Kansalaisten liikenneturvallisuushavainnot osana liikenneturvallisuustyötä

ELY-keskuksilla on valtakunnallisesti käytössä palauteväylä, jonka kautta voi ilmoittaa ongelmista, antaa palautetta tai tehdä ehdotuksia maanteihin sekä rata- ja vesiväyliin (valtion omistamat väylät) liittyen. Katuverkkoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä oman kunnan asiakaspalveluun tai palautekanavaan. Keskitetty asiakaspalvelukeskus Tampereella vastaanottaa kaikki yhteydenotot. Tampereelta palautteet ja toimenpide-ehdotukset ohjataan eteenpäin paikallisten ELY-keskusten asiantuntijoille.

Yhteydenottoja tulee vuosittain kaikkiin ELY-keskuksiin yhteensä noin 1500 kpl. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osuus tästä on noin 100 kpl. Jokainen yhteydenotto käydään läpi ja sen pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet. Aina palaute ei johda toimenpiteisiin, mutta tällaistenkin tilanteiden tulee olla perusteltuja.

Kaavio, jossa pystyakselilla on ELY:n nimi ja vaaka-akselilla jätettyjen aloitteidin määrä. Kunkin ELY:n aloitteet on jaoteltu vuosittain 2018-2021. Keskimäärin palkit ovat pidempiä Uudenmaan ELY:n kohdalla, toiseksi pisimmät Varsinais-Suomella, sitten Pohjois-Savolla, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY:llä sekä Pohjanmaalla ja lyhyimmät Lapin, Keski-Suomen , Kaakkois-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELYillä.
Saapuneiden aloitteiden määrä ELY-keskuksissa. Eniten aloitteita viime vuosina on jätetty Uusimaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueilla. Suurimmassa osassa ELY-keskuksia aloitteiden määrä on noussut vuosittain.

Asiakkaiden palautteet ja toimenpide-ehdotukset ovat meille arvokasta tietoa. Keskiössä on asiakkaalta saadun tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa. Arvioimme ja toteutamme akuuteimmat parantamista odottavat kohteet ja kustannustehokkaimmat toimenpiteet.

Aiheet, joita palautteet pääasiassa koskevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ovat:

  • nopeusrajoitusasiat
  • liikenneympäristön turvallisuus
  • liikennevalot, liikennemerkit, viitoitus ja opasteet
  • päällysteiden kunto
  • kävely- ja pyöräilyväylät

Suurin osa yhteydenotoista koskee nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitusehdotukset tarkastetaan aina maastokäynnillä. Nopeusrajoitukseen vaikuttaa moni asia: liikennemäärä, raskaan liikenteen määrä, tien leveys, liittymätiheys, tienvarsiasutus, tien geometria, näkemät, koulut/päiväkodit, kävely- ja pyöräilyväylät, tieosuudella olevat palvelut. Jos nopeusrajoitus muuttuu tarkastelun jälkeen, tehdään siitä päätös. Nopeusrajoitusmuutos astuu voimaan kuukauden sisällä päätöksestä, kun merkit on saatu pystytettyä maastoon.

Valokuvan edustalla on 50 km/h nopeusrajoitusmerkki. Taustalla menee tie, jossa ajaa sininen henkilöauto.
Nopeusrajoitukset ovat yleisin yhteydenottojen ja liikenneturvallisuusaloitteiden aihe. Ennen rajoituksen muuttamista on kuitenkin otettava huomioon monia asioita, ja kohteet tarkistetaan aina ennen päätöstä paikan päällä.

Liikenneympäristön turvallisuus sisältää paljon erilaisia asioita. mm. erilaiset hidasteet ja korotukset, keskisaarekkeet, suojatiet, alikulut, kiertoliittymät, kääntymiskaistat, liikennepeilit, liittymien parantamiset, riista-aidat, tievalaistukset, teiden leventämiset, uudet kaiteet ja näkemien parantamiset. Koska ulottuvuuksia ja huomioitavia asioita on paljon, eivät tapaukset ole aina yksiselitteisiä. Ehdotuksia ja yhteydenottoja onkin tarkasteltava tapauskohtaisesti, jotta toimenpiteiden vaikutus koko liikenneympäristöön voidaan huomioida.

Jos palautteen tarkastelun jälkeen maastosta löytyy epäkohtia ja katsotaan, että toimenpide-ehdotus parantaa liikenneturvallisuutta, se toteutetaan. Tämä koskee pieniä ja kustannustehokkaita liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä. Esimerkiksi liikennemerkkimuutokset maksavat muutamia satoja euroja, päällystyksen yhteydessä toteutettu korotettu suojatie noin 7000 €, keskisaareke noin 10 000 € ja välkyt suojatielle noin 2500 €. Lisäksi esimerkiksi suojateiden välkkyihin liittyy ylläpitokustannuksia. Liikennepeilin yksityistien liittymään voi tien omistaja/tiekunta hankkia ja pystyttää itse, kun vain hankkii maksuttoman työluvan ELY-keskukselta. Vuositasolla tällaisen mittakaavan liikenneturvallisuustoimiin käytetään karkeasti arvioituna 100 000 €.

Palautteet ja toimenpide-ehdotukset liikenneturvallisuustoimista voi jättää Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylän kautta. Palauteväylä löytyy osoitteesta www.palautevayla.fi.

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Väyläviraston investointiohjelman anti alueellamme

Eduskunta hyväksyi kesällä 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelman. Heti sen jälkeen Väylävirasto julkaisi luonnoksen investointiohjelmasta vuosille 2022–2029.  Kyseessä on siis ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista seuraavan 8 vuoden ajalle. Tämä ohjelma on nyt lausuntokierroksella 15.9. asti. 

Liikenne 12 -suunnitelmassa on kuvattu liikenneverkon strategista tilannekuvaa ja asetettu tavoitteet valtion väyläverkolle. Keskeinen tavoite on, että liikennejärjestelmä takaa alueiden saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Tavoitteena on myös antaa ihmisille mahdollisuuksia valita kestävämpiä kulkumuotoja, erityisesti kaupunkiseuduilla. Tärkeä tavoite on myös liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden parantuminen. Liikenne 12 -suunnitelma asettaa myös taloudelliset raamit väyläverkon kehittämiselle. 

Näistä lähtökohdista investointiohjelma on koottu. Hankkeiden valintaan on vaikuttanut niiden suunnitelmavalmius eli se, onko hanke toteutuskelpoinen lähivuosina. Lisäksi valintaan vaikuttaa hankkeiden vaikuttavuus Liikenne 12 – suunnitelman väyläverkon tavoitteisiin peilattaessa. Väylävirasto on käynyt tiiviitä keskusteluja ELY-keskusten kanssa kartoittaakseen kaikki mahdolliset tieverkon hankkeet investointiohjelmaan. Alueiden tarpeet ylittävät kuitenkin investointiohjelman ajanjakson ja rahoitustason tarjoamat resurssit, eikä kaikkiin tarpeisiin pystytä siksi vastaamaan. 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle kohdistuu useita hankkeita 

No, mitä näistä lähtökohdista alueellemme siunaantuu? Ratapuolella Kokkolan ratapiha uusitaan 13 M€ budjetilla. Raidejärjestelyjen lisäksi rakennetaan alikulkutunneli ratapihan alitse. Vesipuolella Vaasan meriväylää sekä syvennetään 10 metriin että levennetään. Tähän on suunniteltu käytettäväksi yhteensä 8 M€. Molemmat hankkeet ovat olleet alueen toivelistoilla jo kauan. 

Tieverkon puolella ohjelma sisältää useita hankkeita, jotka kaikki tukevat alueen kehittämistä, parantavat saavutettavuutta alueella ja liikenneturvallisuutta tien päällä. Koska aikajänne on vain 8 vuotta ja talousraamit kohtalaisen tiukat, on hyväksyttävä, ettei kaikkia alueen tieasioita laiteta kuntoon siinä ajassa. Mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden saavuttamiseksi ohjelma sisältää useita erityyppisiä hankkeita. On sekä isoja että pienempiä tieverkon kehittämishankkeita mutta myös perusparantamishankkeita. 

Valtatiehen 8 kohdistuu useita hankkeita. Teemassa kaupunkiympäristöjen liikenteen pullonkaulojen poistaminen sekä Vaasan Yhdystie (1. vaihe, 37 M€) että Kokkolan kohta (1. vaihe, Eteläväylä, 9 M€) ovat saamassa rahoitusta. Molemmat väylät on tarkoitus rakentaa nelikaistaiseksi. Liikenteen sujuvuuden parantamiseksi rakennetaan ohituskaistaparit Kovjoen, Kolpin ja Kruunupyyn kohdalle (13 M€). Näiden lisäksi valtatien 8 rakennevauriot välillä Tiukka – Metsälä korjataan (6,5 M€). Eli puhutaan erityyppisistä hankkeista, jotka yhdessä luovat vaikuttavuutta. 

Myös valtatien 3 vuosikausia vireillä olleet hankkeet ovat vihdoin saamassa rahoitusta. Valtateiden 3 ja 19 vilkasliikenteinen liittymä Jalasjärvellä on pitkään ollut ongelmallinen. Liikennemäärä Seinäjoelta Tampereen suuntaan on sen verran iso, että ajoneuvoilla on suuria ongelmia päästä valtatielle 3. Nyt tämä liikennevirta ohjataan valtatien alitse toiselle puolelle, jossa heille järjestetään oma kiihdytyskaista Tampereen suuntaan (10 M€). Jalasjärven eteläpuolella valtatien sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan rakentamalla ohituskaistaparit Koskuen ja Rajalanmäen kohdalle (10 M€). 

Eli summa summarum, investointiohjelma sisältää alueemme kannalta paljon kauan odotettuja investointeja. Niiden ajoituksesta ei vielä ole mitään tietoa, sillä ohjelmaluonnos odottaa vielä hyväksymistä. Lausuntoaikaa ohjelman kommentoimiseen on vielä jäljellä. Lisäksi on todennäköistä, että rakentamispäätökset tehdään vuosi kerrallaan valtion budjettia seuraten.  

Meidän alueellamme, kuten kaikkialla Suomessa on tämän ohjelman ulkopuolelle jääneitä hyviä infrahankkeita odottamassa toteutusta. Toivotaan siis, että ohjelman talousraamit pysyvät suunniteltuina, eikä niitä lähdetä ainakaan supistamaan. Me ELY-keskuksessa teemme parhaamme, että nämäkin hankkeet saadaan hyvän suunnitelmavalmiuden avulla toteutuskelpoisiksi. 

Väyläviraston uutinen investointiohjelman lausuntokierroksesta (vayla.fI)

Anders Östergård
Johtaja
Liikenne ja infrastruktuuri

Työvoimapulasta tekijöiden ja työpaikkojen kohtaamiseen

Loppukesän kuuma aihe mediassa on ollut työvoimapula, joka on ollut käsinkosketeltavana esillä niin alueellisesti kuin myös valtakunnan tasolla. Uutisissa aihe on ollut näkyvästi esillä, ja työnantajat ovat joutuneet konkreettisesti kohtaamaan haasteen, jossa hakijoiden määrä työpaikkoihin nähden on vähentynyt merkittävästi. Joskus käy jopa niin, että avoimena olleisiin paikkoihin ei tule lainkaan hakemuksia. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kuluvan vuoden kesäkuussa työllisyysaste oli 72,4. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työllisiä oli tänä vuonna samana ajankohtana 121 000 enemmän. Työllisyysasteen ennakoitua nopeampi kasvu on aiheuttanut sen, että työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaaminen on aiempaa haastavampaa. Tällä hetkellä onkin havaittavissa, että työntekijäpula ei ole pelkästään tiettyjen alojen ongelma, vaan vallitseva trendi toimialasta ja toimipaikasta riippumatta. Työntekijät ovat tärkein osa yrityksen toiminnan kehittämisessä, ja yritysten kehittyminen ja toiminnan laajentuminen ovatkin merkittäviltä osin riippuvaisia riittävästä työvoiman saatavuudesta.

Työvoimapulan näyttäytyminen eri toimialoilla

Sosiaali- ja terveysala on ollut pitkään yksi niistä aloista, joissa työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt oleellisesti, ja työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan sote-alan työvoimapula onkin paikoin kärjistymässä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2020 peräti 54 prosenttia työvoimaa hakeneista sote-alan toimipaikoista oli jo kokenut työvoimapulaa, ja vaikuttaa tulevaisuudessa myös väestön ikääntyminen ja osaajien eläköityminen.

Toinen perinteinen osaajapulassa oleva toimiala on teknologiateollisuus, erityisesti metalliala, jossa on jo pitkään rekrytoitu opiskelijat suoraan koulunpenkiltä työelämään. Lisäksi alalla on kehitetty omia rekrytointikoulutuksia, joilla alan houkuttelevuutta ja alalle siirtymistä on saatu lisättyä. 

Korona-aika on tuonut myös uudenlaisia haasteita monille aloille. Ravintola- ja hotellialat sekä kauneudenhoitoala ovat kärsineet korona-ajan epävarmuudesta, eivätkä alalle valmistuneet hakeudu välttämättä enää lainkaan oman alansa töihin. Korona-aika on aiheuttanut työntekijöiden alanvaihtoja, ja erityisesti palvelualoilla ilmiö on vaikeuttanut toimintojen käynnistämistä kysynnän lisääntyessä. Voidaankin todeta, että tällä hetkellä mikään toimiala ei ole säästynyt työvoima- ja osaajapulaan liittyviltä haasteilta. 

Työvoimapulan juurisyyt 

Työpaikkojen ja työntekijöiden haasteellinen kohtaanto on ollut tietyillä alueilla todellinen haaste jo jonkin aikaa. Jos julkisessa keskustelussa käytettyä työvoimapula-termiä tarkastellaan tarkemmin, voidaan todeta, että kyse on myös kohtaanto-ongelmasta. Toisin sanoen osaajia ei löydy avoimiin työpaikkoihin. Työnhakijoita on ollut kuluvan vuoden kesäkuun lopussa kaikkiaan 316 000, ja työpaikkoja on ollut avoinna 76 000. 

Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaamattomuuteen on useita syitä, ja kohtaanto-ongelma koostuu eri tekijöistä. Esimerkiksi työpaikkojen ja työnhakijoiden alueellinen eriytyminen, toimiala- ja työmarkkinarakenteissa tapahtuvat muutokset sekä se, että avoimien työpaikkojen vaatimuksia vastaavaa osaamista ei löydy, vaikuttavat ongelman syntyyn. Koska ongelma on moniulotteinen, myös ratkaisuvaihtoehtojen täytyy olla erilaisiin tilanteisiin mukautuvia ja joustavia.

Piirroskuva, jossa kaksi henkilöä pitelee toisiinsa sopivia palapelinpalasia.
Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät aina kohtaa saumattomasti. Tällöin muodostuu työvoimapula.

Ratkaisuja osaajien löytymiseen 

Rekrytointiprosessi vaatiikin tänä päivänä monikanavaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Lisäksi työpaikka- ja työtehtäväkohtaiset koulutusratkaisut tulevat korostumaan aiempaa enemmän työntekijöiden rekrytoinnissa ja osaajien löytämisessä. Monikanavainen ja suunnitelmallinen viestintä on työnantajabrändin ohella tekijä, jolla voidaan edesauttaa osaajien löytymistä.  

Rekrytoinnissa on huomioitava myös yksilölliset ratkaisut, joilla voidaan tukea osatyökykyisiä ja heitä, joilla syystä tai toisesta työnhaku on vaikeutunut. Yksilöllisiin ratkaisuihin kuuluu esimerkiksi palkkatuki, joka on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluva kunta voivat myöntää asiakkaanaan olevan työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Myös työkokeilu on oivallinen malli henkilölle, joka haluaa selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.  

Osaavan työvoiman löytymiseen voidaan tehdä yhteistyössä TE-palveluiden kanssa yrityksen tarpeisiin räätälöity rekrytointikoulutus. TE-palveluiden kautta järjestettävä rekrykoulutus on työelämälähtöistä, ja työnantajan osuus koulutushankinnasta on 30 prosenttia. Tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yritykseen. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi havaittu keino silloin, kun tarpeena on suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa. Yksi vaihtoehto kohtaanto-ongelman ratkaisuun onkin työntekijöiden kouluttaminen täsmälleen yrityksen osaamistarpeisiin. 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, ja selvitetään yhdessä mikä olisi sopiva ja tehokas rekrytointikeino.  

Lisätietoa aiheesta

TE-palveluiden neuvot työnantajalle (toimistot.te-palvelut.fi)
TE-palveluiden RekryKoulutus (toimistot.te-palvelut.fi)
Yrityspalvelukeskus, Etelä-Pohjanmaa (ely-keskus.fi)

Terhi Kultalahti
Asiantuntija
Rekrytointi- ja yrityspalvelut
Yrityspalvelukeskus

Vesistöt kuuluvat kaikille – samoin tieto siitä, mitä niiden hyväksi on tehty

Erilaiset päästöt ja vallitseva ilmastonmuutos kuormittavat vesistöjämme jatkuvasti. Ilmastonmuutos lisää muun muassa rankkasateiden määrää, ja lämpötilan nousu pidentää kasvukautta sekä kiihdyttää vesiekosysteemien perustuotantoa. Kiintoaine- ja ravinnemäärät sekä korkeat lämpötilat vesistöissämme lisääntyvät ja yleistyvät. Lisäksi ekosysteemimuutokset muokkaavat eliökantaa, ja hapettomuus aiheuttaa alueellisia eliökuolemia. Vesistökunnostuksilla pyritään ennallistamaan muuttuneita ekosysteemejä ja hillitsemään vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on parhaimmat edellytykset sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Vesistökunnostukset, kuten valuma-aluetoimenpiteet nähdään erilaisten päästörajoitusten ohella avaintekijöinä pintavesien tilan paranemiseen tähtäävissä toimissa.

Pohjalaismaakunnissa on vuoden 2021 puolella käynnistymässä runsaasti uusia vesistökunnostushankkeita virtavesien, järvien tai rannikkovesien tilan ja vesitalouden parantamiseksi. Tietoisuus vesistöjemme tilasta, yhteisöllisyys paikallisissa piireissä ja aktiivisuus avustushauissa ovat hyvät ainesosat vesistökunnostushankkeen alullepanon reseptissä. Huolellisesti laaditut kunnostushankesuunnitelmat kantavat pitkälle vesistöä kunnostettaessa.

Myös viestintä on osa vesistökunnostustyötä

Vesistöjemme tilasta ja hyvän tilan saavuttamiseksi tehdystä työstä on tärkeää tarjota saavutettavaa tietoa kaikkien kohderyhmien ulottuville. Vesistökunnostuksen viestintä on tärkeää esimerkiksi siksi, että vesiemme tila on heikentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä tilanne tule palautumaan entiselleen hetkessä. Vesistökunnostustyössä tuloksia saadaan pitkämielisyyden ja useiden toimenpidetoistojen seurauksina. Esimerkiksi vesikasvillisuusniittojen tulokset alkavat näkyä vesistössä vasta noin kolmen tai neljän vuoden kuluttua. Vesistökunnostusten viestinnällä valtio tukee myös hallinnon oikeusperiaatteita saattaessaan tietoisuuteen toimia, joita se näkee tärkeäksi rahoitettavan. Vesistöjen käyttäjien tietoisuus käynnissä olevien hankkeiden suunnitelmista, toteutuksesta ja tuloksista tukee yhteisen määränpään saavuttamista ja lisää vaikuttamisen mahdollisuutta.

Rannasta otettu kuva, jossa näkyy rantakaislikkoa sekä aaltoileva järvi. Kaislikon läheisyydessä on vedessä ajettava niittokone.
Niitot käynnissä Alavudenjärven pohjoisosassa.

Tieto kunnostetuista kohteista ja vesistöjen hyväksi toteutetuista toimista on tuotava lähelle vesistöjen käyttäjiä esimerkiksi sosiaalisen median, tiedotteiden ja erilaisten tempausten siivittäminä. Tärkeäksi näen myös vesistökunnostustiedottamisen integroimisen arjen vapaa-aikaan. Näitä voidaan toteuttaa muun muassa yhteisöllisillä talkootöillä, mutta myös kytkemällä informaatiota ihmisten jokapäiväiseen toimintaan.

Kolme henkilöä seisovat vesistöalueen rantaviivalla valtavat haravat kädessä. Pieni vene on juuri saapumassa henkilöiden luo.
Karperön helmi ry:n talkoolaiset ottamassa vastaan niittojätteitä Karperöfjärdenin rannalla.

Vesistökunnostustoimenpiteistä on iloa myös vapaa-ajalla

Alavudenjärven Ravinteet kiinni – maisema auki -kunnostushankkeessa Alavudella on toteutettu vesistökunnostustoimenpiteitä innovatiivisella otteella ja mahdollistettu ihmisten omatoiminen tutustuminen alueella tehtyihin kunnostustoimiin. Esimerkiksi Pahajoen kosteikon ympäristöön rakennettu esteetön kosteikkopolku houkuttelee liikkujia luonnonläheisyydellään. Polun varrella laiduntavat lampaat, ja toteutuksen alla oleva linnunpönttöpuisto lisäävät kohteen houkuttelevuutta. Polkua kiertäessä ei voi myöskään välttyä kohteen kattavasta vesistökunnostusinformaatiosta, sillä uudenkarheaa kävelysiltaa komistaa kuvien ja tiedon täyttämä infokollaasitaulu. Vesistökunnostusten toimenpiteistä ja niiden toimintaperiaatteista kertominen sekä toimien tarkoituksenmukaisuuden avaaminen lisäävät vesistökäyttäjien ymmärrystä eri prosessien vaikuttavuudesta. Kun Pahajoen kosteikon infokollaasitaulu avaa kosteikon toiminnan etuja ympäristön monimuotoisuudesta, virkistyskäytöstä ja vesiensuojelun edistämisestä, tarjotaan informaatiota juuri sinne ruohonjuuritasolle, minkä seurauksena pienistä virikkeistä saattaa syntyä merkittäviä tulevaisuuteen ulottuvia ympäristötekoja.

Uudenkarhea leveä puinen kävelysilta. Silta on hiekkatien jatke, ja koostuu loivista, sivulle kaartuvista osista sekä joen ylittävästä hieman jyrkemmin ylös ja alas kaartuvasta osasta.
Pahajoen kosteikon esteetön luontopolku Alavudella houkuttelee vesistökunnostustiedon äärelle.

Vesistökunnostuksen viestintää voisi verrata tehokkuudeltaan dominoefektiin, sillä tiedottaessa eri yhteisöjä vesistökunnostusmahdollisuudesta ja toimien vaikutuksista, innostetaan samalla mukaan henkilöitä, jotka ovat tiedostaneet alueensa vesistöissä haitallista kehityskulkua. Vesistökunnostuksissa edistetään ympäristön ekologista tilaa ja virkistysmahdollisuuksia, lisätään paikallista yhteisöllisyyttä ja tutustutaan samalla vaikkapa uusiin mökkinaapureihin! Pohjalaisella yhdessä tekemisen meiningillä saadaan paljon aikaan yhteisiksi koettujen vesistöjemme hyväksi.

Ella Oksa
Harjoittelija
Vesiensuojelun tehostamisohjelman tiedotus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Jatkuvan oppimisen ohjaus mahdollistaa työelämän kehityksen

Muutokset työelämässä ja väestönkehityksessä tulevat vaikuttamaan siihen, miten Suomi ja Etelä-Pohjanmaa pärjäävät tulevaisuudessa. Osaaminen ja sen kehittäminen tulevat olemaan keskiössä sekä yksilötasolla että yhteiskunnan näkökulmasta. Elinikäisen ja jatkuvan oppimisen ohjauksen tulee kehittyä ja uudistua, jotta sen avulla pystytään tukemaan, neuvomaan ja ohjaamaan yksilöitä, yrityksiä ja organisaatioita erilaissa muutostilanteissa.

Nykytilanteen haasteina ovat palveluntarjonnan sirpaleisuus, osaamisen kehittämisen kasaantuminen ja koulutustarjonnan heikkoudet vastata työelämän tarpeisiin. Osaamisen kehittämisen palvelut eivät hahmotu selkeästi kaikille kohderyhmille, kuten työnantajille tai työssä oleville, ja peruskoulun sekä heikon taitotason varassa olevia on paljon. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei pysty kaikilta osin vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tarvitaan enemmän mahdollisuuksia koulutusten räätälöintiin ja joustaviin, työelämälähtöisiin sisältöihin sekä opiskelun mahdollistamiseen kaikille myös työuran aikana elämän eri vaiheissa.

Lähikuva sähköistä lukulaitetta pitelevästä henkilöstä. Kuva on otettu henkilön olan takaa niin, että vain hartia ja jalat sekä lukulaitteen näyttö näkyvät.
Työelämä muuttuu jatkuvasti hyvin nopealla tahdilla. Tästä syystä nykyinen koulutusjärjestelmä ei pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, ja koulutusta tarvitaan myös työuran aikana.

Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet

Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Henkilöasiakkaille suunnatut osaamis- ja muut palvelut sekä yrityksille suunnatut yrityspalvelut nivotaan tiiviimmin yhteen palvelukokonaisuudeksi. Tavoitteena on yksilöiden osaamisen jatkuva kehittäminen ja yritysten kyvykkyyden lisääminen osaamisen, uudistumisen ja kasvun johtamisessa.  

Halu oppia uutta mahdollistaa oman työn kehittämisen ja työllistymisen myös jatkossa. Rohkeus uudistua ja kokeilla uusia työtapoja on oppimisen edellytys. Oppimisen muodot muuttuvat, ja kiinnostuneille on tarjolla monia mahdollisuuksia. Yritysten tarjoamien koulutusten ja oppimisympäristöjen lisäksi tarjolla on paljon omaehtoista opiskelua tukevaa materiaalia, kuten videoita ja ilmaisia tai kohtuuhintaisia verkkokursseja eri oppilaitoksissa ja yliopistoista. Nykyteknologialla työntekijät voivat myös itse luoda digitaalisia koulutuksia. Tämä tarjoaa uuden tilaisuuden sekä oppia itse että jakaa osaamistaan muille. Yrityksistä löytyy jo nyt paljon osaamiseen liittyvää tietoa, jota tulisi paremmin hyödyntää ja kerätä. Näin toimimalla voimme varmistaa, ettei osaaminen häviä ihmisten siirtyessä eläkkeelle.  

On tärkeää, että myös suomalainen koulutusjärjestelmä tukee elinikäistä oppimista ja mahdollistaa joustavan, työelämän tarpeet kohtaavan osaamisen kehittämisen. Korkeakouluilla ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoksilla tuleekin olla nykyistä vahvemmat kannusteet jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämiseksi – ohjausta unohtamatta. 

Ylhäältä kuvattu toimistossa sijaitseva työpöytä, jonka ääressä työskentelee kolme henkiöä. Pöydällä on kannettava tietokone, papereita, suojakypärä sekä muita työskentelyvälineitä.
Jatkuvan oppimisen tukemisella voidaan edesauttaa osaamisen kehittämistä ja näin mahdollistaa monia asioita kuten työuran mielekkyyttä ja kehittymismahdollisuuksia.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus

Hallitus on hyväksynyt 23.06.2021 eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan Opetushallituksen yhteyteen perustettaisiin erillisyksikkönä toimiva Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Rakenteilla oleva palvelukeskus tulee edistämään työikäisen väestön osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö vastaavat yhdessä palvelukeskuksen toimialaan liittyvästä ohjauksesta. Palvelukeskuksen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriölle. Palvelukeskuksen tehtävät:

  • tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja koordinointi
  • osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointitiedon analysointi
  • erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatun sekä muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa täydentävän koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoittaminen
  • alueellisten ja muiden yhteistyöverkostojen tuki sekä vaikuttavuuden edistäminen

Palvelukeskuksen perustamista valmistellaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, työelämän järjestöjen ja aluehallinnon kanssa. Palvelukeskuksen myötä ELY-keskus tulee siis tekemään yhteistyötä edellä mainittujen toimijoiden kanssa myös jatkossa.

Lisätietoja aiheesta:

ELY-keskuksen rooli jatkuvan oppimisen koordinoinnissa (ely-keskus.fi)

ELY-keskuksen jatkuvan oppimisen asiantuntijat (asiantuntijahaku.ahtp)

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (miniedu.fi)

Heikki Hurrila
Kehittämisasiantuntija
Jatkuvan oppimisen koordinaattori
Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaa ELY-Keskus