Yhteistyö maaseudun kehittämisen voimavara

Uusi EU:n maaseuturahoituskausi, tuttavallisemmin CAP, on alkanut kuluvan vuoden alussa ja kehittämishankkeiden rahoituksen haku on näillä näkymin avautumassa ennen kesälomia. Kehittämishankkeiden toimenpiteet jakautuvat menneen EU-ohjelmakauden mukaisesti yhteistyöhön, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä yleishyödyllisiin investointeihin. Tarkastelen blogissani ELY-keskuksesta rahoitettavia yhteistyöhankkeita, kevään ja kesän kuluessa kollegani Tapio Sivula bloggaa yleishyödyllisistä investoinneista ja Esa Isosaari koulutus- ja tiedonvälistyshankkeista. 

Kirjoitukseni perustuu kansalliseen CAP-suunnitelmaan ja lakiin maaseudun kehittämisen tukemisesta. Lakia täsmentävät asetukset saadaan mahdollisesti hyväksyttyä maaliskuun aikana, jonka jälkeen hakuehdot vielä täsmentyvät.  

CAP-suunnitelman yhteistyötoimenpiteet mahdollistavat hyvin Kohti kestävää tulevaisuutta -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelmaan 2023-2027 kirjattujen painopisteiden toteuttamisen.  

Yhteistyöhankkeissa on vanhaa ja uutta 

Yhteistyöhankkeissa on paljon vanhaa tuttua, mutta myös uutta. CAP-suunnitelman vahva painotus ilmasto- ja ympäristöasioihin näkyy myös yhteistyöhankkeiden tavoitteissa. Isossa roolissa ovat läpileikkaavat digitalisaatio- ja innovaatiot-teemat sekä osaamisen lisääminen. 

Uutta on, että myös viljelijät voivat toteuttaa yritysryhmähankkeita, kun päättyneellä kaudella se oli mahdollista vain maaseudulla sijaitseville yrityksille. Kylien kehittämistä toteutetaan Älykkäät kylät-yhteistyötoimenpiteen avulla. Maatalouden kehitystä tuetaan EU:n laatujärjestelmiin liittymistä aktivoimalla ja tuottajaryhmien perustamista tukemalla. Maaseudun innovaatioryhmiä (EIP) voidaan perustaa nyt myös alueille.  

Yhteistyöhankkeen tuen osuus voi vaihdella 60, 80 tai 100 % hyväksyttävistä kustannuksista, riippuen hankkeen sisällöstä. Yritys- ja viljelijäryhmien tuki on aina kiinteät 75 %. Tuensaajana on pääsääntöisesti yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö, tämä koskee myös yritys- ja viljelijäryhmähankkeita.  

Millaisia yhteistyöhankkeita tuetaan? 

Yhteistyön muotoina ovat kahden tai useamman toimijan yhdessä toteuttama kehittämishanke, yritysryhmähanke ja viljelijäryhmähanke. 

Kehittämishanke

Kehittämishankkeet toteutetaan kahden tai useamman osapuolen yhteishankkeena. Tavoitellaan käytännön uudistuksia ja ratkaisuja, uusia tuotteita, menetelmiä ja teknologista uudistumista yhdessä tuottajien, metsänomistajien ja yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Lähtökohtana yhteistyöhankkeille on, että yhdessä kehittämällä saadaan aikaan parempia tuloksia ja vaikuttavuutta.  

Yritysryhmähanke

Yritysryhmässä vähintään kolme ja enintään kymmenen yritystä kehittää toimintaansa yhteisesti ja yrityskohtaisesti. Oleellista on, että tavoitteena on toimia jatkossakin yhteistyössä tavalla, joka hyödyttää kaikkia osallistujia. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi tuotannollisen yhteistyön, markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittäminen tai tuoteperheen suunnittelu. Tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena (de minimis-tuki).  

Viljelijäryhmähanke

Viljelijöille on suunnattu uutena tukimuotona viljelijäryhmähanke, koska yhteistyön merkitys on tärkeä keino parantaa viljelijöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia oman alansa kehittämiseen sekä ympäristö- ja ilmastotoimia. Viljelijät voivat hyötyä yhteistyöstä kustannussäästöinä, innovaatioiden käyttöönotolla ja oppimisena. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi työnteon ja tuotannollisen yhteistyön kehittäminen.  Ryhmässä tulee olla vähintään kolme viljelijää ja enintään kymmenen.  

Valmisteluraha  

Valmisteluraha on kaivattu uusi tukimuoto, jota voi saada yritys- ja viljelijäryhmähankkeiden, tuottajaorganisaatioiden, EIP-hankkeiden ja Älykkäät kylät-hankkeiden valmisteluun. Valmistelurahan myöntämisen ehtona on aito pyrkimys yhteiseen hankkeeseen olemassa olevan idean pohjalta. Hankeidea täytyy olla valmiina, rahoitusta ei voi siis käyttää ideoiden haravointiin. Kehittämisen ideaa voi muotoilla, hakea kumppaneita, konkretisoida tavoitteita, rakentaa verkostoja ja viestiä. Valmistelurahan avulla syntyy aiesopimus kumppanuudesta ja idean toteuttamisesta yhteistyö-, yritys- tai viljelijäryhmähankkeena. Jos aiesopimusta ei saada syntymään, niin tuloksena laaditaan raportti syistä, miksi hanke ei onnistu. Valmisteluraha on 5000 euron suuruinen kertakorvaus.   

Katsaus yhteistyöhankkeiden toimenpiteisiin ja tavoitteisiin 

Yhteistyöhankkeissa on kaikkiaan seitsemän alatoimenpidettä sekä Euroopan innovaatiokumppanuuden (EIP) hankkeet. Yhteistyöhankkeet kohdistuvat maa- tai metsätalouden, ilmasto- ja ympäristö sekä yritysten, elinkeinojen ja maaseudun palvelujen kehittämiseen.  

Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeet (European innovation partnership, EIP) 

EIP innovaatioryhmän hankkeilla on tavoitteena ratkaista alkutuotannossa tunnistettuja ongelmia yhdistämällä tutkimusta ja käytännön tietoa.  Ratkaisun pohjalta syntynyt innovaatio tai tulos julkaistaan yleisesti hyödynnettäväksi. Jotta tieto leviäisi käytäntöön mahdollisimman tehokkaasti EIP-ryhmät toimivat yhteistyössä muun muassa AgriHubi-verkoston kanssa. AgriHubin verkkoalustan kautta pääsee heti mukaan maatalouden innovaatiotoimintaan. EIP-hanke voidaan toteuttaa alueella, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.   

Maatilojen kilpailukyvyn kehittäminen ja tilojen nykyaikaistaminen 

Tavoitteena on edistää maatilojen markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä tutkimuksen, teknologian ja digitalisaation avulla. Parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kustannustehokkuutta rakentamalla innovaatioista uusia käytännössä hyödynnettäviä toimintatapoja, tuotteita ja palveluja.  

Hankkeilla vahvistetaan ja täydennetään alueellisten EIP-hankkeiden eli innovaatioryhmien toimia. EIP-hankkeet ovat viljelijälähtöisiä ja tämän toimenpiteen mukaiset hankkeet voivat lähteä liikkeelle esimerkiksi neuvojien tai oppilaitosten aloitteesta.  

Laatujärjestelmät ja tuottajaorganisaatiot

Vuodesta 2023 alkaen on mahdollista edistää maatalousyrittäjien ja muiden ruoka-alan toimijoiden liittymistä erilaisiin laatujärjestelmiin, esimerkiksi luomuun, nimisuojajärjestelmään tai Sikavaan. Uutta on myös edistää uusien tuottajaorganisaatioiden syntymistä alueellisesti tai valtakunnallisesti. Laatujärjestelmien edistämiseen voi saada tukea korkeintaan 70 %. Tuottajaorganisaatioiden rakentamiseen ja perustamiseen on omat erilliset tukitasot. 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen 

Tavoitteena on lisätä ilmastonmuutokseen liittyvää asiantuntemusta, riskien, sopeutumistarpeiden ja keinojen tunnistamista, kansainvälistä ja yli sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä. Edistetään resurssi- ja materiaalitehokkuutta, esimerkiksi energian käytön tehostamista, ruokahävikin vähentämistä, energiaa säästävää liikkumista ja kestävää kulutusta.  

Luonnonvarojen kestävä hoito ja monimuotoisuuden edistäminen 

Tavoitteena on lisätä asiantuntemusta ja yli sektorirajat ylittävää yhteistyötä luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Etsitään ratkaisuja hiilen sidonnan tehostamiseen, ravinteiden tehokkaaseen käyttöön ja kierrättämiseen sekä riskienhallintaan ennakoimalla toimintaympäristön muutoksia mm. sään ääri-ilmiöitä. Luodaan asukkaille, yhdistyksille ja yrittäjille ideoita ja virikkeitä uusista yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksista.  

Ilmasto- ja ympäristöyhteistyöhankkeet linkittyvät yleishyödyllisiin investointeihin.  

Nuorten viljelijöiden ja yritystoiminnan edistäminen 

Tavoitteena on nuorten viljelijöiden ja muiden uusien viljelijöiden houkutteleminen alalle, kestävän yritystoiminnan kehittämisen tukeminen sekä edistää sukupolven- ja omistajanvaihdoksia. Innovaatioita jalostamalla luodaan uusia käytäntöjä, tuotteita ja palveluja. Yhteistyöhankkeilla voidaan myös suunnitella, selvittää tai kehittää uusia ratkaisuja, joilla parannetaan nuorten viljelijöiden ja muiden yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja yhteistyötä. 

Sosioekonomisen rakenteen kehittäminen 

Tavoitteena on turvata ja kehittää maaseudun palveluja sekä uudistaa ja monipuolistaa maaseutualueiden taloutta. Toimenpiteenä voi olla esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisen lisääminen, matkailun ja luontopohjaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen, työllisyyden ja kasvun aikaan saaminen biotalouden avulla.  

Älykkäät kylät 

Älykkäät kylät –hankkeilla kylä, kunta tai nämä yhdessä voivat etsiä apua haasteisiinsa ja ratkaisuja uudistumiseen rohkeilla kokeiluilla ja kumppanuuksilla, verkostoitumalla yli rajojen kotimaassa ja kansainvälisesti.  Tavoitteena on edistää taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä innovaatioita. Tukea voi saada kyläyhdistys tai muu kylän toimija, yhdistys, osuuskunta tai kunta. Kylän kanssa kumppanina voivat toimia esimerkiksi oppilaitos, tutkimuslaitos tai kehittämisorganisaatio.  

Pysy ajan tasalla: 

Tiedotamme CAP -rahoituskauden etenemisestä Etelä-Pohjanmaalla kerran kuukaudessa ilmestyvässä Uutisjyvät -uutiskirjeessä. Käy tilaamassa se omaan sähköpostiisi tämän tilauslinkin kautta.(keha.viestityts.fi) 

Maaseutuverkosto.fi kokoaa maaseudun kehittäjät yhteen valtakunnallisesti. Tutustu ja liity mukaan tästä.(maaseutuverkosto.fi) 

AgriHubissa puhutaan asiaa! Uusi kohtaamispaikka maatalous- ja puutarhayrittäjien tarpeisiin. Tutustu ja liity mukaan tästä. (maaseutuverkosto.fi) 

Maaseutu.fi sivusto on uudistunut, käy tutustumassa (maaseutu.fi). 

Linkkejä lähteisiin: 

Suomen CAP-suunnitelma maa- ja metsätalousministeriön sivulla: 
https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma 

Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023-2027 (1325/2022) https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20221325.pdf 

Kohti kestävää kasvua -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen alueellinen suunnitelma 2023-2023, julkaisun pysyvä osoite on: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4  (https://www.doria.fi/handle/10024/181610)

Tuija Nikkari
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Yrityksen kehittämisavustusten loppuvuoden hakuaikataulu ja erityistavoitteet

Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä meneillään 4. hakujakso, joka päättyy 30.9.2022. Siinä on haettavissa erityistavoitteet:

• 1.2. Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
• 1.3. Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
• 2.3. Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

Loppuvuoden kehittämisavustusten hakujaksot ovat hieman muuttuneet. Aiemmin ilmoitettiin, että loppuvuodelle olisi kaksi hakujaksoa 1.10. – 30.11.2022 ja 1.12.2022 – 31.1.2023, mutta nyt Keski-Suomen ELY-keskus on päättänyt avata loppuvuodeksi vain yhden hakujakson 3.10. – 31.12.2022.

Viimeisellä hakujaksolla on haettavissa neljä erityistavoitetta:

• 1.2 Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
• 1.3 Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
• 2.1 Pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuus
• 2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

Mitä eritystavoitteet pitävät sisällään?

1.2 Digitalisaation edistäminen yritystoiminnassa

Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista sekä digitalisaatioon, datatalouteen, älykkäisiin ratkaisuihin että teknologisiin murroksiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kattavaa hyödyntämistä.

1.3 Kasvu ja kilpailukyky

Tavoitteena on pk-yritysten resurssiviisas kasvu koti- ja ulkomaanmarkkinoilla sekä toiminnan uudistuminen tukemalla niiden kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksia, liiketoimintaosaamista, digitalisaatiota, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä kasvua, uudistumista ja tuottavuutta edistäviä investointeja.

2.1 Energia- ja materiaalitehokkuus

Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on edistää pk-yritysten energiatehokkuutta sekä siihen kytkeytyvää materiaalitehokkuutta kehittämällä muun muassa energiatehokkaita ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä edistäviä tuotteita, materiaaleja, palveluja ja tuotantomenetelmiä, prototyyppejä, pilotointia, demonstrointia, skaalaamista ja kaupallistamista sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Lisäksi edistetään kansainvälistymispotentiaalia omaavien liiketoimintakonseptien kehittämistä. 

2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

Tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja pk-yritysten kilpailukykyä: edistää luonnonvarojen kestävää ja säästeliästä käyttöä, lisätä materiaalitehokkuutta, ehkäistä jätteiden syntymistä sekä vähentää päästöjä ja kuljetustarpeita. Tavoitteena on myös edistää pk-yritysten kansainvälistymispotentiaalia omaavien kiertotalousliiketoimintakonseptien kehittämistä ja kaupallistamista. 

Mistä löydän lisätietoa?

Lisätietoja hausta ja hakemisesta löytyy hakujakson avauduttua: https://eura2021.fi/hakuilmoitukset

Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia.

Suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiaan ja rakennerahastot.fi-sivuston Länsi-Suomen osioon, josta löytyy myös hakuajat ja -ilmoitukset. Hankehakemukset jätetään EURA2021-järjestelmän kautta.

Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Juha Tentke
Rahoitusasiantuntija
Rahoitusyksikkö
Keski-Suomen ELY-keskus

Uusi ohjelmakausi toi merkittävät EU-rahat pk-yritysten uudistumiseen

Käynnistynyt EU-rahoituksen uusi ohjelmakausi tarjoaa Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen yli kolminkertaisesti enemmän resursseja aikaisempaan verrattuna. Potista siis riittää myönnettäväksi rahoitusta maakunnan kasvu- ja kehityshaluisille yrityksille, joilla on hyvät toimintaedellytykset. Luvassa on lihavia vuosia alueen kehittämiseen ja pk-yritysten tukemiseen aina vuoteen 2027 saakka. Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää alueen yrityksiltä halua ja aktiivisuutta liiketoimintansa määrätietoiseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten kannattaa nyt olla hereillä!

Mikä yrityksen kehittämisavustus?

Yrityksen kehittämisavustus on ELY-keskusten avustusmuotoinen työkalu yritysten kehittämistoimien ja investointien rahoittamiseen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan hankkeeseen, jolla tavoitellaan merkittävää vaikutusta yrityksen toimintaan ja kilpailukykyyn. Rahoitettava hanke voi tukea esimerkiksi yrityksen kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä tai innovaatiotoimintaa. Avustus on harkinnanvaraista, ja sillä jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä ja helpotetaan usein myös kokonaisrahoituksen järjestämistä. Toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin aina myös yrityksen omia resursseja.

ELY-keskusten yritysrahoitukseen on käytettävissä pääosin EU-ohjelmavaroja. Rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka vastaa ohjelman toimeenpanosta Länsi-Suomen suuralueella. Kehittämisavustuksen myöntämistä ohjaavat sekä kansalliset että Euroopan unionin säädökset. Rahoitettavien yrityshankkeiden on oltava EU-ohjelman mukaisia ja niiden tulee toteuttaa ohjelman tavoitteita.

Ohjelmakauden painopisteistä ja rahoitettavista yrityshankkeista

Pk-yritysten kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys ja innovaatiot, digitalisaatio, energiatehokkuus ja kiertotalous. Nämä ovat rahoituksen keskiössä olevat asiat uudella ohjelmakaudella. Vahvana läpileikkaavana teemana näkyy ilmastonmuutos ja sen torjuminen.

Yrityksen kehittämisavustuksella halutaan rohkaista yrityksiä uudistamaan toimintaansa, huolehtimaan kilpailukyvystään äkillisestikin muuttuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään liiketoimintaansa kohti vihreää ja digitaalista siirtymää. Esimerkiksi energian hinnan nousu ja raaka-aineiden saatavuusongelmat ovat tuoneet yrityksille haasteita, joita voi ainakin osittain pyrkiä ratkomaan kehittämällä liiketoimintaa tarjolla olevan rahoituksen turvin.

Käynnistyneellä ohjelmakaudella on mahdollista tukea yritysten investointeja ja monenlaisia kehittämistoimia. Kehittämisavustuksella voidaan esimerkiksi parantaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista kehittämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia työkaluja ja liiketoimintaprosesseja sekä vahvistamalla nyt niin ajankohtaisia kyber- ja tietoturvavalmiuksia.

Rahoitusta voidaan myös myöntää yrityksille, jotka hankkivat käyttöönsä uutta teknologiaa, automaatiota ja robotiikkaa, jolla edistetään tuotantoprosessien energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäistään jätteiden syntymistä sekä vähennetään päästöjä ja tehostetaan logistiikkaa.

Lisäksi voidaan rahoittaa uusien ilmastokestävien tuotteiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä tukea kiertotalouteen liittyviä investointeja ja kehittää älykästä materiaalien hallintaa ottamalla käyttöön kierrätysmateriaaleja ja sivuvirtoja, joilla korvataan fossiilisia tai neitseellisiä raaka-aineita. Kestävässä tuotteiden valmistuksessa huomioidaan koko elinkaari (suunnittelu, raaka-ainevalinnat, tuotanto, valmis tuote) ja elinkaaren lopussa kierrätettävyys.

Pk-yritysten on myös mahdollista saada avustusta sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, joilla parannetaan yrityksen kasvu-, kansainvälistymis- ja innovointivalmiuksia. Tuettavissa ovat myös yritysten investoinnit, jotka tukevat kasvua ja kansainvälistymistä, uudistavat toimintaa ja lisäävät tuottavuutta.

Kehittämisavustus soveltuu siis monenlaisiin yrityshankkeisiin. Ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiin on hyvä perehtyä huolella ja miettiä, mitkä ovat ne haasteet tai mahdollisuudet, joihin omassa yrityksessä on syytä tarttua. 

Avustusten hakuilmoituksia kannattaa seurata

Länsi-Suomessa yrityksen kehittämisavustuksen haku tapahtuu hakujaksoittain uuden EURA2021 -järjestelmän kautta. Hakujaksoissa haettavat toimintalinjat ja erityistavoitteet vaihtelevat maakunnan mukaan. Jokaisella maakunnalla on oma hakuilmoituksensa.

Etelä-Pohjanmaalla yritysrahoitukseen käytettävissä olevat ’Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027’ -ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat:

Parhaillaan menossa on toinen hakujakso, joka päättyy 31.5.2022. Avustusta on tässä haussa haettavissa Etelä-Pohjanmaalla kaikista edellä mainituista erityistavoitteista. Kolmas hakujakso käynnistyy heti 1.6. alkaen.

Tulossa olevat hakujaksot ja niiden aikana haettavissa olevat erityistavoitteet löydät hakujaksosuunnitelmastamme (rakennerahastot.fi). Hakujaksosuunnitelma on alustava, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Yritysrahoitusinfot keväällä 2022

Tarkempaa tietoa yrityksen kehittämisavustuksen hakemisesta saat yritysrahoitusinfoista. Seuraavat infot järjestetään Teamsin välityksellä tiistaina 17.5. sekä tiistaina 14.6.2022. Lisäksi tulossa on myös ruotsinkielinen infotilaisuus ke 25.5.2022. Infot järjestää Keski-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoa yritysrahoitusinfoista (rakennerahastot.fi)

Ilmoittautuminen 17.5. järjestettävään infoon on nyt auki – ilmoittaudu mukaan!
Ilmoittautumislomake (webropol)

Valtakunnallinen rahoitusneuvonta

Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä jo projektin suunnitteluvaiheessa.

Lisätietoa:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2022
Rakennerahastot.fi
EURA2021

Rahoitusasiantuntija Leena Foudila
Rahoitusyksikkö
Keski-Suomen ELY-keskus
YrityspalvelutEP
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kun vesi tulee hanasta ja vessanpönttö vetää

Otamme juomavetemme joko pinta- tai pohjavedestä, joka puhdistetaan ja johdetaan koteihin juomavesiverkostoa pitkin. Kodeissa vesi nuhraantuu ja likaantunut vesi kerätään viemäriverkostoa pitkin jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Puhdistettu vesi johdetaan takaisin vesistöön ja meriin, jossa se on jälleen osa kiertokulkua.

Vedenpuhdistuksen tarkoituksena on taata kaikille suomalaisille puhdasta vettä käyttöönsä sekä juoma- että talousvedeksi. Suomalaiset käyttävätkin puhdasta vettä hyvin paljon, yli 155 litraa päivässä ja suomalainen vesi on maailmanlaajuisestikin erittäin puhdasta. Hyvin toimivasta vesihuollostamme on siksi helppo puhua myös kansainvälisillä areenoilla: pullovesi ei ole tarpeen, kun hanasta saa parempaa.

Puhtaan veden tuotantokustannukset ovat keskimäärin 1,08€/m3 (vesi.fi). Tämä vastaa määrältään 2000 kaupasta ostettua puolen litran vesipulloa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hanavesi on selkeästi parempaa eikä pakatun veden juomiselle ole mitään terveydellistä perustetta.

Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys

Suomessa on kuitenkin koettu tilanteita, joissa pullotettu vesi on ollut korvaamatonta. Esimerkiksi Äänekosken, Porvoon ja Nokian vesikriisit ovat osoittaneet, että pullovedet voivat nousta arvoon arvaamattomaan.

Inhimillisten vahinkojen lisäksi verkostojen ikä tuo vesihuoltolaitoksille lähitulevaisuudessa uuden, ison haasteen. Suomen vesihuollossa ollaankin pian uudessa vaiheessa, jossa verkostojen saneerauksista tulee vähitellen kaikkien laitosten arkipäivää.  Kun vesijohtoverkostojen rakenteet ja eri osat vanhenevat, tarvitaan keinoja arvioida verkoston kuntoa ja saneeraustarvetta sekä varautumista erilaisiin vesihuollon häiriöihin. Suomessa vesijohtoverkoista 6-prosenttia on erittäin huonossa kunnossa (ROTI19). Tästä huolimatta Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu.

  

Häiriötilanteisiin varautuminen

ELY-keskuksissa on noussut yhtenä tärkeänä painopisteenä vesihuollon strategiassa kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyö ja häiriötilanteisiin varautuminen. Suomessa on vesihuoltolain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia n. 1100 kappaletta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen kolmen maakunnan alueella näitä laitoksia on 160 kappaletta.
Suuresta laitosmäärästä huolimatta varautuminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on hyvässä tilassa. 160 laitoksesta yli 90% on laatinut ajan tasalla olevan häiriötilannesuunnitelman. Asukasluvulta tämä vastaa yli 96% kolmen maakunnan alueen asukkaista.

Tavoitteena hallittu muutos, ei ongelmien kautta

Kunnan tehtävä on varmistaa, että sen alueella on toimivat talous- ja jätevesipalvelut. Vesihuollon haasteet eivät kuitenkaan ratkea vain panostamalla saneerauksiin tai laatimalla viranomaisen pyynnöstä paremmat häiriötilannesuunnitelmat, vaan siihen tarvitaan alan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on, että vesihuoltokentällä voisi olla suurempi rooli esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, kiertotalouden edistämisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä.

Jos toimimme oikein, jätevesikään ei ole enää jatkossa kustannus, vaan resurssi, joka sisältää vettä, ravinteita ja energiaa. Erilaiset kokeiluhankkeet, innovatiiviset hankinnat ja yhteistyön lisääminen luovat mahdollisuuksia alalle ja turvaavat samalla myös oman vesihuoltomme toimintakyvyn.

Jokainen voi omalla toiminnallaan myös arjessa vaikuttaa viemäriverkostojen ja puhdistamoiden toimintaan ja näin myös vesistöjen tilaan.
Ethän laita vessanpönttöön mitään sinne kuulumatonta?

 

 

Sirpa Lindroos
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Nico Karlström
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelman kuulumisia

Hankkeisiin ja yritystukiin vielä rahoitusta

Kuluva EU:n ohjelmakausi on kääntynyt loppusuoralle. Hanke- ja yritystukiin on vielä tänä vuonna käytettävissä mukavasti rahoitusta, ensi vuoden ollessa rahoitusmäärältään vaatimattomampi. Kannustaisinkin jalostamaan hyvät hanke- ja yritystuki-ideat tänä vuonna hakemuksiksi saakka. Seuraavat hankkeiden valintajaksot tänä vuonna ovat toukokuun ja lokakuun lopussa. Yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja lokakuun lopussa. Ensi vuoden osalta valintajaksoihin on tulossa hiukan muutoksia. Hankkeiden valintajaksot vuonna 2020 ovat maaliskuun ja syyskuun ja yritystukien valintajaksot ovat tammikuun, huhtikuun, heinäkuun ja syyskuun lopussa. Tukipäätöksiä voidaan tehdä 2020 vuoden loppuun saakka ja hankkeiden toteutusaika voi näillä näkymin olla 31.12.2022 saakka.

Väliarvioinnin havainnot

Maaseutuohjelman mahtisatoa, tuloksia ja vaikuttavuutta, juhlittiin viime viikolla lähes 180 henkilön voimin. Maaseutujuhlassa saimme kuulla hienoja vaikuttavuustarinoita siitä, mitä merkitystä maaseuturahaston tuella on ollut ihmisten, yhteisöjen ja yritysten elinvoimaan.

Mahtisatoa -vaikuttavuusprosessin lisäksi olemme toteuttaneet alkuvuodesta yhdessä Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa yhteisen alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarvioinnin. Siinä Etelä-Pohjanmaan tunnuspiirteiksi nousivat yritystukien hyvä maakunnallinen kattavuus sekä teollisten yritysten tukeminen ja uuden yritystoiminnan edistäminen. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaalla panostetaan yleishyödyllisiin vapaa-ajan investointeihin.

Hankkeiden keskeisiä tuloksia ovat kohderyhmän osaamisen nostaminen, tietomateriaalin tuottaminen kohderyhmälle sekä toteuttajaorganisaation osaamisen paraneminen. Hankkeilla on myös edistetty yhteistyöverkostojen syntymistä ja alueiden väliset hankkeet koetaan onnistuneiksi. Yritystukien merkittävimmiksi tuloksiksi todetaan yrityksen toiminnan laadun koheneminen, työllisyyden säilyminen sekä uudet tuotteet tai palvelut. Pidemmällä aikavälillä hankkeiden vaikutuksia arvioidaan näkyvän lisäinvestointeina, yrityksien uudistumisena ja kannattavampana toimintana.

Arviointi suosittaa, että jatkossa tulee kiinnittää huomioita maaseudun kehittämistyön julkisuuskuvan parantamiseen, hankkeiden kohderyhmien tarkempaan määrittelyyn ja vaikuttavuuden parantamiseen esimerkiksi kytkemällä kehittämistoimia vahvemmin yritysten omiin kehittämisprosesseihin. Näin uusien toimintatapojen juurruttaminen olisi todennäköisempää.

Lue lisää väliarvioinnista.

Alueelliset painopisteet ohjelmakaudelle 2020-2027

Helmi-maaliskuussa kokosimme maaseutuohjelman keskeisiltä toimijoilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä ja kommentteja tulevan ohjelmakauden tarpeista ja painopisteistä. Sähköisten kyselyjen lisäksi järjestimme kaksi keskustelutilaisuutta.

Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen keskeiset tarpeet liittyvät maatalouden kannattavuuden tukemiseen, maaseudun infrastruktuuriin ja asumisen edellytyksiin, osaamisen lisäämiseen ja siinä erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen, maaseudun yritystoiminnan edistämiseen, kestävään metsätalouteen, energia- ja ympäristöasioiden sekä kestävän kehityksen huomiointiin.

Näiden perusteella esitimme Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen tuleviksi painopisteiksi:

1) Ruokaprovinssin kehittäminen
2) Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen
3) Maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi
4) Osaamisen lisääminen

Läpileikkaavina teemoina: ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Näiden painopisteiden sisältöjä tullaan tarkentamaan tulevan syksyn aikana, olette tervetulleita tähän työhön mukaan!

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus