Kun vesi tulee hanasta ja vessanpönttö vetää

Otamme juomavetemme joko pinta- tai pohjavedestä, joka puhdistetaan ja johdetaan koteihin juomavesiverkostoa pitkin. Kodeissa vesi nuhraantuu ja likaantunut vesi kerätään viemäriverkostoa pitkin jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Puhdistettu vesi johdetaan takaisin vesistöön ja meriin, jossa se on jälleen osa kiertokulkua.
Ihminen ottaa vesilasiin vettä hanasta.
Vedenpuhdistuksen tarkoituksena on taata kaikille suomalaisille puhdasta vettä käyttöönsä sekä juoma- että talousvedeksi. Suomalaiset käyttävätkin puhdasta vettä hyvin paljon, yli 155 litraa päivässä ja suomalainen vesi on maailmanlaajuisestikin erittäin puhdasta. Hyvin toimivasta vesihuollostamme on siksi helppo puhua myös kansainvälisillä areenoilla: pullovesi ei ole tarpeen, kun hanasta saa parempaa.

Puhtaan veden tuotantokustannukset ovat keskimäärin 1,08€/m3 (vesi.fi). Tämä vastaa määrältään 2000 kaupasta ostettua puolen litran vesipulloa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hanavesi on selkeästi parempaa eikä pakatun veden juomiselle ole mitään terveydellistä perustetta.

Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys

Suomessa on kuitenkin koettu tilanteita, joissa pullotettu vesi on ollut korvaamatonta. Esimerkiksi Äänekosken, Porvoon ja Nokian vesikriisit ovat osoittaneet, että pullovedet voivat nousta arvoon arvaamattomaan.

Kuva lehtileikkeistä, joissa kerrotaan Suomessa olleista vesikriiseistä.

Inhimillisten vahinkojen lisäksi verkostojen ikä tuo vesihuoltolaitoksille lähitulevaisuudessa uuden, ison haasteen. Suomen vesihuollossa ollaankin pian uudessa vaiheessa, jossa verkostojen saneerauksista tulee vähitellen kaikkien laitosten arkipäivää.  Kun vesijohtoverkostojen rakenteet ja eri osat vanhenevat, tarvitaan keinoja arvioida verkoston kuntoa ja saneeraustarvetta sekä varautumista erilaisiin vesihuollon häiriöihin. Suomessa vesijohtoverkoista 6-prosenttia on erittäin huonossa kunnossa (ROTI19). Tästä huolimatta Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu.

Kuva viemäriverkoston sisältä ja vesiputken sisältä.Kuvassa työmies seisoo kuopassa, jossa on kaivettu esiin vesijohtojen liittymäkohta.  

Häiriötilanteisiin varautuminen

ELY-keskuksissa on noussut yhtenä tärkeänä painopisteenä vesihuollon strategiassa kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyö ja häiriötilanteisiin varautuminen. Suomessa on vesihuoltolain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia n. 1100 kappaletta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen kolmen maakunnan alueella näitä laitoksia on 160 kappaletta.
Suuresta laitosmäärästä huolimatta varautuminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on hyvässä tilassa. 160 laitoksesta yli 90% on laatinut ajan tasalla olevan häiriötilannesuunnitelman. Asukasluvulta tämä vastaa yli 96% kolmen maakunnan alueen asukkaista.

Graafinen ympyräkuva häiriötilannesuunnitelmien tilanteesta Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Tavoitteena hallittu muutos, ei ongelmien kautta

Kunnan tehtävä on varmistaa, että sen alueella on toimivat talous- ja jätevesipalvelut. Vesihuollon haasteet eivät kuitenkaan ratkea vain panostamalla saneerauksiin tai laatimalla viranomaisen pyynnöstä paremmat häiriötilannesuunnitelmat, vaan siihen tarvitaan alan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on, että vesihuoltokentällä voisi olla suurempi rooli esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, kiertotalouden edistämisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä.

Jos toimimme oikein, jätevesikään ei ole enää jatkossa kustannus, vaan resurssi, joka sisältää vettä, ravinteita ja energiaa. Erilaiset kokeiluhankkeet, innovatiiviset hankinnat ja yhteistyön lisääminen luovat mahdollisuuksia alalle ja turvaavat samalla myös oman vesihuoltomme toimintakyvyn.

Piirroskuva, joka kertoo siitä, että wc-pönttöön saa laittaa vain wc-paperia ja kaikki muut roskat kuuluvat wc:n roskakoriin.
Jokainen voi omalla toiminnallaan myös arjessa vaikuttaa viemäriverkostojen ja puhdistamoiden toimintaan ja näin myös vesistöjen tilaan.
Ethän laita vessanpönttöön mitään sinne kuulumatonta?

 

 


Sirpa Lindroos
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Nico Karlström
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelman kuulumisia

Hankkeisiin ja yritystukiin vielä rahoitusta

Kuluva EU:n ohjelmakausi on kääntynyt loppusuoralle. Hanke- ja yritystukiin on vielä tänä vuonna käytettävissä mukavasti rahoitusta, ensi vuoden ollessa rahoitusmäärältään vaatimattomampi. Kannustaisinkin jalostamaan hyvät hanke- ja yritystuki-ideat tänä vuonna hakemuksiksi saakka. Seuraavat hankkeiden valintajaksot tänä vuonna ovat toukokuun ja lokakuun lopussa. Yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja lokakuun lopussa. Ensi vuoden osalta valintajaksoihin on tulossa hiukan muutoksia. Hankkeiden valintajaksot vuonna 2020 ovat maaliskuun ja syyskuun ja yritystukien valintajaksot ovat tammikuun, huhtikuun, heinäkuun ja syyskuun lopussa. Tukipäätöksiä voidaan tehdä 2020 vuoden loppuun saakka ja hankkeiden toteutusaika voi näillä näkymin olla 31.12.2022 saakka.

Väliarvioinnin havainnot

Maaseutuohjelman mahtisatoa, tuloksia ja vaikuttavuutta, juhlittiin viime viikolla lähes 180 henkilön voimin. Maaseutujuhlassa saimme kuulla hienoja vaikuttavuustarinoita siitä, mitä merkitystä maaseuturahaston tuella on ollut ihmisten, yhteisöjen ja yritysten elinvoimaan.

Kuva maaseutujuhlasta

Mahtisatoa -vaikuttavuusprosessin lisäksi olemme toteuttaneet alkuvuodesta yhdessä Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa yhteisen alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarvioinnin. Siinä Etelä-Pohjanmaan tunnuspiirteiksi nousivat yritystukien hyvä maakunnallinen kattavuus sekä teollisten yritysten tukeminen ja uuden yritystoiminnan edistäminen. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaalla panostetaan yleishyödyllisiin vapaa-ajan investointeihin.

Hankkeiden keskeisiä tuloksia ovat kohderyhmän osaamisen nostaminen, tietomateriaalin tuottaminen kohderyhmälle sekä toteuttajaorganisaation osaamisen paraneminen. Hankkeilla on myös edistetty yhteistyöverkostojen syntymistä ja alueiden väliset hankkeet koetaan onnistuneiksi. Yritystukien merkittävimmiksi tuloksiksi todetaan yrityksen toiminnan laadun koheneminen, työllisyyden säilyminen sekä uudet tuotteet tai palvelut. Pidemmällä aikavälillä hankkeiden vaikutuksia arvioidaan näkyvän lisäinvestointeina, yrityksien uudistumisena ja kannattavampana toimintana.

Arviointi suosittaa, että jatkossa tulee kiinnittää huomioita maaseudun kehittämistyön julkisuuskuvan parantamiseen, hankkeiden kohderyhmien tarkempaan määrittelyyn ja vaikuttavuuden parantamiseen esimerkiksi kytkemällä kehittämistoimia vahvemmin yritysten omiin kehittämisprosesseihin. Näin uusien toimintatapojen juurruttaminen olisi todennäköisempää.

Lue lisää väliarvioinnista.

Alueelliset painopisteet ohjelmakaudelle 2020-2027

Helmi-maaliskuussa kokosimme maaseutuohjelman keskeisiltä toimijoilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä ja kommentteja tulevan ohjelmakauden tarpeista ja painopisteistä. Sähköisten kyselyjen lisäksi järjestimme kaksi keskustelutilaisuutta.

Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen keskeiset tarpeet liittyvät maatalouden kannattavuuden tukemiseen, maaseudun infrastruktuuriin ja asumisen edellytyksiin, osaamisen lisäämiseen ja siinä erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen, maaseudun yritystoiminnan edistämiseen, kestävään metsätalouteen, energia- ja ympäristöasioiden sekä kestävän kehityksen huomiointiin.

Näiden perusteella esitimme Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen tuleviksi painopisteiksi:

1) Ruokaprovinssin kehittäminen
2) Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen
3) Maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi
4) Osaamisen lisääminen

Läpileikkaavina teemoina: ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Näiden painopisteiden sisältöjä tullaan tarkentamaan tulevan syksyn aikana, olette tervetulleita tähän työhön mukaan!

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteestä liikennepalveluun

Henkilöliikenteen uudistava liikennepalvelulaki astuu voimaan koko laajuudessaan 1.7.2018. Lain tavoitteena on tukea uusien liikennepalvelumallien syntymistä ja näin vastata entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin. Alalle tulo helpottuu sekä oman liiketoiminnan laajentaminen ja monipuolistaminen yksinkertaistuvat. Laki on uusien liikkumispalveluiden mahdollistaja.

Mikä muuttuu linja-autoliikenteessä?

Lupahallintoa kevennetään, näin myös linja-autoliikenteen osalta. Markkinaehtoisen liikenteen reittiliikenne- ja kutsujoukkoliikenneluvat poistuvat. Jäljelle jää vain yksi lupa, henkilöliikennelupa, joka aiemmin oli nimeltään joukkoliikennelupa. Tällä luvalla saa harjoittaa myös taksiliikennettä, kunhan täyttää taksiliikenteen vaatimukset mm. kaluston ja kuljettajan osalta. Markkinaehtoisen liikenteen osalta reittiliikennelupaa ei siis enää haeta ELY-keskuksista. Riittää kun liikenteenharjoittaja ilmoittaa, viimeistään 60 päivää ennen liikenteen aloittamisesta, lopettamista sekä muista liikenteessä tapahtuvista muutoksista, joko Liikenneviraston palveluun tai omilla nettisivuillaan. Ja kun liikenteen harjoittaminen ei perustu lupaan, ei siitä voi myöskään valittaa. Jatkossa samalla reitillä ja samalla aikataululla voi liikennettä harjoittaa useampikin liikenteenharjoittaja, mikäli näin haluavat.

Uusien linja-autoreittien kokeilu helpottuu!

Muutos lisää joustavuutta ja helpottaa yrittäjien mahdollisuutta kokeilla uusia reittejä ja aikatauluja. Ei tarvitse maksaa luvasta eikä pelätä haittaavan liikenteen raskasta valitusprosessia. Markkinat ohjaavat liikenteen syntymistä. Linja-autoyrittäjät voivat jatkossa helposti lisätä pienkalustoa ja saada näin rakennettua tehokkaampia ja joustavampia liikennöintikokonaisuuksia sekä sujuvia matkaketjuja. Tämä luo mahdollisuuksia uusille henkilökuljetuspalveluille.

Viranomaiset hankkivat liikennepalveluita jatkossakin

Viranomaiset voivat jatkossakin tukea EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti liikennepalveluiden syntymistä alueilla, joille sitä ei halutussa määrin markkinaehtoisesti synny. Hankkimalleen liikenteelle viranomainen voi vahvistaa yksinoikeuden hallintopäätöksellä. Yksinoikeuden suoja tarkoittaa sitä, että viranomaisen hankkimaa liikennettä ei saa haitata markkinaehtoisella liikenteellä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus käyttää joukkoliikennepalvelujen hankintaan toimivalta-alueellaan Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella noin 3 M€ vuositasolla. Tällä summalla saadaan hankittua noin 380 joukkoliikennevuoroa, jotka pääasiassa hoidetaan erikokoisella bussikalustolla. Hankintoja on jo pitkään toteutettu kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä ja kunnat osallistuvat omalta osaltaan myös kustannuksiin.

Taksialalle toivotaan uusia yrittäjiä

Tarveharkinnasta luopuminen helpottaa taksialalle tuloa. Taksiliikenteeseen vaaditaan edelleenkin lupa, jonka saamiseksi on täytettävä asetetut vaatimukset hyvämaineisuuden, vakavaraisuuden ym. osalta. Taksiliikenteen luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta tämä on hyvä asia. Taksiyrittäminen mahdollistuu niille, jotka sitä todella haluavat tehdä. Taksitoiminnan osa-aikaisuuden mahdollisuus voi myös kannustaa uusia yrittäjiä taksialalle. Sehän voisi toimia erilaisten sesonkiluonteisten ammattien lisänä, maaseudulla esim. maanviljelyn ohella.

Toivottavasti alalle saadaankin uusia, innokkaita, innovatiivisia ja palveluhenkisiä yrittäjiä. Ihmisten liikkumistarve tulee jatkossa vain kasvamaan. Uudet liikkumistavat tulevat yleistymään. Kimppakyyti, kuljetusten yhdistely, jakamistalous, liikkuminen palveluna, kestävä liikkuminen, jne. ovat monille jo tuttuja käsitteitä.

Taksialakin kaipaa asennemuutosta – uutta ajattelutapaa, aivan kuten OnniBus aikanaan ravisteli linja-autoalaa. Halpabussiyhtiön ja sen brändäyksen tulo markkinoille oli varsin positiivinen heräte bussialalle. Perinteinen taksiliikenne on koettu kalliiksi kulkumuodoksi, sitä on käytetty vain pakosta tai silloin, kun joku toinen maksaa.

Miksei taksiliikenne voisi olla niin edullista, että useammat ”tavalliset” itsemaksavat kuluttajat jättäisivät oman autonsa kotiin ja käyttäisivät taksipalvelua? Taksitoiminnalle löytyisi varmasti kannattavuutta halvemmillakin hinnoilla, kun volyymit vastaavasti kasvaisivat. Nyt olisi todella hyvä hetki kokeilla tälläkin alalla jotain aivan uutta!

Nyt on aika innovaatioille ja uudelle tekniikalle

Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia liikennepalvelujen käyttöön. Erilaisten sovellusten kautta on mahdollisuus saada reaaliaikaista tietoa aikatauluista, reiteistä ja muista liikkumiseen liittyvistä palveluista. Matkan maksaminen on jo nyt mahdollista älypuhelimen sovelluksilla esim. HSL:n alueella. Samanlaista kehitystä odotamme myös maaseutumaisempaan ympäristöön. Reittioppaat ovat yleistymässä ja ne helpottavat huomattavasti matkan suunnittelua. Matkan koko matkaketju tulee löytyä nopeasti ja helposti ja maksamisen täytyy olla vaivatonta. Reaaliaikaisen ajoneuvoseurannan merkitys on suuri varsinkin maaseudulla, jossa julkisen liikenteen vuorotiheys on vähäisempää. Tekniikka on jo olemassa, kunhan vain saamme sen jalkautettua käytäntöön.

Vielä heinäkuussa ei varmaankaan suuria muutoksia henkilöliikenteessä tapahdu mutta toivottavasti aika nopeasti saamme nähdä markkinoilla ihan uusia yrittäjiä, uudenlaista teknologiaa ja uudenlaisia liikkumispalveluja.

Liikkumistarve on olemassa – mutta miten ja millä teemme sen fiksusti?

 

Rauno Matintupa

Joukkoliikennevastaava

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Uusia kansainvälistymismalleja etsimässä

Seuraavaksi täällä blogin puolella hieman kuulumisia Team Finlandista. Vuoden 2017 Team Finland -päivä järjestettiin 24.8. Helsingissä ja tilaisuus keräsi yhteensä n. 900 vientikaupan kanssa tavalla tai toisella tekemisissä olevaa osallistujaa. Suurin osa oli yritysedustajia. Päivän perusteella voisi todeta, että Team Finlandin kuulumiset ovat pienen tauon jälkeen jälleen positiivisia. Viennin saralta on kevään ja kesän aikana saatu hyviä uutisia. Muitakin rohkaisevia merkkejä on ilmassa näin syksyn kunniaksi. Yhteinen toive on, että Team Finland-verkoston toiminta muuttuisi entistä konkreettisemmaksi ja entistä helpommin lähestyttäväksi, erityisesti yritysten näkökulmasta. Digitalisaatio ja toimintaympäristöjen muutos haastavat myös etsimään uusia malleja kansainvälistymiseen. Muuttuvan maailman asettamiin haasteisiin on tarkoitus vastata myös tällä Team Finland-toiminnalla.

Jokaiseen maakuntaan on nimetty nyt Team Finland-koordinaattorit. Tämä on yksi konkreettinen askel helpommin lähestyttävän Team Finland-verkostotoiminnan suuntaan. Team Finland-koordinaattorin tehtävänä on edustaa alueellaan verkoston toimijoita, eli kaikkia valtiorahoitteisia kansainvälistymispalveluiden tarjoajia, sekä koordinoida yleisesti alueen Team Finland-aktiviteetteja. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että koordinaattorin tehtävänä on auttaa eteenpäin viennistä ja kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä sparraamalla, innostamalla, aktivoimalla, linkittämällä ja tukemalla.

Jokaisen maakunnan Team Finland-koordinaattorilla on varmasti hieman omanlaisensa työnkuva ja painopistealueet. Tästä huolimatta kaikkien yhteisenä tavoitteena on vastata valtakunnalliseen viennin tuplaamishaasteeseen. Koordinaattorin rooli tässä on linkittää tehokkaasti yritykset, palveluntarjoajat sekä eri rahoitusmahdollisuudet, siten, että asiakas saa ikään kuin yhdeltä luukulta koko paketin. Koordinaattori myös haastaa samalla yrityksiä miettimään kokonaisuuksia ja omaan kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita. Pyrkimyksenä on löytää jokaiselle yritykselle oma sopiva kansainvälistymismalli.

Team Finland-koordinaattorin tehtävänä on myös rakentaa verkostoja, joista alueen yritykset hyötyvät. Jos yritys tarvitsee apua vaikkapa ovien avaukseen uusilla markkinoilla tai etsii jostain tietystä kohdemaasta sopivia kontakteja, voi koordinaattori olla tässäkin avuksi. Maailmalla Team Finland -verkostoa edustaa yli 80 paikallista tiimiä ja koordinaattori tuo tämän verkoston maakunnissa lähemmäksi yrityksiä.

Täällä Etelä-Pohjanmaalla koordinaattorin roolissa painottuu aktivoiva työskentely yritysrajapinnassa. Koordinaattori voi selvitellä hyvin erityyppisiä vientiin liittyviä asioita; pieniä ja suuria. Hyvin konkreettinen osa tehtävää on myös markkinamahdollisuuksien välittäminen suoraan yrityksille. Koordinaattorit saavat liidejä maailmalta ja välittävät näitä eteenpäin sopiville yrityksille.

Vaikka Etelä-Pohjanmaa ei ehkä vientitilastoissa keikukaan kärjessä, on täällä viennin ja kansainvälistymisen näkökulmasta positiivisia tulevaisuuden näkymiä. Eri puolilla maakuntaa tapahtuu tällä hetkellä paljon, niin Seinäjoen seudulla, Järvi-Pohjanmaalla, Suupohjassa kuin Kuusiokunnissakin. Muutamina esimerkkeinä tästä hyvästä maakunnallisesta vireestä ovat vahva kehitys elintarvikealalla, alueen perinteikkään maatalouskoneteollisuuden klusteroituminen, rakennus- ja metalliteollisuuden volyymien kasvu sekä mainio alihankintateollisuus. Näiden lisäksi koko maakunnassa on matkailualalla valtavasti potentiaalia kasvaa myös kansainvälisesti. Muun muassa näitä hankkeita ja kokonaisuuksia jalostamme eteenpäin myös Team Finland-verkostossa. Etsimme aina myös uutta kasvua ja ideoimme tietenkin koko maakuntaa hyödyttäviä projekteja sekä sparraamme uusien mielenkiintoisten avauksien tiimoilta. Verkostosta löytyy laajaa osaamista niin rahoituksen, koulutuksen, innovaatioiden kuin markkinoidenkin osalta ja tätä kaikkea kannattaa hyödyntää, kun etsitään väylää kohti vientiä.

Lue myös uutinen TF-koordinaattorin työtehtävistä.

Riikka Ylikangas
Team Finland-koordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Digitalisaation hyödyntäminen luonnonsuojelun toteuttamisessa (ei paperia, ei kynää)

Normaalisti maailmaa, tai ainakin Suomea, syleilevien aiheiden sijasta, tässä blogikirjoituksessa on tarkoitus kurkistaa miten digitalisoituminen käytännössä näkyy yksittäisissäkin tehtävissä.

Otetaanpa esimerkiksi metsänomistajan tarjoama suojelukohde Metso-ohjelmaan. Vaikkapa tapaus, jossa metsänomistaja on lähettänyt tarjouksen sähköpostilla.

Asia kirjataan sähköiseen asianhallintajärjestelmään liitteineen. Järjestelmästä asiaa hoitava virkamies poimii tarvittavat tiedot, kuten karttaliitteet, kiinteistötiedot, jne.

Ensimmäiseksi metsänomistajan tilaa koskevat tiedot siirretään suojelualuetietojärjestelmään, joka koostuu mm. kartta-, tietokanta- ja laskentaohjelmista. Tilalle tehdään karttatulkinta, jossa alustavasti eri analyysien pohjalta, rajataan suojeluun soveltuva osa. Tämän jälkeen tilalle suoritetaan ennakkokuviointi maastotarkistusta varten. Karttaohjelmasta ennakkokuvioitu tila siirretään mittausohjelman pilvipalvelimelle, josta se samalla ladataan älypuhelimen sovellukselle.

kuviot_pienempi

Maastoon lähdettäessä puhelimella on yleensä ladattuna useampia tiloja samalta suunnalta maastokäyntien tehostamiseksi. Matkalla puhelin luonnollisesti toimii myös navigaattorina.

Maastossa puhelimen GPS-paikannuksen avulla tila löytyy nopeasti ja varmasti. Arvioitavalla kuviolla konenäköön, eli puhelimen kameran käyttöön, perustuvan ohjelman avulla kerätään tarvittavat tiedot, kuten kuvion pohjapinta-alat, runkoluvut, pituudet, puulajit, puutavaralajit, läpimitat, jne. Ja kaikki tämä tapahtuu älypuhelimen kameran avulla. Puhelin vain vaakasuoraan ja bling-bling. Jokaisesta puulajista tarvitaan myös koepuut. Siispä ohjelman tuntema mittakeppi puun kylkeen, kamera pystyasentoon ja bling-bling. Mikäli on tarvetta tarkistaa jonkin kuvion rajausta tai vaikkapa rajapyykkiä, kamera kohti maata ja bling-bling. Pisteen koordinaatit ovat tallessa.

mittakepp_pienempi

Samaan aikaan, kun puhelimen kameralla räpsitään koealoja, lähettää puhelin jo otetut kuvat ohjelman käyttämään pilvipalvelimeen (huhut kertovat sen sijaitsevan jossain Irlannissa). Palvelimessa kuvat murskataan pikseleiksi ja biteiksi, joista konenäkö- ja laskentaohjelma tuottaa automaattisesti raportit. Valmiit tulokset palaavat reaaliajassa kuviolla raksuttavaan älypuhelimeen. Samalla ohjelma laskee myös tulosten keskivirhettä ja ohjaa siten puhelimen käyttäjää varmistamaan riittävän otosmäärän.

Kun viimeinenkin kuvio on kuvattu, palataan toimistolle ja siirretään tiedot laskentaohjelmaan, tulostetaan kartat ja laskelmat. Täytetään sähköinen Metso-lomake ja lähetetään metsänomistajalle tarjous, sähköpostina mikäli mahdollista. Mikäli sopimukseen päästään, homma jatkuu eteenpäin niin sähköisenä kuin vain mahdollista, läpi valmistelujen kohti valmista rekistereihin vietyä suojelukohdetta.

Ja siitähän on seuraavan hyvä jatkaa. Erilaisiin hankkeisiin, raportteihin, projekteihin jne. löytyvät kohteen tiedot tietenkin sähköisinä…

Jotenkin tässä kiihtyvällä vauhdilla teknistyvässä ja sähköistyvässä ympäristössä välillä kaipaa aikoja, jolloin metsäammattilaisen tunnisti metsässä vihreästä sarkapuvusta, karttalaukusta ja varsirelaskoopista. Siihen verrattuna teknokalvopukuisen, puhelimen kanssa metsässä hääräävän metsäinsinöörin katu-, vai pitäisikö sanoa metsäuskottavuus, on kyllä koetuksella. Tosin mitenkään lämmöllä ei kyllä kaipaile palelevin sormin sateessa liukenevien paperikarttojen kanssa puuhastelemista (niin ja se kompassikin vielä).

Ja se tuotoskin nykyaikaisilla menetelmillä – kolminkertainen vähintään…

Simula_Vesa-Pekka_6177

Vesa-Pekka Simula
Metsätalousinsinööri
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus