Rakentamista edistetään julkisella (mm. ely) ja yksityisellä puolella

Olen viimeiset puoli vuotta ollut virkavapaalla ELY-keskuksesta ja toiminut rakennuttajainsinöörinä Vaasa Parksilla Runsorissa. Vaasa Parksin tehtävänä on toimia Vaasan kaupungin ja lähiseudun kuntien yritysten toimitilahaasteiden ratkaisijana ja uudisrakentajana sekä toimitilapalvelujen tuottajana. Yhtiö ei ensisijaisesti toimi kiinteistösijoittajana, minkä takia kohteen valmistumisen jälkeen rakennukset voidaan myydä kiinteistösijoittajille.

Mitä rakennuttaminen on sitten? MRL:ssa (luku 17) säädetään rakennushankkeeseen ryhtyvän (rakennuttajan) lakisääteisistä vastuista, mutta mitä muuta? Rakennuttaminen on yksi osa rakentamisen prosesseista, joka usein on virheiden korjausta, päätösten odottelua ja suunnitelmien muuttamista. Usein mielletään rakennuttajat ahneiksi ja suunnittelu kalliiksi ja virheelliseksi. Myös talonrakentaminen mielletään kalliiksi ja laadultaan huonoksi. Rakennuttaminen tähtää kohteen (rakennuksen tai infran) suunnitteluun ja rakentamisen laadunohjaukseen sekä projektin onnistuneeseen läpivientiin, joka tarkoittaa aikataulussa pysymistä ja kustannusten hallintaa sekä oikeusriidoilta välttymistä.

Rakennuttamisen keskeisiä tehtäviä ovat hankkeen tavoitteenasettelu, hankkeen organisointi ja johtaminen, suunnitteluttaminen ja suunnittelunohjaus sekä rakentamisen ohjaus ja valvonta. Tämä edellyttää mm. projektijohtamisen osaamista, prosessien hallintaa, organisointia sekä aikataulujen, talouden ja riskien hallintaa. Rakennusprojektissa korostuu monia asioita mm. suunnitteluttamisen osaaminen, tiimityön hallinta, sopimusosaaminen sekä erilaisten toteutusmuotojen, sopimusmenettelyjen ja -asiakirjojen hallinta. Verkostoituminen, asiakasosaaminen ja paikallistuntemus ovat myös tärkeitä osa-alueita. Sopimuskumppaneiden valinta ja etenkin suunnittelijoiden valinta on yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Ongelmat suunnittelussa johtavat myös ristiriitoihin ja ongelmiin hankkeissa. Rakennuttajan tehtävä on torjua näitä riskejä suunnittelunohjauksella. Ohjaus pyrkii varmistamaan, että suunnitteluprosessi johtaa asetettuihin tavoitteisiin. Lopputuloksena tulisi olla toiminnallisesti, taloudellisesti, esteettisesti, teknisesti, ja ympäristön kannalta hyväksyttävät suunnitelmat ja samat kriteerit omaava rakennus.

Rakentamisen edistämisessä ELY-keskuksella on tärkeä viranomaisrooli. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen tarkoituksena on tutkia tietyn alueen mahdollisuuksia ja edellytyksiä tietyille maankäyttömuodolle. Samalla yhteen sovitetaan eri tarpeita ja intressejä. Tärkeintä on ratkaista olennaiset kysymykset ja luoda edellytykset maankäytölle. Kannattaa panostaa edellytysten luomiseen sekä alueiden kehittymiseen ja elinvoimaan tulevaisuudessa. Yksityiskohdat ja detaljit ratkaistaan sitten jatkosuunnitteluvaiheessa esimerkiksi rakennusluvassa.

Kaavoituksen yhteydessä määritellyt reunaehdot vaikuttavat alueelle toteutettavien rakennusten ulkomuotoon ja miten rakennukset istuvat esimerkiksi jo rakennettuun ympäristöön. Samalla on hyvä pitää mielessä, että näillä reunaehdoilla (kaavamääräyksillä) on suuri vaikutus rakennuksen toteuttamiskustannuksiin ja näin ollen vaikutus myös vuokratasoon tai ostohintaan.

MRL:n kokonaisuudistustyö on käynnissä. Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja kehittämään rakentamisen ohjausta. Uudistuksella on monia hyviä kehittämistavoitteita, jotka liittyvät rakennuksen elinkaareen ja vähähiilisyyteen, rakentamisen vastuukysymyksiin, digitaalisiin työkaluihin, tulevaisuuden rakennusvalvontaan ja rakentamisen luvitukseen. Mielenkiintoista tulevaisuudessa nähdä, minkälainen rooli ELY-keskukselle syntyy näistä tavoitteista.

John Öst
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Alueiden käyttö ja vesihuolto

 

 

Kaavoituksella ratkaistaan tulevaisuuden elinympäristömme

Alueiden käytön suunnittelulla tuotetaan rakentamista ohjaavia kaavoja. Rakentaminen on oleellinen osa yhdyskuntien kehitystä ja sen vaikutukset ovat moninaiset sekä rakennushankkeiden lähiympäristössä, että laajemminkin. Rakentaminen vaikuttaa meidän kaikkien elinympäristöön. Rakentamisen taloudellinen merkitys on mittava. Rakennustuotannon taloudellinen arvo Suomessa oli vuonna 2016 yhteensä 31,8 miljardia euroa.

Kaavoituksen kautta ratkaistaan, mitä, minne ja kuinka paljon saa rakentaa. Kaavoituksen menettelyjä ja rakentamista säädellään maankäyttö- ja rakennuslaissa, jonka yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

 

Pelisäännöt muutoksessa

Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseksi on maankäyttö- ja rakennuslakia muutettu 1.5.2017. Muutoksen sisältö vastaa lähes sellaisenaan hallituksenesitysluonnosta 22.6.2016, jota Matti Rantala on blogikirjoituksessaan 4.10.2016 käsitellyt. Ennen muutosta ELY-keskusten tehtävänä oli kuntakaavoituksen edistämisen ja ohjaamisen lisäksi laillisuusvalvonta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa. Muutoksen jälkeen ELY-keskukset toimivat kaavoituksen edistäjinä sekä valtakunnallisten ja merkittävien maakunnallisten vaikutusten osalta valvojina. Vaikka kaavoitukseen liittyvä valtion ohjaus ja laillisuusvalvonta on poistettu, on kaikkien osapuolten yhteinen etu pelisääntöjen noudattaminen. Vastuullisen kaavojen valmistelun ja päätöksenteon merkitys kunnissa korostuu. Kuntatalouden kannalta merkittävissä hankekaavoissakin on huomioitava hanketoimijoiden intressien lisäksi aidosti muutkin suunnittelualueita koskevat intressit ja reunaehdot. Hanketoimijoiden kanssa ei ennakkoon voida sopia kaavoituksen lopputulosta. Kaavoitushankkeissa alueen asukkaiden ja eri intressipiirien oma edunvalvonta on entistä tärkeämmässä roolissa ja osaltaan korvaa laillisuusvalvonnan poistumista. Alueidenkäytön suunnittelun tiedottamisessa ja uutisoinnissa eri näkökulmien esille nostaminen ja niihin liittyvien pelisääntöjen avaaminen ovat tärkeitä alueen asukkaiden ja toiminnanharjoittajien arvioidessa laadittujen suunnitelmien sisältöä. Osaltaan objektiivinen ja avoin kaava-asioiden käsittely julkisuudessa myös vähentää kaavoitukseen liittyvää korruptioriskiä, joka on tunnistettu mm. Vaasan yliopiston tuoreessa selvityksessä: ”Piilokorruptio Suomessa, Mitä kansalaiset kertovat?” ja Poliisiammattikorkeakoulun raportissa: ”Korruption riskikohteet 2010-luvun Suomessa”.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistustyö on loppusuoralla ja tavoiteluonnokset ovat kantaa otettavina lausunnolla.

Maankäyttö- ja rakennuslain edellisen muutoksen ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä on todettu tarve uudistaa kokonaisuudessaan maankäyttö- ja rakennuslaki vastaamaan tämän päivän odotuksiin. Ajankohtaista tietoa uudistuksen etenemisestä on saatavissa ympäristöministeriön www-sivuilta.

Julkisessa keskustelussa ja myös rakentamisen pelisääntöjä koskevissa lainsäädännön muutoksissa on viimevuosina ollut esillä byrokratian ja normien purkaminen, toimintatapojen sujuvoittaminen, digitalisaatio ja valitusprosesseista eroon pääseminen. Näihin tavoitteisiin on helppo yhtyä, kukapa byrokratiaa rakastaisi tai ei entistä sujuvampaa toimintaa hyvänä pitäisi, digitalisaatiokin tuntuu tulevaisuuden kehityssuuntana itsestään selvyydeltä ja valitukset ikäviltä. Rakentamisen pelisääntöjä muutettaessa tulisi kuitenkin selvittää ja huomioida ne tavoitteet, joiden takia joiltain osin byrokraattisiksi koetut menettelyt ja normit tai esimerkiksi toiminnan laillisuuden valvonta on aikanaan säädetty. Mikäli nämä tavoitteet ovat edelleen 100-v Suomessa tärkeitä, tulee muutoksia tehtäessä varmistaa että myös muutosten jälkeen nämä tavoitteet saavutetaan. Joissain tapauksissa byrokratiaksi koettu menettely tai toimintaa rajoittavaksi koettu normi ja sen noudattamisen valvonta voi olla tarpeen tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Erilaisten hankkeiden mahdollistamisen lisäksi asukkaille hyvän elinympäristön rakentuminen sekä yleisen edun ja suunnittelualuetta koskevien reunaehtojen huomiointi ovat jatkossakin tärkeitä näkökulmia kaavoja laadittaessa ja niistä päätettäessä.  Maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyön yhteydessä toteutetussa verkkoaivoriihessä korostui myös yleisen edun tärkeys.

Tulevien alueidenkäytön ratkaisujen suunnittelu on tärkeä osa yhdyskuntien kehittämistä

Alueemme asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden, tarvittavan yhdyskuntatekniikan toteutusmahdollisuuksien sekä kulttuuriperinnön, luonnon ja ympäristön asettamien reunaehtojen yhteensovittaminen on jatkossakin tarpeen. Alueidenkäytön ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja niiden suunnitteluun kannattaa panostaa. Kaavoituksessa ei ole kyse vain kvartaalitalouden tulosten tuottamisesta vaan yhdyskuntien pitkäjänteisestä kehittämisestä. Hyvin toimivalla kaavoituksella pystytään ennakoimaan tulevia tarpeita ja vastaamaan eri toimijoiden odotuksiin kokonaisuus huomioiden. Eri tasoilla kaavoitukseen käytetty aika ja resurssit tulevat toimivan yhdyskuntakehityksen kautta varmasti moninkertaisesti takaisin.

Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite on edelleen ajankohtainen ja tärkeä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää laadukasta ja avointa, aidosti eri näkökulmat huomioivaa, alueidenkäytön suunnittelua. ELY-keskuksilla ja hallinnon muutoksen jälkeen 2019 maakunnilla on tärkeä tehtävä tukea ja edistää kuntakaavoitusta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä elinympäristö on meille kaikille tärkeä asia.

 

 

Jyrki Palomäki
Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Nostokurjet kaupunkiemme yllä

Alkaako talouslama todellakin kääntyä kohti nousukautta? Jos asiaa tarkastelee rakentamisen näkökulmasta, niin asian voisi päätellä olevan juuri näin. Tuntuu, että Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on todellakin kova rakentamisen buumi menossa. Kaupunkien keskustoihin on noussut ja nousee parhaimmillaan kymmeniä uusia isoja kerrostalokohteita. Rakentaminen sekä Vaasassa, että Seinäjoella näkyy katukuvassa ja suurmaisemassa. Keskustoissa on tekeillä isoja korttelin suuruisia työmaita, jotka aidattuina kasvavat syvän montun pohjalta kohti taivaita. Tälle päivälle on tyypillistä, että vanhoiksi ja epäkäytännöllisiksi koettuja liiketiloja puretaan ja kaavamuutoksilla saadaan tonteille paljon lisää tehokkuutta ja yhä korkeampia kerroslukuja. ELY-keskuksen alueidenkäytön ryhmä on mukana ohjaamassa kaavoja ja kaavamuutoksia. Yksi mielenkiintoinen, mutta tärkeä yksityiskohta on autojen pysäköinnin järjestäminen uusilla korttelialueilla. Pysäköinnin mitoitus tuntuu usein jäävän liian pienelle huomiolle. Nykyihmisen on saatava autonsa niin lähelle kotiaan kuin mahdollista.

Seinäjoki kasvaa vauhdilla

Kaupunkien yllä taivasta halkoo korkeat nosturit eli nostokurjet. Huhtikuun lopulla Seinäjokea lähestyessäni laskin Heikkilänmäelle näkyvän ainakin 11 torninosturia. Seinäjoella on purettu entinen Halpa-Hallin kiinteistö ja keskustassa on aidattuna isoja korttelikokonaisuuksia uuden ja komean keskustan rakentamiseksi. Seinäjoen keskustassa on todella voimakas rakentamisen aika menossa.

Vaasan taivaalta laskin vapun aikana 5 kiinteää nostokurkea. Vaasaan on nousemassa Scandicille uutta hotellitornia juna-aseman viereen ns. postin tontille. Kapea kolmiomainen lasitorni on jo hyvällä alulla. Uusimpana uudistuskohteena julkistettiin entisen Centrumin talon purkaminen. Tilalle rakennetaan korkeampaa ja tehokkaampaa asuin- ja liiketilaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tyttölyseo, Vaasa

Suurin osa, nyt käynnissä olevista muutosrakentamisista, on vaatinut kaupungeilta asemakaavojen muutostöitä. Kaavoitus on tänä päivänä vaativaa ja aikaa vievää työtä, joka pohjautuu hyvin tehtyihin selvityksiin. Jouhevasti etenevässä kaavoitusprosessissa sovitellaan yhteen eri tahojen tahtotiloja. Vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen ovat hyvin työllistäviä, mutta kalliita prosesseja. Kun rakennetaan uutta niin sen pitää olla määrältään isoa ja laadultaan korkealaatuista, että rakennuttajat saavat sijoituksilleen vastinetta ja että kaikille uusille tiloille löytyy ostajia. Rakentaminen työllistää tällä hetkellä pohjalaismaakunnissa hyvin. Tavallisille kaupunkilaisille rakennusbuumi näkyy ja tuntuu sekamelskalta. Kun kohteet valmistuvat käyttöönotettavaksi – saadaan ihailla arkkitehtien näkemyksiä uudenlaisesta kaupunkikuvasta.

rakennusterveisin

 

Ari-Pekka Laitalainen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Maankäytön ohjaus muuttuu maakuntauudistukseen nähden etupainotteisesti – ELY-keskus kuntien kanssa mukana muutoksessa

Kuntien itsenäinen rooli kaavoitus- ja rakennusasioissa on kasvanut vaiheittain

Kaavoitusta ja rakentamista on sotien jälkeen ohjattu vuoden 1958 rakennuslain ja vuodesta 2000 lähtien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädöksin. Kuntien päätösvaltaa lisättiin jo rakennuslain aikana usealla osittaisuudistuksella. MRL teki, vuonna 2000 voimaantullessaan, kuntien kaavoitus- ja rakennustoimen varsin itsenäiseksi valtion ohjauksesta.

Valtion ja kuntien välisen työnjaon järjestelyä alueidenkäytön tehtävissä voidaan ajallisesti kuvata näin:

• Vuoden 2000 MRL korostaa kuntien päätösvaltaa alueidenkäytössä (kuntakaavojen alistaminen poistui).
• MRL:n muutos 2016 poisti maakuntakaavojen alistamistarpeen ympäristöministeriöön.
• Vuoden 2016 aikana siirrettiin ELY-keskukselta rakentamisen poikkeamisasiat kuntien ratkaistavaksi.
• Vireillä oleva MRL:n muutos lisää entisestään kuntien päätösvaltaa, muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alkupuolella.
• Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) valtioneuvosto on viimeksi päättänyt 2008. Näillä varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteiden uusiminen on parhaillaan käynnissä.
• Tulevan maakuntalain yhteydessä valitusasiat ja laillisuusvalvonnan kysymykset on tarkoitus siirtää perustettavalle uudelle valtion virastolle runsaan kahden vuoden kuluttua.
• Tämän jälkeen ajankohtaistuu MRL:n kokonaisuudistus.

Valmistelussa olevan MRL:n muutoksen (HE MRL:n muutoksesta, luonnos 22.6.2016) tausta

Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite normien purusta siten, että luodaan paremmat edellytykset yritystoiminnalle, maataloudelle, investoinneille, rakentamiselle ja kilpailulle. Rakentamisella on merkittävä vaikutus työllisyyden kehitykseen. Maan talous, mukaan lukien rakennustoiminta, on pitkän aikaa ollut alavireessä. Toimiva kaavoitus taas luo edellytykset rakentamiselle. Kaavoitus- ja lupamenettelyä halutaan tehostaa ja sujuvoittaa nykyiseen verrattuna ja kuntien toimivaltaa halutaan entisestään laajentaa.

Mihin asiakokonaisuuksiin MRL:n muutos nyt kohdistuu?

• Elinkeinotoimintaa edistetään väljentämällä suurmyymälöiden kaavallista sijainninohjausta, suurmyymäläksi katsotaan nykyisen 2000 k-m2 sijasta vasta yli 4000 k-m2 yksikkö ja kaupan laadullisesta luokittelusta tilaa vievään ja päivittäistavarakauppaan luovutaan. Maaseudulla helpotetaan olemassa oleviin maaseutuyrityksiin liittyvien rakennusten rakentamista niin, että erillistä suunnittelutarveratkaisua ei enää vaadita.
• Kaavoitusmenettelyä tehostetaan: Päätösvaltaa voidaan asemakaava-asioissa siirtää valtuustolta alemmalle tasolle, asemakaavan vaiheittainen laatiminen, ”vaiheasemakaava”, mahdollistetaan ja erillistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei tarvita vähäisissä asemakaavamuutoksissa. Ilmeisen vanhentuneen yleiskaavan ohjausvaikutusta asemakaavoitukseen väljennetään niin, että asemakaava voidaan laatia siitä poiketen. Merkittävää muutosta kaavoitusjärjestelmässä merkitsee myös yleiskaavan käyttömahdollisuuksien lisääminen rakentamisen suorassa ohjaamisessa.
• Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia lisätään kylien ranta-alueilla: loma-asutusta käsittelevien yleis- ja asemakaavojen täydennysrakentamismahdollisuuksien turvaaminen kylissä on painavampi tekijä kuin vaatimus säilyttää yhtenäistä rakentamatonta rantaviivaa.
• ELY-keskuksen tehtävää alueidenkäytössä suunnataan edistämiseen nykyisen ohjauksen sijasta. Lausunnot, neuvottelut, valvonta ja muu toiminta sekä valitusoikeuden käyttäminen kohdistetaan valtakunnallisiin ja merkittäviin maakunnallisiin asioihin.

MRL:n muutosesitys

ELY-keskus on osaltaan arvioinut, että lakimuutos tuskin merkittävästi vaikuttaa rakentamisen määrään pohjalaismaakunnissa. Rakentamisen määrä riippuu enemmän maan talouden yleisestä kehityksestä. Yleiskaavan käyttömahdollisuuksien laajentaminen asutuksen sijoituksen ohjauksessa soveltuu hyvin Pohjanmaan maakuntien asutusrakenteeseen. Asutuksen ohjauksessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään yhdyskuntarakenteeseen ja maatalouden kehittämisedellytyksien turvaamiseen.

MRL:n (ja aikaisemmin rakennuslain) soveltamisen tueksi on vuosien kuluessa muodostunut merkittävää oikeuskäytäntöä. Muutos tuo mukanaan paljon uutta kaavoituksen ja rakentamisen ohjaukseen. Haasteena tulee olemaan se, että uutta oikeuskäytäntöä syntyy vasta pidemmän ajan kuluessa.

Muutosesityksestä annetut lausunnot löytyvät valtioneuvoston nettisivulta (kohdassa asiakirjat).

Miten lakimuutosehdotus menee eteenpäin?

 

Muutoksia tehdään rivakasti eikä pitkään tuumaukseen ole aikaa.

Hallituksen esitys MRL:n muutoksesta on tarkoitus saada hallituksen käsittelyyn loppuvuodesta ja voimaan vuoden 2017 keväällä. Pohjalaismaakuntien kunnilta vain 3 kunnalta pyydettiin lausunto, mutta onneksi muutama kunta antoi lausunnon oma-aloitteisesti. ELY-keskus arvioi, että muutos olisi parempi toteuttaa maakunta-uudistuksen kanssa 2019. Siinä yhteydessä joudutaan joka tapauksessa MRL:a tarkastelemaan uudelleen.

 

Matti Rantala
Alueidenkäytön ryhmän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus