Miten valtion vesistörakenteita hoidetaan vuonna 2017?

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen perusteella valtion vesistörakenteet ja hydrologiset havaintoasemat on viime syksynä keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallintaan. Vesistörakenteet liittyvät yleensä tulvasuojeluun, vesien käyttöön ja kalataloudellisiin kunnostuksiin. Kunnossapidon keskittämisen tarkoituksena on asiantuntijaosaamisen säilyttäminen, rakenteiden ylläpidon yhtenäistäminen ja myös tulevaan maakuntauudistukseen valmistautuminen. Perusparannusten osalta pyritään etenkin lisäämään automatiikkaa ja parantamaan patoturvallisuutta.

Vesistörakenteita sisällytetään teiden hoidon alueurakoihin

ELY-keskukset ovat jo pidemmän aikaa hoitaneet teiden kunnossapidon ns. alueurakoiden kautta. Liikenteen alueurakat sisältävät teiden talvi- ja kesähoidon. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on yhdeksän urakka-aluetta (Kokkola, Pietarsaari, Lapua, Kauhajoki, Veteli, Seinäjoki, Alavus, Kristiinankaupunki ja Vaasa). Linkki alueurakkakarttaan.

Myös vesistörakenteiden ylläpito liitetään tulevaisuudessa mukaan alueurakoihin. Kyse voi olla esim. ojastojen kaivuutöistä, niitoista, raivauksesta, salaojaputkien huuhteluista ja huoltoteiden ylläpidosta. Tässä vaiheessa vesistörakenteiden kunnossapitoa on liitetty alueurakoihin Etelä-Pohjanmaalla mm. Lapuan ja Alavuden alueilla. Kaikkiin alueurakoihin ei tule kuulumaan vesistörakenteita, koska kaikilla alueilla ei ole ylläpidettäviä vesistörakenteita.

Pohjois-Pohjanmaalla vesistörakenteet kuuluvat pääosiltaan jo alueurakoihin. Ne on kilpailutettu samoilla periaatteilla kuin Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi pumppaamoja on vain Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla pumppaamot on jo osittain viety liikennevastuualueen pumppaamojen ylläpitosopimukseen, Etelä-Pohjanmaalla tämä on vielä edessä ja ratkaisut pohdittavina.

Säännöstelypatorakenteiden osalta on omat toimintatavat, ja näiden osalta on vielä päättämättä, voiko ne yhdistää liikenteen sopimuksiin vai pitääkö ne kilpailuttaa erikseen. Osa ELY-keskuksista on säännöstelypatojen osalta tehnyt jo paikallisten urakoitsijoiden kanssa hoitosopimuksia yksittäisistä pienemmistä hoidettavista kohteista.

ELY-keskusten resurssit tulevat tulevaisuudessa pienenemään ja ulkopuolista työtä joudutaan joka tapauksessa hankkimaan.

Perusparannushankkeita vuonna 2017

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sopii vuosittaisesta kunnossapito-ohjelmasta muiden ELY-keskusten kanssa. Kun ohjelma on hyväksytty, sitä lähdetään toteuttamaan tarpeiden pohjalta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tarvittaessa mukana suunnittelussa sekä kilpailutusasiakirjojen valmistelussa, mutta tarkoitus on kuitenkin, että alueellinen ELY-keskus vie asioita eteenpäin. Käytännön toimintatavat muotoutunevat tulevan vuoden aikana.

Vuosittain vesistörakenteiden ylläpitoon käytetään noin 5 miljoonaa euroa ja perusparannusten osuus tästä on 2-3 miljoonaa euroa. Merkittävimmät vuonna 2017 käynnistymässä olevat perusparannushankkeet sijaitsevat Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksissa.

Pohjois-Savossa Kuopion Maaningassa tehdään Viannankosken säännöstelypadon perusparannus, joka sisältää automatisoinnin ja nostokoneistojen tekemisen neljälle luukulle. Osa padon luukuista on jo automatisoitu aiemmin. Perusparannuksen kustannus on 500 000-700 000 euroa.

Varsinais-Suomen Pomarkussa toteutetaan Harjakosken padon kunnostaminen. Padon betonirakenteet ovat heikossa kunnossa ja tutkimukset ovat osoittaneet, että rakenteet vaativat kunnostuksen. Patoon tehdään uudet kantavat rakenteet ja toiseen päähän rakennetaan lisäksi kalatie. Perusparannukseen sisältyy myös padon automatisointia niiltä osin, joilta sitä ei vielä ole tehty. Hankkeen kustannusarvio on noin miljoona euroa.

Valtakunnallisella tasolla on lisäksi käynnistymässä säännöstelyn automatisointiin liittyvä hanke, jonka kustannusarvio noin 1,5 miljoonaa euroa. Hankkeella pyritään lisäämään säännöstelyautomaatiota sekä mahdollistamaan erillisten automaatioiden yhteen liittäminen.

Vesistörakenteiden ylläpidon keskittämisen etuna on se, että vesistörakenneomaisuuden ylläpidon koordinointia ja hankkeita voidaan viedä valtakunnallisesti eteenpäin, esimerkiksi hyödyntämällä hyväksi todettuja toimintatapoja. Alueilla tarvitaan myös edelleen henkilöitä, jotka tuntevat oman alueensa erityispiirteet ja kohteet sekä pystyvät edistämään vesistörakenteiden ylläpitoon liittyviä asioita.

 

Tommi Mäki
Säännöstely- ja patoturvallisuusryhmän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hoidon ja ylläpidon alueurakka

Koko Suomen maantieverkosto on jaettu yli 80 alueeseen, joista jokainen on oma hoidon ja ylläpidon alueurakkansa. Urakat ovat vaativuudeltaan perusurakoita, vaativia- tai erittäin vaativia urakoita, riippuen hoidettavan tiestön määrästä ja vaadittavasta laatutasosta. Urakoiden tiestöpituudet vaihtelevat 500 km:n ja 2000 km:n välillä. Alueurakoitsija hoitaa oman urakka-alueensa maanteitä sopimuksen mukaisesti viisi tai seitsemän vuotta, jonka jälkeen urakka kilpailutetaan uudelleen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on yhteensä 9 hoitourakka-aluetta, joista seuraavaksi urakkakilpailutuksessa ovat Alavuden (1127km) ja Kristiinankaupungin (932km) hoitourakat, jotka ovat perusurakoita. Kyseiset urakat päättyvät 1.10.2017, jonka jälkeen urakat jatkuvat sopimuksen mukaisesti viisi vuotta. Nykyään uudistuksen mukaan hoitourakoiden kilpailutusta on aikaistettu siten, että alueurakat ratkeavat marraskuun – maaliskuun aikana. Voittaneella urakoitsijalla on tällöin hyvin aikaa valmistautua ennen uuden urakan alkua kokoamalla tarvittavat resurssit yms.

Hoidon alueurakat ovat luonteeltaan kokonaishintaisia laatuvastuu urakoita, joissa urakoitsija toteuttaa sopimuksen mukaista laatutasoa. Laatutasolle on määritelty erilliset laatuvaatimukset talvi- ja kesähoidon osalta.

Mitä töitä sopimus sisältää?

Suurimpana tehtävänä urakoissa on talvihoito, joka pääosin käsittää teiden liukkauden torjuntaa, aurauksia ja polanteiden tasauksia. Tiet on jaettu viiteen eri laatutasoon, joista vaativimpina on vilkkaiden pääteiden hoito, joissa liukkauden torjunta suoritetaan pääosin suolaamalla. Alemmalla tieverkolla puolestaan liukkauden torjunta suoritetaan hiekoittamalla ja lumi- tai jääpolannetta karhentamalla. Laatutasosta riippuen toimenpideajat ovat erilaiset. Urakoitsijalla onkin tehtävänä seurata tiiviisti sään kehittymistä ja olla valmiina tekemään toimenpiteitä, joita lumipyryn tai lämpötilan vaihtelun aiheuttamat olosuhteet vaativat turvallisen ajamisen takaamiseksi.

Kelirikkoaika syksyisin ja keväisin antaa urakoinnille omat haasteensa. Laatuvaatimukset näinä aikoina ovat poikkeukselliset. Kuitenkin vaatimuksena on, että liikennöinti tulee varmistaa myös näissä olosuhteissa.

Kevät- ja kesätöihin kuluu määräpäivään sidonnaisia töitä, kuten päällystettyjen teiden harjaukset, liikennemerkkien hoito, niitot, vesakonraivaukset, kuivatusjärjestelmien hoito, levähdysalueiden hoito, roskien keräykset, siltatarkastukset yms.

Kesähoidon suurimpina töinä on sorateiden hoito. Keväällä hyvin tehty soratien muokkaus ja suolaus takaa laadun pitkälle kesään. Sorateiden hoidolle kesäaikana on myös annettu laatuvaatimukset pölyäväisyyden, kiinteyden ja tasaisuuden suhteen.

 

Teiden ylläpitoon kuuluu tietty määrä yksikköhintaperusteisia töitä, kuten liikennemerkkien ja kaiteiden uusimisia, päällysteiden paikkausmateriaalia, rumpumetrejä, sorastus- eli kulutuskerrostonneja, kelirikkomursketta sekä metrejä avo-ojien kunnostukseen. Osiin urakoista on myös saatu sisällytettyä sorateiden rakenteen parantamista, joka on ELY-keskuksen rahoituksen piirissä. Kaikki muu rahoitus tulee Liikennevirastosta. Rahoituksen tiukka tilanne on supistanut tarjouspyynnön yksikköhintaisten töiden määriä, mikä on huolestuttavaa, koska jälkeen jäämiä töitä riittää.

Huolimatta urakan laajasta sisällöstä, on tehtävät määritelty tarkasti urakka-asiakirjoissa ja tuotekorteissa. Uuden lisänsä ovat tuoneen ELY-keskuksen ympäristö-vastuualueen työt, jotka ovat tuoneet tehtäviä säännöstelypatojen ja uomien ympäristöissä.

 

Veijo Rajamäki
Aluevastaava
ELY-keskus