Tulevan Cap 27 -ohjelmakauden muutokset – Lyhyt oppimäärä viljelijätukien osalta

Cap27 valmistelu etenee kovalla tohinalla. Tavoitteena on, että vuoden 2023 alusta voidaan uudet tukijärjestelmät ottaa vaiheittain käyttöön. Ministeriössä kirjoitellaan tukiehtojen asetusluonnoksia ja luonnoksia tipahteleekin useita kappaleita viikossa lausunnolle. Ruokavirasto kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maatalouden yhteistoiminta-alueiden henkilökuntaa sekä myös neuvojia tulevista, vielä kirjoituspöydillä olevista, tukiehdoista. Eli nautimme tällä hetkellä suurta tietotulvaa, ja samalla kuitenkin tiettyä epävarmuutta siitä, mitkä tulevat olemaan lopulliset tukisäännöt ja ehdot.

Mitkä muutokset kannattaa huomioida jo nyt?

Eläinpalkkiojärjestelmien osalta päättyvät toistaiseksi voimassa olevat osallistumisilmoitukset 31.12.2022, joten kaikkien eläintilojen tulee aktivoitua hakemaan eläinpalkkiota ensivuoden puolella. Haut avautuvat alkuvuodesta ja haku suoritetaan vipu palvelun kautta. Toinen tärkeä seikka on eläinpalkkiossa viitepäivä. Tämä tarkoittaa, että ne eläimet, joiden tiedot ovat rekisterissä kunnossa viitepäivänä, ovat palkkioon oikeutettuja kyseisenä vuotena. Joten kannattaa tarkistaa, että eläinilmoitukset ovat ajan tasalla.

Seuraavaksi muutama muutos peltoviljelyn suunnitteluun. Ehdollisuus eli kaikkien tukien perusehdoista tulee muutama asia pohdittavaksi ja toteutettavaksi kaikille tukea hakeville tiloille. Näitä ovat mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, viljelykierto ja vesistön varsille tulevat suojakaistat. Näistä suojakaistat ovatkin jo tuttua ennestään ympäristökorvausjärjestelmässä olleille tiloille. Kasvipeitteisyyskin on tuttua, mutta nyt laskentatapa muuttuu velvoitteen ja maksettavan kasvipeitteisyyden osalta.

Lannoituksen osalta tulee jatkossa sekä typen ja fosforin käytön osalta samat ehdot kaikille tiloille riippumatta siitä hakeeko ympäristökorvausta vai ei. Lannoitetaulukot ovat pääosin tutut nykyisestä ympäristökorvauksesta.

Niin ja mitäs se satelliittimonitorointi sitten tarkoittaakaan? Lyhyt oppimäärä monitoroinnista on, että sillä seurataan peltolohkojen viljelykuntoa.  Monitoroinnilla seurataan myös, että pellolla tapahtuu vuosittain viljelytoimenpiteitä ja lohkolla on tukihakemuksessa ilmoitettu viljelykasvi. Monitoroinnilla ei mitata pinta-aloja. Lohkojen pinta-alat määritellään edelleen ilmakuviin perustuvan digitoinnin perusteella.

Miten valmistaudun tulevaan kauteen viljelijätukien osalta?

Viljelijätukien haku on jatkossa mahdollista vain sähköisesti, joten käy nyt viimeistään hakemassa vipu-tunnukset kunnan maataloustoimistosta. Samoin kannattaa käydä lataamassa kännykkään maksuton Ruokaviraston tarjoama Vipu-App. Vipu-Appin löydät kännykän näytöltä olevasta sovelluskaupasta esimerkiksi Play kauppa tai Apple store. Kyseinen sovellus on jo nyt käytössä ja voit selata sieltä esimerkiksi tämän vuoden lohkotietoja ja tukien maksatuksia. Tämä sovellus tulee olemaan isossa roolissa jatkossa viljelijän ja tukihallinnon tiedonvaihdon välineenä. Ruokavirasto lähettää sovelluksen kautta muun muassa tukiehtoihin liittyviä muistutuksia. Sovelluksella voit myös vastata hallinnon tekemiin monitoroinnin selvityspyyntöihin kuvaamalla peltolohkosi. 

Ja loppuun vielä pari vinkkiä. Nyt kannattaa kiertää ja tarkastaa missä kunnossa ovat useamman vuoden kesannolla, luonnonhoitopeltonurmella ja suojavyöhykkeellä olleet lohkot. Varmista, että niiden viljelykunto on hyvä. Toinen vinkki on, että jatkossa nurmet, joilta ei kerätä, satoa tulee niittää elokuun loppuun mennessä. Joten tarkista, että niittokone on lyönnissä. Näillä parilla vinkillä vältät tulevana kesänä monitoroinnin tuoman selvityspyynnön.

Mutta mistä saan päivitettyä tietoa? Esimerkiksi Ruokaviraston viljelijäuutiskirjeestä, ELY-keskus ja alueen YTAt aloittavat koulutuskierroksen alkuvuodesta, myös neuvontajärjestö ja tuottajaliitto ovat omissa tilaisuuksissaan kertoneet tukiuudistuksesta. Ota seurantaan myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Uutisjyvät-uutiskirje, johon kootaan tärkeitä maaseutuaiheita Etelä-Pohjanmaalta. Ole kuulolla, hae tietoa ja tule tapaamaan myös meitä tukikoulutuskierroksella alkuvuodesta.

Hyvää loppuvuotta! T: Harri

Tilaa Uutisjyvät-uutiskirje (keha.viestitys.fi)

Tilaa Ruokaviraston uutiskirjeitä (ruokavirasto.fi)

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö, maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hankkeiden vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa

Monimutkaista ja byrokraattista on usein päällimmäinen mielikuva, joka syntyy EU-hankkeista ja niiden rahoituksesta. Kehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat mahdollistavat monipuolisen kehittämisen, mutta hallinnon reunaehdot koetaan välillä rajoittavan innovatiivista toteutusta.  

Kehittäminen on muutoksen tekemistä haluttuun suuntaan, tavoitteellisesti ja strategisesti. Etelä-Pohjanmaalle on yhteistyössä määritelty maaseudun kehittämisen painopisteet ja tavoitteet tulevalle CAP27-kaudelle. Laskeutuminen vuonna 2023 alkavalle kaudelle on alkanut. Kehittämisen suunnan ja työn tarkoituksen pohtiminen yhdessä on hyvin tärkeää, jotta kaikki ymmärtävät, millä tavalla hanke liittyy kokonaisuuteen ja jakaa kokemuksia.  

Myönteistä on, että käynnistyvällä kaudella on tavoitteena keventää byrokratiaa ja keskittää resursseja enemmän varsinaiseen kehittämistyöhön, sisältöihin, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Käyttöön otetaan yksinkertaistettuja kustannusmalleja, jotka virtaviivaistavat maksatusta.  

Enemmän painoarvoa laitetaan hankkeiden laadukkaaseen suunnitteluun, tarpeiden, tavoitteiden, tulosten, vaikuttavuuden ja mittareiden konkretisointiin, sanalla sanoen vaikuttavuustavoitteiden kirkastamiseen. Voi kuulostaa hankalalta termiltä, mutta tarkoittaa yksinkertaisesti sen kuvaamista millaisia muutoksia rahoituksen avulla halutaan saada aikaan. Mitä merkitystä hankkeella on ihmisten elämään, olipa kohderyhmänä yhteisö, yrittäjä, yrittäjäksi aikova, maatilallinen, maaseudun asukas, nuori tai ikäihminen.  

Muutokset tapahtuvat lopulta ihmisten kautta, miten me rahoittajat, hankkeiden toteuttajat ja koko kehittäjäverkosto toimimme.  

Onnistumisen taikasana on vuorovaikutus. Keskustelut asiakkaiden, kollegojen, yhteistyökumppanien, sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa kuuluvat keskeisesti arkityöhön. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat asiantuntijan supervoima.  

Kehittämistyössä olen havainnut onnistuneen vuorovaikutuksen tekijöitä, jotka pätevät olipa kyse virtuaalisesta tai kasvokkain kohtaamisesta.  

Top 10 listani vuorovaikutuksen onnistumisen aineksista:  

1. Läsnäolo, arvostaminen ja syväkuuntelu.  

2. Dialogiin, yhdessä ajatteluun pyrkiminen yksinpuhelun sijaan. 

3. Ymmärryksen kasvattaminen toisen osapuolen näkemyksistä ja käsillä olevasta ilmiöstä. 

4. Yhteyksien luominen ja siltojen rakentaminen osallistujien välille. 

5. Erilaisuuden, yksilöllisten erojen ja erityispiirteiden arvostaminen. 

6. Luottamuksellisuuden ja psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen, jossa jokainen voi ilmaista itseään aidosti. 

7. Positiivinen asenne ymmärtää ja oppia. 

8. Yhteinen pohdiskelu, tiedon jakaminen, kokeilut, avoimuus, totuudellisuus ja reflektointi. 

9. Palautteen käyttäminen rakentavasti ja tehokkaasti, kritiikin kohdistaminen aina asian perusteluihin ei ihmisen ominaisuuksiin.   

10. Ristiriitojen olemassaolon hyväksyminen ja pyrkimys niiden ratkaisemiseen.  

Hankerahoitus on siis paljon muutakin kuin byrokratiaa. Se on yhteiskunnan kehittämistä, joka toteutuu vain aktiivisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta. On yksi, mikä pysyy kaiken maailman myllerryksen keskellä: ihmisten välinen vuorovaikutus.  

Tuija Nikkari
Kehittämisen ja viestinnän asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kohti kestävää tulevaisuutta: Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023-2027 

Julkaisun pysyvä osoite on: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4 
https://www.doria.fi/handle/10024/181610

CAP27 tarkoittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskautta (2021-2027) . 
Lue lisää https://mmm.fi/cap27. 

Lähteenä: 
Johannesen, Valde & Whedbee 2008, Ethics in human communication. 
Galanes & Adams 2013, Effective group discussion, theory and practice. 

CAP27 ja maaseudun kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla

Maaseudun ja maatalouden kehittämisessä on tällä hetkellä laajasti käytössä termi CAP27. Lyhenteeksi sen tunnistaa, mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan?

Lyhenne CAP27 tulee EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevasta rahoituskaudesta (Common Agricultural Policy, CAP), jota tullaan soveltamaan vuosina 2023–2027. Tulevalla rahoituskaudella tavoitellaan mm. ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, oikeudenmukaista tulotasoa ja kilpailukykyä, uusien viljelijöiden saamista alalle sekä elinvoimaisia maaseutualueita. Jokaisen jäsenvaltion tapaan Suomi laatii kansallisen strategiasuunnitelman (CAP-suunnitelman), jossa kuvataan maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kansalliseen valmistelutyöhön liittyen ELY-keskukset valmistelevat yhdessä alueen toimijoiden kanssa alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat ja paikalliset Leader-ryhmät omat paikalliset kehittämisstrategiansa.

ELY-keskuksen alueellinen valmistelu

ELY-keskusten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat kattavat kehittämishankkeet, maaseudun yritystuet sekä ensimmäistä kertaa myös maatalouden rakennetuet. Kehittämissuunnitelmassa esitetään strateginen näkemys alueen maaseudun kehittämisen painopisteistä sekä kiteytetään keskeiset päämäärät, tavoitteet ja keinot.

Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen painopisteiksi on yhteisesti määritelty

• Ruokaprovinssin kehittäminen
• Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen
• Maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi

Kaikkia painopisteitä yhdistävät läpileikkaavat teemat: digitalisaatio, osaamisen lisääminen, ympäristö, ilmastonmuutos sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.

Viime syksyn aikana kutsuimme koolle keskeisiä toimijoita ja sidosryhmiä miettimään painopisteiden sisältöjä. Työryhmien toiminta on ollut aktiivista ja olemme saaneet niistä paljon kehittämistarpeita ja -ideoita. Kiitos teidän kaikkien mukana olleiden!

Laajemmin maaseudun kehittämistarpeita ja -ideoita kerätään kaikille avoimen VIIMA-kommentointialustan kautta (app.viima.com). Kommentointimahdollisuus on auki maaliskuun loppuun saakka, joten vielä ehtii tuoda omia ajatuksia esille tai jatkojalostaa toisten ideoita.

Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta

CAP27-valmisteluun liittyen meillä on nyt helmikuussa tulossa Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta -webinaari. Tavoitteena on luoda yhdessä tulevaisuuden näkymiä ja verkostoja eteläpohjalaisen maaseudun parhaaksi. Tilaisuudessa kuulemme europarlamentaarikko Elsi Kataisen tuoreimmat kuulumiset CAP27-valmistelusta. Lisäksi Anssi Rantanen johdattelee meitä tulevaisuuden tärkeimpiin metataitoihin: oppimaan oppimiseen, kasvun ajattelutapaan ja tulevaisuuden työelämätaitoihin.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumislinkki uusimmissa Uutisjyvissä (kehaemail.stt.fi)

Tilaisuus on kaikille avoin, lämpimästi tervetuloa!

 

Kehittämisterveisin,

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tärppejä tulevasta viljelijätukikeväästä

Näin vuoden alussa, hyvin nautitun joulunajan jälkeen siirtyvät ajatukset jo tulevaan kevääseen. Ajatusten siirtymistä vauhditti taivaalla näkyvä outo valoilmiö, jota auringoksikin on kutsuttu. Joulun alla on tullut ensimmäisiä kansallisia asetusluonnoksia tulevan kevään peltotukien tasoista sekä painotuksista. Tässä muutama ennakkotärppi tulevasta.

Alkaneen vuoden viljelijätuet ja tukitasot ovat pääosin vastaavat kuin viime vuonna. Uutta CAP27-kautta saamme odotella vielä pari vuotta. Jatkamme vanhoilla tukityypeillä ja tukiehdoilla näillä näkymin vielä pari vuotta ja vuonna 2023 otettaneen käyttöön uuden ohjelmakauden toimenpiteet. Nämä toimenpiteet ovat vielä pääosin kirjoituspöydillä ja niiden tarkemmasta sisällöstä ei ole vielä paljoa tietoa.

Tulevana keväänä uusia ympäristökorvauksen sitoumuksia ei määrärahan puitteissa tehdä ja uusia korvauskelvottomia aloja ei sitoumuksiin voida liittää. Poikkeuksena ovat tilusjärjestelyn kautta tulevat lohkot, nämä voidaan tietyin edellytyksin lisätä olemassa oleviin sitoumuksiin. Ympäristökorvauksen toimenpiteiden osalta on tulossa pieniä muutoksia. Näillä muutoksilla pyritään edesauttamaan ravinteiden ja orgaanisten ainesten kierrättämistä sekä lannan tehokkaampaa ravinteiden käyttöä. Jatkossa on mahdollista tilan luovuttaa ja vastaanottaa orgaanista materiaalia, joka on kierrätetty biokaasulaitoksen kautta ja saada tälle myös ympäristökorvaus. Lisäksi lietelannan sijoittaminen toimenpiteen korvausta on mahdollista saada 80 % tilan ympäristösitoumusalasta. Aiemmin korvausalan katto oli 60 %.

Valkuaiskasvien viljelystä maksettavaan peltokasvipalkkioon siirretään lisämäärärahaa 2,7 miljoonaa euroa. Määrärahan siirron tavoitteena on auttaa kasvattamaan valkuaiskasvien viljelypinta-alaa ja parantaa siten kotimaisen rehuvalkuaisen ja valkuaiskasvien saatavuutta nykyisestä. Näin voidaan lisätä omavaraisuutta ja vahvistetaan myös ruokajärjestelmän huoltovarmuutta. Hehtaarikorvaus valkuaiskasveilla nousisi arviolta reilut neljäkymmentä euroa. Samoin sokerijuurikkaan ja rukiin viljelyyn kannustetaan noin 20–30 € hehtaarikorvauksen kasvattamisella.

Ennakkotietona on, että luonnonmukaiseen viljelyyn kannustetaan myös tänä vuonna. Eli jos on miettinyt tuotantosuunnan muuttamista luomuun, niin nyt on hyvä hetki pohtia, miten luomutuotannon tuotantoehdot voidaan tilalla täyttää ja mitkä ovat käytännön mahdollisuudet luomutuotantoa toteuttaa. Kevään haussa tehtäneen uusia luomusitoumuksia ja olemassa oleviin sitoumuksiin on mahdollisuus liittää lisäalaa tai, lisäalan ollessa yli viisi hehtaaria, voi antaa uuden sitoumuksen. Huomattavaa on, että luomusitoumuksen ehtona on myyntikasvivaatimuksen noudattaminen tai tilan eläinten tulee olla myös luomutuotannossa.

Mutta ennen kuin kevääseen päästään on joulun ajan nautinnot sulatettava talvisille hangille suksien ja muuten ulkoillen. Omalta osalta tavoitteena on vähemmän kiristävät housut ja paita, jossa ei napit pingota. Nähtäväksi jää löytyvätkö ne talven hangilta vai kaupan alennusmyynneistä.

Aurinkoisia talvipäiviä ja luistavia suksia toivottaen

 

 

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus