomata, miten ihmisten suuntautuminen ilmaston lämpenemiseen on vinksahtanut tämän kesän myötä. Ajatusmaailma tuntuu kääntyneen siihen, että globaalilla kasvihuoneilmiöllä ei ole niin väliä, tai sitä jopa kannatetaan vain siksi, että Suomeenkin saatiin vihdoin se kunnon kesä. Itsekin pidän lämmöstä ja rantakeleistä, mutta mieluummin otan tulevaisuuden suvia niillä kahdenkympin huonommalla puolella varustetulla lämpölukemilla kuin muutaman paahdekesän, lyhentäen samalla tulevien sukupolvien mahdollisuutta tallailla telluksella huoletta.

Mitä väliä ilmaston vaarallisella lämpenemisellä, kunhan Suomi on lämmin –asenteen sijaan kehottaisin edelleen kaikkia tarkkailemaan omaa hiilijalanjälkeä kriittisesti. Kun tiedostaa syyt poikkeuksellisen kuumuuden takana ja on valmis kantamaan itse oman pienen kortensa kekoon, voi paremmalla omatunnolla myös nauttia suomalaisia hellivästä lämpöaallosta niin kauan kuin sitä kestää.

 

Laura Helin
Viestintäharjoittelija

Minkä värinen on virkamies?

Olen kuluneen vuoden aikana saanut sisäpiirin paikalta seurata ELY-keskuksen virkamiesten toimintaa, ensin pro gradu –tutkielmassani ja nyt parin kuukauden ajan talossa korkeakouluharjoittelijana. Väitän todistaneeni näiden kuukausien aikana keskuksen virkamiehistössä muitakin kuin sitä kuuluisaa harmaan sävyä, joten annan nyt oman vastaukseni kysymykseen, minkä värinen on virkamies?

Harmaa. No tietysti. En tarkoita harmaudella henkilöiden persoonallisuuden väriä, vaan näyttäytymistä ulkopuolisille. Monien keskuksen virkamiesten työnkuvaan kuuluu esimerkiksi lupien myöntäminen, rahoituksen jakaminen, kilpailutusten järjestäminen jne. Pelkästään jo etiikka, mutta myös laki velvoittaa virkamiestä toimimaan tasapuolisesti kaikkia hakijoita ja kaikkia osapuolia kohtaan. Vaikka virkamies on toisinaan henkilökohtaisesti kontaktissa asiakkaiden kanssa, niin kaikkien päätösten on pohjauduttava siihen, mitä on mustana valkoisella. Tasapuolisuuden toteutuminen edellyttää virkamieheltä tietyssä määrin etäisyyttä ja harmaan sävyjen edustamista.

Vihreä. Ympäristöpuolella on hyvä toimia kestävien luontoarvojen mukaan, mutta nyt puhun vihertämisestä kateellisuuden vuoksi. Tilastollista tutkimusta tässä maassa tehdään jatkuvasti ja tulosten vertailu maakunnittain on arkipäivää. ELY-keskuksen virkamies on toimialueensa puolesta taisteleva sotilas, eikä   yksikään virkamies halua oman maakuntansa löytyvän taulukon alariviltä. Virkamies tuijottaa kateudesta vihreänä naapurin numeroita, ja sen jälkeen toteaa, että kyllä mekin noihin lukemiin kohta päästään!

Punainen. Ei poliittinen kanta, ei vaarasta varoittava valo, vaan neuvostoliittolainen jääkiekkojoukkue. Punakone. Kollegoista koostuva virkamiehistö kuljettaa hanketta maaliin ja projektia perille aikamoisella tehokkuudella ja ammattitaidolla. Roolitukset pelaavat ja yksilötaitoa löytyy, mutta ketjut ovat loppujen lopuksi ne kaikkein tärkeimmät tekijät. Ja jos mietityttää, että millä eväillä, mitä aineita on otettu, niin kyllä se Punakone pyörii kahvilla. Vahvalla kahvilla.

Valkoinen. Tabula rasa eli tyhjä taulu, vaikkakin virkamiehen kohdalla sopivampi vertaus olisi puhdas A4-paperiarkki. Uudistuminen ja muutos ovat tällä hetkellä valtiohallinnossa yleisempiä kuin hellepäivät heinäkuussa. Rakenteet muuttuvat ja samalla myös virkamiehen täytyy olla valmis muuttumaan. Virkamiehen täytyy puhtaan paperiarkin tavoin olla valmis vastaanottamaan uutta tekstiä ja uusia värejä.

Ruskea. Konkreettisesti. Kaikkien aikojen hellekesä on vaihtumassa syksyksi ja luonnon värimaailma muuttumassa keltaisen sekä oranssin kautta ruskeaksi. Ennen tätä ilmiötä on kuitenkin myös virkamies vaihtanut ulkoasua, ja palannut kesälomilta tavanomaista ruskettuneempana.

 

Mikko Kangas
Kesäharjoittelija

Häiriötilanteiden ratkominen vaatii yhteistyötä – yhteisestä tulvaharjoituksesta tukea tuleviin tositilanteisiin

Toukokuun puolivälissä järjestettiin Kurikassa viranomaisten yhteinen tulvaharjoitus osana Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanketta. Harjoitukseen osallistuivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokset, Tulvakeskus, alueen kunnat, Pelastusopisto ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa).

Harjoituspäivä koostui kolmesta osasta: aamupäivän esityksistä ja iltapäivän kahdesta käytännön harjoitusosuudesta. Aamupäivällä käytiin läpi eri toimijoiden tulvanaikaisia tehtäviä ja vastuita. Pelastuslaitokset, ELY-keskus, Tulvakeskus, Kurikan kaupunki ja Vapepa esittelivät tapausesimerkkien kautta omaa toimintaansa tulvan yhteydessä.

Aamupäivällä käytiin läpi eri toimijoiden tulvanaikaisia tehtäviä

Käytännön harjoittelu tapahtui osin Kyrönjoen rannassa, jossa pelastuslaitokset harjoittelivat kohdesuojauksen tekemistä tilapäisten tulvaseinäkkeiden avulla. Oranssia tulvaputkea täytetään vedellä ja sillä saadaan rakennettua noin 45 cm korkeaa vallia tulvan uhkaamien kohteiden suojaksi. Seinäkettä on viime vuosina hankittu sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksille yhteensä noin kolmen kilometrin verran. Harjoituksen aikaan Tornionjoen kevättulva oli pahimmillaan, ja osa pohjalaisseinäkkeistä olikin lainattu virka-apuna Lappiin. Onneksi jonkin verran seinäkettä oli voitu jättää myös harjoituksemme käyttöön.

Samaan aikaan Kurikan paloaseman tiloissa kunnat, Tulvakeskus ja ELY-keskus harjoittelivat häiriötilanteen tilannekuvan luomista, ennusteiden laatimista ja yhteydenpitoa nopeasti muuttuvassa tulvatilanteessa. Kuten tositilanteessakin, osa henkilöistä osallistui harjoitukseen etäyhteyden kautta.

Harjoituspäivä oli tiivis, mutta pääosa saadusta palautteesta oli siitä huolimatta erittäin myönteistä. Vastauksissa korostettiin yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä, sekä toisten organisaatioiden toimenkuviin ja jäseniin tutustumista. Eri tahojen yhteistä tilannepäiväkirjaa pidettiin hyödyllisenä työkaluna.

Iltapäivällä tehtiin kohdesuojausta tilapäisten tulvaseinäkkeiden avulla.

Kehitettävien asioiden listalle nousivat mm. ennakkomateriaalin tai -perehdytyksen saaminen harjoitusta varten. Etäyhteyksien kanssa esiintyi pieniä teknisiä haasteita, joista onneksi selvittiin. Iltapäivän kohdesuojausharjoitus ja tilannekuvaharjoitus pidettiin eri paikoissa samaan aikaan käytännön syistä, mutta toisaalta tämä vaikeutti mahdollisuuksia osallistua molempiin osuuksiin edes tarkkailijana.

Yhteinen tulvaharjoitus toimi myös Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hankkeen päätöstapahtumana. Hankkeessa on reilun kahden vuoden ajan pureuduttu tulvaviestinnän ja omatoimisen varautumisen tehostamiseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Sinä aikana hankkeessa on parannettu tulvaviestinnän rutiineja niin ulkoisten kuin sisäisten viestintäkanavien osalta. Ulkoisia viestintäkanavia on mm. Twitter-tili @tulvatpohjanmaa sekä tekstiviestipohjaiset tulvavaroituspalvelut, jotka on avattu Lapuan- ja Kyrönjoen pengerrysalueille sekä Lapväärtin taajamaan. Lisäksi hankkeessa on järjestetty asukastilaisuuksia ja tiedotettu omatoimisesta tulviin varautumisesta. Päivitetyt tulvaviestinnän rutiinit siirtyvät hankkeesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen normaaliviestintään mahdollisia tulevia tilanteita varten.

LINKIT:

Tulvavaroituspalvelut: http://www.ely-keskus.fi/web/tulvatpohjanmaa/tulvavaroituspalvelu

Twitter @tulvatpohjanmaa: https://www.twitter.com/tulvatpohjanmaa

Hankkeen verkkosivut: http://www.ely-keskus.fi/web/tulvatpohjanmaa/

 

Satu-Mikaela Burman
Projektipäällikkö

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke

 

**************************************************************************************************

 

Samarbete fordras för att kunna lösa störningar i vardagen – gemensam översvämningsövning som stöd för kommande verkliga situationer

I Kurikka ordnades i mitten av maj en gemensam översvämningsövning för myndigheterna inom ramen för projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar. I övningen deltog utöver NTM-centralen i Södra Österbotten även Österbottens, Södra Österbottens samt Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk, Översvämningscentret, områdets kommuner, Räddningsinstitutet och Frivilliga räddningstjänsten.

Övningsdagen bestod av tre delar: presentationer under förmiddagen och två slags praktiska övningar under eftermiddagen. Under förmiddagen gick man igenom de olika aktörernas uppgifter och ansvar under översvämningar. Räddningsverken, NTM-centralen, Översvämningscentret, Kurikka stad och Frivilliga räddningstjänsten presenterade genom konkreta exempel sin verksamhet under översvämningar.

Under förmiddagen gick man igenom de olika aktörernas uppgifter under översvämningar

De praktiska övningarna hölls dels vid stranden av Kyro älv, där räddningsverken övade på att skydda specifika objekt med hjälp av tillfälliga översvämningsväggar. Den orangefärgade översvämningsbommen fylls med vatten och med hjälp av den kan man bygga en ca 45 cm hög vall för att skydda objekt som hotas av översvämning. Under de senaste åren har både Österbotten och Södra Österbottens räddningsverk skaffat sammanlagt ca tre kilometer tillfällig översvämningsvägg. Då övningen hölls, var vårflödet i Torne älv som störst och en del av de österbottniska översvämningsväggarna hade skickats som handräckning till Lappland. Som tur var kunde en del av väggen bli kvar här för vår övning.

Vid brandstationen i Kurikka pågick under tiden en övning där kommunerna, Översvämningscentret och NTM-centralen arbetade med att skapa en lägesbild över störningssituationen, utarbeta prognoser och kommunicera under en översvämningssituation som snabbt förändras. Precis som i verkliga sammanhang deltog en del av personerna i övningen via videolänk.

Övningsdagen var intensiv, men största delen av responsen som har kommit var trots det mycket positiv. I svaren framhävdes behovet av samarbete mellan olik aktörer samt behovet av att bekanta sig med andra organisationers verksamhet och personer. Den gemensamma lägesdagboken ansågs vara ett nyttigt verktyg.

Under eftermiddagen skyddades ett specifikt objekt med hjälp av tillfälliga översvämningsväggar

På listan över utvecklingsförslag finns bl.a. att få förhandsmaterial eller en introduktion innan övningen. Med videoförbindelserna förekom det små tekniska problem, som vi dock lyckades lösa. Av praktiska skäl ordnades eftermiddagens två övningsdelar samtidigt på olika platser, vilket försvårade möjligheterna att delta i båda delarna ens som observatör.

Den gemensamma översvämningsövningen fungerade även som avslutningsevenemang för projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar. I projektet har man i drygt två år fördjupat sig i att effektivera översvämningsinformationen och invånarnas egen beredskap på NTM-centralen i Södra Österbottens område. Under arbetets gång har översvämningsinformationens rutiner förbättrats både när det gäller externa och interna kommunikationskanaler. Bland de externa kanalerna finns Twitter-kontot @tulvatpohjanmaa och varningstjänsterna för översvämningar. Varningstjänsterna bygger på textmeddelanden (SMS) och gäller invallningsområdena längs Lappo å och Kyro älv samt Lappfjärds centrum. Inom projektet har man också ordnat informationskvällar för invånarna och informerat om egen beredskap inför översvämningar. De uppdaterade rutinerna för översvämningsinformation kommer att övergå från projektet till NTM-centralen i Södra Österbottens normala kommunikation inför eventuella kommande översvämningar.

LÄNKAR

Varningstjänster för översvämningar: http://www.ely-keskus.fi/sv_SE/web/tulvatpohjanmaa/tulvavaroituspalvelu

Twitter @tulvatpohjanmaa: https://www.twitter.com/tulvatpohjanmaa

Projektets webbplats: www.ely-keskus.fi/sv_SE/web/tulvatpohjanmaa/

 

Satu-Mikaela Burman
Projektchef

Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar