Yhteistyö maaseudun kehittämisen voimavara

Uusi EU:n maaseuturahoituskausi, tuttavallisemmin CAP, on alkanut kuluvan vuoden alussa ja kehittämishankkeiden rahoituksen haku on näillä näkymin avautumassa ennen kesälomia. Kehittämishankkeiden toimenpiteet jakautuvat menneen EU-ohjelmakauden mukaisesti yhteistyöhön, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä yleishyödyllisiin investointeihin. Tarkastelen blogissani ELY-keskuksesta rahoitettavia yhteistyöhankkeita, kevään ja kesän kuluessa kollegani Tapio Sivula bloggaa yleishyödyllisistä investoinneista ja Esa Isosaari koulutus- ja tiedonvälistyshankkeista. 

Kirjoitukseni perustuu kansalliseen CAP-suunnitelmaan ja lakiin maaseudun kehittämisen tukemisesta. Lakia täsmentävät asetukset saadaan mahdollisesti hyväksyttyä maaliskuun aikana, jonka jälkeen hakuehdot vielä täsmentyvät.  

CAP-suunnitelman yhteistyötoimenpiteet mahdollistavat hyvin Kohti kestävää tulevaisuutta -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelmaan 2023-2027 kirjattujen painopisteiden toteuttamisen.  

Yhteistyöhankkeissa on vanhaa ja uutta 

Yhteistyöhankkeissa on paljon vanhaa tuttua, mutta myös uutta. CAP-suunnitelman vahva painotus ilmasto- ja ympäristöasioihin näkyy myös yhteistyöhankkeiden tavoitteissa. Isossa roolissa ovat läpileikkaavat digitalisaatio- ja innovaatiot-teemat sekä osaamisen lisääminen. 

Uutta on, että myös viljelijät voivat toteuttaa yritysryhmähankkeita, kun päättyneellä kaudella se oli mahdollista vain maaseudulla sijaitseville yrityksille. Kylien kehittämistä toteutetaan Älykkäät kylät-yhteistyötoimenpiteen avulla. Maatalouden kehitystä tuetaan EU:n laatujärjestelmiin liittymistä aktivoimalla ja tuottajaryhmien perustamista tukemalla. Maaseudun innovaatioryhmiä (EIP) voidaan perustaa nyt myös alueille.  

Yhteistyöhankkeen tuen osuus voi vaihdella 60, 80 tai 100 % hyväksyttävistä kustannuksista, riippuen hankkeen sisällöstä. Yritys- ja viljelijäryhmien tuki on aina kiinteät 75 %. Tuensaajana on pääsääntöisesti yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö, tämä koskee myös yritys- ja viljelijäryhmähankkeita.  

Millaisia yhteistyöhankkeita tuetaan? 

Yhteistyön muotoina ovat kahden tai useamman toimijan yhdessä toteuttama kehittämishanke, yritysryhmähanke ja viljelijäryhmähanke. 

Kehittämishanke

Kehittämishankkeet toteutetaan kahden tai useamman osapuolen yhteishankkeena. Tavoitellaan käytännön uudistuksia ja ratkaisuja, uusia tuotteita, menetelmiä ja teknologista uudistumista yhdessä tuottajien, metsänomistajien ja yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Lähtökohtana yhteistyöhankkeille on, että yhdessä kehittämällä saadaan aikaan parempia tuloksia ja vaikuttavuutta.  

Yritysryhmähanke

Yritysryhmässä vähintään kolme ja enintään kymmenen yritystä kehittää toimintaansa yhteisesti ja yrityskohtaisesti. Oleellista on, että tavoitteena on toimia jatkossakin yhteistyössä tavalla, joka hyödyttää kaikkia osallistujia. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi tuotannollisen yhteistyön, markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittäminen tai tuoteperheen suunnittelu. Tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena (de minimis-tuki).  

Viljelijäryhmähanke

Viljelijöille on suunnattu uutena tukimuotona viljelijäryhmähanke, koska yhteistyön merkitys on tärkeä keino parantaa viljelijöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia oman alansa kehittämiseen sekä ympäristö- ja ilmastotoimia. Viljelijät voivat hyötyä yhteistyöstä kustannussäästöinä, innovaatioiden käyttöönotolla ja oppimisena. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi työnteon ja tuotannollisen yhteistyön kehittäminen.  Ryhmässä tulee olla vähintään kolme viljelijää ja enintään kymmenen.  

Valmisteluraha  

Valmisteluraha on kaivattu uusi tukimuoto, jota voi saada yritys- ja viljelijäryhmähankkeiden, tuottajaorganisaatioiden, EIP-hankkeiden ja Älykkäät kylät-hankkeiden valmisteluun. Valmistelurahan myöntämisen ehtona on aito pyrkimys yhteiseen hankkeeseen olemassa olevan idean pohjalta. Hankeidea täytyy olla valmiina, rahoitusta ei voi siis käyttää ideoiden haravointiin. Kehittämisen ideaa voi muotoilla, hakea kumppaneita, konkretisoida tavoitteita, rakentaa verkostoja ja viestiä. Valmistelurahan avulla syntyy aiesopimus kumppanuudesta ja idean toteuttamisesta yhteistyö-, yritys- tai viljelijäryhmähankkeena. Jos aiesopimusta ei saada syntymään, niin tuloksena laaditaan raportti syistä, miksi hanke ei onnistu. Valmisteluraha on 5000 euron suuruinen kertakorvaus.   

Katsaus yhteistyöhankkeiden toimenpiteisiin ja tavoitteisiin 

Yhteistyöhankkeissa on kaikkiaan seitsemän alatoimenpidettä sekä Euroopan innovaatiokumppanuuden (EIP) hankkeet. Yhteistyöhankkeet kohdistuvat maa- tai metsätalouden, ilmasto- ja ympäristö sekä yritysten, elinkeinojen ja maaseudun palvelujen kehittämiseen.  

Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeet (European innovation partnership, EIP) 

EIP innovaatioryhmän hankkeilla on tavoitteena ratkaista alkutuotannossa tunnistettuja ongelmia yhdistämällä tutkimusta ja käytännön tietoa.  Ratkaisun pohjalta syntynyt innovaatio tai tulos julkaistaan yleisesti hyödynnettäväksi. Jotta tieto leviäisi käytäntöön mahdollisimman tehokkaasti EIP-ryhmät toimivat yhteistyössä muun muassa AgriHubi-verkoston kanssa. AgriHubin verkkoalustan kautta pääsee heti mukaan maatalouden innovaatiotoimintaan. EIP-hanke voidaan toteuttaa alueella, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.   

Maatilojen kilpailukyvyn kehittäminen ja tilojen nykyaikaistaminen 

Tavoitteena on edistää maatilojen markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä tutkimuksen, teknologian ja digitalisaation avulla. Parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kustannustehokkuutta rakentamalla innovaatioista uusia käytännössä hyödynnettäviä toimintatapoja, tuotteita ja palveluja.  

Hankkeilla vahvistetaan ja täydennetään alueellisten EIP-hankkeiden eli innovaatioryhmien toimia. EIP-hankkeet ovat viljelijälähtöisiä ja tämän toimenpiteen mukaiset hankkeet voivat lähteä liikkeelle esimerkiksi neuvojien tai oppilaitosten aloitteesta.  

Laatujärjestelmät ja tuottajaorganisaatiot

Vuodesta 2023 alkaen on mahdollista edistää maatalousyrittäjien ja muiden ruoka-alan toimijoiden liittymistä erilaisiin laatujärjestelmiin, esimerkiksi luomuun, nimisuojajärjestelmään tai Sikavaan. Uutta on myös edistää uusien tuottajaorganisaatioiden syntymistä alueellisesti tai valtakunnallisesti. Laatujärjestelmien edistämiseen voi saada tukea korkeintaan 70 %. Tuottajaorganisaatioiden rakentamiseen ja perustamiseen on omat erilliset tukitasot. 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen 

Tavoitteena on lisätä ilmastonmuutokseen liittyvää asiantuntemusta, riskien, sopeutumistarpeiden ja keinojen tunnistamista, kansainvälistä ja yli sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä. Edistetään resurssi- ja materiaalitehokkuutta, esimerkiksi energian käytön tehostamista, ruokahävikin vähentämistä, energiaa säästävää liikkumista ja kestävää kulutusta.  

Luonnonvarojen kestävä hoito ja monimuotoisuuden edistäminen 

Tavoitteena on lisätä asiantuntemusta ja yli sektorirajat ylittävää yhteistyötä luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Etsitään ratkaisuja hiilen sidonnan tehostamiseen, ravinteiden tehokkaaseen käyttöön ja kierrättämiseen sekä riskienhallintaan ennakoimalla toimintaympäristön muutoksia mm. sään ääri-ilmiöitä. Luodaan asukkaille, yhdistyksille ja yrittäjille ideoita ja virikkeitä uusista yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksista.  

Ilmasto- ja ympäristöyhteistyöhankkeet linkittyvät yleishyödyllisiin investointeihin.  

Nuorten viljelijöiden ja yritystoiminnan edistäminen 

Tavoitteena on nuorten viljelijöiden ja muiden uusien viljelijöiden houkutteleminen alalle, kestävän yritystoiminnan kehittämisen tukeminen sekä edistää sukupolven- ja omistajanvaihdoksia. Innovaatioita jalostamalla luodaan uusia käytäntöjä, tuotteita ja palveluja. Yhteistyöhankkeilla voidaan myös suunnitella, selvittää tai kehittää uusia ratkaisuja, joilla parannetaan nuorten viljelijöiden ja muiden yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja yhteistyötä. 

Sosioekonomisen rakenteen kehittäminen 

Tavoitteena on turvata ja kehittää maaseudun palveluja sekä uudistaa ja monipuolistaa maaseutualueiden taloutta. Toimenpiteenä voi olla esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisen lisääminen, matkailun ja luontopohjaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen, työllisyyden ja kasvun aikaan saaminen biotalouden avulla.  

Älykkäät kylät 

Älykkäät kylät –hankkeilla kylä, kunta tai nämä yhdessä voivat etsiä apua haasteisiinsa ja ratkaisuja uudistumiseen rohkeilla kokeiluilla ja kumppanuuksilla, verkostoitumalla yli rajojen kotimaassa ja kansainvälisesti.  Tavoitteena on edistää taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä innovaatioita. Tukea voi saada kyläyhdistys tai muu kylän toimija, yhdistys, osuuskunta tai kunta. Kylän kanssa kumppanina voivat toimia esimerkiksi oppilaitos, tutkimuslaitos tai kehittämisorganisaatio.  

Pysy ajan tasalla: 

Tiedotamme CAP -rahoituskauden etenemisestä Etelä-Pohjanmaalla kerran kuukaudessa ilmestyvässä Uutisjyvät -uutiskirjeessä. Käy tilaamassa se omaan sähköpostiisi tämän tilauslinkin kautta.(keha.viestityts.fi) 

Maaseutuverkosto.fi kokoaa maaseudun kehittäjät yhteen valtakunnallisesti. Tutustu ja liity mukaan tästä.(maaseutuverkosto.fi) 

AgriHubissa puhutaan asiaa! Uusi kohtaamispaikka maatalous- ja puutarhayrittäjien tarpeisiin. Tutustu ja liity mukaan tästä. (maaseutuverkosto.fi) 

Maaseutu.fi sivusto on uudistunut, käy tutustumassa (maaseutu.fi). 

Linkkejä lähteisiin: 

Suomen CAP-suunnitelma maa- ja metsätalousministeriön sivulla: 
https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma 

Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023-2027 (1325/2022) https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20221325.pdf 

Kohti kestävää kasvua -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen alueellinen suunnitelma 2023-2023, julkaisun pysyvä osoite on: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4  (https://www.doria.fi/handle/10024/181610)

Tuija Nikkari
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kokeiluohjelmasta vauhtia sivuvirtojen hyödyntämiseen

Pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä on edistetty Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta nyt puolentoista vuoden ajan. Tänä aikana noin kaksikymmentä hanketta on saanut tästä ohjelmasta myönteisen rahoituspäätöksen. Lähes saman verran on tehty myös kielteisiä rahoituspäätöksiä. Hankkeiden läpimenomahdollisuudet ovat tämän hetken tilastojen valossa vähän vajaassa puolessa. Tukea saaneet yritykset sijaitsevat eri puolella Suomea (kuva 1).

Monipuolisia mahdollisuuksia

Usein minua pyydetään mainitsemaan esimerkkejä siitä, millaiset yritykset ja hankkeet ohjelmasta voivat saada rahoitusta. Tämä on ymmärrettävää siinä mielessä, että ravinteiden kierrätys on edelleen vieras termi monille. Yksinkertaisesta asiasta on lopulta kyse: tarkoituksena on edistää toimintaa, jonka kautta erilaisten eloperäisten biomassojen ja sivuvirtojen sisältämät arvokkaat ravinteet saadaan tehokkaasti hyödyksi esimerkiksi kierrätettyinä lannoitevalmisteina.

Tässä rahoitusvaihtoehdossa ei ole käytössä mitään toimialarajausta; kaikenlaiset suomalaiset pk-yritykset voivat rahoitusta hakea ja saada, jos kehittäminen vain liittyy biomassojen ravinteiden kierrätyksen edistämiseen. Hankerahoitusta on myönnetty kappalemääräisesti eniten pienille yrityksille, jopa ihan mikrokokoluokan yrityksille.

Rahoituspäätöksiä on tehty niin aloittaville kuin jo vuosikymmeniä toimineille yrityksille. Myönteisiä hankepäätöksiä on postitettu metalliyrityksestä maatilayrittäjään ja konsulttiyrityksestä tutkimuslaitokseen.  Rahoituksen saaminen on siis mahdollista muillekin kuin yrityksille, tietyin edellytyksin.

Pariinkymmeneen hankehakemukseen sisältyy jo monenlaista tekemistä ja hankkeiden kehittämisteemat vaihtelevat hankkeittain laajasti. Lannan kierrätykseen ja sen prosessointiin keskittyviä hankkeita on määrällisesti eniten, mutta myös muun muassa ruokomateriaalin hyödyntämiseen, levänkasvatuksen edistämiseen tai rehutuotteiden kehittämiseen tähtääviä hankkeita on käynnissä.  Pääsääntöisesti rahoitetuissa hankkeissa keskitytään hyvin käytännönläheiseen koetoimintaan, mikä on kokeiluohjelman tarkoituskin.

Esittelyvideoista tietoa ja inspiraatiota

Muutamasta rahoitetusta hankkeesta on tehty myös esittelyvideot. Videot katsomalla saat tarkempaa käsitystä, että mitä hankkeissa voidaan tehdä ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi.

Ole rohkeasti yhteydessä, jos aihe kiinnostaa ja kaipaat lisätietoja rahoitusmahdollisuuksista! Erityisesti logistiikkaan ja palvelukehitykseen liittyviä hankkeita ja toimijoita kaivataan ohjelmaan lisää.

BioKymppi Oy:n hankevideo

Pasrea Oy:n hankevideo

 

 

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

Kohti Farmari 2017 -maatalousnäyttelyä

Pian on se aika kesästä, kun päästään nauttimaan Farmari-maatalousnäyttelystä, joka järjestetään tällä kertaa jälleen Seinäjoella 14.–17.6.2017. Näyttely on suomalaisen maatalouden ja maaseudun näyteikkuna, jossa kohtaavat niin ammattilaiset, alan harrastajat kuin kuluttajatkin. Farmari järjestetään joka toinen vuosi ja viimeksi se järjestettiin Joensuussa. Edellisen kerran Farmari-maatalousnäyttely järjestettiin Seinäjoella kesällä 2013. Silloin paikalla oli Pro Agrian verkkosivujen mukaan jopa 101 000 kävijää!

Tapahtumapaikkana on edellisten Seinäjoella järjestettyjen Farmari-maatalousnäyttelyiden tapaan Seinäjoki Areenan ja Urheilutalon ympäristö aivan kaupungin keskustassa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on myös mukana tapahtumassa ja osallistummekin yhteistyökumppaneiden kanssa BIOTALOUS-teeman alla olevalle osastolle, jonka löytää näyttelyn aikana Seinäjoki Areenalta. Mukana samalla osastolla ovat muun muassa Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, Luonnonvarakeskus Luke sekä Maanmittauslaitos. Osastollamme esitellään esimerkiksi sinistä biotaloutta sekä erilaisia siihen kuuluvia hankkeita.

Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan vesiluonnon monimuotoisuutta ja tähän liittyen mukana on muun muassa Freshabit Life -hanke, joka on Suomen kaikkien aikojen suurin EU:n rahoittama Life-hanke, sekä VIMLA-hanke. Näillä hankkeilla esitellään jokiluontoamme, sekä uhanalaisia jokilajeja. Osastollamme pääsee näkemään muun muassa lyhyen videopätkän raakun eli uhanalaisen jokihelmisimpukan elämästä ja sen pelastamisoperaatiosta.

Lue lisää:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/FRESHABIT_LIFE_IP_Pohjanmaan_joet

https://vimlavatten.org/suomeksi/

Tämän lisäksi osastollamme esitellään SeaGIS 2.0 – projekti, joka etsii rajoja ylittäviä ratkaisuja Pohjanlahden merialueen yhdennettyyn hallinnointiin. Projektin toimialue ulottuu Västerbottenin ja Västernorrlandin lääniin Ruotsissa sekä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Suomessa. SeaGIS 2.0 -projekti esittelee karttapalveluaan, joka on projektin puitteissa kehitetty digitaalinen karttapalvelu erilaisten tietopohjien varastointiin, visualisointiin sekä tietojen eteenpäin välittämiseen. Projektin toteuttamisen myötä kartat ja data-analyysit tulevat yhteiseen käyttöön sekä Suomessa, että Ruotsissa.

Lue lisää:

https://seagis.org/suomeksi/

Biotalous-osastolla pääsee tutustumaan tarkemmin myös Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tavoitteena on biomassojen prosessoinnin, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista. Tähän liittyen osastoltamme lähtee kerran päivässä opastettu teknologiakävely, jonka aikana kierretään kokeiluohjelmaan liittyvien yritysten osastoilla näyttelyssä. Teknologiakävelystä tulee lisätietoa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Facebook-sivulle, joten kannattaa pysyä kuulolla!

Lue lisää:

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ravinteiden-kierratyksen-kokeiluohjelma

Paljon on siis tulossa erilaista nähtävää ja kuultavaa. Luvassa on myös lasinen tankki, josta pääsee tutkimaan lähemmin alueemme kaloja. Edellisessä Seinäjoella järjestetyssä Farmarissa osastollamme ollut akvaario oli lasten suosiossa, joten lapsillekin on tutkittavaa osastolla tälläkin kertaa. Osastolta löytyy myös Tunnista biotalous -kilpailu, joten tule arvuuttelemaan eri biotalouden tuotteita ja aineksia! Tämän lisäksi ELY-keskuksemme on mukana myös viereisellä Maaseutuverkoston ja Leader-ryhmien yhteisosastolla. Tältä osastolta löytyy muun muassa virtuaalimatkaa maaseudulla sekä MyPose-kuvakioski. Näemmehän siis juuri sinut Seinäjoella Farmarin merkeissä kesäkuussa!

Emma Marttila

Viestintäharjoittelija

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Biotalous ja kehittämisen mahdollisuudet

Suomessa on asetettu kovat tavoitteet biotalousalan uudelle nousulle. Juha Sipilän hallitus on varannut biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kehittämiseen yli 300 milj. euroa. Summa jakaantuu viiteen kärkihankkeeseen ja kärkihankkeet vielä useaan eri toimenpiteeseen. Kärkihankkeet ja toimenpiteet pitävät sisällään useita eri biotalouden kehittämisteemoja esim. uusiutuvan energian käyttöön, uusien metsätuotteiden kehittämiseen, kiertotalouteen, ruoantuotantoon ja luontopolitiikkaan liittyen. Koko biotalouden väripaletti on kehittämisen kierteessä.

Yhtenä kärkihankkeena on ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön”. Tuohon kärkihankkeeseen kuuluu myös ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma. Kokeiluohjelman tavoitteena on tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehittämisponnisteluja biomassoista peräsin olevien ravinteiden kierrätykseen liittyen. Uusia biotalouden mahdollisuuksia toivotaan löytyvän esimerkiksi korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämisen, uusien teollisten symbioosien hyödyntämisen ja vaikkapa palveluliiketoiminnan syntymisen kautta. Hallitus on varannut kolmivuotisen, valtakunnallisen kokeiluohjelman käyttöön yli 12 miljoonaa euroa. Tuolla euromäärällä tavoitellaan uusia ja innovatiivisia, ennen testaamattomia pilotteja ja referenssihankkeita.

Hallituksen kärkihankkeet ja siihen kytkeytyvät kehittämisohjelmat ja -toimenpiteet eivät kuitenkaan ole ainoita mahdollisuuksia biotalousalan edistämiseen. Myös esimerkiksi Maaseudun kehittämisohjelma ja Tekes tarjoavat yrityksille tukea biotalousalan kehittämiseen.

Nyt toivotaankin, että yritykset ja muut toimijat tarttuvat rohkeasti kehittämisen haasteisiin ja että kaikki toimijat uskaltavat ajatella omaa toimintaansa uutta kehittävästä näkökulmasta ja nähdä jotakin isoa tulevaisuudessa.

Katso ja lue myös:
Hankkeen kotisivut
OKRA 2016 -messujen livelähetys
Ravinteiden kierrätys käytäntöön – miksi ja miten?
Seuraa Twitteristä: @RavinneKierto

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus