Oppivat kehittämishankkeet

Oppivat kehittämishankkeet – tuo sanapari tuli mieleeni, kun mietin, miten voisin kuvata maaseuturahaston kehittämishankkeiden toimintaa viimeisen koronavuoden ajalta.

Monet hankesuunnitelmat sisältävät toimenpiteinä seminaareja, fyysisiä työpajoja sekä kotimaan että ulkomaan opintomatkoja. Koronan myötä on tehty melkoinen digiloikka toteutuksessa, vai voisiko sanoa, että paremminkin digiharppaus. Seminaarit ovat muuttuneet verkossa toteutettaviksi webinaareiksi Teamsin tai Zoomin välityksellä. Myös koulutuksia, työpajoja ja yhteistyöpalavereja on pidetty verkon kautta. Uusia osallistamisen ja vuorovaikutuksen tapoja on harjoiteltu ja otettu käyttöön. Vähitellen käytössämme oleva infra on mahdollistanut myös osallistujien kameroiden päällä pitämisen jatkuvasti, ei pelkästään puhujien. Lisäksi on toteutettu ulkona pidettäviä tilaisuuksia turvavälein, esim. kyläkävelyjä. Ainoastaan opintomatkojen tekemistä on jouduttu siirtämään tulevaisuuteen.

Teamsin uuden ominaisuuden avulla tuntuu, kuin kaikki osallistujat olisivatkin samassa tilassa.

Monet ovat pohtineet sitä, että miten saataisiin nuoria maaseudun asukkaita enemmän toimintaan mukaan. Ehkäpä nuorten houkutteleminen on nyt helpompaa kuin koskaan, kun otetaan uusia viestinnän välineitä ja menetelmiä käyttöön. Käytännössä niitä voivat olla esim. videot, vlogit, podcastit, Facebook-livet, virtuaalikierrokset sekä erilaiset osallistamiseen liittyvät sovellukset ja alustat. Vai mitä arvelette? Toki uusien välineiden ja menetelmien hallinta tuo jokaiselle maaseudun asukkaalle lisää mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua. Joitain uusia vinkkejä pyrimme tarjoamaan keväällä järjestettävässä kehittäjäverkoston tapaamisessa, jonka ajankohta tarkentuu lähiaikoina.

ELY-keskuksen järjestämässä CAP27 -alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmisteluwebinaarissa, Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta, Anssi Rantanen totesi, että ”ne lajit selviävät, jotka pystyvät mukautumaan ympäristöön.” Oman kokemukseni perusteella meille käy tulevaisuudessa hyvin – viitaten alueemme kehittäjätahojen toimijoiden mukautumiskykyyn ja kekseliäisyyteen.

 

Minna Nikkari
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Merkillinen vuosi 2020

Aloitin 1.1.2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana. Takanani oli pitkä ura kuntasektorilla. Koska olen aiemmissa työtehtävissäni tehnyt paljon yhteistyötä eri ELY-keskusten kanssa, minulla oli käsitys tehtäväkentästä. Maakuntauudistus oli juuri peruttu, joten tiesin myös sen, että olimme uuden edessä. Odotin ELY:n uutta vaihetta innolla ja vähän jännittyneenäkin, samoin kuin uuteen toiminta-alueeseen ja henkilöstöön tutustumista. Se, mitä en tiennyt, oli mikroskooppisen pieni virus, joka lähtisi pian leviämään ympäri maailman, epidemiana. Oltuani vain muutaman viikon uusissa tehtävissä, siirryimme korona-aikaan, etätöihin ja aloitimme opettelemaan kokonaan uusia tapoja tehdä työtä. Moni työyhteisön jäsen jäi tapaamatta ”livenä”, kuten nykyään sanotaan. Se harmittaa edelleen.

Vuosi on kuitenkin mennyt kaikin puolin hyvin. Siirtyminen etätöihin sujui yllättävän jouhevasti ja, alun pienien yhteysongelmien jälkeen, otimme vuosikymmenen digiloikan. Näkemykseni mukaan jo alun perin monipaikkaisesti ja kahdella kielellä toimiva työyhteisömme omasi hyvän sosiaalisen pääoman ja toimintakulttuurin laajaan etätyöskentelyyn – Etelä-Pohjanmaan ELY:ssä on totuttu toimimaan niin, että kaikki eivät ole fyysisesti läsnä ja jokainen saa tehdä töitä omana itsenään ja omalla äidinkielellään.

Kasvokkain tapaamisen sijaan työkavereiden kanssa viestitään myös normaalitilanteessa usein pikaviestimillä ja sähköpostitse.

Teemme työtä uudella tavalla

Maaliskuusta lähtien olemme tehneet töitä pääosin kotoa käsin ja työpaikalla on käyty vain poikkeustilanteissa. Mitään merkittävää ei ole koronan takia jäänyt tekemättä, saavutamme tulostavoitteemme. Jopa vastuualueen vuosittainen henkilöstöpäivä, johon ennen saavuttiin busseilla kolmesta maakunnasta, järjestettiin Teams-kokouksena. Seminaaripuheenvuorojen kuulemisen lisäksi osallistuimme virtuaalisiin teemakahviloihin, kokosimme yhteisiä ajatuksiamme Mentimeteriä hyödyntäen ja lopuksi vielä kisasimme Y-tietäjästä Avatar-hahmoina. Oudoista lähtökohdistaan huolimatta tilaisuus oli innostava, lisäsi työyhteisön vuorovaikutusta ja piristi korona-arkeamme.

Y-vastuualuepäivän tietovisan osallistujia.

Korona-ajan etätyöt ovat haastaneet erityisesti lähiesimiehiä, jotka ovat omalla työllään tukennet muiden siirtymistä uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöön sekä pitäneet yllä tunnetta työyhteisöön kuulumisesta. Olemme rekrytoineet vakituista henkilökuntaa, määräaikaisia työntekijöitä sekä koko joukon kesäharjoittelijoita suoraan etätöihin, mikä on muuttanut työhön perehdytystä. Erityisesti luonnonsuojelun tehtävät lisääntyivät merkittävästi HELMI-elinympäristöohjelman kautta. Uudet HELMI-työntekijät aloittivat työnsä etäyhteyksin, uudistetussa luonnonsuojeluorganisaatiossa. Näistä lähtökohdista olemme edistäneet lintuvesien kunnostusta, perinnebiotooppien inventointia, soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutusta sekä suojelusoiden vesitalouden parantamista ja kaikki on mennyt hyvin. Lapsiperheellisille kevät oli erityisen vaikea, kun koululaisia ja päiväkoti-ikäisiä oli työaikaan kotona ja tehtävät piti silti hoitaa normaalisti. Järjestelyjä vaadittiin, mutta työtyytyväisyys säilyi erittäin hyvänä – jopa parani hieman. Kiitos jo tässä kohtaa esimiehille ja henkilökunnalle työmotivaation ylläpitämisestä ja tinkimättömästä ammattitaidosta muutosten keskellä!

Korona ei ole onneksi pysähdyttänyt koko yhteiskuntaa, vaan esim. useita ympäristövaikutusten arviointimenettelyitä (YVA) on saatu päätökseen tai tullut vireille. Olemme ympäristönsuojelussa tehneet innovatiivisia, kansallistakin mielenkiintoa herättäneitä digitaalisia ratkaisuja YVA-kuulemisten järjestelyissä ja perinteiset ympäristönsuojelun tarkastukset ovat muuttuneet etätarkastuksiksi, joissa tutkitaan yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa raportteja, kuvia ja videoita. Kansalaiset puolestaan ovat hakeneet etätöilleen vaihtelua pienten vesitaloushankkeiden parista ja ruoppaus- ja muita vesirakentamisilmoituksia onkin tullut käsiteltäväksi ennätykselliset määrät.

Y-vastuualuepäivä verkossa.

Uutta sisältöä ja uusia resursseja työhön

Koronatilanteessa omat valmiussuunnitelmamme on käyty läpi ja olemme osallistuneet alueemme viranomaisyhteistyöhön mm. kuntien ja AVI:n kanssa. Epidemiatilanteen vaikutuksia vesihuoltoon on seurattu koko ajan tiiviissä yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisten kanssa ja ylläpidetty ajantasaista tilannekuvaa. Kaiken kaikkiaan viranomaisyhteistyö on koronan myötä lisääntynyt ja tiivistynyt merkittävästi. Omassa toiminnassamme olemme kiinnittäneet erityistä huomiota riskiryhmiin sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä tehtäviä tekevään henkilökuntaan. Tämä on ollut tarpeellinen strategia, sillä kun loppusyksyn tulvien aikaan koimme samanaikaisesti laajoja sähkökatkoja, ei tulvasuojelu olisi ollut mahdollista, mikäli osa henkilökunnasta olisi ollut sairastuneena.

Korona on tuonut työhömme kokonaan uutena asiana elvytyksen. Olemme osallistuneet alueellisten selviytymissuunnitelmien laadintaan ja perehtyneet uusiin rahoitusohjelmiin, mutta myös saaneet omaan toimintaamme elvytysrahaa, joiden avulla pystymme mm. vähentämään valtion vesistörakenteiden korjausvelkaa, toteuttamaan pohjavesiasemien automatisointia ja jatkamaan kansallista tuulivoimaneuvontaa.

Kaikki tässä vuodessa ei onneksi liity koronaan ja olemme tehneet myös uusia aluevaltauksia koronatilanteesta huolimatta. Uusi tehtävämme liittyy RED II eli uusiutuvan energian direktiiviin, jonka toimeenpanon myötä aloitamme ensi kesänä uusiutuvan energian kansallisena yhteyspisteviranomaisena. Panostuksemme uusiutuvaan energiaan on osa ilmastotyötämme, joka on muiltakin osin käynnissä. ELY:yn perustetun ilmastotiimin lisäksi meillä on aloittanut varsin aktiivinen paikkatietotiimi. Jatkossa on siis luvassa muitakin digiloikkia, kuin tämä koronan aikaansaama etätyöskentely.

Itse toivon, että koronasta seuraa merkittäviä uusia avauksia ilmaston muutoksen hillintään ja lajikadon pysäyttämiseen. Olemme jo nyt osoittaneet, että esim. matkasuoritteita voidaan vähentää, vaikka sitä aiemmin pidettiin lähes mahdottomana tehtävänä.  Elvytyksellä on mahdollista tukea uusia, kestäviä rakenteita ja toimintatapoja. Niin surullinen asia kuin viruksen leviäminen on, sillä on hopeareunus, joka mahdollistaa elämäntapamme uudistamisen kestävälle pohjalle

Toivotan rauhallista joulun aikaa Sinulle ja läheisillesi!

 

Karoliina Laakkonen-Pöntys
johtaja, ympäristö ja luonnonvarat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Digiloikka ja Covid-19 maaseutumaisessa joukkoliikenteessä

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 (finlex.fi) pyrkii edistämään vahvasti liikkumispalveluiden digitalisoimista ja asiakkaille sujuvien matkaketjujen syntymistä. Tämä digitalisointi on edistynyt varsin verkkaisesti maaseutumaisessa joukkoliikenteessä. Aiheesta voi lukea edellisestä blogitekstistäni Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa.

Oman lusikkansa soppaan laittoi muuan Covid-19. Tällä kerralla pandemian vaikutus ei ollut välttämättä negatiivinen. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 4.5.2020 Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän, joka luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle 1.10.2020.

Raportin mukaan Suomen viestintäverkkojen tila ja viestintäpalveluiden saatavuus ovat hyvällä tasolla. Suomalaisilla on raportin mukaan myös kohtuullisen hyvät digitaaliset perustaidot. Koronakriisin aikana kansalaisten digitaidot ovat kohentuneet ja lainsäädäntökin on ajantasainen.

• Tiedote työryhmän loppuraportista (lvm.fi)

Tämän hetken tilanne

Joukkoliikenteen informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmien kehittämisestä, liikenteen brändäyksestä ja sujuvista matkaketjuista on puhuttu niin kauan kuin muistan, eli 1990-luvun alusta. Todennäköisesti keskustelua on käyty paljon aikaisemminkin.

Erityisesti lippu- ja maksujärjestelmäpuolella tie on ollut kivikkoinen, eikä ”yleislippua”, joka kelpaisi kaikkiin liikennevälineisiin, ole suurista panostuksista huolimatta kyetty luomaan. Enää sellaisesta ei haaveillakaan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella seutulipun jäätyä pois, ei tällä hetkellä ole toimivaa alueellista lipputuotetta joukkoliikenteeseen. Tällä hetkellä joukkoliikennettä operoivat markkinaehtoisesti VR ja muutamat bussiyritykset. Lisäksi ELY-keskukset ja kunnat ostavat erilaista henkilöliikennettä. Tästä syystä potentiaalisia sopimuskumppaneita, joiden intressit eroavat osittain toisistaan, on paljon.

Entäpä tulevaisuus?

Jotain aina täytyy tehdä. Viimeisen lippujärjestelmäselvityksen (pdf, traficom.fi) tuloksena todettiin, että valtakunnallista järjestelmää odotellessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii hankkimaan oman ”kevyen” lippu- ja maksujärjestelmän, jossa digitaalisuuden hyötyjä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon hyväksi.

Nyt rakenteilla olevassa lippu- ja maksujärjestelmässä ei pyritä ratkomaan kaikkia ongelmia, vaan tarjoamaan erityisesti säännöllisesti liikkuville edullinen ja helppokäyttöinen lipputuote.

Aika mobiilikäyttöisen, verkossa ladattavan matkalipun käyttöönotolle pitäisi olla otollinen. Ainakin Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän mukaan asiakkaamme ovat valmiit digiloikkaan.

 

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rekrytoinnin digiloikka

Koronapandemia muokkasi menneen kevään työllisyystilastot uusiin puihin kertaheitolla. Työttömien ja erityisesti lomautettujen määrä kasvoi huhti-toukokuulla räjähdysmäisesti ja monessa yrityksessä koronavirus on varmasti aiheuttanut myös jo aiemmin suunniteltujen rekrytointien lykkääntymistä tai jopa peruuntumista kokonaan.

Poikkeustilanteesta huolimatta myös avoimia työpaikkoja oli ja on edelleen tarjolla. Tämänhetkisessä työmarkkinatilanteessa rekrytoivalla yrityksellä onkin tietynlainen etulyöntiasema, koska työnhakijoita on liikkeellä tavallista runsaammin. Lisäksi poikkeusaikana rekrytoiva yritys erottuu edukseen ja pystyy samalla luomaan itselleen työnantajabrändiä, jota ei ns. normaaliaikana olisi välttämättä edes mahdollista luoda. Epävarmassa talous- ja työllisyystilanteessa rekrytoiva yritys voi parhaimmillaan valaa uskoa parempaan huomiseen ja poikkeustilanteesta selviämiseen.

Etäyhteyden välityksellä toteutettava rekrytointi voi parhaassa tapauksessa olla lähestulkoon kasvokkain tapahtuvan haastattelun veroinen vuorovaikutuskokemus.

Rekrytoinnit poikkeusolojen aikana ovat varmasti olleet monessa tapauksessa aiempaa haastavampia. Digiloikkaa on keväällä 2020 jouduttu ottamaan varmasti myös rekrytointien saralla. Parhaassa tapauksessa puhelimen tai etäyhteyden välityksellä tehty rekrytointi ei kuitenkaan poikkea tavallisesta kasvokkain tapahtuvasta haastattelutilanteesta juuri ollenkaan. Työhaastattelu voidaan toteuttaa esimerkiksi puhelimitse tai videohaastatteluna, jossa hakija saa etukäteen kysymykset ja nauhoittaa niihin vastaukset. Etäyhteyden välityksellä reaaliajassa tapahtuvaan haastatteluun saadaan mukaan myös vuorovaikutteisuutta, joka nauhoitetusta videohaastattelusta jää uupumaan. Etäyhteyden välityksellä tapahtuva haastattelu on myös pelkkää puhelua monipuolisempi ja simuloi paremmin kasvotusten tapahtuvaa perinteistä työhaastattelua. Etäyhteyden välityksellä haastatteluun saadaan mukaan esiintymistaidot sekä kehonkieli, jotka lisäävät vuorovaikutusta haastattelutilanteessa.

Vuorovaikutteisen rekrytoinnin uudet mahdollisuudet

Pohjois-Savon TE-toimisto on kehittänyt vuorovaikutteisen rekrytoinnin tueksi MessiLive-konseptin, jossa työnhakudialogi käännetään päälaelleen työnantajan ollessa kysymyksiin vastaajan roolissa kysymysten esittämisen sijaan. Työnhakijat pääsevät esittämään kysymyksiään työnantajan edustajalle juontajien vetämässä suorassa lähetyksessä. Potentiaaliset hakijat voivat jo ennen hakemuksen lähettämistä saada vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin sekä hankkia lisätietoa yrityksestä hakuprosessinsa tueksi lähetystä katsomalla. Vuorovaikutus on tässä vaiheessa mahdollista tehdä anonyymisti suoran lähetyksen chat-kentässä, josta juontajat poimivat kysymykset esitettäviksi haastattelussa olevalle yrityksen edustajalle. Lähetystä seuraamalla voi saada vastauksia myös sellaisiin kysymyksiin, joita ei vielä itse tullut edes ajatelleeksi.

Suorassa MessiLive-lähetyksessä juontajat esittävät työnhakijoiden mieltä askarruttavia kysymyksiä työnantajan edustajalle. (Ruutukaappaus 17.6. lähetetystä MessiLive-lähetyksestä RekryKoulutus: Töihin Luoman Puutuote Oy:lle)

MessiLive-lähetyksiä kokeiltiin kesäkuussa myös Etelä-Pohjanmaalla. Kainuussa sijaitsevalta studiolta toteutetussa lähetyksessä mukana olivat etäyhteyden välityksellä eteläpohjalaiset työnantajat ja koulutuksen tarjoajat sekä Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiantuntijat. Uusi konsepti kiinnosti katsojia lakeuksilla ja lähetykset aktivoivat heitä myös lähettämään erittäin hyviä kysymyksiä, joihin he saivat vastaukset tuoreeltaan suoran lähetyksen aikana.

Rekrytointi on viestintää

Rekrytointitilanteessa on hyvä muistaa, että hakija haluaa yleensä mahdollisimman paljon tietoa organisaatiosta, johon on hakemassa. Tieto voi parhaimmillaan vahvistaa entisestään hakijan halua päästä työskentelemään yrityksessä. Suora vuorovaikutus yrityksen kanssa on palkitsevaa hakijalle. Rekrytointi on myös omalta osaltaan viestintää ja oikein tehtynä se vahvistaa positiivista hakijakokemusta.

Itselleni mieleenpainuvimmat ja opettavaisimmat rekrytointikokemukset ovat olleet juuri niitä vuorovaikutteisia haastattelutilanteita, joissa olen päässyt keskustelemaan pelkän kysymyksiin vastaamisen ja tentattavana olemisen sijasta.  Näissä keskusteluissa on ollut mahdollista saada sellaista lisätietoa yrityksestä, jota ei työpaikkailmoituksesta tai yrityksen verkkosivuilta ole saanut ongittua. Parhaimmillaan vuorovaikutteisesta tilanteesta on jäänyt käteen arvokasta oppia myös omasta osaamisesta ja vahvuuksista sekä positiivinen mielikuva työnantajasta riippumatta rekrytoinnin lopputuloksesta. Tämänkaltaisista rekrytoinneista olisi monella organisaatiolla opittavaa, huolimatta siitä tapahtuuko rekrytointi etänä vai kasvotusten.

 

Heli Peltoniemi
viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Kiinni työelämässä – myös etänä

Etäjohtamisen ja -ohjauksen mahdollisuudet poikkeuksellisena aikana

Kuka olisi uskonut, että poikkeustilanne ei ainoastaan pakottanut meitä digiloikkaan, vaan että erilaiset virtuaaliset ratkaisut ovat juuri nyt välttämättömyys lähes kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä? Perinteisesti etänä toteutetut kohtaamiset ovat tarkoittaneet etäisesti jossain kaukana toteutettua, yksisuuntaista kanssakäymistä, jossa toinen osapuoli puhuu, muut osapuolet kuuntelevat, ja vuorovaikutus on tarkoittanut virtuaalista postilaatikkoa työtilassa. Mutta täytyykö digitaalisen kohtaamisen olla henkilökohtaisuuden vastakohta?

Kiinni työelämään -hanke

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on käynnissä Kiinni työelämään -hanke (ESR), jonka tavoitteena on saattaa yhteen työnhakija-asiakkaat, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä, sekä rekrytointiongelmia kohdanneet yritykset. Hankkeessa asiakas kulkee aktiivisesti tuettua hankepolkua kohti palkkatyösuhdetta. Tuki ulottuu työllistymisen alkutaipaleelle auttaen työnhakijaa sekä työllistävää organisaatiota pysyvän työsuhteen rakentumiseen.

Yksilövalmennuksessa henkilökohtaiset tapaamiset sekä niiden perusteella rakentuvat henkilökohtaiset, tavoitteelliset polut kohti työelämää ovat Kiinni työelämään -hankkeen toiminnan perustana myös poikkeusaikana. Tavoitteena on edelleenkin luoda jokaiselle henkilökohtainen polku työelämään, vaikka pitkään työttömänä olleiden työnhakija-asiakkaiden työnhaku voi tässä tilanteessa hankaloitua entisestään. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö heillä olisi edelleenkin tarvetta työvalmiuksien ja osaamisen kehittämiselle yksilövalmennuksen keinoin. Päinvastoin ­– tarve näyttäytyy nyt vahvempana kuin koskaan.

Fyysisesti kaukaa vai henkisesti läheltä

Aika, jolloin henkilökohtaiset tapaamiset eivät onnistu, haastaa meidät miettimään henkilökohtaisuuden uudelleen. Voisiko henkilökohtaisuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että kysymme ja aidosti kuuntelemme?

Henkilökohtaisten kohtaamisten tärkeys ei ole tärkeää vain työnhaun näkökulmasta, vaan kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa. Sitran äskettäin julkistettu raportti Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen (Sitra, 2020) painottaa myös henkilökohtaisen tuen sekä luottamuksellisen suhteen rakentumisen tärkeyttä työttömyyden hoidossa. Luottamuksen rakentuminen on tärkeä tavoite jokaisessa asiakassuhteessa, koska ilman luottamusta ei ohjauksesta voi tulla merkityksellistä, asiakkaan omia valmiuksia vahvistavaa, tuloksellista toimintaa. Vain itseluottamus mahdollistaa oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen, jotka puolestaan edesauttavat työllistymään (Sitra 2020).  Valmennuksen perustuessa etäsuhteeseen onkin ensisijaisen tärkeää vaalia rakentuneita suhteita, ettei luotettava ihmissuhde katoa.

”Luottamuksen ansaitseminen ohjaustyössä on tärkeää. Se on pohjana onnistumisille jatkossa.” Jani Aho, projektisuunnittelija.

Tarvitsemme luotetun tahon peilaamaan omaa itseämme ja ajatuksia, sekä tunnetta siitä, että meidät nähdään ja meidät kuullaan. Että olemme tärkeitä. Siksi kohtaamisten merkitystä ei voida sivuuttaa silloinkaan, kun olemme fyysisesti kaukana. Voimmehan olla fyysisesti paikalla mutta henkisesti poissa. Emmeköhän pysty olemaan myös fyysisesti kaukana, mutta henkisesti paikalla.

Kiinni työelämään -hankkeen työryhmä. Vasemmalla projektisuunnittelija Elina, keskellä projektipäällikkö Piia ja oikealla projektisuunnittelija Jani.

Luottamus etäjohtamisen ja -ohjauksen taustalla

Onnistumisen kokemukset ja inhimilliset kohtaamiset vahvistavat uskoa itseemme. Miten niiden toteutumista voidaan tukea etäällä toisistamme? Huomionarvoista on, että oli kyseessä mikä tahansa etäältä tapahtuva ohjaus (esim. esimiestyö, opettaminen, valmennus), perustuu onnistunut ohjaus luottamukseen. Esimerkiksi TTK:n raportti etäjohtamisesta (2018) toteaa, että virtuaalinen toimintaympäristö ei tarjoa luontevaa sosiaalista ympäristöä luottamuksen rakentumiselle. Siksi etäsuhteissa luottamusta tarvitaan enemmän ja sen rakentaminen heti toiminnan käynnistyessä on tärkeää.

Lähde: TTK 2018: Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä.

Koska luottamus syntyy siitä, että koemme tulleemme kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi, korostavat tutkimukset kasvokkain tapaamisen tärkeyttä. Huomionarvoista on, että on myös näyttöä siitä, että luottamus voi syntyä virtuaalisesti. Luottamuksen syntymistä edistävät mm. sosiaalinen, vapaamuotoinen kommunikointi (etäkahvit!), innostuneisuuden ja persoonallisuuden esiintuominen, vastuunjako ja toisten vahvuuksien huomiointi (sä osaat tän!), viestinnän oikea-aikaisuus, kuuntelu, palautteen antaminen ja motivointi (sä teit tän tosi hyvin, iso kiitos!), sekä positiivinen johtaminen ja rauhallinen suhtautuminen kriisitilanteisiin.

”Uskon, että tämä valitettava koronakriisi ikään kuin pakottaa ihmiset luomaan nyt jotain uutta ja kehittämään yhteydenpitoa ja palveluita etäyhteyksien varassa ennätysvauhtiin. Tässä on siten myös paljon mahdollisuuksiakin. Maailma ei tule olemaan enää entisensä, vaan toivottavasti kriisin jälkeen myös entistä toimivampi.” Elina Esala, projektisuunnittelija.

 

Vastuunkantoa ja henkistä läsnäoloa

Oli kyseessä minkälainen etänä tapahtuva ohjaussuhde tahansa, luottamuksellisen suhteen rakentuminen on merkityksellisen sekä tuloksellisen toiminnan perustana. Nyt jos koskaan olemme vastuussa ihmisten huomioimisesta ja kannustamisesta yksilöllisesti. Osoitetaan, että jokainen on tärkeä. Kysy ja kuuntele.

”Tässä tilanteessa voimme yhdessä asiakkaiden kanssa ihmetellä tätä päivää ja näitä muutoksia. Kuitenkin jokaisella asialla on myös omat mahdollisuutensa, kuten nyt syntyvät uudet tehtävät ja alat, joita kohti voimme yhdessä lähteä polkuja suunnittelemaan.” Elina Esala, projektisuunnittelija

 

Piia Kaunisto
Projektipäällikkö
Kiinni työelämään -hanke (ESR)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Lähteet:

Sitra, 2020. https://media.sitra.fi/2020/04/01151705/tyottomien-nakokulma-elinikaiseen-oppimiseen.pdf. Luettu 2.4.2020.

TTK Työturvallisuuskeskus, 2018. Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä. Saatavissa: https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut/digijulkaisut/etajohtaminen_ ja_virtuaalinen_vuorovaikutus_tyoyhteisossa. Luettu 3.4.2020.