Asiantuntijaviestinnällä on suuri rooli organisaatioiden viestinnässä

Lähes vuoden mittainen viestinnän suunnittelijan pestini Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on lähenemässä loppuaan ja on saanut minut pohtimaan, mitä kaikkea olenkaan oppinut viestinnästä tänä aikana. Uraansa aloittelevalle viestijälle ELY:n pesti on ollut elintärkeä kokemus ja suunnannäyttäjä. Se on ollut monipuolista ja opettavaista sekä ennen kaikkea ajatuksia herättävää.

Viestinnän suunnittelijan työ Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on saanut minut oivaltamaan uusia asioita ja ajattelemaan viestijän tehtävää aivan uudelta kannalta. Se on saanut minut myös huomaamaan, ei ainoastaan sen, miten tärkeää oma työni viestijänä on, mutta myös sen, miten tärkeää eri yksiköiden ja vastuualueiden asiantuntijoiden viestintä on. 

Asiantuntijaviestintä on asiantuntijan oman osaamisen esilletuomista viestinnän keinoin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Laadukas asiantuntijaviestintä hyödyttää sekä asiantuntijaa itseään, että hänen edustamaansa työnantajaa. Kun asiantuntijaviestintä on johdonmukaista, vahvistaa se työntekijän asiantuntijabrändiä. Samalla se hyödyttää myös koko organisaatiota, sillä se kasvattaa työnantajamielikuvaa sekä työnantajaorganisaation tunnettuutta uusien asiakkaiden silmissä.

Peltomaisema. Taustalla näkyy järvi. Taivas on sininen ja siellä on valkoisia pilviä.
Maisemakuva kesäiseltä Jalasjärven kuvausreissulta.

Mistä viestijä viestii, jos asiantuntija ei viesti ensin?

Moni asiantuntijoista saattaa kokea viestinnän haastavaksi tai jopa turhaksi lisätyöksi. Syitä siihen on monia, myös ihan järkeviäkin, kuten se ettei tiedä mistä ja miten aloittaisi. Vaikka tehtäväsi ei velvoittaisi sinua tekemään viestintää, on viestinnällä kuitenkin suuri merkitys. Maailma ja me viestijät tarvitsemme asiantuntijoita, sillä me viestijätkään emme pysty kaikkeen yksin. Jos emme saisi asiantuntijoilta ensin informaatiota asioista, joista viestiä, ei meilläkään yksinkertaisesti olisi mitään viestittävää.

Otetaan esimerkkinä vaikkapa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue ja joukkoliikenne. Keväällä teimme yhdessä kivan kuvauskeikan ja nyt syksyllä olemme päässeet työstämään eräänlaista videosarjaa, johon videoita on syntynyt jo enemmän kuin yksi. Koko materiaalia itsessään on syntynyt paljon; on kuvia, videoita, tiedotteita, blogeja,… Ja kaikki joukkoliikenteen asiantuntijoiden aloitteesta! Tätä materiaalia on jo näkynyt ja tulee jatkossakin näkymaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen eri viestintäkanavilla.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on käytössä monia viestinnän kanavia, joissa myös meidän asiantuntijamme saavat halutessaan äänensä kuuluviin. Esimerkiksi tämän blogin tavoitteena on toimia kanavana, josta asiakkaat saavat ajantasaista ja asiakaslähtöistä tietoa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella tapahtuvista asioista ja käynnissä olevista projekteista. Haluamme tuoda toimintamme monipuolisuuden näkyviin blogissa vaihtuvina teemoina eri asiantuntijoiden toimesta. Sitten taas esimerkiksi Instagramin puolella olemme tämän vuoden aikana tavanneet lukuisia työntekijälähettiläitä eli meidän asiantuntijoitamme esittelemässä työtehtäviään ja työpäiviensä kulkua. Lisäksi asiantuntijoitamme löytyy muun muassa Twitteristä ja LinkedInistä.

Nainen istuu bussissa ja katsoo ikkunasta ulos.
Keväisellä joukkoliikennekuvauskeikalla pääsin itse sekä kameran taakse että sen eteen.

Näillä onnistut!

Olen varma, että jokaisesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksenkin asiantuntijasta on myös hyväksi asiantuntijaviestinnän osaajaksi. Tässä muutama vinkki, joiden avulla voit lähteä rakentamaan omaa asiantuntijabrändiäsi ja siinä samalla toimia myös suurena apuna meille viestijöille.

  • Mieti, mitä sinä osaat parhaiten ja miten muut voisivat hyötyä siitä. Asiantuntijaviestintäsi koostuu pääasiassa omasta ydinosaamisestasi ja sen kytkeminen omaan persoonaan on edellytys onnistumiselle. Anna siis persoonasi näkyä.
  • Osallistu oman alasi keskusteluihin ja jaa tietämystäsi muille! Sosiaalinen media tarjoaa asiantuntijoille henkilökohtaisen joukkoviestimen, josta voi muodostua merkittävä vaikuttamiskanava. Osallistu keskusteluihin siis aktiivisesti ja rohkaise myös yleisöäsi keskustelemaan.
  • Löydä juuri sinulle sopiva viestinnän kanava. Sosiaalinen media tarjoaa monenlaisia kanavia julkaisuille. Etenkin LinkedInissä ja Twitterissä korostuu asiantuntijaviestintä. Mieti, oletko enemmän pohdiskeleva, pidempiä tarinoita kirjoittava viestijä vai pidätkö enemmän lyhyestä ja ytimekkäästä viestintätavasta. Jos tuuppaa itsensä heti jokaiseen kanavaan, ei luultavasti jaksa sitoutua siihen kovin kauan. Valitse itsellesi sopivin kanava kohdeyleisösi, tavoitteesi ja oman kiinnostuksesi perusteella.
  • Ole aktiivinen. Sosiaalisessa mediassa näkymiseen auttaa oma aktiivisuus.Tuota hyviä sisältöjä ja jaa myös muiden sisältöjä. Kommentoi ja osallistu keskusteluihin. Käytä ymmärrettävää ja konkreettista kieltä. Muista osallistua myös oman organisaatiosi viestintään aktiivisesti!

LÄHTEET

Skog, Ilse (2020). Asiantuntijana somessa – viesti ja vaikuta faktoilla. Metropolian Ammattikorkeakoulun blogi. Saatavilla: https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2020/02/24/asiantuntijana-somessa-viesti-ja-vaikuta-faktoilla/

Kruut, Riina (2021). Luotettavalle asiantuntijaviestinnälle on kysyntää. Kollega.fi. Saatavilla: https://kollega.fi/2021/09/luotettavalle-asiantuntijaviestinnalle-on-kysyntaa/

Emilia Tuomikoski
Viestinnän suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Viestijälle vieraat vieraslajit

Kumpparit ja puutarhahanskat on jälleen kaivettu kaapista, sillä tämän kesän vieraslajitalkoot ovat pyörähtäneet käyntiin sekä Etelä-Pohjanmaalla että Pohjanmaalla. Talkoita on luvassa heinä-elokuun aikana. Vieraslajien konkreettinen torjuntatyö on todella tärkeää, sillä vieraslajit ovat haitaksi Suomen luonnolle. Tärkeää on myös vieraslajeista sekä niiden torjunnasta viestiminen ja tiedottaminen. Mitä siis minä viestintäharjoittelijana teen vieraslajihankkeessa?

Käsi pitelee nippua kitkettyjä jättipalsameita. Taustalla kasvaa runsaasti jättipalsamia.
Nippu kitkettyjä jättipalsameja.

Ensimmäistä kertaa ELY-keskuksella

Maaliskuussa sain puhelun, jota olin odottanut jo parin kuluneen kevään ajan. Sain ensimmäisen oman alan työpaikan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta Vaasan toimipisteeltä ja olin onnesta soikeana. ELY-keskus itsessään oli minulle melko tuntematon organisaatio, mutta olin kuullut siitä liikkuvan pelkkiä hyviä kokemuksia kanssaviestijöiden keskuudessa Vaasassa. Minulla oli mielikuva sisätyöstä ja valkoisista toimiston seinistä. Mutta enpä tiennytkään, mihin kaikkeen tulen pääsemään mukaan!

Hanke, jossa olen viestintäharjoittelijana, on nimeltään Inspect. Se on Suomen ja Ruotsin välinen yhteishanke, jossa torjutaan jättipalsamia ja kurtturuusua, arvioidaan torjunta- ja viestintämenetelmiä sekä laaditaan käsikirjat kohdelajien torjunnasta. Kyse on siis melko spesifistä erikoisalasta, josta ei minulla viestintätieteiden opiskelijana ollut oikein mitään tietoa etukäteen. Biologian tunneillakin on tullut istuttua viimeksi noin kymmenen vuotta sitten lukiossa.

Viestinnän monipuoliset työtehtävät

Kuluneen kesän aikana olen päässyt oppimaan todella paljon uutta. Olen päässyt mukaan talkoisiin, tarkastelemaan erilaisia torjuntakeinoja sekä opintomatkalle Ruotsiin. Olen oppinut paljon sekä yleisesti vieraslajeista että vähän enemmän muutamasta tietystä vieraslajikasvista. Myös ELY-keskus organisaationa on tullut paljon tutummaksi. Välillä kotopuolessa töistä selittäessä saan hämmästelevän ihailevia kommentteja siitä, miten minusta on parissa kuukaudessa tullut vieraslajien asiantuntija. Asiantuntijaksi en itseäni kutsuisi, mutta minusta on kovaa vauhtia tulossa vieraslajien erikoisalaviestijä. Uuden oppiminen on viestinnän työssä parasta. Ja kun ei pelkää kysellä kysymyksiä, niin kahvihuoneessakin oppii paljon mielenkiintoisia asioita.

Viestinnän työtehtävät voivat siis olla hyvinkin monipuolisia. Opintovuosia minulla on jäljellä vielä ainakin pari, mutta ELY-keskuksella työskentely on antanut hyvän kuvan siitä, mitä kaikkea viestinnän työt voivat pitää sisällään. Uskon, että tämä kesä tulee olemaan yksi arvokkaimpia työkokemuksiani oman työurani alkutaipaleella.

Jättipalsamipuska, jonka päälle työvaatteissa oleva henkilö suihkuttaa työvälineellä kuumaa vettä, joka höyryää.
Kävimme tutustumassa jättipalsamien kuumavesikäsittelyyn Ruotsin opintomatkalla.

Lue lisää Inspectistä ja seuraa meitä somessa!

Instagram: @inspect_invasivespecies
Facebook: Inspect, Invasive species eradication and control
Kotisivut: https://www.ely-keskus.fi/web/inspect

Jonna Laitila
Viestinnän harjoittelija, INSPECT
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Palauteväylä vai tienkäyttäjän linja? 

Suomen sää ja maanteiden kunto ovat molemmat käypiä small talk -aiheita tuntemattomien ihmisten kanssa, kun ei keksi muuta puhuttavaa tai jaksa jauhaa kahvin hinnasta ja menoveden kalleudesta. Sen lisäksi, että näistä saa aikaiseksi salonkikelpoisia keskustelunavauksia, kulkevat nämä kaksi aihetta jonkun verran käsi kädessä. Kelin vaikutus teiden kuntoon on valitettava totuus näin lähellä napapiiriä. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja tienpidon määrärahojen väheneminen nostavat väistämättä huonokuntoisten teiden määrää ja riski kohdata pari muuttujaa ajoväylillä kasvaa. 

Kesäinen hiekkatie. Tien reunassa oikealla vehreän ojan puolella varoituskyltti kelirikosta.
Palauteväylää pitkin kulkeutuu teiden hoitoon liittyvät kiireettömät asiat, jotka eivät aiheuta liikenteelle välitöntä vaaraa.

Kansalaiset, medborgare, teiden ritarit, muut ammattiautoilijat ja väylien kulkijat. Kun sitten joskus (toivottavasti ette koskaan tai edes harvoin) valtion tiestöllä ajaudutte tilanteeseen, jossa edessä ei nyt varsinaisesti nouse tie pystyyn, mutta jotain ongelmaa ilmaantuu, voi asiasta ilmoittaa pariakin kanavaa pitkin. Vaihtoehdoista esittelen tässä ensiksi verkossa olevan Väyläviraston, Fintrafficin ja ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelun yhteisen Palauteväylän.

Palautevayla.fi on kanava, josta kulkeutuu viesti teiden kunnossapitoon. Tätä väylää pitkin kannattaa ilmoittaa teiden hoitoon liittyvistä kiireettömistä asioista kuten kuopista sorateillä, tukkeutuneesta tierummusta tai vesakonraivaustarpeesta. Sellaisista teiden kunnossapitoon liittyvistä aiheista, joista ei aiheudu välitöntä vaaraa liikenteelle.

Palautevayla.fi -sivuille on koottu vastauksia kysytyimpiin kysymyksiin ja siellä olevaa tietojen arkkua kannattaa penkoa. Näin voi hyvällä tuurilla välttyä tarpeelta jättää oma palaute, ehdotus tai kysely. Nopeusrajoituksiin ja muihin liikenneturvallisuutta parantaviin ideoihin voi jättää ehdotuksen palauteväylässä. Saman palautevayla.fi -sivuston karttapalvelusta voi selailla jo ilmoitettuja kohteita ja niiden käsittelyn etenemistä. Myös lupa-asioista löytyy tietoa samaiselta sivulta.

Mikäli nousee tarve ottaa yhteyttä tietyn alan asiantuntijaan, on ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelukeskus tässäkin oikea kanava. He ottavat vastaan tietopyyntöjä ja pyrkivät vastaamaan niihin suoraan. Vaihtoehtoisesti he välittävät tiedon oikealle taholle, jolloin kansalaisen ei tarvitse itse käyttää aikaansa oikeaa asiantuntijaa etsiäkseen.

ELY-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelun puhelinpalvelu 0295 020 600 ja chat ovat auki arkisin kello 9–15.

Kiireellisissä tapauksissa voi soittaa numeroon 0200 2100

Tienkäyttäjän linjaan vastataan 24/7 Fintrafficin tieliikennekeskuksista eri puolilta Suomea. Entisessä työssäni 10 vuotta tienkäyttäjän linjaa kuunnelleena haluaisin antaa pari vinkkiä sinne soittaville. Sijainnin merkitystä ei voi liikaa korostaa ja on ensisijaisen tärkeä ilmoittaa se havaitun ongelman lisäksi. Tien nimen tai numeron selvittäminen kannattaa tehdä jo ennen puhelua. 112-sovelluksen kautta tienkäyttäjän linjaan soittaminen ratkaisee sijantiepäselvyyksiin kuluvat minuutit, sillä edellytyksellä, että on puhelun alkaessa edelleen havaitun ongelman esiintymispaikalla.

Vaikka kuinka houkuttaisi avautua nimismiehenkiharalla olevasta soratiestä, ja brutaalin rehellisesti kertoa kuinka tekohampaat eivät pysy suussa voimasanoja ja volyymiä säästämättä, ei tunteilla puhuminen herätä mitään seisovia suosionosoituksia luurin toisessa päässä. Antoi palautteen tien kunnosta sitten missä muodossa tahansa (kirjallisesti tai suullisesti), arvostaa vastaanottaja suuresti tasalämpöistä kieliasua äkkijyrkän ulostulon sijaan. Ja uskallan myös väittää, että tämä pätee ihan kaikkiin asiakaspalvelukontakteihin.

Knoppitietona kerrottakoon vielä, että vaikka tienkäyttäjän linjan puhelun alussa kerronkin, että kaikki puhelut nauhoitetaan, niin itse nauhoite ei lähde eteenpäin urakoitsijalle. Puheluun vastannut operaattori välittää viestin eteenpäin vasta sen jälkeen, kun on suodattanut sen sopivaan muotoon. Usein viesti välittyykin valmiiksi luotuna fraasina. Toisenkin kuplan joudun valitettavasti puhkomaan. Tienkäyttäjän linjalle soittamiseen liittyy edelleen vahvasti uskomus, että toimenpiteet alkavat välittömästi puhelun päätyttyä, etenkin jos on ymmärtänyt sellaista vaatia ja tarkan aikarajauksenkin vaatimukselleen asettaa. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole varsinkaan, jos asia koskee tien normaalia kunnossapitoa.

Puhelu tienkäyttäjän linjalle ei ole työtilaus. Viesti asiasta lähtee urakoitsijalle tiedoksi, mutta urakoitsija toimii hoitoluokan mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä ja hoito-ohjelmaa noudattaen. Ja koska Fintrafficin operaattorilla ei ole työnjohdollista roolia hoitourakoitsijaan nähden, he eivät voi määrätä urakoitsijaa tarttumaan toimeen välittömästi. Vaaraa aiheuttavat tapaukset ovat luonnollisesti poikkeus, ne hoidetaan kiireellisinä.

Kuvituskuva. Kesäinen soratie. Tien laidalla punainen mökki.
Katuja ja yksityisteitä koskevat ilmoitukset tulee välittää kunnan, kaupungin tai tieyhdistyksen tietoon.

Liikenteen asiakaspalvelu ja tienkäyttäjän linja palvelevat valtion tieverkkoon liittyvissä asioissa

Linjauksen tekeminen, minne ottaa yhteyttä missäkin tilanteessa, saattaa olla välillä haastavaa. Palautevayla.fi on tarkoitettu ei kiireellisiin teiden kunnossapitoon liittyviin yhteydenottoihin, kuten soratien tasaus tai pölynsidonta, auraus tai hiekoitus talvella. Tienkäyttäjän linjaan tulee soittaa, jos tiellä on esimerkiksi runsaasti vettä tai nopeasti ilmaantunut reikä tai jotain muuta, minkä voisi kuvitella aiheuttavan välitöntä vaaraa. Eläimistä tiealueella, etenkin isoista sellaisista, tulee ilmoittaa hätäkeskukseen. Hoitourakoitsijalla ei ole samanlaista kapasiteettia kuin poliisilla häätää esimerkiksi hirvieläimiä tiestöltä.

Ohjeet siitä, mihin numeroon ja missä tilanteessa tulisi ottaa yhteyttä. Samat neuvot kiteytetty vielä kertaalleen kuvaan.

Liikenteen asiakaspalvelun löydät nyt myös somesta! Palautteet kuitenkin edelleen palautevayla.fi -verkkosivujen kautta.

Aurinkoista kesää!

Petra Latvasalo
Tiestötietovastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Asiakaskokemus on tunnetta, tehokkuutta ja helppoutta

Asiakaskokemus on asiakkaan omakohtainen, tunnepitoinen kokemus hänen saamastaan palvelusta tai tuotteesta. Palvelukokemukseen vaikuttaa tunteen lisäksi asioinnin tehokkuus ja helppous (Korkiakoski 2019.) Tehokkuus voisi tarkoittaa meillä esimerkiksi päätöstä luvatussa ajassa tai sähköpostiin vastaamista nopeasti. Helppous voi näyttäytyä asiakkaalle verkkosivujen toimimisena tai asiantuntijan kiinni saamista vaivattomasti. Tunne – hyvä tai huono – syntyy myös asiantuntemuksesta. Kokeeko asiakas, että sai asiansa hoidettua ja sai sen tiedon, mitä tarvitsi. Myös mielikuvat organisaatiosta ja erilaiset kohtaamiset vaikuttavat asiakaskokemukseen. 

Miksi asiakaskokemus on noussut tärkeäksi asiaksi myös julkisessa hallinnossa? Koska: 

  1. Haluamme tehdä työn tehokkaasti. Meillä jos kellä aika on rahaa. Kerralla hyvin tehty työ säästää kaikkien aikaa.  Myös asiakkaiden. Ja tehokkaasti saatu palvelu luo hyvän asiakaskokemuksen. 
  1. Tyytyväinen asiakas. Asiakas, jonka palvelu on ylittänyt hänen odotuksensa, kertoo tuttavilleen hyvistä kokemuksistaan ja tällä tavalla hyvä maine leviää ja vaikuttavuus lisääntyy. ”Kyllä sieltä ELY:stä saa hyvää palvelua”, mikäs sen mukavampaa kuultavaa. Vaikutammehan jokaisen ihmisen arkiseenkin elämään. 
  1. Asiakas on tärkein, koska ei meitäkään muuten olisi.  
Nainen ja mies keskustelemassa työpaikalla.
Asiakaskokemuksen kehittäminen on kulttuurin muutosta.

Arvomme: asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus, yhteistyö 

Yksi arvoistamme on asiakaslähtöisyys. Arvojen tulee näkyä jokaisen päivittäisessä toiminnassa ja sisältyä kulttuuriimme. Olen iloinen, (ja asiakaskin on) että asiakaslähtöisyys on yksi arvoistamme.  

Tiedämme, että välillä tulee tilanteita, kun asiakaslähtöisyys on vaikeaa. Esimerkiksi kielteisen päätöksen kertominen. Voisiko asiakkaan kokemus jäädä silti positiiviseksi? Kuuntelemalla, auttamalla ja uuden ratkaisun löytämällä asiakkaan palvelukokemus voi silti jäädä hyväksi. Asiakas voidaan ottaa myös mukaan palvelujen tai toimintamme kehittämiseen, miksipäs ei?  

Asiakaskokemukseen vaikuttaa myös se, miten työntekijä viihtyy työpaikassaan. Kuulin jossain, että työntekijäkokemus vaikuttaa jopa 60 % asiakaskokemukseen. Jos työntekijä on sitoutunut, voi hyvin ja on innostunut työstään todennäköisesti asiakaskin saa hyvää palvelua. Hyvä tunne tarttuu.  

Tänään, kun luet tätä blogia, meidän henkilöstömme ja itseasiassa koko maan ELYjen henkilöstö on käynyt asiakaskokemukseen liittyvän työpajan tai koulutuksen. Työpajoissa olemme miettineet yhdessä, mitä jokainen voi tehdä asiakaskokemuksen parantamiseksi ja miten asiakaslähtöisyys tuodaan omaan työhön. 

Teot voivat olla pieniä tai suuria. Asiakaskokemuksen kehittäminen on myös prosessien ja toimintatapojen muutosta. Se on kulttuurin ja ajattelun muuttumista. 

Koska asiakas on  

FAKTA: 

ELY-keskuksiin on valmistunut asiakkuusstrategia. Strategian keskiössä on asiakaskokemus. Palvelulupauksemme on asiantuntevaa palvelua, helppoa asiointia 

Keskellä sydän, reunoilla tekstit Asiantuntevaa palvelua ja Helppoa asiointia.

Lue edellinen blogini:  

Soile Kauttio
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Meillä tavoitellaan yhä parempaa asiantuntijaviestintää

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on organisaatio, jossa on erittäin monipuolisia työtehtäviä. Siksi meiltä löytyy myös osaajia ja asiantuntijoita hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Työyhteisössämme on muun muassa luonnonsuojelun ammattilaisia, tulvaeksperttejä, liikenneturvallisuusasiantuntijoita, yritysten rahoittajia, maaseutukehittäjiä, lakimiehiä, viestijöitä ja monia muita. Meillä on myös jokaisella työntekijällä tehtävänään viestiä omista työtehtävistään niin sisäisesti henkilöstölle, kuin ulkoisesti sidosryhmille ja asiakkaille.

Olemme jo useamman vuoden kehittäneet määrätietoisesti asiantuntijaviestintäämme ja se säilyy myös ensi vuonna yhtenä viestinnän tavoitteenamme. No mitä tämä sitten tarkoittaa?

Viestintäkanavia on useita

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstölle voidaan viestiä, vaikka intranetin avulla, sekä käydä keskustelua esimerkiksi Teams-kanavien kautta. Ulkoisia viestintäkanavia on myös monia. Niiden kohderyhmänä ovat sidosryhmät, kumppanit, yhteistyötahot, asiakkaat ja kansalaiset.

Asiantuntijoillamme on siis useita kanavia, joiden kautta heidän viestiään voidaan välittää. Verkkosivut ovat totta kai perusta viestinnällemme. Siellä julkaistaan muun muassa ajankohtaisia tiedotteita ja uutisia. Asiantuntijablogimme on viikoittain ilmestyvä asiantuntijan kirjoitus omasta työstään. Sillä tavoitamme vuosittain noin 30 000 näyttökertaa. Asiantuntija voi kirjoittaa myös jutun uutiskirjeeseen tai mainostaa tulevaa tapahtumaa sen avulla.

Sosiaalisen median kanavista me viestimme kahdella Twitter-kanavalla, Facebookissa ja Instragramissa. Me myös rohkaisemme asiantuntijoita perustamaan omia tilejään ja toimimaan siten itse mediana.

Miksi virkamiehenä someen? Kulttuuri on muuttunut, voit kertoa somessa asiantuntijuudestasi työnantajasi edustajana eri kanavissa.

Viestintätiimi tukee, auttaa ja kouluttaa

Viestintä on muuttunut ja yhä useammin me tuemme ja neuvomme asiantuntijoita heidän omassa viestinnässään. Meillä onkin monia huippuosaajia, jotka ymmärtävät viestinnän merkityksen. He varaavat viestinnän asiantuntijoilta ajan, käyvät läpi lähitulevaisuuden viestintätarpeitaan. Kysyvät ja saavat neuvoja ja osaavat sen jälkeen taas hoitaa asiaa eteenpäin.

Olemme pitäneet viime vuosina runsaasti viestintäkoulutuksia. Asiantuntijoita on neuvottu projektien ja hankkeiden viestinnässä, tiedotteen teossa ja Twitterin käytössä. Viime viikolla olemme saavuttaneet huiman suosion selkeän kielen koulutuksella ja saavutettavuuskoulutuksella. Asiantuntijoiden viestintäosaamista kehittämällä, saamme yhä aktiivisemmin heidät mukaan viestimään.

Asiantuntijan matkaan maastoon ja kylän raitille

Moni asiantuntija osaa meillä jo hienosti viestiä, mutta tavoitteemme ovat yhä korkeammalla. Siksi olemme tarjoutuneet mukaan heidän matkaansa maastoon ja kylän raitille. Tällä tavoittelemme sitä, että saisimme yhä kiinnostavampaa sisältöä esimerkiksi videohaastatteluna tienpäältä tai hyviä valokuvia ja some-sisältöjä kanavillemme. Ensi vuodeksi olemme tehneet somekanaviamme varten aiempaa tarkemman suunnitelman viestiäksemme erilaisista teemoista paremmin. Lisäksi avasimme matalan kynnyksen mahdollisuuden tarjota viestintävinkkejä Teams-kanavan kautta. Sieltä voivat työntekijät nostaa esiin huomaamiaan uutisia ja sieltä toivoisimme saavamme someen sisältöjä kuvina ja pieninä kuulumisina kentältä. Asiantuntijat osallistuvat meillä myös viestintäsuunnitelmien tekoon, mikä onkin nyt ajankohtaista. Myös rekrytointiviestintään panostamme ja olemme uudistaneet valtakunnallisesti Meille töihin -sivustoa. Sieltä löytyy myös kiinnostavia uratarinoita.

Kiitä, palkitse, neuvo ja ole helposti lähestyttävä

Uskon vahvasti kepin sijasta porkkanaan eli kiitoksen voimaan. Pyrin siihen, että meihin viestijöihin saa helposti ja nopeasti yhteyden ja olemme neuvomassa ja auttamassa monissa kanavissa ja matalalla kynnyksellä. Itse kiitän mielelläni hyvästä työstä ja annan positiivista palautetta. Ja onhan meille kehitetty myös vuosittainen Vuoden viestintäpalkinto. Se myönnetään tänäkin vuonna asiantuntijalle onnistumisista.

Ensi vuonna tavoitteemme ELY-keskuksen viestinnässä ovat jälleen tätä vuotta kunnianhimoisemmat. Tuloksiin uskon pääsevämme hyvällä viestinnän suunnittelulla, asiantuntijoiden viestintävalmiuksien ja viestintäinnostuksen lisääntymisellä, hyvällä yhteistyöllä ja monipuolisten kanavien avulla. Toivottavasti viestimme myös aiempaa selkeämmin ja saavutettavammin.

Tule ihmeessä mukaamme ja ota kanavamme seurantaan:
@EPELYkeskus (twitter.com)
@tulvatpohjanmaa (twitter.com)
@epelykeskus (instagram.com)
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (facebook.com)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen nettisivut (ely-keskus.fi)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen uutishuone (sttinfo.fi) – tilaa tiedotteet ylhäältä oikealta!

Lisäksi voit tilata tämän blogin suoraan sähköpostiisi etusivun vasemmasta palkista.

Kiitos talomme väelle tästä vuodesta, kiitos viestintäkanaviemme seuraajille ja viestinnällistä vuotta 2021!

 

Camilla Juntunen
Johdon tuen ja viestinnän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus