Aulis Rantala on toiminut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana keväästä 2010 ja hän on näin ollen seurannut toimintaa tiiviisti. Nyt vuosikymmenen vaihtumisen myötä eli vuoden 2020 alusta, Auliksen runsaat 40 vuotta jatkunut työura valtiolla päättyy suunnitellulla ja odotetulla tavalla eläköitymisen myötä.
Aulis Rantalalla on pitkä kokemus ympäristöpuolelta hänen tultuaan vuonna 1979 Vaasan vesipiiriin töihin. Sittemmin organisaatiouudistusten myötä työnantaja muuttui Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiriksi, Keski-Pohjanmaan ympäristökeskukseksi ja Länsi-Suomen ympäristökeskukseksi ja lopulta ympäristökeskukset sisällytettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi. Aulis oli mukana lähes koko tämän ajan diplomi-insinöörin ja vanhemman insinöörin nimikkeillä, kunnes hän 1990-luvun loppupuolella siirtyi vetämään ympäristönsuojeluyksikköä ympäristönsuojelupäällikkönä. Ennen ELY-keskusten syntyä Aulis oli viisivuotisen kauden hallinto-oikeustuomarina Vaasan hallinto-oikeudessa, josta hän sitten tuli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajaksi 1.4.2010.
ELY-keskusten 10-vuotisen taipaleen kunniaksi pyysimme Aulista kertomaan hieman omia näkemyksiään ELY-keskusten perustamisesta, toiminnasta, kehityksestä ja tulevaisuudesta sekä henkilökohtaisia kokemuksiaan.
ELY-keskukset täyttävät 10 vuotta ensi vuonna, minkälaiseksi virastoksi ELY-keskus on mielestäsi kehittynyt?
Perustamisvaiheessa vallitsi henkilöstön keskuudessa pelon ilmapiiri, koska ihmiset pelkäsivät, että joutuvat muuttamaan toimipaikkasijoittelun mukaisesti. Alueille perustettiin kuitenkin useita toimipaikkoja, ja henkilöstö sijoittui niihin luontaisesti asumispaikkakuntansa mukaan.
ELY-keskukset muodostettiin laittamalla tietyt hallinnonalat samaan virastoon. Näillä hallinnonaloilla oli monia ei-yhteisiä asioita ja vain vähän yhteisiä asioita. Näistä aloista syntyneet vastuualueet ovat pysyneet melko lailla erillään, mutta siitä huolimatta ELY-keskuksesta on kuluneen vuosikymmenen aikana kasvanut monipuolinen ja ammattitaitoinen asiantuntijavirasto. Maakuntauudistuksen valmistelu toi toimintaan lisätehtäviä perustehtävien ohella, mutta uudistuksen kaaduttua ELY-keskuksen toiminta jatkuu näillä näkymin organisatorisesti muuttumattomana ainakin tämän hallituskauden ajan.
Maakuntaprosessi vaikutti organisaation ainakin siten, että yhteistyö maakuntaliittojen kanssa vahvistui. Myös yhteistyö ELY-keskusten ja aluehallintoviraston välillä vahvistui, samoin yhteistyö ELY-keskusten välillä.
Henkilöstö on kokenut vuosikymmenen aikana monia muutoksia, joten maakuntauudistuksessa odotettaviin muutoksiin henkilöstö suhtautui melko rauhallisesti. Tässä muutoksessa tehtävät olisivat kuitenkin pääsääntöisesti pysyneet, vaikkakin organisaatio olisi muuttunut. Uudistusprosessi toki lisäsi monella työmäärää erilaisten suunnittelu- ja työkokousten vuoksi.
Miten ELY-keskuksen Y-vastuualueen toiminta on muuttunut vuosien varrella? Hyvää ja huonoa?
Kymmenen vuoden aikana varsinaisessa substanssitoiminnassa ei ole paljon muuttunut, vaan se on jatkunut vakaana. Eli yhteisessä tekemisessä ei ole kovinkaan paljon muuttunut. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue hoitaa edelleen valtion viranomaisen perustehtäviä. ELY-keskuksen edistämistehtäviä on kuitenkin supistettu vuosien saatossa. Nyt tähän on osin tulossa muutosta, kun luonnonsuojeluun ja vesienhoitoon on myönnetty lisärahoitusta lähivuosille.
Työskentelytavat ovat muuttuneet paljonkin. Enää työ ei ole toimipaikkasidottua ja etätyömahdollisuudet ovat hyvät. Lisäksi on otettu käyttöön uutta toimistotekniikkaa ja uusia monitoimitiloja on saatu käyttöömme, mikä on myös muuttanut ihmisten tapoja työskennellä. Myös matkustaminen on vähentynyt uuden tekniikan myötä.
Minkälaista on ollut johtaa EPO ELYn Y-vastuualuetta, henkilökohtaiset haasteet ja onnistumiset?
Työtehtävät ovat olleet mielenkiintoiset, ja ovat monipuolisesti kattaneet alueemme kolme maakuntaa. Olen oppinut tuntemaan maakunnat ja sidosryhmät hyvin. Vesistötehtävät ovat olleet tutuimpia, mutta johtajana olen saanut perehtyä moneen uuteen asiaan talon asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijavirasto tarvitsee eri alojen osaajia ja juuri yhteistyö eri sektorien asiantuntijoiden kanssa on ollut työssä parasta. Johtajan tehtävä on myös tarjonnut erinomaisen näköalapaikan alueen elinkeinoelämän toimintaan.
Onnistumisiin kuuluu myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kokemus ja osaaminen kolmella eri paikkakunnalla toimimisesta, tätä kokemusta olisi mahdollista jakaa myös muille. Maantieteelliset rajat eivät tehtävissä juurikaan vaikuta, pikemminkin monipaikkaisuus helpottaa päivittäistä toimintaa.
Mieleenpainuvat tapaamiset 10 vuoden ajalta?
Montakin tulee mieleen, mutta ylipäänsä yhteydet erilaisiin ihmisiin alueemme maakunnissa ovat rikastuttaneet työtä. Jos yhden yksittäisen esimerkin mainitsisin: kansliapäällikkö Hannele Pokka ja Etelä-Pohjanmaan keskeiset päättäjät oli kutsuttu Seinäjoelle tutustumaan kansallispuistoaloitteeseen. Kesken maastossa tapahtuneen esittelyn paikalliset ”häjyt” kurvasivat metsuripuvuissa ruosteisella Corollalla ihmisten keskelle ja huusivat ensimmäiseksi: ”Maharattako tietää, notta kenen mailla oikein ollahan?” Järjestäjille tuli häiriköijistä jo pieni paniikki, mutta Hannele käveli suoraan miesten luo ja rupesi juttelemaan heidän kanssaan. Tilanne oli 5-10 minuutissa ohi. Myöhemmin Hannele kertoi konfliktista myös Helsingissä. Vaikutti siltä, että hän suorastaan nautti tapauksesta.
Jäikö mielestäsi jotain tekemättä, jotain sellaista, jota olisit vielä halunnut saada aikaan ennen eläköitymistä?
Minusta substanssiasiat ovat hyvässä mallissa. Toki maailmahan ei ikinä tule valmiiksi, joten varmasti aina löytyy kehitettävää. Olo on kuitenkin luottavainen siitä, kuinka ELY:n osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö jatkaa asioiden kanssa mutkattomasti eteenpäin. Tuntuu hyvältä, että uusiakin painotuksia on tulossa, kuten ilmastoasiat ja luonnonsuojelun edistämisen HELMI-ohjelma.
Talouskysymyksissä on haasteita, aiemmin pienemmissä virastoissa oli helpompi saada kattava kokonaiskuva taloudellisesta tilanteesta ja sen kehittymisestä. Kuitenkin taloudella on ratkaiseva merkitys jo ihan henkilöstöresurssien kannalta.
Terveisiä Y-vastuualueen henkilöstölle?
ELY-keskus on vahva alueellinen toimija, jolla on vahva toimivalta, vaikka olemme ministeriöiden suorassa ohjauksessa. ELY-keskukset saavat itse päättää rahojen käytöstä ja hankkeiden hallinnasta. Tehtävät ja tekeminen jatkuvat ja toivon henkilöstölle onnea ja menestystä tulevaisuudessa. ELY on asiantuntijavirasto ja kun asiantuntija osaa työnsä, menestyy hyvin.
Haluan myös lämpimästi kiittää elyläisiä vuosien ja joidenkin kohdalla vuosikymmenten hyvästä, mukavasta ja mutkattomasta yhteistyöstä.
Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen entistä johtajaa haastattelivat Satu-Mikaela Burman ja Åsa Teir-Bäckström
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 