Kolmoissiirtymä

Joku saattaa muistaa 1990-luvun alun elokuvaväritrilogian. Kolme elokuvaa (Sininen, Valkoinen ja Punainen), jotka ohjasi Krzysztof Kieślowski. Meillä Suomessa on parhaillaan meneillään vähän toisenlainen trilogia nimeltään kolmoissiirtymä.

Kuvan edustalla näkyy ELY-keskuksen auto ja taustalla näkyy tuulimyllyjä.

Aloitetaan vihreästä siirtymästä

Fossiilisista energialähteistä luopuminen on Suomen kannalta todellinen mahdollisuus. Varsinkin Pohjalaismaakuntien osalta voitaisiin sanoa jopa onnenpotku. Pohjalaismaakunnissa on vireillä ja toteutuksessa kymmeniä tuulivoimahankkeita sekä maalla että merellä. Meillä riittää tuulta sekä harvaanasuttuja alueita. Myöskään puolustusvoimien kielteiset lausunnot eivät meillä juurikaan ole hankkeiden esteenä. Aurinkokennovoimaloitakin on tulossa huomattava määrä. Lisäksi energian siirtoon ja varastointiin on tekeillä monenlaisia tuotteita ja palveluita niin vetytalouteen kuin akkuarvoketjun eri vaiheisiin. Alueemme yritykset tuottavat teknologiaa, jolla vihreää siirtymää toteutetaan. Keliberin kaivos ja rikastamo aloittelevat toimintaansa Kaustisilla ja litiumjalostamo Kokkolassa. Vaasan ja Mustasaaren Laajametsän alueelle on tulossa ainakin akkumateriaalitehdas ja akkukennotehdas. Lisäksi Pohjalaismaakunnissa on vireillä useita vihreän vedyn hankkeita. Puuperäiset polttoaineet ja biokaasu ovat vahvoja uusiutuvan energian lähteitä. Nämä vihreän siirtymä mukanaan tuomat investoinnit kompensoivat moninkertaisesti turpeesta luopumisen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Myös suomalainen elintarvikeketju on ottanut isoja loikkia vihreän siirtymän ja vastuullisuuden tiellä. Jotta asiat eivät kuitenkaan näyttäisi kannaltamme liian hyvältä, on meillä meneillään yhteiskuntamme kannalta haastava harmaa siirtymä.

Kuvassa taustalla näkyy talon katolla aurinkoenergiakennoja ja edustalla seisoo ihminen ELY-keskuksen työtakki päällään.

Mikä ihmeen harmaa siirtymä?

Harmaa siirtymä tarkoittaa sitä, että 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä kasvaa. Suomessa harmaa siirtymä etenee nopeaan tahtiin. Vihreä siirtymä näyttäisi hyödyntävän Pohjalaismaakuntien taloudellista kasvua suhteessa koko maan keskiarvoa enemmän. Harmaa siirtymä taas tuntuu haastavan Pohjalaismaakuntia suhteellisen kovasti, koska ennusteiden mukaan nuorempien ihmisten muuttosuunta on etelän suuriin kaupunkeihin ja työperäinen maahanmuuttokin suuntautuu enemmän etelän suurempiin kaupunkeihin. Mikäli emme pysty vastaamaan harmaan siirtymän vaikutuksiin, uhkaa meiltä mennä käsistä myös vihreän siirtymän tuomat tulovirrat. Vihreä siirtymä tarvitsee tekijänsä. Tarvitsemme Pohjalaismaakuntiin osaavaa työvoimaa. Teollisuusinvestointien tekijöiden on voitava luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavana jatkossakin. Meidän on saatava huomattava määrä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa kompensoimaan väestön vanhenemista ja työvoimapulaa. Lisäksi meidän on varmistettava, että paikallinen nuorempi väki jää kotimaakuntaan eikä ihmisten muutto muualta Suomesta tänne lakeuksille haittaisi meitä ollenkaan.  Tarvitsemme veto-, pito ja lumovoimaa. Tarvitsemme ilmapiirin, johon kaikkien on helppo tulla ja helppo olla. Tarvitsemme rohkeutta uusiutua.

Kuvassa ihmiskäsi ja robottikäsi kättelevät.

Mitä tuo digisiirtymä?

Trilogiastamme on mainitsematta vielä yksi osa: digisiirtymä. Digisiirtymä etenee koko ajan siten, että monet nykyiset ammatit ja työtehtävät poistuvat keinoälyn ja robotisaation hoitaessa hommat. Digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät vääjäämättä ihmisen tekemän tuotannollisen työn määrää. Poistuvien työtehtävien tilalle syntyy vastaavasti kokonaan uusia tehtäviä, joita emme vielä kaikilta osin osaa edes kuvitella. Näissä uusissa työtehtävissä korostuvat yhä enemmän uuden ideointi ja luovuus. Tarvitaan psykologista turvallisuutta, että luovuus kukoistaa työyhteisöissä. Digitalisaatio on jo tuonut alueellemme uutta työtä ja uusia investointeja. Esimerkiksi Epec ja Danfoss ovat tahoillaan kehittäneet uusia teknologiaratkaisuja, joissa digitaaliset ratkaisut ovat keskiössä. Uskonkin, että juuri luovien yritysideoiden kautta voimme kompensoida digitalisaation seurauksena lakkautuneita työtehtäviä ja olla myös digitalisaation voittajia. Pohjalaismaakunnissa on suhteellisen paljon yrittäjiä ja yrittäjyys kiinnostaa pohjalaisia. Tässä meillä on suuri luovuuden lähde käytettävissä. Yrittäjät ovat tulevaisuudessakin tärkeä osa yhteiskuntarakennettamme. Yrittäjätyöpaikkojen on ennustettu tulevaisuudessa lisääntyvän suhteessa enemmän kuin palkkatyön. Tarvitaan kuitenkin lisää yrittäjiä ja yrityksiä, jotka suuntaavat vientiin, koska Suomi elää viennistä.  

Minusta on äärimmäisen motivoivaa työskennellä ELY-keskuksessa, koska voin olla edistämässä vientiä, yrittäjyyttä, maahanmuuttoa, kansainvälisyyttä, vihreää siirtymää, huoltovarmuutta sekä turvallista ja terveellistä elintarvikeketjua. Nytpä taidan kuitenkin sulkea läppärin kannen ja katsoa uusintana tuon Kolme väriä Sinisen. Jännittää oliko se kuitenkaan niin hyvä elokuva, kuin muistelen.

Blogikirjoittajan kuva.

Timo Saari
E-vastuualueen johtaja ja ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen

Toinen ohjelmakausi menossa 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toista kautta on nyt toteutettu vajaa 1½ vuotta. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinnepitoisten biomassojen prosessointia, jotta niistä saadaan ravinteet talteen ja uudelleen kiertoon. Ohjelmasta on mahdollista hakea tukea tutkimus- kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin sekä investointeihin. Kyseessä on valtakunnallinen ohjelma ja rahoitus on pääasiassa tarkoitettu pk-yrityksille. Mitään rajausta toimialaan ei ole, vaan rahoitusta voi saada, kunhan kehittäminen tai investointi edistää ravinnekiertoa. 

Perustavoitteena ohjelmalla on, että se tarjoaa ravinnekiertoon keskittyville yrityksille mahdollisuuden kehitykseen, tutkimukseen ja pilotointiin, jotta yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet olisivat uskottavia ja testattuja. Nimensä mukaisesti kokeiluohjelma tarjoaa rahoituskanavan ja mahdollisuuden kokeiluille, jotka ovat uusia ja innovatiivisia. Hankkeiden tulokset eivät siis aina voi olla täysin ennakoitavissa. 

Toisen ohjelmakauden ensimmäiset hankepäätökset tehtiin lokakuun lopulla 2020 ja tähän mennessä on tehty myönteinen tukipäätös 24:lle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeelle sekä neljälle investointihankkeelle. Tukea niihin on sidottu yhteensä 6,68 miljoonaa euroa. Hakemuksia on tullut yhteensä 66 kappaletta, joten tieto rahoitusmuodosta on saavuttanut hanketoimijat, vaikka koronapandemian vuoksi kaikki seminaarit ja muut live-kontaktit on peruttu. 

Kuvituskuva, jossa käsi on avoinna ja siinä kasvaa piirretty kasvi.

Sparraaja hanketoimijoiden tukena

Kokeiluohjelman rinnalla on syksyn aikana aloittanut erillinen Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -hanke (MARIKA). Sitä toteuttaa ProAgria Keskusten Liitto ja sen päätarkoitus on tiedottaa ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvistä asioista sekä auttaa yrittäjiä löytämään oikea rahoitusvaihtoehto ja sparrata heitä hankesuunnitelmien laatimisessa. Ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvien toimijoiden kenttä on hyvin hajanainen ja MARIKA-hankkeella pyritään luomaan todellista yhteistoimintaa eri yritysten ja yhteisöjen välillä. Yhdessä pyrimme aktivoimaan toimijoita, jotta uudet kehitysideat pääsisivät esille.

Neljä lehmää laitumella joen varressa.

Mielenkiintoisia innovaatioita ympäri Suomea

Suomessa muodostuu vuosittain suuret määrät erilaisia ravinnepitoisia orgaanisia lietteitä, jätteitä ja sivuvirtoja, joiden ravinteita päätyy edelleen päästöinä ympäristöön. Näistä sivuvirroista jalostettavien kiertoravinteiden merkitys on tänä syksynä noussut erityisesti esille, kun mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet jopa 50 % verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan siis lisää tekijöitä ja yhteistyötä eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken. Jäteperäisten ravinteiden hyödyntämiseen liittyy myös riskejä, sillä jätemateriaalit voivat sisältää erilaisia haitta-aineita. Tietoa tarvitaan myös sivuvirtojen ja jätemateriaalien koostumuksesta, jotta kiertolannoitteet ovat turvallisia käyttää.

Työssäni olen päässyt tutustumaan todella mielenkiintoiseen ravinnekierrätyksen maailmaan, jossa uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Kuluvalla ohjelmakaudella on  myönnetty tukea 28 tärkeälle hankkeelle, joissa yritetään löytää keinoja erotella, jalostaa tai hyödyntää  erilaisten sivuvirtojen ravinteita. Hankkeiden teemat vaihtelevat suuresti. Niitä ovat esimerkiksi turpeen korvaaminen kasvualustana ja kuivikkeena, järviruo’on keräys ja prosessointi, taajama-alueiden tallien hevosten lannan käsittely sekä erilaisten menetelmien testaus, joilla biokaasutuksen sivuvirtoja voidaan jalostaa ravinnetuotteiksi.

Puhtaamman ympäristön ohella uusilla ravinnekierrätyksen ratkaisuilla luodaan myös uutta liiketoimintaa. Sekä kierrätyslannoitteilla että niiden jalostamiseen liittyvällä teknologialla on kysyntää kansainvälisiä markkinoita myöden.

Oheisella videolla Mikko Rahkola kertoo, kuinka LAB Ammattikorkeakoulun Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti -hankkeessa kehitetään ravinnekierrätystä.

Anja Norja
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus