Peltovalvontaa harjoittelijan silmin

Tällä kertaa ääneen päästettiin minut, eli Johanna Mäki Ilmajoelta. Olen kolmannen vuoden ammattikorkeakouluopiskelija, opinnäytetyötä vaille valmis agrologi. Pääsin yhdistettyyn erikoistumisharjoitteluun Seinäjoen maaseututoimelle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen peltovalvontapuolelle.

Harjoittelu alkoi 5 viikon työskentelyjaksolla kaupungin maaseututoimella. Siellä ollessa vastaanotimme toisen harjoittelijan kanssa päätukihakemuksia, ja teimme mm. tukioikeuksien siirtoja. Koen, että tämä aika antoi itselleni todella tärkeää teoriapohjaa tulevaan käytäntöpainotteisempaan harjoittelujaksoon ELY:n peltovalvontoihin.

Olen syntynyt ja kasvanut maatilalla, joka on edelleen aktiivinen lypsykarjatila. Kotitilallani on ollut koko tilan valvonta vuonna 2018, eli minulla oli entuudestaan jonkinasteinen näkemys mitä peltovalvonnassa tarkastetaan. Nyt kun olen päässyt itse mukaan valvontatapahtumaan ns. paremmalle puolelle, eli valvojan saappaisiin, on se näyttänyt monia uusia puolia. Valvojalla on tarkastuksista vastuu, ja asioita täytyy dokumentoida muistiinpanoilla ja valokuvilla. Kaikki todetut asiat tulee olla myös todistettavissa.

Ensimmäistä kertaa saadessani satelliitilla kuvatun kartan käsiini, olin rehellisesti sanottuna aika pihalla. Kasvikoodit, digitoidut rajat ja koordinaatit olivat minulle uutta ja ihmeellistä. Onneksi työyhteisö on täynnä avuliasta porukkaa, ja minulle tehtiin heti selväksi, että kysyä saa ja pitääkin. Olen noudattanut sitä ohjetta, ja olen huomannut sen kantavan pitkälle.

Peltovalvontaa tehtäessä on äärimmäisen tärkeää, että valvoja tietää, mitä on tekemässä, tunnistaa eri viljelykasvit ja omaa tietynlaista silmää erilaisia maalajeja, kasvupaikkoja ja viljelykasveja ajatellen. Niin sanottu maalaisjärki on tärkeää. Se tulee ilmi myös viljelijöiden kanssa keskustellessa; mukana on huippuosaajia uusilla teknologioilla, ns. vanhankansan viljelijöitä sekä vasta-alkajia. On tärkeää ymmärtää myös kaikkien heidän näkemyksiään heidän pelloistaan keskustellessa. Valvoja on parhaillaan viljelijälle valmentaja, jolta viljelijät voivat tarkistaa asioita ja saada tärkeitä käytännön ohjeita.

Peltovalvontaa maakunnassa. Tässä luen karttaa tabletilta ja tarkastan lohkon rajoja.

Äärimmäisissä ongelmatilanteissa, joissa olen itsekin ollut mukana, olen huomannut olevan hyvin tärkeää ajatella ensin asia monelta kantilta ennen sanktioihin tai muihin äärimmäisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Viljelijän kanssa käydään asiat läpi, ja heidän perusteluitaan kuunnellaan ja kunnioitetaan. Suuremmat toimenpiteet eivät ole valvojien tavoite, ja aina on toiveissa, että niitä ei tulisi tehdä. Ongelmatilanteissa ei kuitenkaan kukaan ELY:ssä jää yksin, vaan asioita pohditaan valvontaparien kesken, ja aina voi kääntyä kokeneempien, vuosia valvontaa tehneiden työkavereiden, valvontapäällikön tai ylitarkastajien puoleen.

Heinäkuun alusta näin lokakuun loppuun saakka kestänyt harjoittelujaksoni ELY:llä peltovalvonnassa on antanut minulle paljon enemmän mitä osasin odottaa. Tänä aikana olen paitsi päässyt näkemään maataloushallinnon töitä paraatipaikalta ja nähnyt maakuntamme eri kolkkia, olen myös osallistunut mielenkiintoisiin keskusteluihin ja tutustunut moniin uusiin mukaviin ihmisiin.

Johanna Mäki
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kiinni työelämään -hanke tukee yritysten rekrytointia sekä kuntien työllisyydenhoitoa ensi syksystä alkaen

Kuvassa ihmisiä tekemässä yhteistyötä.Maakunnan yritykset ovat nostaneet keskeisiksi ongelmiksi työvoiman saatavuuden, rekrytointihaasteet sekä Etelä-Pohjanmaan reuna-alueiden yritysten erityiset ongelmat saada osaavaa työvoimaa. On arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 400 henkilöä olisi sellaisia, jotka räätälöidyillä TE-palveluilla ja oikeanlaisella polutuksella voisivat työllistyä alueemme yrityksiin. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi TE-toimistossa haastavia ryhmiä ovat rakennetyöttömät ja ne nuoret, joilla on puutteellinen koulutus ja vähän työkokemusta.

Asiakasta tuetaan koko ajan matkalla kohti palkkatyösuhdetta

Kiinni työelämään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on tukea asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja kehittää kohderyhmän työllistymistä tukevaa verkosto- ja yritysyhteistyötä. Hankkeessa oleva asiakas kulkee aktiivisesti tuettuna hankepolkua pitkin kohti palkkatyösuhdetta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien työllisyyspalvelujen, muun työllisyydenhoidon verkoston sekä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää hankkeessa työote, jossa asiakkaan kanssa tapahtuu koko ajan jotakin. Hankkeessa hyödynnetään palveluja järkevästi ja pitkäkestoisesti, mikä johtaa asiakkaan työllistymiseen.

Tukimuotojen yhdistämisellä kehitystä osaamiseen

Hankkeen toisena tavoitteena on etsiä työvoiman saamisesta ja rekrytointiongelmista kärsivien yritysten tarpeisiin sopivia työntekijöitä. Viimeisimmän PK-barometrin mukaan joka kymmenes eteläpohjalainen yritys pitää rekrytointiongelmia merkittävänä yrityksen kasvun esteenä. Tähän ongelmaan tulee vastata nopeasti. Hankkeessa keskitytään pääsääntöisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Uravalmennus, työvoimakoulutus, työkokeilu ja palkkatuki ovat asiakkaan hankepolulla ne keinot, joilla asiakkaan osaamista voidaan parantaa työnantajien tarpeita vastaavaksi. Näin madalletaan yrityksen kynnystä työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön.

Hankkeessa kokeillaan myös Toppis-mallin tyyppistä käytäntöä, jossa yhdistetään työvoimakoulutusta ja palkkatukea vahvistaen asiakkaan ammatillista osaamista yrityksen osaamistarpeisiin vastaavaksi. Hankkeessa kehitetään myös sidosryhmäyhteistyötä sekä asiakas- että yritysyhteistyöhön liittyen. Hankkeen kokonaisvaltainen toiminta sekä kehittämispäivät tukevat yhteistyön tiivistämistä ja yhdessä kehittämistä.

Hankkeessa luodaan uusi konkreettinen työote ja toimintamalli niille työnhakijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja intensiivistä tukea työttömyydestä ja palveluista kohti avoimia työmarkkinoita. Nykyisellään palvelujärjestelmä saattaa vaikuttaa työnhakijan näkökulmasta pirstaleiselta ja palveluista palveluihin siirtymät epäjohdonmukaisilta – työmarkkinoille siirtymisen korkeasta kynnyksestä puhumattakaan. Räätälöidyillä ratkaisuilla ja työnhakijan potentiaaliin uskoen saadaan aikaan onnistumisia eli työllistymisiä palkkatöihin.

Kuntouttavan työtoiminnan piiristä avoimille työmarkkinoille

Hankkeessa syvennetään yhteistyötä työllisyydenhoidon verkostojen kanssa etenkin pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden osalta. Osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista henkilöistä on sellaisia, joilla olisi resursseja työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta nykykäytännöt eivät tue riittävästi heidän tavoitteellista etenemistään avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia yhteistyön muotoja, joilla asiakkaiden polutus palkkatyösuhteeseen paranee.

Työnantajille tietoa TE-palvelujen mahdollisuuksista

Hankkeessa kehitettävällä uudenlaisella toimintatavalla vastataan alueen työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen. Näin mahdollistetaan yritysten kasvuedellytykset ja rekrytoinnit työvoimapulasta huolimatta.

Työnantajat eivät tunne riittävästi TE-palvelujen eri mahdollisuuksia, esimerkiksi palkkatukea. Hankkeessa käytetään useita TE-palveluja yritysten rekrytoinnin tukemiseksi. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös palveluista tiedottamiseen yrityksille sekä laajennetaan palkkatuen käyttöä henkilöstöpalveluyrityksiin.

ELY-keskus käynnistää kesän aikana kolmen hanketyöntekijän rekrytoinnin ja Kiinni työelämään -hanke aloittaa toimintansa syyskuussa.


Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus