Rahaa hankkeille, jotka edistävät digitaalisuutta

Digitaalisuus on edelleen aihe, jonka edistäminen on elintärkeää maaseudun kehittämiselle. Pidimme syyskuussa Mahtisatoa treffit ja hankeinfon, jossa toivoimme erityisesti hankkeisiin lisää digitaalisuutta ja sen mahdollisuuksien hyödyntämistä (katso lisää https://pareemaaseutu.fi/arkisto/ajankohtaista/). Hyrrästä saatavan raportin mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tällä ohjelmakaudella rahoittanut maaseuturahastosta 10 kehittämishanketta, joissa on edistetty digitaalisuutta. Tätä kirjoittaessani istun kotona työpöydän ääressä töissä, etäpäivällä. Omasta mielestäni digitaalisuus tällä ohjelmakaudella on lisännyt hyvinvointiani konkreettisesti mahdollistaen esim. etäpäivien tekemisen, koska kaikki työssä tarvittavat tiedot ja asiakirjat löytyvät kannettavalta tietokoneeltani – sähköisessä muodossa.

Hyrrä-palvelun logo repeävän paperin takana. Kaiken tämän on mahdollistanut Hyrrä – maaseudun tukien sähköinen järjestelmä, jonka kautta hakijat voivat hakea mm. yritys- ja hanketukia. Hyrrä -järjestelmässä tehdään niin ikään tukien myöntö- ja maksupäätökset. Kaikki on kätevästi sähköisessä muodossa ja arkistointi hoituu kuin itsestään. Juuri tuo arkistointi on ollut asia, josta olen kuullut monen hakijankin olevan mielissään. Enää ei tarvitse etsiä hankemappia ja kadonneita papereita toimiston uumenista, kunhan on vain kerran syöttänyt tai liittänyt ne Hyrrään. Tiedot ovat kaikkien saatavilla Hyrrässä ja vieläpä 24/7.

Hyrrä-palvelun logo.

Aluksi pidin sähköistä järjestelmää hankalana ja tulostin papereita ahkerasti. Paperilta oli muka paljon mukavampi lukea. Nyt huomaan, että vähitellen tulostaminen on vähentynyt ja olen ehkä vähän huomaamattanikin oppinut lukemaan asioita ruudulta. Ihan kokonaan en ole tulostamiselta vielä kuitenkaan välttynyt, vaan joissain tapauksissa koen, että minun on pakko saada tehdä merkintöjä käsin suoraan asiakirjaan. Tältä osin odotan vielä omaa kehittymistäni ja järjestelmän kehittymistä.

Hyrrä-järjestelmää kuvaava Pöyrööt-sarjakuva, jossa pohjalaismies kertoo millaisia vanhanajan perinteiset hyrrät olivat ja millainen on Hyrrä-järjestelmä.

Hyrrän myötä huomaan myös, että sähköpostiliikenne asiakkaiden kanssa on vähentynyt, koska asiakirjat voi liittää suoraan Hyrrään. Itse pidän tätä hyvänä asiana, koska enää ei tarvitse pelätä sitä, että asiakirjat hukkuisivat omaan sähköpostiini. Sähköisen asioinnin yksi negatiivinen puoli on mielestäni kuitenkin se, että kasvokkaiset kohtaamiset ja puhelimella soittaminen ovat vähentyneet. Ihmisten välinen vuorovaikutus onkin juuri se asia, mitä olen paljon pohtinut digitaalisuuteen liittyen. Toki digitaalisuus tarjoaa välineitä jo sähköiseen kohtaamiseenkin, mutta ainakin itse koen siltä osin vielä aikamoista kömpelyyttä. Vuorovaikutus, kumppanuus ja yhteistyö ovat kuitenkin asioita, joiden kautta löytyy uusia innovaatioita ja kokeiluja. Hyrrääkin oppii parhaiten käyttämään, kun joku neuvoo kädestä pitäen tai katsot netistä ohjevideon.

Kahta en hanketyössä kuitenkaan vaihtaisi: toinen on Hyrrä ja toinen on… yhteistyö!

Minna Nikkari
Kehittämissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualue säästää painopaperia

Joulukuussa teki liikennevastuualue DIGILOIKAN.  Vuosikymmeniä paperiversiona julkaistu Tienpidon ja liikenteen suunnitelma astui digiaikaan, kun vastuualue päätti, ettei enää paperiversiota julkaista.  Vaikka tässä noudatimme hallituksen tahtoa digitalisaation lisäämiseksi, ei senttiäkään saatu sen edistämiseen erillisrahoitusta. Ehkä syynä oli se, että tarvittava summa oli liian pieni (tai negatiivinen).

Uusi tapatts1

Uusi ”rullaava” suunnitelma julkaistaan ELY-keskuksen internetsivuilla, josta se on oman väen, sidosryhmien ja muiden kiinnostuneiden luettavissa ja tulostettavissa.

Sähköinen muoto mahdollistaa nopeat nuoliyhteydet linkin kautta muihin tietoihin, kuten karttoihin, selvityksiin tai muihin suunnitelmiin. Tässä ensimmäisessä versiossa on hyväksikäytetty linkkimahdollisuuksia vasta vähäisessä määrin, mutta uskon, että ajan kuluessa löydetään monia uusia linkkejä, jotka helpottavat tiepidosta ja liikenteestä kiinnostuneiden tiedonhankintaa.

Sähköinen muoto mahdollistaa suunnitelman ajantasaistamisen silloin, kun tilanteet niin vaativat eikä vasta seuraavantts2a vuonna.  Sähköiseen suunnitelmaan tullaankin tekemään muutoksia, kun jotain merkittävää muutosta tapahtuu toiminnassamme, rahoituksessa tai liikenteessä.

Odotan mielenkiinnolla millaisen vastaanoton suunnitelma saa.  Varmaan löytyy muutoksesta huonojakin puolia. Enää ei saada pöydälle automaattisesti julkaisua, jota halutessaan selailla ja sutata. Lehdistöllä ei ole selkeää ajankohtaa, jolloin tehdä juttua tiepidon suunnitelmista, miten maakunta-arkisto suhtautuu tällaiseen paperittomaan julkaisuun, joka saattaa ilmestyä vähän väliä, jne.  Aika näyttää, miten TLS:n esitystapaa on syytä muuttaa vai onko jopa palattava takaisin vuosittaiseen painettuun julkaisuun. Toisaalta maakunnatkin tulevat pian ja maakunnilla on omat tapansa kertoa toiminnastaan. Tai sitten tulee ”Liikenneverkko Oy”, joka mainostaa omalla tavallaan itseään ja toimintaansa. 

Miten ennen toimittiintts3

Enpä malta olla kertomatta lyhyttä historiaa liikennevastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelman ja sen edeltäjien vaiheista. Tämä on tietenkin vain minun oma käsitykseni, entiset tiepiiriläiset ja oikeat ammattilaiset Riku ja Aira oikaisevat minua tulkinnoissani jos sattumoisin näkevät tämän.

Vanhimmat suunnitelmat hyllyssä ovat vuodelta 1981, jolloin tehtiin seitsemänvuotista Tienpidon toimenpideohjelmaa. Ohjelmassa kerrottiin pääasiassa mihin hankkeisiin rahat seuraavina vuosina oli käytettävä. Liitteenä oli karttapiirros, jossa oli rakentamishankkeita merkittynä. Pikku hiljaa alkoi digitaaliaika tulla julkaisuun rivikirjoittimella tulostettuja hankelistoja, Lotus diagrammeja liimattuna tekstin sekaan ja jopa värillisiä kansilehtiä.

Suunnitelman sivumäärä kasvoi 1980-luvun alun noin 15:sta vuosikymmenen loppuun yli seitsemäänkymmeneen. Huomionarvoista sivumäärässä on se, ettei siihen aikaan tuhlattu sivuja selittelyyn mitä tarpeita on, vaan lähes kaikki sivut olivat luetteloa suunnittelukautena tehtävistä parantamisista.

Vuonna 1992 asiakirja nimettiin toiminta- ja taloussuunnitelmaksi (TTS). Sen sisältö oli jo paljon muutakin kuin pelkkää hankeluetteloa, myös tienpitoa oli kuvattu sanallisesti suunnitelmassa. Silloin myös huomattiin, ettei voitu suunnitella vain tulevia vuosia. Suunnitelman tekovuoden toiminta pitää sisällyttää suunnitelmaan, sehän on suunnitelman ainut vuosi, jolle on määrärahat jo annettu ja sen osalta suunnitelma vastaa parhaiten tulevaa toteutumaa.

Minä tulin mukaan TTS:n valmistelua avustamaan vuonna 1995. Sivumäärä paisui lähemmäksi sataa, kun suunnitelmiin lisättiin tilannetietoa tiestöstä ja liikenteestä, aloitettiin tavoitteista ja vaikutuksista kirjoittaminen ja lisättiin erilaisia havainnollistavia karttapiirroksia ja diagrammeja. Myös keskushallinnon kanssa tehdyt tulossopimukset veivät oman tilansa. Ne tehtiin v. 1996 lähtien hallinnolle ja tuotannolle erikseen. (Siis jo silloin alkoi valmistautuminen tuotannon yhtiöittämiseksi.)

Samalla, kun proosan kirjoittaminen lisääntyi, niin hankeluetteloihin tarvittu tila pieneni investointirahan vähentymisen vuoksi. 2000-luvulla hankelistoihin tarvittiin enää vain muutama sivu. ELY-aikana ei listoihin kehdannut laittaa vuosilukuja tulevien vuosien hankkeisiin, koska emme rahoituksen puuttuessa voineet enää päättää toteutusvuotta. Kunnissakin silloin kierrettiin, kuin vastaleikattu kolli treffejä, tai tässä tapauksessa suunniteltuja investointeja, perumassa.  Lähes kaikki investoinnit tulivat erillisistä teemapaketeista, joiden perustamisesta ja niihin sijoitetuista hankkeista päättivät Helsingin herrat ja rouvat. Tai sitten rahoituspäätöksen tekivät kunnat edellisien vuoden budjettikäsittelyissään.  Myös silloin juuri julkaistu tiepiirin ”tienpidon pitkän tähtäimen suunnitelma 2001 – 2015” poisti paineen pitkien perustelutekstien julkaisemiseen.

2000-luvun puolivälin jälkeen ei TTS ollut enää tiepiirissä kopioitu teos, vaan se tts4toimitettiin digitaalisessa muodossa painotaloille, josta se siten saatiin laadukkaana painotuotteena jaettavaksi. Painosmäärät olivat kuten ennenkin 250 kpl suomenkielisiä ja 150 kpl ruotsinkielisiä. Olemme muuten ainoa tiepiiri/ELY, joka tekee ruotsinkielisenkin julkaisun. Muut korkeintaan ruotsintavat esipuheen.

Julkaisun koko on ollut yleensä A4 lukuun ottamassa liitekarttoja, joiden koko on vaihdellut esitettävän asian mukaan. Poikkeuksena olivat vuodet 2001 – 2005, jolloin kokeiltiin kokoa A3, joka mahdollisti A2 kokoisen kartan esittämisen keskiaukeamalla.

Internettiin on suunnitelma laitettu jo vuodesta 2001.

Eiköhän siinä ollut jo riittävästä vanhoista asioista, ottakaa itse selvää, jos jotakuta aikuisten oikeasti kiinnostaa.

Lopuksi:

Hyvänä esimerkkinä tarpeesta saada nopeampaa päivitystä suunnitelmaan on viikolla 50 saatu tieto eduskunnan ”jouluraha”-pakettiin ilmestyneestä Vimpelin liittymien parantamisrahasta vuodelle 2017. Mikäli esitys menee eduskunnassa läpi, niin vuoden 2017 investointimäärärahojen suuruus kaksinkertaistuu.

Aiemmat pikaista muutosta suunnitelmiin vaatineet paketit olivat korjausvelkapaketti ja perusväylänpidon lisärahoituspaketti. Näitä investointipaketteja ei pystytty ottamaan huomioon toiminnansuunnittelussa kuin vasta sitten, kun ne oli käsitelty poliittisissa elimissä ja julkaistu myös ELY:jen tietoon.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2016 – 2020
Plan för väghållningen och trafiken 2016 – 2020

Hyvää Joulua kaikille!

Leino_Vesa_5229
Vesa Leino
Tienpidon suunnittelu -yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus